EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Kirjallisuus

Avainsana: Kirjallisuus

Hae nyt The House of Songs -vaihto-ohjelmaan

Julkaistu
Mikä THOS?
 

THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia. 
 
Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon. Talosta löytyy langaton verkkoyhteys, Gibson-kitaroita, piano sekä tietysti polkupyöriä, jotta vierailevat musiikintekijät voivat aktiivisesti tutustua ympäröivään ”the Live Music Capital of the World” -kaupunkiin.  
 
Päätavoitteena on kuitenkin edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen kollegiaalinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja. 
 
Elvis osallistuu vaihto-ohjelmaan lähtijöiden kustannuksiin maksuihin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse. 
 
THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta 2-3 osallistujaa Elvisin jäsenistä. Lähtijät valitsee The House of Songs -vaihto-ohjelma. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla, ja siitä tiedotetaan Elvisin jäseniä. 
 
Huom! Hakemukset on tehtävä englanniksi! Hakemukset lähetettävä 15.1.2016 mennessä.

Hakuohjeet: musiikintekijat.fi/elvisry.fi/thos

Av-alueen itsehallinnointia uudistettu

Julkaistu

Tallennusoikeuksien itsehallinnointia av-tuotannoissa on uudistettu. Uudistuksen myötä musiikintekijät ja -kustantajat voivat huolehtia oman musiikkinsa tallennusoikeuksien hallinnoinnista aiempaa laajemmin. Samalla tuotantomusiikin itsehallinnointi on laajennettu koskemaan tilausmusiikkia.

Laajentunut itsehallinnointi koskee musiikin käyttöä pitkissä elokuvissa, mainoksissa, kaupallisissa lyhytelokuvissa ja kaupallisissa dokumenteissa.  Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää esityskorvaukset av-tuotannoista jatkossakin.

Av-tuotantojen musiikin itsehallinnointi tuotantokohtaista

Uusi itsehallinnointimalli perustuu tuotantokohtaisuuteen. Käytännössä tekijän mahdollisuus hallinnoida itse musiikin tallennusoikeuksia määrittyy sen mukaan, millaisessa tuotannossa musiikkia käytetään.

Tekijän ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa teosta av-itsehallinnointiin vaan jos hän haluaa sopia teoksensa käytöstä pitkässä elokuvassa, mainoksessa, kaupallisessa lyhytelokuvassa tai kaupallisessa dokumentissa, hän voi tehdä sen aina.

Av-tuotannot ja niiden itsehallinnointi on jaettu seuraavasti:

Tuotannot, joiden musiikinkäytön NCB hinnoittelee ja lisensoi Tuotannot, joiden musiikinkäytöstä musiikintekijän tai -kustantajan tulee sopia itse**
tv-tuotannot, lyhytelokuvat, ei-kaupalliset dokumentit, oppilastyöt

mainokset, pitkät elokuvat, kaupalliset* lyhytelokuvat ja kaupalliset* dokumentit

*Kaupallinen = elokuvateatterilevitys

Lisäksi tekijän tai kustantajan on mahdollista sopia joissain tilanteissa itse musiikin käytöstä tv-draamassa, nk. docusoapeissa ja trailereissa. Lisätietoja antaa tarvittaessa Ulla Herpman NCB:stä (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).

Jos tekijä tai kustantaja sopii itse teoksensa käytöstä esim. elokuvan tuotantoyhtiön kanssa, hänen ei tarvitse enää ilmoittaa asiasta erikseen Teostoon tai NCB:lle. On kuitenkin tärkeää tehdä kaikista teoksista teosilmoitus, jotta Teosto voi laskuttaa ja maksaa esityskorvaukset, kun teosta käytetään.

Voinko edelleen saada palvelua, jos teen musiikkia itsehallinnoinnin piirissä oleviin av-tuotantoihin?

Suurin osa av-tuotannoista kuuluu edelleen NCB:n hinnoiteltavaksi ja lisensoitavaksi.

** Lisäksi NCB tarjoaa jatkossakin palvelua niille musiikintekijöille, jotka eivät halua itse sopia musiikkinsa käytöstä itsehallinnoinnin piiriin kuuluvissa tuotannoissa. Tällöin NCB neuvottelee ehdot ja hinnan musiikin käytölle sekä laskuttaa musiikin tallennuskorvaukset. Palvelu edellyttää, että olet yhteydessä NCB:n Ulla Herpmaniin (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).

NCB:n provisio palvelusta on 20 prosenttia. Provisio vähennetään tilityksen yhteydessä, eikä siitä lähetetä erillistä laskua.  

Mitä uudistus käytännössä tarkoittaa?

Uudistus tarkoittaa musiikintekijälle aiempaa suurempaa valinnanvaraa ja mahdollisuutta päättää itse, millä ehdoilla ja hinnoilla hänen musiikkiaan käytetään av-tuotannoissa.

Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää jatkossakin esityskorvaukset myös niistä tuotannoista, joiden tallennuskorvauksia hallinnoit itse. Muistathan, että voimme tilittää esityskorvauksia ainoastaan teoksille, joista on tehty teosilmoitus.

Tilausmusiikki mukaan tuotantomusiikin itsehallinnointiin

Av-alueen itsehallinnoinnin laajentamisen yhteydessä on huomioitu runsaasti tuotantomusiikkia tekevien musiikintekijöiden toive ja laajennettu tuotantomusiikin itsehallinnointi koskemaan tilausmusiikkia.

Tuotantomusiikin itsehallinnointia ei ole muilta osin muutettu, eli tuotantomusiikin itsehallinnointi on jatkossakin teoskohtaista ja siitä täytyy aina ilmoittaa Teostolle erillisellä lomakkeella. Löydät lomakkeen verkkopalvelusta.

Lisätietoa musiikin itsehallinnoinnista

 

Hae mukaan Biisijalostamo-ohjelmaan

Julkaistu

Biisijalostamossa tehdään biisejä huipputuottajien mentoroimana. Mukaan voivat hakea elvisläiset musiikintekijät ikään ja genreen katsomatta.

 
Riittämättömät ”käsityötaidot”, tietämättömyys alan lainalaisuuksista, epärealistinen käsitys vaadittavasta työmäärästä tai yhteisöllisyyden merkityksen aliarvioiminen voivat olla syitä siihen, että musiikintekijä ei saa biisejään artistien levytettäviksi. Tähän päätelmään päädyttiin pyöreän pöydän keskustelussa, johon Elvisin Mentorointitiimi kutsui musiikin huipputuottajia.
 
”Paljon puhuttiin myös vaatimuksista demon suhteen – näiden tosin todettiin olevan genre- ja A&R-sidonnaisia”, kertoo tiiminvetäjä ja Elvisin hallituksen jäsen Virpi Eroma.
 
”Keskusteluissa kirkastui ajatus siitä, että moni musiikintekijä saattaisi olla hyvinkin lähellä ”breikkaamista”,  jos vain saisi eräänlaisen reality checkin joltakin alalla aktiivisesti toimivalta henkilöltä ja sitä kautta pienen tönäisyn oikeaan suuntaan.”
 
Tähän tarpeeseen Mentorointitiimi kehitti Biisijalostamo-ohjelman.
 
”Jalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta. Sen sijaan tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa. Kappaleen kirjoittavat tekijät, mutta mentori ohjaa heitä tarvittaessa oikeaan suuntaan kyseisen genren lainalaisuudet huomioon ottaen.”
 
Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
 
”Yksinkertaistettuna tähtäimessä on oppia tekemään parempia biisejä. Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.”
 
Biisijalostamo on jatkumoa Elvisin Laululabralle, jota on järjestetty Kallio-Kuninkalassa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että myös Biisijalostamosta tulee perinne.
 
”Saamme siten mukaan uusia tuottajia jakamaan ammattitaitoaan, ja elvisläiset pääsevät hiomaan biisinkirjoitustaitojaan ammattimaisessa ohjauksessa. Lopulta yhä useamman jäsenemme nimet pyörivät levynkansiteksteissä.”
 

Biisijalostamo lyhyesti 

  • Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat.
  • Biisijalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta.
  • Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
  • Tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa.
  • Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.
  • Ryhmät julkistetaan joulukuun puolivälissä.
  • Ryhmässä 2-3 hlöä. 
  • Käytännön asioista järjestetään tapaaminen helmikuussa 2016.
  • Biisijalostamot järjestetään Järvenpään Kallio-Kuninkalassa viikolla 9 (29.2.-3.3.2016).

Näin haet Biisijalostamoon

  • Valitse työnäytteeksi 1 biisi joka kuvaa parhaiten sinua tekijänä.
  • Työnäyte voi olla jo julkaistu biisi.
  • Lähetä työnäyte (mp3) 13.11. mennessä: biisijalostamo (@ ) elvisry.fi
  • Kerro viestissä, kenen mentoroitavaksi mieluiten haluat. Kerro myös kakkosvaihtoehtosi.
  • Vaikka Elvis välittää työnäytteet mentoreille ilman tekijänimiä, liitä viestiin mukaan tekijätiedot.
  • Mukaan voi hakea sanoittajana, säveltäjänä tai työparina.
  • Hakijan tulee olla Elvis ry:n jäsen. Ei ikä- eikä genrerajoituksia.
  • Biisijalostamon hinta on 200 € / osallistuja (sis. täysylläpidon Kallio-Kuninkalassa).

Mentorit

  • Arto Tuunela
  • Jukka Immonen
  • Jurek Reunamäki
  • Sampo Haapaniemi
     
 
Tiedustelut: nina.lith (at) elvisry.fi

 

AVEKilta 300 000 euroa CreMA-tukea luovien alojen yritysten monialaiseen tuotekehitykseen

Julkaistu
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK myönsi CreMA-tukea 19 hankkeelle yhteensä 314 914 euroa. Tukea myönnettiin muun muassa yksilöllisten silmälasien valmistamiseen erikoistekniikoilla, räätälöitävälle venekonseptille sekä logoista ja muista brändipinnoista käynnistyvälle virtuaaliselle käyttöliittymälle yrityksen palveluihin. Tuki jakautui ympäri Suomea: tuettuja hankkeita oli yhtä lailla Uudellamaalla ja Lapissa, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Syyskuun lopussa päättyneessä haussa hakemuksia tuli 68.

 
CreMA-tuen tarkoituksena on lisätä luovilla aloilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tuen myötä luovilla aloilla olevaa osaamista siirretään muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja muilla aloilla olevaa erikoisosaamista välitetään luoville aloille. CreMA-haut toteutetaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.
 
”Tähän kolmanteen CreMA-hakuun saapui paljon hyvin valmisteltuja hankkeita”, kertoo AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen. ”Päätöksenteossa hyvän sisällön lisäksi painottuivat uudentyyppiset, tuoreet yrityskumppanuudet. Hanke jouduttiin hylkäämään, jos myös yhteistyökumppani oli luovalta alalta tai yrityksen jo olemassa oleva alihankkija.” Tukipäätökset teki raati, johon Moilasen lisäksi kuului ELY-keskusten edustajia. Puheenjohtajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju.
 
CreMa-tukea saattoivat hakea eri ELY-keskusten alueilla toimivat luovan alan yritykset pilottihankkeeseen. Hankkeissa tuli olla mukana yhteistyökumppanina vähintään yksi perinteisten teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys. Edellytyksenä oli, että hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä. 
 
CreMA-tukea myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta CreaDemo-määrärahasta, joka on tarkoitettu luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin.

Taiken apurahan hakija – aloita hakemuksen teko hyvissä ajoin ennen viimeistä hakupäivää.

Julkaistu

Hae apurahaa ajoissa – asioi verkossa!

Taiken apurahan hakija – aloita hakemuksen teko hyvissä ajoin ennen viimeistä hakupäivää. Verkkopalvelussa voit tallentaa keskeneräisen hakemuksen ja palata muokkaamaan sitä hakuaikana. Hakuaika päättyy perjantaina 6.11.2015 klo 16.00.

Hakulomake on edellisvuosista hieman muuttunut. Varaa riittävästi aikaa vaadittavien tietojen täyttämiseen ja liitteiden tallentamiseen, ja lähetä hakemus hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Vältä viimeisen hakupäivän ruuhkaa. Vain määräajassa saapuneet hakemukset voidaan ottaa huomioon. Viime vuonna Taike sai yli 5 000 hakemusta. 

Nyt haettavana ovat valtakunnalliset kohdeapurahat, residenssiapurahat ja monikulttuurisuusapurahat sekä alueiden työskentelyapurahat, kohdeapurahat ja lastenkulttuuriapurahat.

Hakuilmoitukset ja ohjeet verkkoasiointiin löydät Taiken nettisivuilta kohdasta Apurahat ja avustukset, https://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset

Taike suosittelee ensisijaisesti verkkoasiointia mutta ottaa edelleen vastaan myös paperihakemuksia. Niidenkin on oltava perillä Taiken toimipisteissä tai Mikkelin kaupungin asiointi- ja yhteispalvelupisteissä hakuajan päättyessä kello 16.00. Viimeisen hakupäivän postileima ei enää riitä. 

Toiminta- ja erityisavustusten viimeinen hakupäivä perjantaina 30.10.

Yhteisöjen vuoden 2016 erityis- ja toiminta-avustusta haetaan edelleen paperilomakkeella. Hakuaika päättyy perjantaina 30.10. klo 16, jolloin hakemuksen tulee olla perillä Taiken toimipisteissä tai Mikkelin kaupungin asiointi- ja yhteispalvelupisteissä. Viimeisen hakupäivän postileima ei riitä.

 

Lisätietoja:

Taiken asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 10-14, p. 0295 330 700.

Musanäytelmäpaja – miten tehdä käsikirjoitus tai sanoitukset tai sävellykset näytelmään

Julkaistu

Hämeen kesäyliopisto järjestää Musanäytelmäpajan. 

Pajan vetää ohjaaja, dramaturgi, lauluntekijä Nina Erjossaari.

Tällaista pajaa ei ole aiemmin toteutettu. Anna-Leena Härkönen on antanut luvan laatia harjoitustöinä käsikirjoituksia, jotka perustuvat hänen kirjaansa Loppuunkäsitelty. Kirja perustuu Härkösen oman siskon itsemurhaan ja on hyvin koskettava.

Pajan osallistujat voivat itse päättää painottavatko harjoitustöissään käsikirjoittamista vai biisien tekemistä näytelmiin – sanoittamista tai säveltämistä. Harjoitustyöt voi tehdä yksin tai ryhmissä.

Ajankohta: 

Lauantaisin 7.11, 21.11 ja 5.12.2015 klo 10-17

Paja alkaa jo 7.11.2015. Ilmoittaudu pian!

Linkki:

https://asp.asio.fi/kurssiilmo/hkesa/?yksikko=HAM&asio=czI4MzVlMzZmOGU2ZDBjNmZhNDBiODI1MzQ2ZWVjNmE5O2cxMDtyO2ZrdXJzc2ludGllZG90O2MyMzY%3D

Lisätietoja

Kari Aavasto

kari.aavasto (at) hotmail.com, puh. 050 5543781

Huom!

Kurssimaksun maksamiseen voi  tietyin edellytyksin saada opintosetelin.

The Creative Input -haku julkaistu leikkaajille, äänisuunnittelijoille ja säveltäjille

Julkaistu

Haluatko mukaan katalogiin, jossa esitellään pohjoismaisia elokuva-alan lahjakkuuksia?                                                                                            

Pohjoismaiden elokuva-alan taiteellisessa vastuussa olevien ammattikunnassa on paljon lahjakkuutta ja tällä The Creative Input -hankkeella  halutaan tuoda esiin joitakin Pohjoismaiden parhaita leikkaajia, elokuvasäveltäjiä ja äänisuunnittelijoita katalogissa, joka julkaistaan ja esitellään Göteborgin elokuvajuhlilla tammikuussa 2016. Hankkeen tavoitteena on tuoda äänisuunnittelijoita, leikkaajia ja säveltäjiä paremmin pohjoismaiseen ja kansainväliseen tietoisuuteen ja edistää heidän mahdollisuuksiaan työllistyä yhteistuotantoihin.

Julkaisemme nyt avoimen haun pohjoismaisille leikkaajille, elokuvasäveltäjille ja äänisuunnittelijoille, jotka haluavat olla mukana katalogissa, jossa heidät esitellään kuvan ja CV:n kera tarkoituksena levittää katalogia laajasti Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Jos täytät alla esitetyt kriteerit ja haluat olla mukana, lähetä pyydetyt tiedot Luova Eurooppa -yhteyspisteeseen.

The Creative Input -katalogissa esitellään 5 henkilöä kolmesta ammattiryhmästä (leikkaajat, äänisuunnittelijat, säveltäjät) kaikista viidestä Pohjoismaasta. Jos kiinnostuneita on enemmän kuin viisi per maa, Luova Eurooppa -yhteyspiste muodostaa kansallisen elokuvainstituutin (Suomessa: Suomen elokuvasäätiön) avustuksella tuomariston, joka tekee lopulliset valinnat.

The Creative Input -hanke toteutetaan yhteistyössä pohjoismaisten Creative Europe Media Deskien ja tanskalaisen äänisuunnittelija Roar Skau Olsenin (Tonemestrene Aps)  kanssa. Hanke on saanut tukea Nordisk Film Fondenilta Tanskasta.

Kriteerit katalogiin valittaville 5 leikkaajalle, 5 säveltäjälle ja 5 äänisuunnittelijalle kustakin Pohjoismaasta:

  • työskennellyt ainakin 6 pitkässä fiktioelokuvassa,  TV-sarjassa tai dokumenttielokuvassa

  • ainakin yksi työ on ollut kansainvälinen tuotanto, jossa päätuottaja on muualta kuin Suomesta

  • ainakin yksi Jussi-ehdokkuus viimeisten 10 vuoden aikana tai yksi Jussi-palkinto (ei aikarajaa)

  • yhteistyötaitoinen

  • hyvä kielitaito

  • kansalaisuus: Suomen/eurooppalainen

Hankkeesta kiinnostuneet lähettävät motivaatiokirjeen ja ansioluettelonsa englanniksi

13.11.2015 mennessä osoitteeseen kerstin.degerman (at) ses.fi.

Lisätietoja saa Kerstin Degermanilta puh. 09 6220 3013 ja Inkeri Lundgrenilta inkeri.lundgren (at) ses.fi, puh. 09 6220 3024.

Artisteille ja bändeille Keikkamobiili esitysten ilmoittamiseen

Julkaistu

Teosto on lanseerannut ensimmäisen mobiilipalvelunsa. Keikkamobiililla esiintyjät ja bändit voivat ilmoittaa Teostolle keikoilla esittämiensä kappaleiden tiedot helposti keikan yhteydessä tai tarvittaessa jo etukäteen.

”Keikkamobiilin tavoitteena on helpottaa esitysilmoitusten tekemistä ja kannustaa näin esiintyviä artisteja ilmoittamaan, mitä ja kenen musiikkia he soittavat keikoilla ja konserteissa. Maksamme ilmoitusten perusteella esityskorvauksia niille tekijöille ja kustantajille, joiden musiikkia keikoilla, konserteissa ja tapahtumissa soi.”, Teoston viestintäjohtaja Tomi Korhonen kertoo.

Suomessa järjestettiin viime vuonna noin 59 000 keikkaa, joiden esitystietoja ilmoitettiin Teostolle. Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksettiin 5,3 miljoonaa euroa korvauksia vuoden 2014 elävän musiikin tapahtumissa ja keikoilla esitetystä musiikista.

Tavoitteena helpot ja huolettomat palvelut

Teoston tavoitteena on tarjota helppoja ja huolettomia palveluita, joita asiakkaat voivat käyttää silloin, kun se heille itselleen parhaiten sopii. Keikkamobiililla esiintyjät voivat ilmoittaa esitystensä tiedot heti keikan yhteydessä tai tarvittaessa jo etukäteen.

”Keikkamobiilin kehittämisessä oli mukana esiintyjiä, jotka ilmoittavat keikkatietojaan meille. Näin pääsimme kuulemaan suoraan palvelun käyttäjiltä, millaisia toiveita heillä on ja miten he haluavat käyttää palvelua. Kehitimme vastaavalla tavalla yhteistyössä asiakkaiden kanssa myös lokakuussa uudistettua kustantaja-asiakkaidemme verkkopalvelua.”, Korhonen kertoo.

Keikkamobiilin kehitys jatkuu

Keikkamobiilia kehitetään edelleen lanseerauksen jälkeen. Seuraavat uudistukset palveluun ovat luvassa vielä tämän vuoden puolella.

”Ensivaiheessa Keikkamobiililla voi ilmoittaa sellaisten kappaleiden esityksiä, joista on jo aiemmin tehty esitysilmoitus Teostolle. Keikkamobiilin rinnalla täytyy siis vielä tässä vaiheessa käyttää Teoston verkkopalvelua”, Korhonen taustoittaa.

Toistaiseksi Keikkamobiilin voi ladata iOS-laitteille ja se löytyy AppStoresta nimellä ”Keikkamobiili”. Keikkamobiilia pääsee käyttämään Teoston maksuttomilla verkkopalvelutunnuksilla.

Georg Malmstén -säätiön apurahat haussa

Julkaistu

Apurahahaun aika on 1.-31.10. vuosittain. 

Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on 31.10. (postileima) mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön. 

Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.
 
Apurahat myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.
 
Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toimistosta. Voit täyttää ja tulostaa hakemuksen myös tästä.
 
Säätiön yhteystiedot
 
Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
 
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 Helsinki
Puh. (09) 407 991
Fax (09) 440 181
toimisto ( at ) elvisry.fi

Kansalaiset entistä myönteisempiä tekijänoikeuskorvauksia ja -järjestöjä kohtaan

Julkaistu

Kansalaisten suuri enemmistö pitää tekijänoikeuksia ja tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja myönteisinä. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt viiden vuoden aikana trendinomaisesti.

Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrista, jota se tekee Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty -projektin toimeksiannosta.

71 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla, 70 prosenttia sanoo, että ne ovat tarpeellisia. Vain 3–5 prosenttia on vastakkaista mieltä. 78 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 72 prosenttia katsoo, että ne ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille. 82 prosenttia katsoo, että musiikintekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan netistä.

64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein, 27 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 9 prosenttia on vastakkaista mieltä.

 

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan mielikuva järjestöistä ja tekijänoikeuksista on kehittynyt myönteiseen suuntaan: ”Olemme yhdistäneet kaikista kysymyksistä kaksi myönteisyysindeksiä. Molemmat ovat liikkuneet vuodesta 2011 alkaen tasaisesti positiivisempaan suuntaan”.

”Digiaika mahdollistaa liikkuvan kuvan teosten, esimerkiksi elokuvan laajaa käyttöä ja samalla se nostaa esille tekijäinoikeudelliset asiat ja niistä sopimisen”, sanoo elokuvaohjaaja ja tuottaja Claes Olsson. ”On hienoa että kansalaiset ymmärtävät tämän kaikessa laajuudessa”, hän lisää. 

”Tekijöiden ja taiteilijoiden ansainta perustuu tekijänoikeuskorvauksiin. Monelle ne eivät ole elannon lisä vaan ainut tulolähde. Tekijänoikeusjärjestöt on perustettu luovan työtuloksen käyttämisestä kertyvän korvauksen keräämiseen ja tilittämiseen. Kehityssuunta on oikea. Töitä on kuitenkin vielä tehtävä, jotta vielä laajemmin ymmärrettäisiin se, että sisällöillä on tekijänsä”, toteaa toiminnanjohtaja Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:stä. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten tiedon tasoa. Tunnetuin tekijänoikeusjärjestö on edelleen Teosto (41 % osasi nimetä sen ulkomuistista). Toiseksi tunnetuin on Gramex, jonka osasi nimetä 18 % vastaajista, kolmanneksi tunnetuin Kopiosto (4 %). ”Teoston tunnettuus on järjestöistä korkein, mutta vaihtelee vuosittain. Gramexin tunnettuus on kasvanut trendinomaisesti”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty -projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Touko-kesäkuun vaihteen Omnibus-kierroksella haastateltiin 992 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3.2  prosenttiyksikköä suuntaansa.