Rockstarojen rouheat treenikämppämuistot

Julkaistu 7.1.2016

Kuvassa Hawks-yhtye soittaa treenikämpällään vuonna 1973. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Timo Karvinen

Rock alkoi raikua Helsingin kellareista ja pannuhuoneista 1960–70-luvuilla, kun teinipojat perustivat innokkaasti bändejä. Tunkkaisuus, mukavuuksien puute ja naapurien valitukset eivät soittoa haitanneet, ja viihdyttiinpä treenikämpillä joskus muutenkin, juhlittiin ja vokoteltiin tyttöjä. Lauantaina 16.1.2016 klo 13 pitkän linjan rockmuusikot Jussi Raittinen, Kari Suni ja Ari Juutilainen kertovat värikkäitä tarinoita treenikämpistä Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Yleisökin saa mieluusti jakaa treenikämppämuistojaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä on esillä runsaasti kuvia, videoita ja muisteluksia helsinkiläisistä treenikämpistä aina 8.1.2017 asti. Näyttelyä valmistellessa Helsingin kaupunginmuseo keräsi yhteistyössä Teoston ja Musiikkiarkisto JAPAn (ent. Jazz & Pop Arkisto) kanssa laajan aineiston sekä entisajan että nykypäivän treenikämpistä Helsingissä. Näyttelyosaston lisäksi Helsingin treenikämppien historiasta syntyi artikkeli Musiikkia!-kirjaan, jota on saatavilla Hakasalmen huvilasta.

Musiikkia!

Kaupungin soivat muistot

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b

Auki 8.1.2017 asti ti–su klo 11–17, to klo 11–19.

VAPAA PÄÄSY

www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/musiikkia-kaupungin-soivat-muistot/

www.facebook.com/musiikkianayttely

Riimityksen apu Riimirenki löytyy nyt AppStoresta

Julkaistu 18.12.2015

Elvis ry:n Riimirengistä on valmistunut mobiilisovellus RiimiRenki.

Sovellus on hyvä työkalu niin sanoittajille, räppääjille kuin runoilijoillekin. Nettiselaimella käytettävään Elvis ry:n Riimirenkiin verrattuna uutta on mm. erilainen tapa selata tuloksia, riimien arvonta, hakusanahistoria, rap-riimit, yhdyssanojen jakokohtien huomioiminen ja kolmijakoinen rytmi yhdyssanoissa. Sovellus on Sanaris Oy:n kustantama ja sen on koodannut Arto Pöllänen.

Sovellus toimii iOS-laitteilla ja on ladattavissa ilmaiseksi AppStoresta nimellä Riimirenki. Palautetta sovelluksesta voi antaa Sanariksen nettisivuilla.

RiimiRenki etsii hakusanaan rimmaavia sanoja (riimejä)

sanastossa on n. 10 miljoonaa 1..5 -tavuista sanaa valmiiksi tavutettuina sanaluokkatietoineen

sanasto sisältyy sovellukseen, joten käyttö ei vaadi nettiyhteyttä

osaa hakea puhtaita, identtisiä, vokaali-, konsonantti- ja rap-riimejä

osaa arpoa riimejä

riimien tavumäärät ja rimmaavien tavujen määrät voidaan asettaa erikseen

osaa rajata hakua sanaluokkien perusteella

osaa rajata hakua tavujen pituuksien perusteella

osaa rajata yhdyssanariimit kaksi tai kolmejakoisen rytmin mukaan

tallentaa hakusanahistorian

Music Finland on mukana Basson NOST€-kampanjassa edistämässä suomalaista musiikkia

Julkaistu 17.12.2015

NOST€ on uusi tapa hakea musiikin rahoitusta ja sponsorointia.

Basson yhdessä Music Finlandin sekä eri alojen brändien kanssa toteutettava NOST€ on helposti lähestyttävä suomalaisen musiikin palkitsemismalli, jolla luodaan uudenlaista kaupallista kulttuurisponsorointia.

Basso haluaa tukea kumppaneidensa kanssa kotimaisia musiikintekijöitä genreen katsomatta. NOST€-hankkeen myötä Bassolta ostetuista vuosimainossopimuksista sijoitetaan erillinen osuus kassaan, josta myönnetään palkintoja kulttuurialan tekijöille neljä kertaa vuodessa. Hanke alkaa 11.1.2016.

Palkintoja voi hakea 50–2000 euroa yhtä hakukierrosta kohden. Artisti, muusikko tai sellaisen taustalla toimiva yhtiö voi hakea tukea vaikkapa uuden soittimen tai mikrofonin hankintaan, treenikämpän vuokranmaksuun, levyn julkaisemiseen tai Euroopan-kiertueen lentolippuihin. Ulkomaille tähtäävissä projekteissa Music Finland tarjoaa apua kansainvälistymiseen. NOST€-hankkeeseen osallistuvilla brändeillä on halutessaan mahdollisuus palkita tekijöitä myös omilla stipendeillään ja sponsorituotteillaan. NOST€-kumppanit kulkevat mukana hankkeen markkinoinnissa Basson radiokanavalla, verkossa ja sosiaalisen median kanavissa läpi vuoden.

NOST€ tarkoittaa musiikin tekijöille palkintojen lisäksi haastatteluja ja huomiota Bassolla sekä henkilökohtaista mentorointia. Keräämällä sosiaalisessa mediassa tykkääjiä omalle hakemukselleen, hakija voi päästä Bassoon haastatteluun ja näin saada huomioarvoa omalle tekemiselleen sekä näyttäytyä paremmin myös tuomariston valinnoissa.

Mentorointiin, tuomaristoon ja palkintoja luovuttamaan osallistuvat musiikkialan ammattilaiset levy-yhtiöiden edustajista menestyneisiin artisteihin. Myös kampanjassa olevat yritykset saavat tuomaristokutsuja ja pääsevät osallistumaan valintaprosessiin.

– Bassoradio on Suomen ainoa täysin kotimaisessa omistuksessa oleva valtakunnallinen kaupallinen radiokanava. Olemme aina tehneet ilmiöitä ja NOST€ on juuri nyt se, mitä markkinointimaailma ja Suomen talous tarvitsee. Meille oli tärkeää julkistaa NOST€ juuri näin suomalaisen musiikin päivänä. On aika lähteä etsimään uusia Sibeliuksia ja tehdä Suomesta seuraava musiikin Piilaakso. Jatkossakin mainostajat saavat Bassolta radiomainosinvestoinnilleen paljon avaimet käteen -pohjalta tuotettua laadukasta lisäarvoa, toteaa Oy Basso Media Ltd.:n toimitusjohtaja Tiina Aakala-Vuorela.

Mukaan kampanjaan pääsee vain yksi brändi toimialaa kohden. NOST€-lisäarvoihin kuulukin mahdollisuus verkostoitua eri alojen kesken ja tehdä tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskampanjointia ja suoria sponsorointisopimuksia. Tällä hetkellä kampanjassa on suomalaista musiikkia tukemassa Helen, Elisa, Flow Festival, Tempur, Siwa, Torikorttelit, Megaklinikka, Kaalimato, Snacky, Cityvarasto, Cafe Carusel, Dr. Oetker, Oulun Yliopisto, Bones, Rush Helsinki, Everyday joustoluotto, Fat Ramen, Jymy-jäätelö, Serena, Vallila ja Tiketti. NOST€ ei ole yksittäinen kampanjalähtö, vaan jatkuva ja uusiutuva hanke, johon yritykset voivat liittyä mukaan milloin vain.

– Toivomme, että Nosteen myötä erilaiset kansainvälistymisen mahdollisuudet ja Music Finlandin palvelut tulisivat tutuiksi joukolle uusia toimijoita. Se on myös hieno ja uudenlainen pelinavaus yritysmaailman rahoituksen tuomiseen kulttuurikentälle, sanoo Music Finland ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.

Lisätietoja:

basso.fi/noste

Sovituskurssi 13.2. – 27.11.2016

Julkaistu 14.12.2015

Kurssi on suunnattu kouluissa musiikkia opettaville, kuorojen ja bändien vetäjille ja muille sovittamisesta kiinnostuneille. Kurssilaisilla olisi hyvä olla jonkin verran tietoa harmoniaopin perusteista opiskelun tai kokemuksen kautta.

Kurssin järjestäjä ja kurssipaikka

Lahden kansanopisto, Harjukatu 46, Lahti,
p. (03) 878 10.

Aikataulu

Kurssin lähiopetus toteutetaan Lahden kansanopistolla viitenä viikonloppuna seuraavasti
lauantai – sunnuntai 13. – 14.2.2016
lauantai – sunnuntai 9. – 10.4.2016
lauantai – sunnuntai 11. – 12.6.2016
lauantai – sunnuntai 10. – 11.9.2016
lauantai – sunnuntai 26. – 27.11.2016

Opetusta on lauantaisin klo 10.00 – 16.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 – 15.00. Kokoontumisten välille annetaan kotitehtäviä, joiden tekemistä ohjataan etäopetuksena matkan varrella.

Kurssin sisältö

Kuorosovitus
Opiskellaan moniäänisen kuorosovituksen perusteita. Tehdään säestyksellisiä ja a cappella kaksi-, kolme- ja neliäänisiä sovituksia seka- ja lapsikuorolle – tarvittaessa muillekin kokoonpanoille. Kurssilaisten toivomuksia voidaan ottaa huomioon sovitettavaa ohjelmistoa valittaessa.

Orkesteri-/Komppisovitus
Opiskellaan pienimuotoisten orkesterisovitusten tekemistä erityyppisille kokoonpanoille, tutustutaan yleisimpien orkesterisoittimien äänialoihin ja tehdään harjoitustöitä niihin liittyen. Myös komppisoittimille kirjoittaminen (ns. komppilapun tekeminen, sointumerkkien merkitseminen jne.) kuuluvat kurssin ohjelmaan. Harjoitustyöt sovitaan jokaisen kurssilaisen kanssa erikseen, jotta kurssi palvelisi mahdollisimman hyvin kunkin omaa tarvetta päivittäisessä työssä.

Opettajat

Ari Niskanen ja Jarkko Kiiski

Kurssimaksu

490 euroa. Kurssimaksu laskutetaan kolmena eränä, joiden eräpäivät ovat
190 euroa 1.2.2016
150 euroa 1.6.2016
150 euroa 1.9.2016.

Majoitus Kansanopistolla

Lahden kansanopistolla on mahdollisuus majoittua kesäkuun jaksolla 11. – 12.6, majoitusvarauksett kurssisihteeriltä.
Kouluaikana opiston asuntola on täynnä.

Hakeminen

Kurssille haetaan sähköisellä hakulomakkeella 10.1.2016 mennessä. Kurssikutsut lähetetään valituille 15.1.2016.

Siirry hakulomakkeeseen.

Lisätiedot

musiikin lehtori Ari Niskanen, p. 050 582 9869, ari.niskanen(ät)lahdenkansanopisto.fi
kurssisihteeri Pirkko Wahlfors, p. (03) 878 1188, pirkko.wahlfors(ät)lahdenkansanopisto.fi

Musiikin edistämissäätiön ja Yleisradion Musiikki on tarina -seminaari

Julkaistu 9.12.2015

Musiikkidokumentteihin kaivataan parempia tarinoita

Musiikin edistämissäätiö MES ja Yleisradio järjestävät yhteistyössä Musiikki on tarina -seminaarin Pasilan Studiotalossa Helsingissä 21. tammikuuta 2016 klo 12–17. Tapahtuma liittyy MESin päätökseen käynnistää jälleen AV-erityistuen haku Suomessa tehdyille musiikista kertoville dokumenttielokuville, edeltäjänsä ESEKin & LUSESin tavoin. YLE on tunnetusti profiloitunut vahvana kotimaisten laatudokumenttien rahoittajana ja esittäjänä, ja YLE Teeman myötä myös erityisesti musiikkidokumenttien vaalijana. Musiikki on tarina -seminaari tähtää parempien tarinoiden musaleffoihin – sellaisiin, joilla voitetaan vaikka Oscareita.

Seminaarin puhujiksi on lupautunut kärkijoukko suomalaisen dokumenttielokuvan vaikuttajia ja tekijöitä. Ensimmäisen puheenvuoron saa itseoikeuteusti Suomen suurin dokumenttielokuvien esityskanava: Ylen Dokumenttiprojektin tuottaja Erkko Lyytinen kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tarjoaa musiikkidokumentti-ideaansa kanavalle. Pitkän linjan dokumentaristi Jouko Aaltonen on ohjannut useita musiikkiaiheisia dokumenttielokuvia, kuten Kenen joukoissa seisot (2006) ja Punk – tauti, joka ei tapa (2008). Aaltonen valottaa, millaista erityiskohtelua musiikki aiheena vaatii ja miten kutoa tarina musiikin ympärille.

Seminaarin johdanto-osuuden jälkeen paneudutaan tarinan löytämisen iloihin ja suruihin esimerkkitapausten kautta: Kovasikajutun (2012) ohjaajakaksikko J-P Passi ja Jukka Kärkkäinen raottavat salaisuuden verhoa Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä kertovan elokuvan jatko-osasta Tokasikajutusta, ja Monsterimies-elokuvan (2014) ohjaaja Antti Haase esittelee millaisista taiteellisista lähtökohdista Lordin tarina muotoutui. Mukaan kelpuutettiin laadullisista syistä myös yksi TV-sarja, Kultaisella Venlalla palkittu Sami Yaffa – Sound Tracker, joka toimii oivana esimerkkinä sarjamuotoisesta luovasta tarinankerronnasta ja modernista toteutustavasta. Päivän päätteeksi uusilla tekijöillä on vielä mahdollisuus pitchata käsikirjoitusvaiheessa olevia ideoitaan päivän asiantuntijoille. Tapahtumaa isännöi Ylen pitkäaikainen musiikkitoimittaja Pekka Laine – mies monien musiikkisarjojen ja -ohjelmien takaa.

Musiikki on tarina -seminaarin idea on lähtöisin MESin Audiovisuaalisen tuotannon toimikunnalta. Nyt on tarve löytää tarinoita, jotka koskettavat laajoja kansalaispiirejä ja saattavat suomalaista musiikkia esille. Toimikunnan jäsenet, ohjaajat Finn Andersson ja Jukka Takalo painottavat, että “huutavin pula on kyvystä löytää tarina ja kertoa se koskettavalla ja mielenkiintoisella tavalla”. Anderssonin ja Takalon lisäksi seminaarisisältöjä suunnittelevaan tiimiin kuuluvat MESin johtaja Hannu Saha, YLEn musiikkitoimittaja Pekka Laine ja seminaarin tuottaja Taina Ronkainen.

Seminaari on suunnattu elokuva- ja musiikkialan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Seminaariin on vapaa pääsy. Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu osoitteessa:

https://musiikkiontarina.nettilomake.fi/

Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät maailmanlaajuisesti 29,5 miljoonaa ihmistä

Julkaistu 4.12.2015

Kulttuuri- ja luovat alat kattavat kolme prosenttia maailman BKT:stä 2 250 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Alojen liikevaihto on määrältään suurempi kuin tietoliikennepalveluiden liikevaihto, ja ne työllistävät 29,5 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain autoteollisuus yhteensä (25 miljoonaa).

Tiedote on julkaisu Teoston sivuilla.

Kulttuuri- ja luovien alojen mittavaa panosta globaaliin talouteen on selvitetty uudessa tutkimuksessa, jonka esittelivät tänään Pariisissa maailman tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

”Cultural Times – the First Global Map of Cultural and Creative Industries” -tutkimuksen on julkaissut EY, ja siinä analysoidaan 11:sta kulttuuriteollisuuden alaa* Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idän alueella. Kulttuuriteollisuudella on omat vahvuutensa jokaisella alueella.

Tutkimuksessa todetaan, että kulttuuri- ja luovien alojen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tekijöiden on saatava reilu korvaus luovien teostensa käytöstä, jotta he voivat jatkaa kulttuurin ja talouden vahvistamista työskentelyllään myös tulevaisuudessa.

Luovat teokset avainasemassa digitaalisen talouden kasvattamisessa

Vuonna 2013 kulttuurisen sisällön osuus oli 200 miljardia dollaria digitaalisesta myynnistä, mikä vahvisti digitaalisten laitteiden myyntiä ja kasvatti myös nopeiden verkkoyhteyspalvelujen kysyntää. Digitaalisten kulttuurihyödykkeiden myyntitulot olivat 65 miljardia dollaria, ja verkkomedian ja ilmaisten suoratoistosivujen mainostulot 21,7 miljardia dollaria.

Tutkimus

Tutkimus sisältää tietoa, jolla kartoitetaan luovan toiminnan monipuolisuutta eri puolilla maailmaa. Se heijastelee samaa tematiikkaa, jota Unescon Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuodelta 2005 edustaa. Tutkimus myös tukee Unescon maailmanlaajuista ponnistelua ”kasvavaan tietomäärään ja parempiin mittareihin kulttuurin roolista yhteiskunnan kehityksessä”.

”Tämä kansainvälinen kulttuuriteollisuuden alojen tutkimus todistaa, että tekijät ympäri maailmaa kaikilla taiteen aloilla edistävät maailmantaloutta merkittävällä tavalla sekä liikevaihdon että työpaikkojen kannalta. Tekijöiden täytyy saada työskennellä ilmapiirissä, jossa heidän moraalisia ja taloudellisia oikeuksiaan suojellaan, jotta heidän luova työskentelynsä säilyy kannattavana. Luovat alat auttavat rakentamaan kestävää taloutta, niillä luodaan paikallisia työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, ja ne tarjoavat miljoonille ihmisille, usein nuorille, mahdollisuuden elättää itsensä omilla taidoillaan”, toteaa CISACin johtaja ja Unescon hyvän tahdon lähettiläs Jean-Michel Jarre.

”Kulttuuriteollisuuden alat ovat olennainen talouden kiihdyttäjä yhtä lailla teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Maailmanlaajuisesti se on nopeimmin kasvavia sektoreita, ja vaikuttaa tulonmuodostukseen, työpaikkojen syntymiseen ja vientituloihin. Se voi olla avain parempaan tulevaisuuteen monille maille ympäri maailmaa”, sanoo Unescon pääjohtaja Irina Bokova.

Katsaus kulttuuriteollisuuteen

Aasian ja Tyynenmeren alue: 34 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 40 % työpaikoista, suurin asiakaskunta ja nopeasti kasvava keskiluokka. Tietokonepelisektorin johtaja. Elokuva- ja kirja-alan nopea kasvu.
Eurooppa: 32 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 25 % työpaikoista. Kulttuuritalous juontaa juurensa historiasta, ja sillä on laaja julkinen kannatus, väestö on korkeasti koulutettua, taiteilijoiden suhteellinen osuus suuri.
Pohjois-Amerikka: 28 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 15 % työpaikoista. Vahva kansainvälinen vaikuttaja ja johtoasema elokuva-, TV- ja esittävien taiteiden alalla.
Latinalainen Amerikka: 6 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 16 % työpaikoista. TV:n vahva asema: TV-sarjat Latinalaisesta Amerikasta leviävät ympäri maailmaa, samoin kuin musiikki ja tanssi.
Afrikka ja Lähi-itä: 3 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 8 % työpaikoista. Elokuvatuotannossa mahdollisuuksia. TV ja musiikki. Epävirallinen talous, esimerkiksi epäviralliset musiikkiesitykset, on merkittävä osa kulttuuritoimintaa ja synnyttää myös työpaikkoja.

* Mainosala, arkkitehtuuri, kirjallisuus, tietokonepelit, musiikki, elokuvat, sanomalehdet ja aikakauslehdet, esittävät taiteet, radio, TV ja visuaaliset taiteet.

Tutkimus:

The first global map of cultural and creative industries (December, 2015)

www.worldcreative.org

Tietoja CISACista

CISAC – the International Confederation of Societies of Authors and Composers on maailman johtava tekijänoikeusjärjestö. CISACilla on 230 jäsenjärjestöä 120 maassa, ja se edustaa neljää miljoonaa taiteilijaa kaikista maanosista ja kaikilta taiteen aloilta, joita ovat musiikki, audiovisuaalinen taide, draama, kirjallisuus ja visuaalinen taide. CISACia johtaa elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre, ja organisaation neljä varajohtajaa ovat beniniläinen laulaja Angélique Kidjo, senegalilainen kuvanveistäjä Ousmane Sow, intialainen kirjailija, käsikirjoittaja ja sanoittaja Javed Akhtar ja argentiinalainen ohjaaja Marcelo Piñeyro.

CISAC puolustaa taiteilijoiden oikeuksia ja ajaa heidän etujaan ympäri maailmaa. Järjestö varmistaa, että tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivat organisaatiot pystyvät edustamaan taiteilijoita saumattomasti ja että tekijänpalkkiot päätyvät tekijöille, kun heidän teoksiaan käytetään missä päin maailmaa tahansa.

CISAC perustettiin vuonna 1926. Se on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, ja sen pääkonttori sijaitsee Ranskassa ja aluekonttorit Afrikassa (Burkina Faso), Latinalaisessa Amerikassa (Chile), Aasian ja Tyynenmeren alueella (Kiina) ja Euroopassa (Unkari).
www.cisac.org | Twitter: @CISACNews | Facebook: CISACWorldwide.

Tietoja Unescosta
www.unesco.org

Taideneuvosto huolissaan hallituksen esityksestä työttömyysturvalain muuttamiseksi

Julkaistu 3.12.2015

Pahimmillaan uusi laki johtaisi siihen, että freelancetaiteilijat olisivat kokonaan työttömyysturvan ulkopuolella. Lakiesityksen valmistelussa ei ole asianmukaisella tavalla kuultu taide- ja kulttuurialan toimijoita. Lain on tarkoitus astua voimaan jo ensi vuoden alusta.

Taideneuvosto on huolissaan siitä mihin valmisteilla oleva lakiesitys työttömyysturvalain muuttamiseksi (HE 94/2015 vp) voi johtaa. Taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat asia, joka ansaitsee tulla huomioiduksi, mutta se vaatii huomattavasti perusteellisempaa käsittelyä ja valmistelua kuin parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävänä oleva työttömyysturvalain muutos.

Lain on tarkoitus astua voimaan jo 1.1.2016. Taide- ja kulttuurialan tietoisuuteen lakiesitys tuli kuitenkin vasta viime viikolla yllättävällä tavalla ja koska asia on erittäin tärkeä ja kiireellinen ja koskettaa laajalti koko taidekenttää, Taideneuvosto esittää valmisteluun lisäaikaa.

Lain toteutuessa vaikutukset taidekenttään olisivat todella laajat ja arvaamattomat. Lakiuudistuksen keskeinen ongelma on yrittäjämääritelmässä – jos sitä muutetaan, pitäisi muuttaa myös pää- ja sivutoimen kriteereitä ja niitä koskevaa arviointia.

Suomen Näyttelijäliitto nosti viime viikolla jättämässään lausunnossa lakiuudistuksen keskeiset ongelmakohdat ansiokkaasti esiin. Taideneuvosto yhtyy Näyttelijäliiton lausuntoon.

Nyt valmistellussa lakiesityksessä ei ole toteutunut ministeriöiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö toivotulla tavalla ja siksi Taideneuvosto toivookin, että valmistelua jatketaan ja että opetus- ja kulttuuriministeriö otetaan vahvasti mukaan asian valmisteluun.

Lisätietoja:

Taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg, tiina.rosenberg (@) teater.su.se

Taideneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin. Se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Kannanotto freelancereiden työttömyysturvaan olennaisesti vaikuttavasta lakimuutoksesta

Julkaistu 30.11.2015

Hallitus on esittänyt freelancereiden työttömyysturvaan lakimuutosta (HE 94/2015 vp), joka toteutuessaan tulisi aiheuttamaan todellisen sosiaaliturvaloukun.

Me keikkailevat muusikot ja musiikintekijät olemme tähän asti olleet oikeutettuja soviteltuun päivärahaan, joten mahdollisen työttömyyden aikana olemme voineet ottaa vastaan yksittäisiä työkeikkoja. Ehdotuksen mukaan työntekijä voitaisiin kuitenkin määritellä yrittäjäksi ilman, että YEL-tulorajat ylittyvät, jopa jo yksittäisen työkorvauksen perusteella. Ja koska keikkailevilla freelancereilla harvoin on yli kuuden kuukauden palkkatyöpestejä, hänet voitaisiin nykysäännösten perusteella määritellä tuon yhden keikan perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin hän menettäisi oikeuden työttömyyskorvaukseen.

Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että hallituksen pitäisi keskittyä tekemään sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät työllisyyttä ja työllistymistä.Tämä uusi lakimuutosehdotus kuitenkin ajaisi freelancerit tilanteeseen, jossa lyhyitä työkeikkoja ei kannata ottaa vastaan, koska oikeus soviteltuun päivärahaan menetettäisiin.Tällaisia ansoja tuskin lainsäädäntöön kaipaamme. Muusikkkojen liitto ja Näyttelijäliitto ovat antaneet asiasta lausuntonsa, joita vilpittömästi tuen.

Kaija Kärkinen
Sanoittaja, laulaja, näyttelijä
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja

Rytmimusiikkialan valmentajien valmennus – hae koulutukseen

Julkaistu 30.11.2015

rytmimusiikkialan_valmentajien_valmennus.
Valmennukseen otetaan 15 henkeä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 18.1.2016.

LISÄTIEDOT

LISÄTIEDOT
Eija Hinkkala
Puh +358 (0) 40 593 2652
eijaohjelmat (@) gmail.com

Minna Erkko
Puh +358 (0) 40 566 7854
minna.erkko (@) sasky.fi

Tietoa NCB:n eri AV-alueiden tuotannoista perittävistä provisioista

Julkaistu 24.11.2015

Itsehallinnointimahdollisuudesta huolimatta voit halutessasi käyttää NCB:n (Nordic Copyright Bureau) palveluja. NCB on 23.11. vahvistanut eri AV-alueiden tuotannoista perittävät provisiot alla olevan mukaan.

NCB AV-tuotannnoista perittävät provisiot

NCB:n yleinen AV-alueen lisensoinnista perimä provisio on 20%. Tämä pidätetään kaikista sellaisista tuotannoista, joihin NCB:llä on mandaatti.

Jos tekijä tai kustantaja haluaa NCB:n palvelua itsehallinnoinnin piiriin kuuluvien tuotantojen lisensoinnissa, peritään palvelusta provisiona 20%.
Ainoan poikkeuksen tähän sääntöön muodostaa itsehallinnoinnin piiriin kuuluva pitkien elokuvien tilausmusiikki (score-musiikki), josta NCB:n provisio on 8 %. Tämä alhaisempi provisio koskee Teostoon kuuluvia musiikintekijöitä seuraavassa tilanteessa: tekijä haluaa, että NCB hoitaa pitkän elokuvan tilausmusiikin sopimisen ja laskuttamisen/tilittämisen tekijän puolesta.

Lisätietoa AV-alueiden itsehallinnoinnista Teoston nettisivuilta.

Lisätietoja (suomenkielinen palvelu):

Ulla Herpman
Asiakasvastaava, AV-tallenteet
Nordisk Copyright Bureau NCB / Teosto ry
www.ncb.dk, www.teosto.fi
Puhelinpalvelu klo 12-15 (09) 6810 1256
ulla.herpman (at) teosto.fi
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki

Musiikintekijä Kirjallisuus

Avainsana: Kirjallisuus