EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Suomen Äänitearkisto luovuttaa kokoelmansa Musiikkiarkistolle

Julkaistu
 

Suomen Äänitearkisto ja Musiikkiarkisto ovat sopineet, että Äänitearkiston noin 450 hyllymetrin laajuinen ja 35 000 äänitettä käsittävä kokoelma luovutetaan Musiikkiarkistolle, joka vastaa syksystä 2017 lähtien kokoelman säilytyksestä sekä sen tarjoamisesta tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Luovutussopimus takaa Äänitearkistolle mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista toimintaansa. Kokoelmaa esimerkiksi täydennetään jatkossakin parempikuntoisilla sekä siitä vielä puuttuvilla äänitteillä.
 
Suomen Äänitearkisto on vuonna 1966 perustettu yksityinen yhdistys, jonka tehtävänä on ollut suomalaisen ääniteperinnön vaaliminen. Äänitearkisto on keskittynyt ennen vapaakappalelakia eli ennen vuotta 1981 julkaistujen äänitteiden keräämiseen ja säilyttämiseen. Äänitearkiston puolen vuosisadan aikana kokoama aineisto on monessakin suhteessa merkittävä. Esimerkiksi gramofonilevykauden (1901–1961) suomalaisten äänilevyjen kokoelma on lähes aukottomana kansallisena äänitekokoelmana maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Myöskään kotimaisia single-, EP ja LP-levyjä vuosilta 1956–1981 ei ole yhtä systemaattisesti kerätty mihinkään muualle. 
 
Äänitearkistolla on myös laaja ”ulkofennica”-kokoelma eli ulkomailla äänitettyjen suomalaisten taiteilijoiden ja suomalaisen musiikin levytysten kokoelma. Kokoelmaan kuuluu lisäksi noin 50 hyllymetriä käsittävä äänitehistoriallinen pienpainate- ja kirjakokoelma, levytuottajien masternauhoja, koelevyjä ja muuta äänilevyteollisuuden historiaan liittyvää aineistoa sekä yksityishenkilöiden tekemiä varhaisia nauhoitteita.
 
Suomen Äänitearkisto tuottanut yhteensä 30 painettua äänilevyluetteloa eli yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki Suomessa julkaistut historialliset diskografiat. Sen lisäksi Ääniarkisto ylläpitää avointa sähköistä tietokantaa Suomessa vuosina 1901–1999 julkaistuista äänilevyistä (https://www.aanitearkisto.fi/firs2/). Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet eri arkistoissa äänitehistoriallista tutkimusta tarkentamalla diskografioihin äänitteiden tietoja. Äänitearkisto on myös digitoinut merkittävän määrän historiallisia suomalaisia äänitteitä parantaakseen niiden käytettävyyttä ja säilyvyyttä. 
 
Musiikkiarkisto (www.musiikkiarkisto.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin toimiva valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentee suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Musiikkiarkisto palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita. Musiikkiarkiston aineistot ovat käytettävissä arkiston tiloissa Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.
 
 

Hae nyt Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään

Julkaistu

Elvisin Kehity ja menesty -palveluissa on juuri nyt haku päällä. Hae mukaan Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään! Kehity ja menesty -palvelut ovat vain Elvisin jäsenille. Mikäli et ole vielä jäsen, täytä hakemus täällä. 

 

Tarjoamme musiikintekijöille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, kehittymiseen sekä verkostoitumiseen. Tutustu tarjontaan!

 

Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien kanssa työskennellen. 

Mahdollisuus saada asiantuntijalta apua johonkin konkreettiseen tarpeeseen esim. tekstinhionta, sovitustekniset kysymykset ja ideat. 

 

Asiantuntijat antavat palautteen yhdestä biisistäsi. 

Henkilökohtainen mentorointisuhde noin vuoden ajan.

 

Biisiviennin visio rakentaa tulevaisuutta popmusiikin teosviennille

Julkaistu

 

Biisiviennin visio on suomalaisten biisinkirjoittajien ja musiikkikustantajien yhteinen hanke popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa.

Tiesitkö että suomalaisen Teemu Brunilan osittain kirjoittama kappale on kuluvan vuoden viidenneksitoista suurin listahitti Iso-Britanniassa (brittiartisti JP Cooperin ”September Song”)? Entä tiesitkö, että julkaisuviikollaan kesällä 2016 maailman eniten myydyllä albumilla oli suomalaisen kirjoittajan Erik Nyholmin co-write-kappale (japanilaisen Hey! Say! Jump! -yhtyeen albumi Dear)?

Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2015 kokien lähes viidenneksen kasvua edellisestä vuodesta. Music Finlandin toteuttaman Musiikkialan barometri -selvityksen mukaan lähes puolet musiikkialan ammattilaisista näkee popmusiikin teosviennissä olevan parhaat mahdollisuudet viennin kasvuun.

”Koko alamme voi hyötyä yhteistyön lisäämisestä viennissä. Kun Suomen kärkinimet ja huipputekijät taustayhtiöstä riippumatta laittavat voimansa yhteen, saadaan nopeammin tuloksia aikaan” visioi biisinkirjoittaja ja Fried Music -yhtiön perustaja Jukka Immonen.
 

Popin teosviennissä kaikkien aikojen saavutukset

Lokakuussa julkaistavan tuoreen teosvientiselvityksen mukaan kotimaisten biisinkirjoittajien ulkomaisilla levyillä julkaistujen kappaleiden määrä vuonna 2016 on suurempi kuin koskaan aiemmin. Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 68 ulkomailla julkaistusta suomalaistekijöiden kappaleesta vuoden aikana.

”En usko ison kansainvälisen hitin olevan kaukana. Tässä pisteessä tuntuu siltä, että se on jo enemmän onnekkaasta sattumasta kuin valmiuksista tai taidoista kiinni”, kertoo biisintekijä Axel Ehnström. Ehnströmin vuoden 2016 aikana ulkomaille tekemien 12 kappaleen joukosta löytyy esimerkiksi saksalaisen Alle Farben -yhtyeen ”Bad Ideas”, joka nousi maansa radiolistan kärkeen.

Kotimaassa vuoden kevyen musiikin tekijäksi ehdolla oleva lauluntekijä Tiina Vainikainen ottaa puolestaan kansainvälistymisensä ensiaskeleita. ”Olen aina haaveillut kansainvälisestä urasta biisintekijänä. Urallani on tapahtunut lyhyessä ajassa niin paljon, että olen alkanut uskoa myös kansainvälistymisen olevan mahdollista. Oikea ajoitus, korkea työmoraali ja hyvät verkostot ovat tärkeässä roolissa tavoitteeseen pyrkiessäni”, Vainikainen kertoo.

Hankkeen tarkoitus on auttaa musiikkialaa luomaan ja kirkastamaan biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja alan haasteisiin, kuten ansaintamalleihin ja rahoitukseen.

Popmusiikin teosviennillä tarkoitetaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisillä markkinoilla julkaistuja kappaleita, joiden voidaan katsoa tuovan tuloja Suomeen.
 

Tule mukaan!

Biisiviennin visiota työstetään kahdessa työpajassa sekä verkossa. Osallistu keskusteluun biisiviennin tiimoilta Facebookin Biisivienti-ryhmässä.

Kerro ajatuksesi biisiviennistä kyselyssämme.

7.9.2017 Työpaja Tukholmassa

Ensimmäisessä työpajassa asetetaan visio ja tavoitteet. Tukholman työpajapäivä toimii myös suomalaisen kustannusalan yhteisenä esittäytymisenä ruotsalaisille kollegoille.

10.10.2017 Työpaja Helsingissä

Toinen työpaja keskittyy käytännön toimenpiteisiin, etsii ratkaisuja löydettyihin haasteisiin ja suomalaisen alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskustellaan myös ansaintamalleista ja rahoituksesta.

Biisiviennin vision julkistaminen tapahtuu Slush Musicissa marraskuun 28.–29. päivä.

Mikäli haluat lisätietoja Biisiviennin visio -hankkeesta, ota yhteyttä Music Finlandin vientipäällikköön Katariina Sorsaan.

Music Finlandin koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Tekesin, Teoston, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n kanssa.

 

Sata uutta taiteilija-apurahaa kasvualan työllistämiseen

Julkaistu

Suomen 100-vuotislahjaksi Taiteen edistämiskeskus (Taike) esittää taiteilija-apurahojen lukumäärän kasvattamista sadalla sekä apurahan korottamista 10 prosentilla. Nämä tulee sisällyttää vuoden 2018 talousarvioon. Tällä edistetään työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua.

 
”Taike työllistää taiteilija- ja työskentelyapurahoilla taiteen ja kulttuurin tekijöitä noin 900 henkilötyövuoden verran”, sanoo Taiken johtaja Minna Sirnö.  ”Ilman valtion tukea moni teos jäisi tekemättä. Apurahoilla turvataan kotimaisen taiteen ja kulttuurin perusta. Sen ansiosta saamme lukea kirjallisuutta omalla kielellämme, katsoa laadukasta kotimaista teatteria ja elokuvaa, muun muassa.”
 
Julkisia palveluita, niin myös taidetta, pidetään usein pelkkänä kulueränä. Taiteen taloudelliset heijastusvaikutukset sivuutetaan, samoin sen vaikutus työllisyyteen.
 
Taide parantaa Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten ja ammattilaisten silmissä, jolloin maahan saadaan uusia osaajia ja investointeja. On tärkeää, että yhteiskunta tukee taidetta, vaikka taiteen arvoa tekijälleen ja kokijalleen ei voida mitata liike-elämän mittareilla. Taiteen tekijöiden julkinen tuki onkin tutkimukseen ja kehitykseen verrattavissa oleva investointi, jolla turvataan luovan alan kasvua.
 
Poliittinen ilmapiiri oli taiteelle suotuisa 50 vuotta sitten, jolloin valtion nykymuotoisesta apurahajärjestelmästä päätettiin. Tuolloin eduskunta katsoi rohkeasti tulevaisuuteen.
 
Taide ja luovat alat työllistävät
 
Sadalla uudella taiteilija-apurahalla voidaan edistää suomalaista työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua. Luovat alat on kasvuala, jonka infrasta – taiteilijoista, työtiloista, -välineistä ja verkostoista – on huolehdittava.
 
Taiteilija-apurahoilla työskentelee vuodessa runsaat 600 eri alojen taiteilijaa, joista kolmannes työllistää myös muita ihmisiä. Apurahoja maksetaan noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisen tuen ohella apurahoilla on keskeinen merkitys kansainvälistymisen edistäjänä sekä henkisenä kannustajana.
 
Taiteilija-apurahan kehitys on jäänyt merkittävästi jälkeen ansiotason kehityksestä. Kun 1970-luvun alussa apurahan suuruus oli lähellä palkansaajien kokonaisansioiden mediaania, niin vuonna 2015 apurahan suuruus oli enää alle puolet palkansaajien ansioista. Taike esittää apurahan korottamista 10 prosentilla.
 
Lisätietoja:
 
Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, esa.rantanen@taike.fi, p. 0295 330 720.
 
Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan jälleen syyskuun puolivälissä

Julkaistu

Lotta-tekee-äksän.jpg#asset:129

Vuoden taidemusiikin säveltäjän palkinnon saajaksi ovat ehdolla Pekka Jalkanen ja Harri Vuori.

Vuoden biisi -palkinnosta kisaa tänä vuonna 14 kandidaattia. Kuuntele oheisesta Spotify -listasta kaikki ehdokkaat! 

https://open.spotify.com/user/minna28/playlist/1SdFp0JBYWRNAy4BKeKlIB

Vuoden vientiteoksi ovat ehdolla ALMAn kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen, Fried Musicin LA-studion perustaminen, Teemu Brunilan JP Cooperin albumituotanto, Jarkko Ehnqvistin, Matias Keskiruokasen ja Kalle Lindrothin osallisuus Benji & Feden 0+ -albumin menestyksessä Italiassa sekä Axel Ehnström co-write-työ saksalaisen Alle Farbenin hitissä Bad Ideas.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -ehdokkaat ovat Samuli Sirviö, Axel Ehnström, Maija Vilkkumaa, Henri ”MGI” Lanz, Ellinoora Leikas, Tiina Vainikainen, Anton Soinin ja Antti Riihimäki (RZY).

Uutena kategoriana lanseerataan ns. avoin, genrevapaa kategoria. Sen voittajaksi ovat ehdolla puhallinorkesterimusiikin säveltäjä Timo Forsström (etenkin teos Life in The Capital City), lauluntekijä ja solisti Stina Koistinen sekä kuoromusiikin säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan tänä vuonna jo neljättä kertaa.
Palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Voittajat julkistetaan Helsingissä 12.9. järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvassa viime vuoden taidemusiikin tekijä Lotta Wennäkoski Tavastian lavalla (kuva: Minna Auvinen).

Hae asiakkaaksi Music Finlandin Composers & Repertoire -sivustolle

Julkaistu

Music Finlandin Composers & Repertoire -sivusto on suomalaisen musiikin nuottikatalogi, verkkokauppa ja säveltäjäsivusto. 

 
Nuotistopalvelu on suunnattu ennen kaikkea partituurimusiikin säveltäjille, mutta mitään genrerajoituksia säveltäjäasiakkaaksi pääsemiselle ei ole. Asiakkaaksi voivat siis hakea kaikki, jotka arvelevat voivansa hyötyä nuotiston palveluista (esim. big band- ja puhallinorkesterimusiikin säveltäjät).
 
Sivustolle on listattu kustannettua ja kustantamatonta musiikkia, joista jälkimmäisiä teoksia on nuotistosta myös levityksessä. Music Finlandin säveltäjäasiakkaaksi hyväksytyt tekijät voivat toimittaa omia kustantamattomia teoksiaan levitykseen. Tällä hetkellä Music Finlandilla on sopimus noin 250 suomalaisen säveltäjän ja kymmenien perikuntien kanssa.
 
Asiakkaaksi haetaan nettisivuillamme olevalla sähköisellä lomakkeella https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto –> Asiakkuuden hakeminen –> Hakulomakkeeseen. 
 

Lisätietoa:

 
Säveltäjäpalvelut

Music Finlandin nuotisto tarjoaa mm. seuraavia palveluja säveltäjäasiakkailleen:

  • säveltäjän teosten arkistointi Music Finlandin nuotistoon
  • profiilisivu Composers & Repertoire -sivustolla
  • teosten luetteloiminen nuotiston tietokantaan kokoonpano- ym. tietoineen
  • teostietojen julkaisu Composers & Repertoire -sivustolla
  • kustantamattomien teosten nuottimateriaalien julkaisu ja levitys 
  • teosten nuottimateriaalien julkaisu pdf-muodossa Composers & Repertoire -sivustolla

Lue lisää Music Finlandin tarjoamista säveltäjäpalveluista täältä (pdf).

Asiakkuuden hakeminen

Päästäkseen Music Finlandin asiakkaaksi säveltäjän on oltava myös Teoston asiakas. Lisäksi hänen toimintansa tulee olla ammattimaista ja ainakin kolmen hänen teoksensa pitäisi olla esitetty jonkin julkisen instituution toimesta (esim. Finland Festivalsin jäsenfestivaali, Yleisradio, Suomen solistiyhdistys, Suomen Big Band-yhdistyksen jäsenorkesteri tai Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesteri). Hakemuksessa toivotaan myös tietoja säveltäjän opinnoista, toiminnasta ja muista päätökseen mahdollisesti vaikuttavista asioista.

Music Finlandin säveltäjäasiakkaaksi haetaan sähköisellä hakemuskaavakkeella. Kaavakkeesta löydät myös lisätietoja sopimuksen sisällöstä.

Hakemuslomakkeeseen

Tekijänoikeus

Music Finland ei vastaa sille luovutettujen teosten sovitukseen tai sanoitukseen liittyvistä oikeuksista tai luvista, vaan säveltäjän on itse huolehdittava siitä, ettei teoksen levittämiselle Music Finlandin kautta ole tekijänoikeudellisia esteitä. Jos Music Finlandille luovutettava teos sisältää kustantamattoman tekstin, on säveltäjän toimitettava teoksen yhteydessä Music Finlandille sävellykseen liittyvän tekstin käyttölupa.

Music Finlandin teosrekisteritiedot eivät siirry Teoston tilitystiedostoihin. Esityskorvausten varmistamiseksi säveltäjän on siksi huolehdittava itse teosilmoitustensa toimittamisesta Teostoon.

 

Hae Saaren kartanoon 15.8.2017 mennessä

Julkaistu

Hakuaika Saaren kartanoon alkaa 1. elokuuta  ja päättyy 15. elokuuta klo 16.00 Suomen aikaa. Residenssipaikkoja haetaan apurahahakemusten verkkopalvelussa.

TYÖSKENTELY SAAREN KARTANOSSA

Kevät, syksy ja talvi on varattu taiteilijoiden itsenäiseen työskentelyyn neljässä kahden kuukauden mittaisessa jaksossa ja kesä toukokuusta elokuuhun on intensiivistä ryhmien työskentelyaikaa. Kevään ja syksyn aikana residenssivieraita on yleensä 8 kerrallaan neljän eri jakson aikana, ja kesällä kaikki tilat oli varattu ryhmille. Lisäksi yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee Saaren kartanon kutsutaiteilija syyskuusta huhtikuun loppuun. Yksilöresidenssipaikkaan sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha. Ryhmät voivat hakea tukea matka- ja elinkustannuksiin residenssikauden ajaksi. Tukea voidaan myöntää myös ryhmäresidenssijakson aikana tarvittaviin tarvikkeisiin.

Residenssissä voi keskittyä omaan luovaan prosessiin, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen muiden residenssissä työskentelevien kanssa. Saaren kartanossa työskentelee lisäksi läpi vuoden yhteisötaiteilija, jonka hankkeisiin residenssivierailla on myös mahdollisuus osallistua.

Myös Koneen Säätiön rahoittamat tutkijat ja tutkimushankkeet voivat hakeutua residenssiin, mutta heidän ei tarvitse hakea paikkaa residenssihaussa. LUE LISÄÄ

TUTUSTU SAAREN KARTANON RESIDENSSIIN

Huomaathan, että aikaisemmista vuosista poiketen residenssien hakuaika on nyt kaksi viikkoa. Haku alkaa 1.8. ja päättyy 15.8. klo 16:00 Suomen aikaa. Hakemuspalvelu on auki vain hakuaikana.

Suomen ensimmäinen Etnogaala täyttää Tavastian 7.11.2017

Julkaistu
Suomen ensimmäinen Etnogaala pidetään tiistaina 7.11. klo 19 Tavastia-klubilla Helsingissä. Vuosittaisessa gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin kiinnostavia ja ansioituneita toimijoita. Yle välittää ja tallentaa tapahtumaa tv-, radio- ja nettikanavillaan.

 
Etnogaala on kansanmusiikin ja kansantanssin näköinen juhlailta: vähemmän puheita, enemmän livemusiikkia ja tanssia. Tavastia muuntautuu kahden esiintymislavan etnoklubiksi, jossa Ylen lähetys liikkuu lavalta takahuoneeseen, lämpiöön ja haastatteluihin. Gaalan esiintyjät valitaan palkintoehdokkaiden joukosta. Sekä ehdokkaat että ohjelma julkaistaan syyskuussa.

Etnogaalassa on kolme pääpalkintosarjaa. Pääpalkintojen saajat valitsee yleisön ehdottamien nimien joukosta ammattilaisraati, jonka on asettanut tapahtuman järjestäjä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK)

Pääpalkintosarjat ovat:
• Vuoden artisti
• Vuoden ilmiö
• Vuoden tulokas
 
Näiden lisäksi alan huippuja palkitaan kolmessa erikoissarjassa:
• Vuoden kansanmusiikkitekijä, palkinnon jakaa Elvis ry
• Vuoden kansainvälistyjä, palkinnon jakaa Music Finland
• Risteys-palkinto, palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus
 
Kolmen pääpalkintosarjan sekä Vuoden tekijä -sarjan palkittavia voi ehdottaa nettilomakkeella osoitteessa kansanmusiikki.fi/etnogaala 15.8. asti. Ehdottaneiden kesken arvotaan lippupaketti kahdelle Etnogaalaan.
 
Etnogaalan lippuja myy Tiketti:
liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€
 
Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Muusikkojen liitto, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.

Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkinnon hakuaika käynnissä

Julkaistu
 
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen oppilaitoksessa Keudassa käynnistyy tulevana syksynä uusi Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkintoon johtava koulutus, joka järjestetään yhteistyössä Muusikkojen liiton kanssa. Koulutus on suunnattu kulttuurialoilla työskenteleville, ja hakuaika on käynnissä 11.8.2017 saakka.
 
Koulutuksessa huomioidaan erityisesti muusikkona tai muussa luovan alan työssä toimivien yksinyrittäjien, toiminimiyrittäjien ja yrittäjäksi lähtemistä suunnittelevien eritystarpeet. Kokonaisuudessa voi suuntautua joko yrittäjän ammattitutkintoon tai ohjausalan tutkintoon.
 
Yrittäjän ammattitutkinnon suuntaus sopii sekä yrittäjyyden alkutaipaleella oleville että niille, jotka haluavat kehittää ja päivittää liikeideaansa. Tavoitteena on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen ja syventäminen. Tutkinto koostuu kolmesta osasta, joissa pakollisessa keskitytään yritystoiminnan analysointiin ja kehittämiseen. Valinnaisia osia ovat tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, tuotannon hallinta tai osa toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta.
Ohjausalan tutkinnon suuntaus on perustutkinto, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden kaikille aloille ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Tutkinnossa opiskellaan ohjaajuutta, ohjauksen menetelmiä ja ohjausta eri toimintaympäristöissä. Koulutuksessa on osia yrittäjän ammattitutkinnosta.
 
Koulutusaika: Koulutus alkaa orientaatio-/infopäivällä 11.9.2017
Hakuaika: 20.6.-11.8.2017
 
Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka suoritetaan muun työn ohessa ja työssä oppimisella on erityisen merkittävä osuus opinnoissa. Lähipäiviä on keskimäärin yksi kuukaudessa.
Yrittäjän oppisopimuskoulutus sopii kaikille, jotka työskentelevät oman yrityksensä tai toiminimensä kautta. Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja tai yritys käyttää toiminnassaan, elinkeinotoimintaa harjoittaessaan. Voit myös perustaa yrityksen/toiminimen koulutuksen aikana. Koulutuksen ajaksi saat oman mentorin. Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus hakea ammattitutkintostipendiä.
*
Lisätiedot ja hakupapereiden tilaus:
 
Ilmoitus Muusikkojen liiton sivuilla: 

 

Musiikintekijäjärjestöt: Tekijänoikeustulot sosiaaliturvan piiriin

Julkaistu

Musiikintekijöitä, säveltäjiä ja sanoittajia edustavat Teosto, Suomen Säveltäjät, ja Elvis ry esittävät tekijänoikeustulojen tuomista sosiaaliturva piiriin. Nykytilanteessa tekijänoikeustulot eivät kerrytä eläkettä, mutta ne otetaan vähentävänä tekijänä huomioon esimerkiksi soviteltua päivärahaa laskettaessa. Eläkekertymän lisäksi tekijänoikeustulojen huomiotta jättäminen vaikuttaa esimerkiksi vanhempainpäivärahan määrään. 

 

– Tekijänoikeustulot ovat monelle musiikintekijälle tärkeä tulonlähde, mutta toisin kuin palkka- tai muusta tulosta, siitä ei kerry eläkettä eikä sosiaaliturvaa. Tämä voi vähentää työn tekoa ja yrittäjyyttä luovalla alalla, josta kuitenkin myös toivotaan Suomelle uutta kasvuvalttia, sanoo Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Riikka Railimo.
 
Musiikintekijäjärjestöt ovat selvittäneet tekijänoikeustulojen ja sosiaaliturvan suhdetta sekä kehittämisvaihtoehtoja tilaamalla aiheesta raportin. Professori Pauli Rautiaisen ja VTM Iiris Annalan laatima raportti ”Tekijänoikeustuloja saavien taiteilijoiden asema sosiaalivakuutuksessa” esittää, että tekijänoikeustulojen lisääminen sosiaaliturvan piiriin voisi osaltaan auttaa taitelijoiden toimeentulon turvaamisessa sairauden, vanhemmuuden tai eläkkeen varalta.
 
Yrittäjien eläketurvan kehittämisessä ratkaisu myös taiteilijoiden sosiaaliturvaongelmiin
 
Teosto, Suomen Säveltäjät ja Elvis ehdottavat yrittäjien eläketurvan (YEL) kehittämistä ratkaisuksi luovien alojen sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin. Luovien alojen itsensätyöllistäjien sosiaaliturvakysymykset ovat järjestöjen mukaan samankaltaisia kuin monien muidenkin pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien ongelmat. Siksi ratkaisua voisi hakea yrittäjien eläkevakuutusta kehittämällä.
 
– Haluamme nostaa YEL:n kehittämisen yhdeksi vaihtoehdoksi musiikintekijöiden sosiaaliturvakysymyksiä ratkaistaessa. Yrittäjien eläketurvan hyvä puoli on sen joustavuus ja moni luovan alan tekijä toimii jo osittain sen piirissä, Elvis ry:n puheenjohtaja Kaija Kärkinen sanoo.
 
Järjestöjen mukaan YEL:a on kuitenkin kehitettävä, jotta se ottaa huomioon tiettyjä luovien alojen erityispiirteitä, joista tärkeimpiä ovat yritystoiminnan koko ja tulonmuodostuksen epätasaisuus.
 
– Moni freelancer ja itsensätyöllistäjä pyörittää pientä liiketoimintaa, josta vain osa saattaa lukeutua YEL:n piiriin. Esimerkiksi YEL:n vakuutettavan tulon alarajaa laskemalla ja YEL:n keskeytysrajoituksia muuttamalla järjestelmästä tehtäisiin joustava niin taiteilijoille kuin monille muille itsensätyöllistäjille, Kärkinen sanoo.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovien alojen asemaa pohtinut työryhmä esitti huhtikuussa, että ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. Musiikintekijöiden mukaan taiteilijoiden sosiaaliturvan siirto kokonaan MYEL:n piiriin ei välttämättä ole musiikintekijöille paras vaihtoehto, varsinkaan jos tekijänoikeustulot huomioitaisiin eläkevakuutuksessa. Asiaa on käsitelty myös Rautiaisen ja Annalan raportissa.
 
– Kun asiaa lähdetään nyt selvittämään tulisi samalla selvittää myös YEL:n muuttamisen reunaehdot ja mahdollisuudet. Tällainen työ on onneksi jo sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä ja toivomme, että siitä saadaan konkreettisia esityksiä mahdollisimman nopeasti, Teoston Riikka Railimo sanoo.