Musiikintekijä Uutinen

Popmusiikin teosvienti on musiikkiviennin tulevaisuutta

Kuinka suomalainen popin teosvienti saadaan nousuun? Music Finland sekä suomalaiset biisinkirjoittajat ja musiikkikustantajat toteuttivat syksyn 2017 aikana yhteisen hankkeen popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa.

Popmusiikin biisivienti – siis suomalaisten laulunkirjoittajien tekemät ulkomaisten artistien levyillä julkaistut kappaleet – on musiikkiviennin kasvualue. Music Finlandin syyskuussa raportoiman selvityksen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden ulkomaisilla julkaisuilla ilmestyneiden kappaleiden suhteen: Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta teosvientibiisistä viime vuodelta, missä oli kasvua yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli myös uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle: ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 suomalaista kirjoittajaa. 

Esimerkkejä löytyy eri maanosista: Teemu Brunilan osittain kirjoittama ja tuottama JP Cooperin September Song” on ollut kuluvana vuonna merkittävä listahitti Iso-Britanniassa. Saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu viime vuosina useampiakin suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä, kuten Alman laulama sekä osittain kirjoittama Felix Jaehnin hitti ”Bonfire” sekä Alle Farbenin kappale ”Bad Ideas”, jonka kirjoittajiin lukeutuu Axel Ehnström. Myös Aasiassa on suomalaiselle osaamiselle kysyntää: pelkästään marraskuun 2017 aikana maailman myyntitilastojen ykkösenä on nähty kaksi suomalaistekijöiden musiikkia sisältävää albumia (korealaisen Twicen Twicetagram, jolle ovat kirjoittaneet Antti Hynninen ja Risto Asikainen sekä japanilaisen Arashin Untitled, jolla kuullaan Victor Sågforsin kappale).

Music Finlandin Biisiviennin visio -työpajan tulokset julkistettiin tänään Slush Musicissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Työpajojen pohjalta luotiin biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Vision mukaan Suomi on vuonna 2021 popmusiikin solmukohta. Suomalaisten biisinkirjoittajien brändi nähdään tulevaisuudessa vahvana ja suomalainen musiikki nähdään maailman terävimmässä kärjessä.

Alalla selvästikin jaetaan näkemys siitä, miten biisivienti lähtee lentoon. Nyt, suunnitelmien tekemisen ja yksittäisten työpajojen jälkeen, vision toteuttaminen vaatii alalta jokapäiväistä sitoutumista, käytännön toimenpiteitä, fokusointia, resursseja, ja lisäksi kustantajien ääneen lausutut odotukset vientiin panostavia tekijöitä kohtaan. Yhteistyöstä kustantajien välillä ollaan puhuttu jo kymmenen vuotta, ja uskon että nyt saadaan luotua sille käytäntöjä”, kertoo musiikkikustannusyhtiö Elements Musicin toimitusjohtaja Tommi Tuomainen.

Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Music Finlandin toteuttaman Musiikkialan barometri 2016 -selvityksen mukaan lähes puolet musiikkialan ammattilaisista näkee teosviennissä olevan parhaat mahdollisuudet viennin kasvuun.

Lue Biisiviennin visio -raportti ​täältä​.

Biisiviennin visio -hanke tehtiin yhteistyössä Tekesin, Musiikkikustantajien, Teoston ja Suomen Musiikintekijöiden kanssa.

Suomen Musiikintekijöiden kommentti YouTube-videoiden blokkauksesta

 

Toivottavasti lopulta ymmärretään oikein tämä harmillinen Youtube-case. Kyse on Googlen tavasta kyykyttää pientä Teostoa neuvottelujen keskellä.

Videot palaavat Youtubeen parin päivän sisällä, mutta Teoston neuvotteluasemaa tämä tilanne ei tietenkään paranna. Tähän Google tällä toimenpiteellään selvästi tähtäsikin.

Selvennykseksi vielä:

1. Teostolla ei edes ole työkaluja videoiden blokkaamiseen Youtubesta, sen tekee Youtube/Google.
2. Teosto neuvottelee Youtuben kanssa musiikintekijöille ja kustantajille maksettavista korvauksista.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

Kuva: Pietari Hatanpää

Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon

Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon

24.11.2017

Saksofonisti ja säveltäjä Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon tunnustuksena merkittävästä ja tuotteliaasta urastaan jazzmuusikkona. Kuva: Teemu Salminen.

Valtion musiikkitoimikunta on myöntänyt vuoden 2017 musiikin valtionpalkinnon saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoiselle. Valtionpalkinnon jakoi kulttuuriministeri Sampo Terho. Arvoltaan 14 000 euron suuruinen palkinto maksetaan Veikkauksen tuotoista.

Palkintoperustelut:

Saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoinen (s. 1946) on luonut kansainvälisesti merkittävän ja tunnustetun uran jazzmuusikkona. Ajan hermolla jatkuvasti uutta etsivä ja tuottava Koivistoinen on elävä legenda.

Koivistoisen puolen vuosisadan mittainen vaikutus Suomen jazzkenttään on ollut mittava ja ainutlaatuinen. Hän on tehnyt suuren määrän levytyksiä, sävellyksiä ja sovituksia lukuisille eri kokoonpanoille. Koivistoisen ura käynnistyi 1960-luvulla, ja Suomen Jazzliitto palkitsi nuoren muusikon ensimmäisellä Yrjö-palkinnolla vuonna 1967. Kansainvälinen ura käynnistyi pari vuotta myöhemmin, kun Koivistoisen yhtye voitti jazzyhtyekilpailun Sveitsin Montreux’ssa. Tämän jälkeen Koivistoinen opiskeli ja työskenteli pitkään Yhdysvalloissa.

Suomessa UMO Jazz Orchestra on ollut Koivistoisen merkittävä yhteistyökumppani vuodesta 1975 alkaen, ja vuosina 1996˗1998 Koivistoinen toimi UMO:n taiteellisena johtajana. Eero Koivistoinen elää parhaillaan hyvin tuotteliasta taiteellista kukoistuskautta ja esiintyy aktiivisesti eri kokoonpanoissa Suomessa ja ympäri maailmaa.

Musiikin valtionpalkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen musiikkitoimikunta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 24.11.2017

Kuvia jakotilaisuudesta: OKM/Katarina Koch

Säveltäjä, muusikko Esa Kotilainen sai Kaakkois-Suomen taidepalkinnon

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on myöntänyt taidepalkinnon säveltävä muusikko Esa Kotilaiselle tunnustuksena hänen monipuolisesta urastaan ja ansioistaan säveltäjänä ja muusikkona. Palkinto on 5 000 euroa, ja se maksetaan veikkausvoittovaroista.

Toimikunta perusteli Esa Kotilaisen palkitsemista seuraavasti:

Säveltävä muusikko Esa Kotilainen (s. 1946) on Suomen kuuluisimpia ja monipuolisimpia kosketinsoittajia. Eri tyylilajien välillä sujuvasti liikkuva Kotilainen on soittanut lukuisissa eri yhtyeissä ja sadoilla levyillä, mutta on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän äänitaideteosten pariin.

Kotilainen aloitti ammattimuusikon uransa vuonna 1967 soittamalla harmonikkaa. Hän siirtyi pian kosketinsoittimiin ja on tullut tunnetuksi erityisesti Minimoog-syntetisaattorin sekä mellotronin soittajana. Kotilaisen vuonna 1977 julkaistua ensimmäistä Ajatuslapsi-sooloalbumia pidetään yhä Suomen ensimmäisenä ambient-tyylisuunnan levytyksenä.

Esa Kotilaiselle on tyypillistä ajatella musiikkia visuaalisesti ja antaa tilanteen viedä. Hänen musiikkinsa pyrkii synnyttämään kuulijassa mielikuvia. Esimerkiksi soololevyssä Soiva Tehdas (2011) sekä teoksissa Jäänalainen maailma (2016) ja Kutupuisto (2017) innoittajana ovat olleet tilojen ja luontokokemuksien muodostamat äänimaisemat, joita Kotilainen äänitti teoksiaan varten.

Kotilainen on soittanut lukuisten artistien ja yhtyeiden albumeilla sekä äänittänyt Kuusankoskella sijaitsevassa studiossaan laajasti suomalaista pop-, jazz- ja kansanmusiikkia.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle.

 

Eino Grönille ja Sinikka Svärdille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja tangolaulaja Eino Grönille sekä sanoittaja Sinikka Svärdille. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena musiikin ammattilaisille heidän ansioistaan kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. 

Tilaisuudessa Maarit Niiniluoto loi katsauksen palkittavien tähtien taipaleeseen iskelmämusiikissa. Hän kuvaili Eino Grönin (s. 1939) perineen musikaalisen lahjakkuutensa vanhemmiltaan ja kertoi iskelmälaulajan tehneen läpimurtonsa 1950-luvulla. 

Grönin isä soitti merimiesten tavoin maniskaa (mandoliinia), ja äiti lauloi kirkkokuorossa. ”Sieltä se minun musikaalinen lahjakkuuteni on tullut”, Eino Grön sanoo 60 vuoden uransa jälkeen.             

Vuonna 1955 Eino Grön oli kuuntelemassa Yyterissä Olavi Virtaa, palvomaansa maestroa ja Suomen suosituinta laulajaa. Musiikin lisäksi Grön oli lahjakas urheilussa ja saavutti voittoja painissa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Eino Grönin uraan vaikutti merkittävästi Toivo Kärki, joka etsi lahjakkuuksia 1950-luvulla Musiikki Fazerin kotimaisena tuotantopäällikkönä. Kun Grön voitti iskelmälaulukilpailun Porin Torpalla vuonna 1957, Kärki kannusti nuorta miestä jatkamaan laulajan uraa.

Helsingin Byggalla eli Työväentalolla pidetyissä Iskelmälaulun SM-kisoissa Grön lauloi kappaleet Onni jonka annoin pois ja I can’t give you anything but love voittaen miesten suomenkieliset ja englanninkieliset sarjat.

Laulajia säesti tuolloin Kullervo Linnan tanssiorkesteri.

Pitkän uran tehnyt Grön on esittänyt monenlaista musiikkia aina iskelmästä ja tangosta amerikkalaisiin evergreeneihin ja big band -musiikkiin saakka. Laulaja on nähnyt vuosikymmenien aikana myös viihteen kentän ja tanssilavakulttuurin muutokset.  

”Me esiinnyttiin ja tehtiin sitä työtä, ikään kuin talkooperiaatteilla urheiluseuroille. Vähitellen tanssipaikat siirtyivät yrittäjien haltuun”, Grön muistelee.

Tango d’amoren, Seinillä on korvat sekä lukuisia muita ikimuistoisia tulkintoja esittänyt Grön on voittanut useita populaarimusiikin palkintoja, kuten Iskelmä-Finlandian ja Erikois-Emman. Nykyisin Grön on Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen ja esiintyy Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. Bangkokissa. Jouluaattona hän esiintyy Helsingin Messuhallissa, Heikki Hurstin joulujuhlissa.

Sinikka Svärdin sanoituksia esittävät eturivin artistit ja yhtyeet

Iskelmämusiikin sanoittaja Sinikka Svärdin (s. 1960) musiikkia ovat esittäneet monet laulajat ja yhtyeet, esimerkiksi Katri-Helena, Markku Aro ja Yölintu. Turkulaisen Svärdin uraan sanoittajana vaikutti merkittävästi 1990-luvulla Katri Helena, joka kehotti Sinikkaa lähettämään sanoituksia säveltäjänä ja kapellimestarina tunnetulle yhteistyökumppanilleen Esa Niemiselle. Svärd ja Nieminen ovatkin sen jälkeen tehneet runsaasti musiikkia yhdessä. Kaksikon yhteistyönä ovat syntyneet muun muassa sellaiset iskelmät kuin Katri Helenan tulkitsema Vie minut, Paula Koivuniemen Tulisielu ja Anna Erikssonin Kun katsoit minuun.

Svärd työskenteli aiemmin kehitysvammahoitajana, mutta siirtyi vuonna 2003 päätoimiseksi sanoittajaksi. Kullervo Linnan palkinnon lisäksi Svärd on palkittu sanoituksistaan myös Pro Iskelmällä sekä Juha Vainion palkinnolla. Sanoitusten lisäksi Svärd on julkaissut myös yhdeksän runokokoelmaa.

Paljon lauluja kirjoittaneelle Sinikka Svärdille ovat hänen omasta tuotannostaan erityisen mieleisiä Johanna Kurkelalle kirjoitetut laulut Marmoritaivaasta lähtien, Ritva Oksasen Ja joka yö sekä Johanna Iivanaisen levyMustarastas laulaa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2 000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

 

 

Taideneuvosto esittää nuorille taiteilijoille sata uutta taiteilija-apurahaa

Apurahoilla tuettaisiin nuoria taiteilijoita urapolun alussa kohti menestystä ja kansainvälistymistä.

Taideneuvosto toivoo eduskunnalta tulevaisuuteen investointia samaan tapaan kuin 50 vuotta sitten, jolloin se päätti nykymuotoisesta taiteilijatuesta.

”Vain kahden miljoonan euron suuruinen panostus suoraan taiteilijatukeen edistää merkittävästi suomalaisten nuorten taitelijoiden mahdollisuuksia kehittyä, kansainvälistyä ja menestyä”, toteaa taideneuvosto.

Taideneuvosto esittää myös, että eduskunta päättäisi lisätä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää. Taiteilijaeläkkeitä on vuosittain jaettavana vain 51 ja eläkkeen saa noin 10 % hakijoista. Hakijamäärät kasvavat suurten ikäluokkien eläköityessä.

Taiteilijoiden saamat apurahat eivät vuoteen 2009 asti kerryttäneet lainkaan eläkettä, joten nyt eläkeikään tulevien taiteilijoiden eläkekertymä on jäänyt erittäin pieneksi.  Monet taiteilijat jatkavat aktiivista työskentelyä myös eläkeiässä.

Taideneuvosto ottaa kantaa myös ns. VOS-uudistukseen. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin valmistellaan uutta lainsäädäntöä.

”Nyt valmisteilla oleva koko taidekentän tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä VOS-uudistus edellyttää valtiolta myös taloudellista panostusta”, painottaa taideneuvosto.

Neuvoston mielestä vuosina 2019-21 tarvitaan noin 20 miljoonan euron lisäpotti, jotta uudistus on mahdollista toteuttaa.

Ilman lisäresursseja koko VOS-järjestelmän toimivuus vaarantuu ja syntyy turhaa vastakkainasettelua valtionosuutta jo saavien ja tuen piiriin tulevien yhteisöjen kesken.

 

 

Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L – Etnogaala järjestettiin ensimmäisen kerran

Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen ensimmäistä Etnogaalaa tiistaina 7.11.2017. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä. 
 
Palkitut kategorioittain: 
 
Vuoden artisti
Anne-Mari Kivimäki, Tampere
 
Vuoden ilmiö
Orivesi All Stars
 
Vuoden tulokas
Maija Kauhanen, Helsinki
 
Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakoi Music Finland)
Frigg, pääkaupunkiseutu
 
Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakoi Musiikintekijät ry.)
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tampere
 
Vuoden tanssintekijä (palkinnon jakoi Tanssin Tiedotuskeskus vai Suomen Nuorisoseura)
Petri Kauppinen, Oulu
 
Risteys-palkinto (palkinnon jakoi Maailman musiikin keskus)
Hilda Länsman, Utsjoki
 
Yleisradio striimasi gaalan ja se on nähtävillä 30 vuorokautta Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4270636
 
Tuomariston edustaja Anne-Mari Hakamäki, Kaustinen Folk Music Festival:in ohjelmajohtaja luonnehti ensimmäistä Etnogaalaa:
“Etnogaalan ehdokkaiden joukko toimi hienona osoituksena siitä, miten monipuolinen ja mielenkiintoinen kansanmusiikin kenttä meillä on. Tuomariston tehtävä ei ollut missään nimessä helppo.
Olemme iloisia siitä miten kaikki tämä vahvoista juurista ponnistava kansamusiikki, etno, maailmanmusiikki tai folk kaikkine tekijöineen ja ilmiöineen nojaa vahvasti perinteeseen, mutta samalla pursuaa innokasta, luovaa, kehittävää otetta. Tätä ajatusta halusimme pitää raadin työskentelyn kantavana pohjana. Ehdokkaiden laaja spektri onkin ennemmin positiivinen haaste ja rikkaus, josta riittää monenlaista ammennettavaa myös tuleville jälkipolville.”
 
Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L, palkinnon perustelut: 
 
Pekko Käppi on luonut aivan oman äänensä musiikintekijänä. Hän nojaa vahvasti perinteeseen, mutta saa sen kuulostamaan 2010-luvun musiikilta. Hän on tuonut jouhikon ja musiikkinsa uusiin ympyröihin, joissa ne toimivat kuin häkä!
Mutta Matilda ei olisi Matilda ilman muita Kuolleiden Hillittömäin Hevosten luita. Pekon ohella myös Tommi Laine ja Nuutti Vapaavuori taikovat instrumenteistaan shamanistisia, herkkiä ja hypnoottisia soundeja, jotka ammentavat runsaat sävynsä niin kansanperinteen kuin rockin, hevin, jopa popmusiikin ehtymättömästä kaivosta.
 
Vuoden kansanmusiikkitekijät Pekko Käppi & K:H:H:L ja sanoittaja Toni Tapaninen ovat luoneet raa’an, vahvan ja mukaansa tempaavan kokonaisuuden, ja siksi he ansaitsevat tulla tänään palkituiksi.

Musiikintekijöiden avoin kirje Ylelle liittyen UMK:n muutoksiin

Suomen Musiikintekijät ry:n avoin kirje Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle.

Avoin kirje Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle. Kirje julkaistu 8.11.2017.

Suomalaiset musiikintekijät kokevat tulleensa petetyiksi, kun Ylen Kulttuuri ja viihde päätti muuttaa UMK:n sääntöjä kesken kilpailun. Musiikintekijät ovat sijoittaneet varojaan, aikaansa ja työpanostaan ottaakseen osaa kilpailuun.

1. Toimiiko Yle tässä eettisesti?
2. Miten uskotte musiikintekijöiden luottavan seuraavaan Ylen järjestämään kilpailuun ja niiden sääntöjen pitävyyteen?
3. Mistä ja miten valikoitte mainitsemanne kolme kilpailussa olevaa biisiä?

Vaadimme vastausta.
 

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät ry


Lue Ylen vastaus avoimeen kirjeeseen (julkaistu 8.11.2017)

Suomen Musiikintekijät ry hakee viestintäharjoittelijaa

Suomen Musiikintekijät ry hakee viestintäharjoittelijaa

Haemme osa-aikaista viestintäharjoittelijaa ajalle 1.2.-31.5.2018 (4 kk). Tarkka ajankohta on neuvoteltavissa.

Harjoittelijan työtehtäviin kuuluvat muun muassa:

  • Viestintätehtävissä avustaminen
  • Nettisivuprojektissa avustaminen
  • Sosiaalisen median strategiatyössä avustaminen
  • Tapahtuma-avustaminen
  • Yleiset toimistotehtävät

Hakemamme henkilö pystyy tuottamaan hyvää sisältöä niin artikkelimuodossa kuin sosiaalisen median kanavissa sekä hallitsee valokuvauksen ja kuvankäsittelyn. Olethan myös oma-aloitteinen, oppimishaluinen, aktiivinen ja luotettava. Hallitset myös suomen kielen erinomaisesti.

Työ on tarkoitettu ensisijaisesti viestinnän korkeakouluopiskelijalle tai alalta vastavalmistuneelle. Työtäsi ja harjoitteluasi ohjaa viestintäpäällikkö.

Tarjoamme sinulle mukavan pienen työyhteisön, jossa jokaisen työpanoksella on suuri merkitys. Pääset eturiviin tutustumaan musiikki- ja tekijänoikeusalaan ja vaikuttamaan osaltasi luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksien kehittämiseen. Työpaikkasi sijaitsee uusissa ja moderneissa toimitiloissa Helsingin ydinkeskustassa, aivan Kampin keskuksen vieressä.

Työtä on neljänä päivänä viikossa. Palkkaus: 1200 € / kk (32 tuntia / 4 päivää viikossa). Lisäksi puhelin- ja lounasetu. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV 15.11.2017 mennessä: nina.lith (at) musiikintekijat.fi
Saatamme kutsua sopivia henkilöitä haastatteluun jo ennen hakuajan päättymistä.  

www.musiikintekijat.fi

Tiedustelut:
Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998
 

Suomen Musiikintekijät ry (ent. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on noin 1000 jäsentä. 

Yhdistys hallinnoi Musiikintekijöiden rahastoa, josta jaetaan stipendejä musiikintekijöille. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n yhdistykselle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.