Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Tekijänoikeusneuvosto on äskettäisessä lausunnossaan ottanut kantaa esittävien taiteilijoiden nimien mainitsemisvelvollisuuteen musiikin suoratoistopalveluissa. Tapauksessa on neuvoston mukaan loukattu esittäjän moraalisia oikeuksia.

Hakijana toiminut studiomuusikko oli esiintynyt viulistina useilla kaupallisesti julkaistuilla äänitteillä, jotka oli alun perin julkaistu cd-muodossa. Hakijan nimi oli kaikkien muiden studiomuusikkojen tavoin mainittu äänitteiden kansivihoissa. Vastaavia tietoja ei kuitenkaan löytynyt lausuntopyyntöön vastaajaksi nimetystä suoratoistopalvelusta. Tekijänoikeuslain moraalisten oikeuksien perusteella tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai kun teos saatetaan yleisön saataviin, mitä sovelletaan myös esittäviin taiteilijoihin. Hakija pyysi tekijänoikeusneuvoston lausuntoa siitä, rikotaanko suoratoistopalvelun yhteydessä hänen moraalisia oikeuksiaan.
 
Suoratoistopalvelu antoi vastineen, jonka mukaan se on aina erittäin tarkasti pyrkinyt kunnioittamaan esittäviä taiteilijoita ja heidän suoritustaan, ja suhtautuu pohjimmiltaan erittäin myönteisesti esittävien taitelijoiden ja tekijöiden nimien mainitsemiseen. Vastaajan mukaan on kuitenkin useita syitä, joiden vuoksi tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden nimien mainitseminen on tällä hetkellä mahdotonta – monissa tapauksissa yhtiö ei saa oikeudenhaltijoista lainkaan tietoja. Tämä koskee erityisesti vanhempia äänitteitä. Toisaalta vastaajayhtiö katsoi vastineessaan, että musiikin suoratoistopalveluissa on ollut tähän asti vakiintuneena tapana se, että tekijän nimeä ei mainita.
 
Tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan säännökset musiikin esittäjätietojen suhteen ovat lähtökohtaisesti selkeät. Musiikin suoratoistopalvelujen ala on vielä varsin nuori, joten alalla vakiintuneesta ja hyvän tavan mukaisesta käytännöstä ei voi vielä kiistattomasti ja yksiselitteisesti puhua. Syytä poiketa tekijänoikeuslain pääsäännöstä eli siitä, että tekijätiedot, myös esittäjätiedot, on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, ei siis tässä tapauksessa ole olemassa. Tekijänoikeusneuvosto katsoi sen vuoksi, että tapauksessa nyt kyseessä olevien kappaleiden osalta myös esittäjätiedot olisi hyvän tavan mukaisesti tullut ilmoittaa. Kun näin ei menetelty, on lähtökohtaisesti kyseessä esittäjän moraalisten oikeuksien loukkaus.
 
Hakijana toiminut studiomuusikko on nykyään Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä työskentelevä Lottaliina Pokkinen.
 
”Lausunnon sisältö vastasi odotuksiani. Moraaliset oikeudet ovat taitelijan perusoikeuksia. Taiteilijan nimen mainitseminen on erityisen tärkeää suoratoistopalvelujen tyyppisessä massakäytössä, jossa yksittäisen taiteilijan panos helposti unohtuu. Myös kuluttajat arvostaisivat varmasti mahdollisuutta saada kattavat taiteilijatiedot musiikista”, Pokkinen kommentoi.

Tekijänoikeusneuvoston lausunto >
 

Moraalisten oikeuksien toteutumista tutkittiin

 
Musiikkialan järjestöjen teettämässä vasta julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin syitä siihen, miksi tekijä- ja muusikkotietoja ei mainita suoratoistopalveluissa. Standardisoimattomat vaiheet tietojen kulkureitillä aiheuttavat sen, että ainakin osa musiikkitiedostoista päätyy suoratoistopalveluihin vajaalla tai virheellisellä metadatalla varustettuna. Voi myös olla, että metadata katoaa reitin varrella kokonaan.
 
”Tutkimus päätettiin toteuttaa, koska nykytilanne johtaa kahteen pääongelmaan. Ensinnäkin suoratoistopalveluilla ja tekijänoikeusjärjestöillä on vaikeuksia kohdentaa kuuntelusta syntyneitä korvauksia automaattisesti oikeille oikeudenomistajille. Toiseksi moraaliset oikeudet eivät toteudu, eli oikeudenomistajien nimiä ei esitetä kuluttajille suoratoistopalvelujen käyttöliittymissä”, kertoo Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtaja.
 
Tutkimuksessa tehtiin havaintoja jo käytössä olevista toimintamalleista ja kehityshankkeista, jotka voivat tarjota erilaisia ratkaisuja metadatan ongelmiin.
 
”Kannustimet ovat tässä ratkaisevan keskeisessä roolissa. Eli suoraan lisätuloja, säästöjä tai nopeampia tilityksiä, jotta eri tahot saataisiin asiassa liikkeelle. Tämä palvelisi kaikkia osapuolia, mukaan lukien kuluttajaa, joka vihdoin voisi saada musiikin suoratoistopalveluissa kattavasti tietoonsa tekijä- ja muusikkotiedot”, kertoo tutkimuksen toteuttaja, Digital Media Finlandin konsultti Jari Muikku.
 
Keppiin, eli sanktioiden tehokkaaseen toimivuuteen asiassa Muikku ei puolestaan usko.

”Sanktiot, jotka perustuvat joko osapuolten välisiin sopimuksiin, tai varsinkin kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön, ovat ongelmallisia ja haastavia toteuttaa käytännössä liiketoiminnan globaalin luonteen ja implementointiin liittyvien haasteiden vuoksi.”
 
Muikku pohtii, että globaaliuden tuottamien haasteiden lisäksi metadatan oikeellisuuden toteutumisen estävät alalle tyypilliset toimintatavat, jotka synnyttävät todellisia syvärakenteisia ongelmia.
 
”Ongelmat kulkevat ikään kuin kahdella tasolla: on alan toimintatavat ja on tekninen puoli. Tilanteen korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista toimintatapojen kehittämistä ja ymmärrystä siitä, että oma pieneltäkin vaikuttava työnosa metadatan kulkureitillä vaikuttaa merkittävästikin suureen kokonaisuuteen”, Muikku toteaa.
 
Hän ehdottaa, että alalla pitäisi keskustella yhdessä ja selvittää erityisesti nopeasti pieniä kuntoon laitettavia asioita, jotka tuottaisivat konkreettisia etuja kaikille.
 
Lisää tutkimuksesta >