EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Mentorointistipendihaku auki

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden tarjoama ainutlaatuinen jäsenpalvelu, jossa pääset arvostetun musiikintekijän mentoroitavaksi noin vuodeksi. Lähetä hakemuksesi nyt!

  • Haku päättyy 31.10.2020.
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa huolella hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Avoin ja maksuton palvelu.
  • Mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Hae tästä Mentorointistipendiä vuodelle 2021

Mentorit 2021

Paleface

Paleface alias Karri Miettinen on uraauurtava rap-artisti ja kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena sanoittajana ja hänet on palkittu useilla Emma-patsailla ja Suomen Kulttuurirahaston suurella kulttuuripalkinnolla ”sosiaalisesta tarkkanäköisyydestä”.

Hän on toiminut päätoimisena artistina 1990-luvun lopulta saakka ja hän on nähnyt musabisneksen muutoksen. Palefacen englanninkielisen debyyttialbumin julkaisusta tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Oman artistiuransa lisäksi hän on toiminut muun muassa Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana-yhtyeessä.

Palefacen pääfokus on lyriikoissa. Tietotaito ei rajoitu pelkästää rap-musiikkiin, vaan hän on kirjoittanut myös lauluntekstejä, musikaalia ja oopperalibreton. Palefacella on paljon annettavaa myös pitkän artistiuran rakentamisen, mediaosaamisen ja musabisneksen koukeroiden tuntijana. Hän on armoitettu musadiggari ja levykeräilijä, joka tuntee myös perinnemusiikkia.

Eeva Kontu

Eeva Kontu on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa (Royal Academy of Music) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2005 teatterikapellimestarina aloittanut Kontu on työskennellyt yli 40 musiikkiteatteriteoksessa. Hänen viimeisimpiä töitään kapellimestarina ovat Päiväni Murmelina (HKT 2020), Kinky Boots (TTT 2020 ja HKT 2018), Maailma on tehty meitä varten (Suomen Komediateatteri 2020) ja Myrskyluodon Maija (HKT 2017).

Kontun sävellyksiä ovat mm. Hamlet – rock-musikaali (TTT 2020), Kepeä elämäni (2019), Tytöt 1918 (TTT 2018) sekä musiikkinäytelmä Viita 1949 (TTT 2016). Hänen töihinsä lukeutuu lisäksi elokuva-, kuunnelma- ja dokumenttimusiikkia sekä runsaasti sovituksia ja musiikkidramaturgioita. Kontulle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto ensimmäisenä musiikkiteatterin alalla. Teatteritöiden lisäksi Kontu on työskennellyt YLE:n tv-ohjelmassa Tartu mikkiin vuosina 2012-2014, ja hän toimii myös freelancemuusikkona eri yhtyeissä ja orkestereissa.

Verneri Pohjola

Trumpetisti-säveltäjä Verneri Pohjola on luonut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ainutlaatuisen soittotyylin, jonka tunnistaa ensi kuulemalta. Hänen soitossaan hehkuvat lämpö, rauhallisuus sekä vahva ja ilmeikäs improvisaatio. Taiteilijasukuun syntynyt Pohjola aloitti trumpetin soiton 15-vuotiaana. Innostus musiikkia kohtaa nousi toisaalta rockin ja jazzin myötä, mutta myös elokuvamusiikilla oli vahva rooli nimenomaan trumpettiin tarttumisessa. Hän opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, Örebron musiikkikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012. Vuosituhannen alussa hän tuli tunnetuksi yhtyeistä Ilmiliekki Quartet, Quintessence ja Q-Continuum. Emma-palkittu oma debyyttilevy Aurora (Texicalli Records 2009/ACT 2011) räjäytti eurooppalaisen ja amerikkalaisen jazzkentän keräten ylistäviä arvioita molemmilta mantereilta. Pohjola on lunastanut paikkansa yhtenä Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista. Viime vuosien tunnustuksiin kuuluvat mm. Emma-palkinto Bullhorn-levystä vuoden parhaana jazzalbumina vuodelta 2015 sekä Suomen korkein jazzmuusikolle myönnettävä tunnustus, Yrjö-palkinto vuonna 2017. Hän tekee nykyään vahvaa uraa ulkomailla esiintymällä ja levyttämällä säännöllisesti eri kansainvälisten kokoonpanojen kanssa.

Mentorina Verneriltä saa apuja etenkin taiteen tekemisen monissa solmukohdissa, kuten hahmottamaan sen, mikä on olennaista milloinkin ja miten keskittymistä voi kohdentaa juuri niihin asioihin, joista on sillä hetkellä apua.

Samuli Putro

Samuli Putro on lauluntekijä jonka tietämys on rajallista mutta omakohtaista.

Paula Vesala

Paula Vesala laulaja, musiikintekijä, muusikko ja näyttelijä. Vesala oli PMMP-yhtyeen toinen laulusolisti ja sanoittaja. Nykyisin hän tekee soolouraa taiteilijanimellä Vesala.

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut lauluja PMMP:n lisäksi myös muille yhtyeille ja artisteille, kuten Johanna Kurkelalle, Jenni Vartiaiselle, Vesa-Matti Loirille, Martti Saariselle, Katri Ylanderille, Tiktakille, Petralle, Antti Tuiskulle, Anna Abreulle, Uudelle Fantasialle, Freemanille, Katri Helenalle, Jipulle, Samuli Edelmannille, Stigille, Jesse Kaikurannalle ja Asalle. Vesala on lisäksi säveltänyt musiikkia muun muassa Teatteri Vantaaseen, Kuopion ylioppilasteatteriin, Vaasan kaupunginteatteriin, Porin kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin.

Vesala sai heinäkuussa 2016 Juha Vainio -sanoituspalkinnon. Kesäkuussa 2019 Vesala palkittiin ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla.

Vesalalla on monipuolista kokemusta niin artistina kuin musiikintekijänä. Mentorina hänen osaamisalueensa on laaja ja kattaa niin esiintymisen sen eri muodoissa kuin musiikintekemisen genrerajoista riippumatta.

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku 31.10.2019 asti

Julkaistu

Säätiön työskentelyapurahat jaetaan vuosittain. Ne on tarkoitettu kotimaisten teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Malmstén-apurahaa myönnetään vain luovaan työhön (ei esim. tuotanto-, markkinointi- tai kiertuekuluihin).

Haku tapahtuu klaavi-fi-palvelussa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.10.2019.

 

toimisto@musiikintekijat.fi
puhelin 09 407 991
https://www.musiikintekijat.fi/georg-malmsten-saatio

Minun musiikkini -ohjelma alkaa 15.10.2019

Julkaistu

Suomen menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Juha Itkonen tekee uuden aluevaltauksen Minun musiikkini -tv-sarjan isäntänä. Mukana ohjelmassa ovat Sanni, Chisu, Samuli Putro, Iisa, A.W. Yrjänä ja Mariska. He käyvät valaisevia kahdenkeskisiä keskusteluja Juhan kanssa ja esittävät intiimejä musiikkiesityksiä.

Juha Itkonen rakastaa musiikkia. Se on intohimo, joka kuuluu myös hänen kirjoissaan – muun muassa romaaneissa Anna minun rakastaa enemmän ja Palatkaa perhoset. Juhasta itsestään olisi voinut tulla muusikko, mutta kirjoittaminen vei lopulta pidemmän korren.

”Minun päässäni soi ja niin soi usein kirjoissanikin. Musiikki on minulle tietyllä tapaa uskonto. Minua kiinnostaa kuulla, miten lauluntekijöiden laulut syntyvät ja mitä yhteistä meidän työssä ja elämässä on”, Juha Itkonen sanoo.

Minun musiikkini -sarjassa Juha käy vieraansa kanssa keskusteluja biisinteosta ja luovuudesta. Artistin musiikin kautta pureudutaan syvemmälle hänen uransa ja elämänsä kiinne- ja käännekohtiin. Myös Juha Itkonen valottaa, millä tavalla Sannin, Chisun, Samuli Putron, Iisan, A.W. Yrjänän ja Mariskan musiikki on kuulunut hänen oman elämänsä soundtrackiin.

”Meissä kaikissa musiikki herättää yksityisiä muistoja, tietyt kappaleet yhdistyvät tiettyihin elämän hetkiin. Se juuri on musiikissa niin hienoa.”

Tätä on luvassa

Minun musiikkini -sarjassa on kuusi jaksoa. Jokaisessa jaksossa Juha tapaa yhden artistin tunnelmallisessa Villa Vikanin huvilassa Raaseporissa.

Huvila on Musiikin edistämissäätiön omistama musiikintekijöiden ja muusikoiden turvasatama, jossa voi paitsi rentoutua ja inspiroitua myös uppoutua levytysstudioon. Huvilan monipuolisissa puitteissa artisti esittää kiinnostavia, välillä hyvinkin epäkonventionaalisia versioita omista kappaleistaan.

Minun musiikkini nähdään Yle Teemalla kerran viikossa tiistaisin klo 20.00, mutta kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistaan Yle Areenassa jo 15.10.

1. jakso 15.10.: Chisu

Samaan aikaan sekä kuplivan avoin että salaperäinen lauluntekijä keskustelee Juhan kanssa esimerkiksi muusikon ja kirjailijan ammattien itsekeskeisyydestä sekä suuresta muutoksesta uudella Momentum-albumillaan. ”Tää oli vähän isänmurha: minä tiedän paremmin”, Chisu nauraa. Jaksossa kuullaan taidokkaita, pienimuotoisia versioita mm. hittibiiseistä Momentum ja Baden-Baden.

2. jakso 22.10.: Samuli Putro

Zen Café -yhtyeen keulakuvana läpimurtonsa tehnyt lauluntekijä pohtii Juhan kanssa nuoruuden bändivuosien kauaskantoista merkitystä, musiikin pyhyyttä sekä perheellisyyden tai perheettömyyden vaikutusta luomiseen. Jaksossa kuullaan intiimit versiot mm. kappaleista Olet puolisoni nyt ja Tuolla lentää pääskysiä.

3. jakso 29.10.: Sanni

Suomen viime vuoden striimatuin naisartisti aloitti uransa häkellyttävän nuorena ja suoraan huipulta. Juhan kanssa kohdatessaan Sanni pohdiskelee unelmia ja niiden hintaa: mitä sitten, kun haaveet käyvät toteen ja sadusta tulee todellisuutta. Jaksossa kuullaan uniikit versiot muun muassa kappaleista Hei kevät, Trampoliini ja Jos mä oon oikee.

4. jakso 5.11.: Iisa

Ansioitunut lauluntekijä Iisa keskustelee Juhan kanssa muun muassa melankolian imusta ja vaaroista, pianonsoiton traumaattisuudesta ja runotytöistä ja -pojista. Viisi vuotta soolouralla ollut biisintekijä muistelee myös aikojaan legendaarisen Reginan laulusolistina ja ”hipsteri”-ikonina. ”Hipsteripuheen aikoihin asuin kyllä jo Helsingissä, mut mä oon totaalisen junantuoma”, Iisa sanoo. Jaksossa kuullaan Itkoselle räätälöidyt versiot esim. kappaleista Polulta harhaan ja Kun olit nuori.

5. jakso 12.11.: A.W. Yrjänä

Nuoruudessa CMX ei ollut varsinaisesti Juhan juttu, mutta myöhemmin hän on on oppinut arvostamaan sekä A.W.Yrjänän musiikkia että hänen rönsyilevää taiteilijuuttaan. ”Musta tuntuu että sun aivot toimii ihan eri lailla kun mun”, Juha sanoo Yrjänälle kulinaristimuusikon kokkaamien ramen-nuudelien äärellä. Jaksossa kuullaan muun muassa Itkosen suosikkikappale Pelasta maailma riisuttuna versiona.

6. jakso 19.11.: Mariska

Artisti Mariska on myös Suomen parhaita sanoittajia, tuntematon tekijä monien koko kansan suosikeiksi nousseiden kappaleiden takana. Mariska ei kuitenkaan pidä muille kirjoittamiaan tekstejä millään tavalla ominaan. Juha ihmettelee miksi. Jaksossa kuullaan Mariskan omien kappaleiden lisäksi ainutkertaiset, pysäyttävät versiot hänen sanoittamistaan lauluista Mestaripiirros ja Suru on kunniavieras.

Minun musiikkini Yle Teemalla ja Yle Areenassa 15.10. alkaen tiistaisin klo 20

Ohjelman kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Budjettiriihessä kulttuurille myönteisiä kirjauksia

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää budjettiriihen kirjauksia. Erityisesti hänen mieltä lämmittää yksityisen kopioinnin hyvinmaksun säilyttäminen ennallaan 11 miljoonassa eurossa.

”Hyvitysmaksulla on olennainen merkitys suomalaisen musiikin monimuotoisuuden, kehittymisen, kansainvälistymisen ja työllistämismahdollisuuksien turvaajana. Haluankin kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta, opetusministeri Li Anderssonia, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa, valtiosihteeri Tuomo Puumalaa sekä useita muita kulttuurin puolustajia,” hän toteaa.

Lisäksi budjetissa esitettiin muun muassa seuraavia kulttuurin kannalta keskeisiä kirjauksia:

  • Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj.euroa 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. 2022 ja 2023
  • Esittävän taiteen VOS-uudistukseen 1 milj. euron lisäys 2020 ja 1,5 milj. varaus 2021, 7 milj. 2022 ja 10 milj. euroa 2023
  • Kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022 – 2023
  • Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.

 

Lisätiedot

Etnogaalan 2020 palkintoehdokkaat on valittu

Julkaistu

Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme palkintoehdokasta Etnogaalan seitsemään eri kategoriaan yleisön ehdotusten joukosta. Kuka tahansa sai ehdottaa palkintoehdokkaita 14.6.-15.8.2019 välisenä aikana. Ehdotuksia saapui ennätysmäärä – 903 kappaletta! Kaikki
yleisöehdotukset löytyvät nimettöminä Etnogaalan sivuilta. Ammattilaisraadit valitsevat myös voittajat, jotka julkistetaan ja palkitaan Etnogaalassa tammikuussa 2020.

Palkintokategorioita ovat: Vuoden artisti, Vuoden tulokas, Risteys-palkinto, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden kansainvälistyjä, Vuoden tanssintekijä ja Vuoden ilmiö. Osa palkinnoista jaetaan vuorovuosin, ja tänä vuonna tauolle jäävän Vuoden tuottaja-palkintokategorian sijaan palkitaan Vuoden ilmiö.

“Tänä vuonna yleisöehdotuksia kertyi ennätysmäärä – upeat 903 ehdotusta. Tämä kertoo kiinnostuksesta sekä Etnogaalaa, että koko alaamme kohtaan. Tänä vuonna on ollut ilo huomata, että kentän pienestä koosta huolimatta ehdokkaissa on useita nimiä, jotka ovat olleet raadeille entuudestaan tuntemattomia. Se kertoo myös tekijöiden määrän kasvusta. Mahtavaa!”, iloitsee Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja ja Etnogaalan toinen tuottaja Sirpa Lahti.

 

ETNOGAALAN EHDOKKAAT 2020

Risteys-palkinto (voittajan valitsee Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

  • Eva Jacob
  • Phillip Page
  • Sakari Kukko

Vuoden artisti (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

  • Antti Paalanen
  • Jaakko Laitinen & Väärä Raha
  • Juurakko

Vuoden ilmiö (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden ilmiö voi olla tutkimus, tapahtuma, tempaus, liike, innovaatio, sosiaalisen median kampanja tai jokin muu ilmiö, joka liittyy kansanmusiikkiin, kansantanssiin, soitinrakennukseen tai puku- ja tapaperinteisiin.

  • Kansallispuku–Folkdräkt -ryhmä
  • Nordic Dance Helsinki
  • Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -konserttisarja

Vuoden kansainvälistyjä (voittajan valitsee Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

  • Antti Paalanen
  • Johanna Juhola
  • Maija Kauhanen

Vuoden kansanmusiikkitekijä (voittajan valitsee Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

  • Aili Järvelä
  • Jaakko Laitinen
  • Timo Alakotila

Vuoden tanssintekijä (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

  • Auri Ahola
  • Suistamon Sähkö
  • Timo Saari

Vuoden tulokas (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

  • Vildá
  • Vili Mustalampi
  • Vimma

Kaikki yleisöehdotukset: www.etnogaala.fi/ehdotukset

Biisijalostamon 2019 osallistujat valittu

Julkaistu

Mentorit Jonas Olsson, Jori Sjöroos ja Kalle Mäkipelto ovat valinneet marraskuussa järjestettävään Biisijalostamoon yhteensä kymmenen musiikintekijää. Valituista muodostettiin kolme ryhmää, joiden kanssa mentorit työskentelevät koko Biisijalostamon ajan. Valituille ja hakijoille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti. Biisijalostamoja on tarkoitus järjestää myös tulevaisuudessa, joten seuraathan aktiivisesti Musiikintekijöiden tiedotusta.

Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta

BIISIJALOSTAMO 2019

RYHMÄ 1
Alma Sipilä
Emilia Rinne
Tia Nylander

RYHMÄ 2
Ellinoora Tuuri
Jaakko Linnovaara
Sara Suvela
Siru Airistola

RYHMÄ 3
Henna Juvonen
Maria Kettunen
Mia Kavasto

Konserttikeskuksen ohjelmahaku kaudelle 2020-2021 on nyt auki

Julkaistu

Konserttikeskus ry on Suomen merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä. Toteutamme vuosittain 1200–1700 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Etsimme ohjelmistoomme korkeatasoisia musiikkipainotteisia esityksiä päiväkoti- ja koulukonserttikiertueille. Haku koskee lukuvuotta 2020—2021.

 

Ohjelmahakumme on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmatoimikunta valitsee jatkoon pääsevät ohjelmat hakemusten pohjalta. Jatkoon päässeet yhtyeet sitoutuvat tekemään töitä ohjelman kehittämiseksi (noin 1,5–2 päivää) yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Hakuprosessin toinen vaihe on näytekonsertti, jonka pohjalta lopulliset ohjelmistovalinnat tehdään.

 

Ohjelmatoimikuntamme koostuu musiikin ammattilaisista, joilla on laaja musiikinlajien sekä koulun musiikinopetuksen tuntemus. Ohjelmatoimikuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt:

Timo Lehtovaara, musiikin lehtori, kuoronjohtaja, muusikko
Terhi Oksanen, musiikin lehtori
Aija Puurtinen, muusikko, musiikkipedagogi, MuT
Satu Sopanen, musiikkipedagogi, muusikko
Max Tabell, lehtori, musiikkipedagogi, muusikko
Riikka Talvitie, säveltäjä

Musiikin on oltava esityksessä pääosassa. Valintaprosessissa ohjelmia arvioitaessa on tärkeässä roolissa n. 3–5 minuutin pituinen kooste konserttikokonaisuudesta (internetistä löytyvä videonäyte), jonka tulee antaa kuva ohjelman sisällöstä ja taiteellisesta tasosta sekä esiintyjien vuorovaikutustaidoista kohdeyleisön edessä. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä konsertin onnistumisen kannalta.

Ohjelmaehdotuksia tehtäessä on myös syytä ottaa huomioon, että suurin osa konserteista toteutuu alakouluissa (1.–6. luokat) 2–4 -henkisillä kokoonpanoilla.

Ohjelmiston vaihtuvuuden takaamiseksi valittu ohjelma voi olla ohjelmistossa yhtäjaksoisesti korkeintaan kolme lukuvuotta (syksy+kevät) kerrallaan. Välivuoden jälkeen samalla ohjelmalla voi hakea Konserttikeskuksen ohjelmistoon uudestaan.

 

KYSYTTÄVÄÄ OHJELMAHAUSTA?

Reijo Karvonen,
taiteellinen koordinaattori
puh. 040 593 2369
reijo.karvonen@konserttikeskus.fi

 

https://www.konserttikeskus.fi/ohjelmahaku

Club For Five -yhtyeelle Vuoden raportoija -tunnustus

Julkaistu
Musiikintekijät ja -kustantajat jakoivat tänään Vuoden raportoija –tunnustuksen Club For Five -lauluyhtyeelle. Musiikkialan tunnustus ja 2000 euron palkintosumma myönnettiin yhtyeelle ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla: Club For Five on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että musiikin esityskorvaukset voidaan kohdentaa oikein kappaleiden tekijöille.

Keikkojen raportoinnilla on tärkeä merkitys musiikintekijöille, sillä artistien ja bändien lähettämien tietojen avulla Teosto maksaa korvauksia esitettyjen kappaleiden alkuperäisille tekijöille. Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten elävän musiikin korvaukset ovat heille tärkeää tuloa.

Energisiä esiintymisiä ja monipuolinen ohjelmisto

Club For Five on innovatiivisesta ja musikaalisesta lähestymistavastaan tunnettu a cappella -yhtye, jossa myös soitinten osuudet esitetään laulun keinoin. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävässä yhtyeessä laulavat Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Juha Viitala, Jouni Kannisto ja Susanna Lukkarinen.

Club For Fiven ohjelmisto kattaa monia genrejä. Tuotannon takaa löytyy myös useita kotimaisia musiikintekijöitä Sibeliuksesta Kassu Haloseen ja Aki Sirkesalosta Otto Kotilaiseen. Viisikolle ovat säveltäneet esimerkiksi Matti Mikkola, Laura Sippola, Eeppi Ursin ja Tomi Aholainen.

Aktiivisesti keikkaileva lauluyhtye on myös tehnyt lukuisia yhteistyöprojekteja eri orkestereiden kanssa. Pitkäaikaisin yhteistyökumppani on UMO Jazz Orchestra, jonka kanssa ohjelmistoon ovat kuuluneet niin Toivo Kärjen kuin Unto Monosenkin tangot. Myös Club For Fiven joulukonsertit ovat osa monen suomalaisen joulutraditiota.

Kotimaisella musiikilla tärkeä merkitys

Vuoden raportoija -tunnustuksen Club For Five sai arvokkaasta työstään musiikintekijöiden hyväksi. Yhtye esittää huomattavan paljon lainakappaleita, mutta raportoi esityksistään aktiivisesti Teostolle.

”Suomalainen musiikkikenttä on laaja ja monimuotoinen. Tuntuu upealta, että tunnustus osuu juuri meidän kohdallemme. Yhtyeemme on uransa aikana oppinut arvostamaan tekijänoikeusasioita, paitsi musiikintekijöinä myös esiintyjänä, jonka työ lepää lukuisien ammattilaisten luovan toiminnan varassa. Esitämme laajalti eri maiden ja aikakausien musiikkia, mutta suomalaisuuden ja suomalaisten nykytekijöiden merkitys on meille valtavan suuri”, kertovat Club For Fiven Jouni Kannisto ja Juha Viitala.

Tunnustuspalkinnon Club For Five -yhtyeelle antoivat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry.

Vuoden raportoija -tunnustuksella halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat esitetyn ohjelmiston ja lipputulojen raportoinnin mallikkaasti.

Edellisinä vuosina Vuoden Raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Sinitaivas, Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela.

Tunnustus jaettiin Suomen Musiikkikustantajien tilaisuudessa, jossa myönnettiin myös seuraavat palkinnot: vuoden biisi, vuoden vientiteko, vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä, vuoden taidemusiikin säveltäjä ja kevyen musiikin tekijä.

Ellinoora on Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden biisin tekijä

Julkaistu

Ellinoora Leikaksen, Samuli Sirviön ja Eetu Kalavaisen säveltämä ja sanoittama Bäng bäng (typerä sydän) on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 10 finaaliehdokkaasta teki tänä vuonna kirjailija Juha Itkonen. Vuoden biisin kustantajat ovat HMC Publishing, Elements Music Publishing ja Fried Publishing.

Ellinoora Leikas palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Mikko Heiniölle.

Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä voittajansa Antti Paalasen mukaisesti.

Vuoden vientitekona palkittiin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu taidemusiikin säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Tilaisuuden yhteydessä luovutettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Club For Five-yhtye.

Kevyen, taidemusiikin ja genrevapaan kategorian palkinnot valitsivat yhdistyksen jäsenkustantajien tekemien ehdotusten joukosta ulkopuolisista musiikin asiantuntijoista kootut raadit. Vuoden vientiteon valitsi Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.