EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Taiken koronatuki haettavissa – huomioi ainakin nämä

Julkaistu

Olemme poimineet muutamia pointteja, joita erityisesti musiikintekijöiden olisi tärkeää huomioida täyttäessään hakemusta.

  • Tukimuotoja on kaksi:
    • apuraha yksityishenkilöille
    • toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille
    • HUOM! Hakijan tulee valita näistä jompi kumpi.

Apuraha yksityishenkilöille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Apurahaa ei myönnetä hakijalle
    • jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu Taiken myöntämä vähintään neljän kuukauden mittainen työskentelyapuraha
    • jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
    • jolla on päätoiminen, kuukausipalkkainen työ.
  • Taiken koronatuki lähtökohtaisesti katkaisee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, eli kannattaa huolella arvioida, kannattaako tukea hakea laisinkaan.
  • Keikkoja ja muuta epäsäännöllistä työtä saa tehdä apurahan työskentelyjakson aikana.
  • Hakulomakkeessa pitää ilmoittaa, jos on samanaikaisesti ansiotyössä. Tämä käytännössä poissulkee koronatuen. Muuten arviointikriteerit ovat samat kuin aikaisemmissa hauissa.
  • Työskentelysuunnitelma:
    • Työskentely voi olla esim. oman ammattitaidon ylläpitämistä, käynnistyvän toiminnan suunnittelua, harjoittelua, taiteellista tai luovaa työtä tai muuta vastaavaa toimintaa. Tee suunnitelma huolella, eli ylimalkainen ”luovaa työskentelyä” ei varmastikaan ole riittävän kuvaavaa.
    • Kuvaile tähän esim. miten aiot ylläpitää ammattitaitoasi ja millaisia uusia luovaa työtä edellyttäviä projekteja suunnittelet. Voit myös listata kaikki ne projektit, joihin todennäköisesti tulet kirjoittamaan kappaleita apurahakaudella. Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi tiedossasi olevat työsi.
    • Kuvatun työskentelyn tulee olla nimenomaan taiteellista ja luovaa työskentelyä. Muutoin verottaja voi tulkita tuen verolliseksi tuloksi.
    • Koronatukea ei voi myöskään kohdentaa mihinkään muuhun kuin elinkustannuksiin työskentelyn aikana, eli ei esim. instrumenttien hankintoihin. Älä siis kirjoita ostavasi tuella uutta instrumenttia.
  • Samaan tarkoitukseen haetut, haettavat tai saadut apurahat:
    • Kirjaa tähän, mikäli olet saanut tälle kyseiselle apurahan työskentelyjaksolle (eli 1.9.-31.12.21) vastaavaan tarkoitukseen apurahoja, eli tukea nimenomaan koronan aiheuttamiin tulonmenetyksiin.
    • Mikäli olet saanut esim. Teoston koronatukea, kirjoita selkeästi saamasi tuen määrä.
    • Kirjoita myös selkeästi, mikäli et ole saanut (tai hakenut) mitään vastaavaa tukea.
    • Taike tarkastaa mahdolliset omat päällekkäiset myönnöt sekä mm. SKRn vuosiapurahojen saajat.
  • Koronapandemiasta johtuva työn ja tulojen väheneminen:
    • Tässä kohdassa tuodaan esiin koronan vaikutukset taloudellisiin menetyksiin.
    • Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi taloudelliset menetyksesi.
    • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
      • Musiikintekijä saa tekijänoikeuskorvauksia, kun hänen kirjoittamiaan kappaleita esitetään julkisesti. Live-esiintymisiä ei ollut juuri lainkaan maaliskuusta 2020 alkaen. Tämä on romahduttanut musiikintekijöiden tulot. Tilanne tulee myös jatkumaan pitkään, sillä tekijänoikeustulot tilitetään musiikintekijöille viiveellä ja keikkojen määrän palautumisessa ennalleen kestää pitkään. Music Finland arvioi musiikkialan toipuvan vasta vuosina 2022-2023. Lähde:
        https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/kyselyanalyysi-musiikkialalla-uskotaan-tilanteen-parantuvan-vasta-2022-tai-2023
    • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
    • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
      Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
    • Kirjoitettavan selvityksen lisäksi menetyksien kokoluokka (brutto) arvioidaan raksi ruutuun -valinnalla. Huomaa, että tässä kohdassa kysytään bruttomenetyksistä vain vuodelta 2021 (kirjaa arvio vuoden 2020 menetetyistä tuloista kirjoitettavaan selvitykseen).
  • Työskentelyjakso koronatuelle on 1.9.-31.12.2021.
  • Tukisummat henkilöhakijoille on 6000€ (2000€/kk).
  • Taiken taidetoimikuntien jäsenistä koottu monialainen asiantuntijapaneeli antaa arvion hakemuksista. Johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätöksiä voi odottaa elo-syyskuun vaihteessa ja tuet laitetaan maksuun syyskuussa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, toiminimille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.
  • Avustuksen hakeminen edellyttää Y-tunnusta.
  • Toiminta-avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia.
    • Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin
      • Hyväksyttäviä kuluja ovat palkat ja yhtiön peruskulut (esim. työhuoneen vuokra tms). Poistoihin eli esim. kalustohankintoihin ei voi käyttää koronatukea.
    • Avustuksen käyttöaika on 31.12.2021 saakka
  • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
  • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
  • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
    Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
  • Yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille myönnettävä avustus on veronalaista tuloa.
  • Avustus pienyrittäjille on 8000€ tai 12000€ riippuen siitä, työllistääkö yrittäjähakija koronatuella myös muita kulttuurialan ammattilaisia (esim. taustamuusikkoa, ääniteknikkoa).
  • Taiken asiantuntijat arvioivat hakemukset ja johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä. Yritysten hakemuksia ei käsitellä vertaisarviointina.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätökset tehdään ja niistä viestitään elokuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan syyskuussa.

 

Koronatuen hakemus yksityishenkilöille Taiken sivuilla 

Toiminta-avustushakemus elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille Taiken sivuilla

Taide- ja kulttuurialan viides koronahaku on 16.6.–30.6.2021

Julkaistu

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen.

Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Apuraha yksityishenkilöille

Yksityishenkilöt voivat hakea työskentelyapurahaa, jonka suuruus on 6 000 euroa. Se on tarkoitettu kolmen kuukauden työskentelyyn välillä 1.9.–31.12.2021.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille, joiden työ ja toimeentulo ovat vähentyneet tai loppuneet koronaepidemian vuoksi.  Apuraha on tarkoitettu hakijan omaan työskentelyyn tai luovan työn ja toiminnan uudelleen käynnistämiseen tilanteessa, jossa hakija on menettänyt työtilaisuuksia tai estynyt harjoittamasta ammattiaan. Apurahaa voi käyttää esimerkiksi oman ammattitaidon ylläpitämiseen, käynnistyvän toiminnan suunnitteluun, harjoitteluun, taiteelliseen tai luovaan työhön tai niitä tukevaan toimintaan. Taiteelliseen toimintaan käytettävä apuraha on verovapaa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa.

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Haun aikataulu

Molemmissa tukimuodoissa hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. klo 16.00. Hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä elokuun loppuun mennessä. Maksupäivä on syyskuussa.

Lisätiedot:

Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, puh. 0295 330 720, esa.rantanen@taike.fi

www.taike.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

 

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kyselytutkimus buyout-sopimuksista

Julkaistu

Lue englanninkielinen yhteenveto alta. Lue koko raportti tästä.

In Europe and all over the world, audiovisual composers and their organisations have launched awareness and education campaigns to stop buyout contracts, which deprive them from a fair and proportionate remuneration. ECSA fully supports those campaigns and pays tribute to all the composers standing against buyouts. For the last 3 years, our Alliance also launched various initiatives to measure the impact of those practices, to study how they were implemented in Europe, and to propose solutions to prevent those contracts and their harmful effects. In a context where global Video on Demand (VOD) platforms are booming, our survey shows that:

  • 53% of our members have experienced buyout contracts.
  • 63% have experienced a growth of those contracts in the last three years.
  • 66% of them have been offered contracts which forced them to sign away partial rights such as synchronisation or mechanical rights.

A total “buyout” contract refers to a contract covering all services performed by an author, as well as future exploitations, in exchange for a single lump sum payment. Such a contract means that the author will receive no royalties in the future, regardless of the success of the work. In addition, the composer is often required to accept that his or her contribution will be qualified as a “work made for hire” (pursuant to the provisions of a non-EU law) and be subject to foreign non-European jurisdictions. If an author refuses or objects, this can have serious consequences on his/her professional opportunities and career.

The European Commission has recognised that those practices raise a challenge for creators, as they impose an extra-territorial application of foreign law in Europe, in contradiction with the 2019 Copyright Directive, as well as several national copyright laws. To prevent abusive buyout contracts, ECSA urges European and national policy makers to take the following actions:

  • As many EU Member States have not yet implemented the 2019 Copyright Directive, we urge them to implement Article 18 (Principle of appropriate and proportionate remuneration) in a mandatory manner and ensure it applies to all copyright contracts. France has adopted a similar approach by prohibiting contracts that could deprive screen composers from their right to a proportional remuneration, regardless of the applicable law of the contract.
  • We also ask all EU Member States to implement Article 19, which requires authors’ contractual counterparts to provide transparent information regarding the exploitation and revenues generated by the works, in a comprehensive and ambitious manner.
  • We urge the European Commission to ensure that competition law does not prevent collective bargaining agreements between authors and their contractual counterparts. Such collective bargaining agreements could contribute to create fairer contractual terms and secure that royalty payments cannot be circumvented through contracts, including by the choice of laws in contracts.

Read our full paper to better understand buyout’s detrimental effects on composers’ livelihoods and why policy makers should prevent them to the benefit of all authors and the future generation of European creators.

ECSA (European Composer and songwriter Alliance)

Suomi elää luovuudesta -kampanjan vetoomus luovutettiin elinkeinoministeri Lintilälle

Julkaistu

Kampanjan puolesta vetoomuksen luovuttivat kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elokuvaohjaaja Virpi Suutari, musiikin tekijä Eicca Toppinen, Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa ja Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

”Kampanjamme vetoaa, että luovat alat saavat vihdoin ansaitsemansa arvostuksen yhtenä Suomen kestävimmistä hyvinvoinnin lähteistä – nyt ja tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alat tulisi huomioida tasa-arvoisesti suhteessa muihin elinkeinoihin. Haemme tasa-arvoa sekä eri investointi-instrumenttien että myös tulevaisuuden kriisien ja poikkeustilojen tukirakenteiden osalta. Koronakurimus ei saa enää koskaan toistua,” kampanjan järjestäneen Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa kertoo.

”Luovat alat ovat sekä työllisyyden että BKT:n kannalta merkittävämpiä kuin monet perinteiset teollisuudenalat”, sanoo Lyhty-projektin Lauri Kaira.  ”Ne ovat selvästi suurempi työllistäjä kuin mm. kemianteollisuus, metsäteollisuus tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Luovien alojen BKT-osuus suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella.”

Ministeri kutsuu alan keskustelemaan tulevasta

”Tämä kampanja nostaa hyvin esiin luovien alojen merkityksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Kustannustuen ja tapahtumatakuun kaltaiset tuet ovat tarkoitettu osaltaan helpottamaan alan ahdinkoa korona-aikana”, elinkeinoministeri Lintilä toteaa.

”On tärkeää ottaa opiksi ja katsoa myös eteenpäin. Jotta luovat alat pystytään huomioimaan tulevaisuudessa paremmin sekä kriisi- että normaaliaikoina, on hyvä lisätä vuoropuhelua valtion ja alan välillä.
Kutsun luovan alan edustajat työryhmään keskustelemaan luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin edistämisestä. Alan tulevaisuutta on tarpeen miettiä muun muassa maabrändin, yrittäjyyden kehittämisen, rahoituksen ja tukien sekä kriisivarautumisen näkökulmista”, ministeri jatkaa.

”Kiitämme ministeriä tästä avauksesta ja halusta nostaa luovat alat tasa-arvoiseen asemaan. On tärkeää, että työryhmä pääsee pian vauhtiin ja tekemään konkreettisia tekoja alan potentiaalin lunastamiseksi koko Suomen tasolla,” sanoo Tekijänoikeusakatemian Anne Salomaa.

Kampanjan vetoomuksen allekirjoittajina toimivat luovan työn tekijät kaikilta kulttuurin alueilta. Allekirjoittajien joukossa on vaikuttava joukko tunnettuja kasvoja.

Liitteet:

  • Suomi elää luovuudesta -vetoomuksen allekirjoittajat
  • Kuvassa vetoomuksen luovuttaneet luovan työn tekijät ja järjestöjen edustajat ministerin kanssa (oikealta vasemmalle): musiikin tekijä Eicca Toppinen, ohjaaja Virpi Suutari, kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elinkeinoministeri Mika Lintilä, Sanaston toimitusjohtaja ja Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa sekä Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. Teos taustalla: Markku Keränen, Kesäkerroin 2017.

Kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta

Julkaistu

Miksi Teosto jakaa koronatukea?

Koronapandemia on laskenut merkittävästi Teoston keräämiä tekijänoikeuskorvauksia, jotka ovat monen ammattimaisen musiikin tekijän ja kustantajan tärkeä tulonlähde. Koronatuella on tarkoitus lieventää näitä taloudellisia menetyksiä.

Tuki on tarkoitettu mahdollistamaan sitä, että taiteellinen työskentely (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) ja musiikinkustannustoiminta voi jatkua tekijänoikeuskorvausten tippumisesta huolimatta.

Kuinka paljon tekijänoikeuskorvaukset ovat pudonneet?

Vähentyneiden esitysten ja laskevien liikevaihtojen myötä tekijänoikeuskorvausten tilitykset ovat laskeneet. Vuodelta 2020 Teoston korvauskertymä laski edellisestä vuodesta noin seitsemän miljoonaa euroa. Koska Teosto tilittää tekijänoikeuskorvauksia noin puolen vuoden viiveellä siitä, kun teoksia on esitetty, ovat nämä menetykset näkyneet korvausten saajien tilityksissä vasta loppuvuodesta 2020 eteenpäin. Suurin pudotus tilityksissä tulee olemaan vuonna 2021.

Kuka on päättänyt Teoston koronatuesta ja sen määrästä?

Tuesta päättää Teoston jäsenkokous Teoston hallituksen esityksestä. Koronatukea jaetiin ensimmäisen kerran vuonna 2020. Tuolloin jäsenkokous päätti elokuussa 2020 tuen kriteereistä ja myönsi tukeen miljoona euroa.

Ensimmäisen tukikierroksen palautetta käsiteltiin jäsenkokouksessa helmikuussa 2021 ja kokoukselle esiteltiin suunnitelma vuoden 2021 koronatukitoimiksi.

Toisen tukikierroksen järjestämisestä ja sovellettavista kriteereistä päätettiin toukokuun 2021 jäsenkokouksessa. Tuolloin tukeen päätettiin kanavoida keväälle 2021 kaikkiaan kaksi miljoonaa euroa, jossa olivat mukana ensimmäiseltä kierrokselta jakamatta jääneet varat. Lisäksi varauduttiin jakamaan loppuvuodesta 2021 vielä kolmas, miljoonan euron tukikierros.

Kenelle koronatuki on tarkoitettu?

Teoston koronatuki on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille, jotka ovat Teoston oikeudenomistaja-asiakkaita.

Vuonna 2020 Teostolla oli kaikkiaan 35 779 oikeudenomistaja-asiakasta. Heistä kuitenkin vain 23 % sai tilityksiä yli 1000 euroa vuodessa. Ks. https://www.teosto.fi/ajankohtaista/vuosikertomus/vuosi-2020-lukuina/

Mitkä ovat tuen saamisen kriteerit?

Hakijan
1) tulee olla Teoston asiakas
2) saamien tilitysten tulee ylittää tuen saamisen edellytyksenä oleva tilitysraja. Ammattimaisesti toimivana musiikin tekijänä tai kustantajana pidetään koronatuen kohdalla niitä asiakkaita, joille on maksettu yhteensä vähintään 1500 euroa (brutto) tilityksiä kolmen vuoden aikana tietyillä tilitysalueilla. Tuen kriteereissä huomioidaan ne tilitysalueet, joihin koronatilanteella on katsottu olevan vaikutuksia.

Syksyllä 2020 tukea maksettiin niille asiakkaille, joiden teosten vuosina 2017-2019 olleista esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla Teosto oli maksanut tilityksiä yhteensä vähintään 1.500 euroa.

Palautteen perusteella havaittiin, että kriteeristö koettiin epäselväksi. Siksi sitä muutettiin kevätkaudelle 2021. Uudella kierroksella koronatuki perustuu vuosina 2018-2020 maksettuihin tilityksiin (kun se aiemmin perustui vuosina 2017-2019 tapahtuneisiin teosten esityksiin). Kevään kierroksella myös tuen kriteerinä olevia tilitysalueita huomioidaan laajemmin: nyt tilitysalueiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Tarkka luettelo laskennan piiriin kuuluvista tilitysalueista ja tilityksistä on Teoston verkkosivuilla.

Tilitysten määrä osoittaa, että musiikin säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen tai kustantaminen on aktiivista ja osa hakijan ammatinharjoittamista tai elinkeinotoimintaa.

Mistä koronatuki rahoitetaan?

Koronatuki on Teoston tilityksistä erillinen tuki, joka rahoitetaan Teosto-rahastosta. Teosto-rahasto on perustettu vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Sen varat ovat karttuneet mm. Teoston omaisuuden myynneistä saaduilla tuotoilla, omaisuuden arvon nousulla sekä ns. kansallisista varoista, joita yhdistys pidättää oikeudenomistajien sekä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti.

Lue lisää: www.teosto.fi/tietoa-teostosta/teosto-rahasto/

Miksi koronatukea eivät voi hakea muut kuin Teoston asiakkaat?

Teosto on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka huolehtii ensisijaisesti oikeudenomistajiensa asioista. Teoston tehtäviksi on yhdistyksen säännöissä asetettu tekijänoikeuden valvominen ja hallinnointi sekä kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen edellytysten edistäminen.

Teoston jäsenkokous on päättänyt, että tuki on tarkoitettu kompensoimaan menetettyjä tekijänoikeustuloja ja siten kohdentaa tuen Teoston oikeudenomistaja-asiakkaille. Edunvalvonnassa Teosto pyrkii kuitenkin edistämään myös koko musiikkialan elinvoimaisuutta ja on siksi puhunut voimakkaasti esimerkiksi kulttuurialan sosiaaliturvan ja tukijärjestelmien kehittämisen puolesta.

Miksi koronatuen saamiselle pitää olla tilitysraja?

Teostolla on noin 35.000 oikeudenomistaja-asiakasta. Heistä kuitenkin vain osa on tilitysten määrällä mitattuna ammattimaisesti toimivia säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia tai musiikkikustantajia. Koronatuki on tarkoitettu osaltaan mahdollistamaan näiden aktiivisesti toimivien oikeudenhaltijoiden ammatinharjoittamisen ja elinkeinotoiminnan jatkuminen koronapandemian aikana. Ammattimaista toimintaa osoittavaksi tilitysten määräksi on harkittu yhteensä keskimäärin 500 euron vuositilitys tukikriteereissä huomioitavilla tilitysalueilla.

Huomioidaanko jälkikäteen tehdyt korjaukset tilityksiin tukikriteereissä?

Korjaustilitykset ovat mukana kriteereissä siltä osin, kun ne on voitu kohdentaa laskentaan kuuluville tilityksille. Tarkemman listan niistä tilityksistä, jotka ovat mukana tukikriteereissä voit tarkistaa Klaavi-järjestelmästä haun yhteydessä. Jos siis korjaus on kohdentunut listalla olevaan tilitykseen, se on mukana vertailuarvossa. Muussa tapauksessa korjausta ei huomioida.

Miksi kaikki tilitykset eivät ole mukana kriteereissä? 

Tuella on haluttu kompensoida erityisesti koronan aiheuttamia menetyksiä. Siksi mukaan on otettu ne tilitysalueet, joihin koronalla on katsottu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi online-puolella osalta korona on kasvattanut tilityksiä, joten niiden ottaminen mukaan tukikriteereihin ei olisi tarkoituksenmukaista.

Miksi tilitysrajan laskennassa huomioidaan kolmen vuoden tilitykset?

On tavanomaista, että tilitysmäärät vaihtelevat vuosittain. Huomioimalla tilitysrajan määräytymisessä useamman vuoden tilitykset mahdollistetaan tuen piiriin pääseminen myös niille asiakkaille, joiden tilityksissä on merkittävää vuosikohtaista vaihtelua.

Miten hakemukset käsitellään?

Hakemukseen on ilmoitettu ainoastaan Teoston asiakasnumero ja omat henkilötiedot. Hakuajan päättymisen jälkeen Teosto laskee kaikkien hakijoiden osalta automaattisesti sen, ylittyykö tuen saamisen edellytyksenä oleva tilitysraja. Mikäli tilitysraja ylittyy, hakemukset luokitellaan tilitysten määrän perusteella alustavasti enintään kahteentoista luokkaan niin, että tukipäätökset tekevä toimikunta voi ne käsitellä.

Kuka tekee tukipäätökset ja millä perusteella?

Tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien edustus. Teoston hallitus nimitti toimikunnan kokouksessaan 12.5.2021. Koronatukitoimikunnan jäsenet ovat jäsenjärjestöjen edustajina toiminnanjohtajat Vappu Verronen, Jari Muikku ja Aku Toivonen sekä Teoston edustajina Risto Salminen (puheenjohtaja), Heikki Saarinen ja Martti Kivistö (sihteeri).

Milloin toisen kierroksen tukipäätöksistä ilmoitetaan?

Tukipäätökset pyritään tekemään ennen juhannusta ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kesäkuun aikana.

Millä perusteella tukihakemus voidaan hylätä?

Tukipäätös hylätään, jos hakija ei ole Teoston asiakas tai jos hänelle ei ole maksettu tilityksiä tukikriteereihin kuuluvilla tilitysalueilla vuosina 2018-2020 yhteensä vähintään 1.500 euroa.

Kuinka paljon tukea on mahdollista saada?

Tukea jaetaan enintään 12 erisuuruisessa luokassa. Niissä tukisummat ovat vähintään 300 euroa ja enintään 10 000 euroa. Tukisummat päättää Teoston hallituksen nimittämä toimikunta hakemusten käsittelyn yhteydessä, kun hakemusten määrä on tiedossa. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että käytettävissä oleva koronatuki voidaan kokonaisuudessaan jakaa hakijoille. Teoston hallitus vahvistaa toimikunnan päätöksen ennen tukisummien maksamista.

Millä perusteella tukisummat määräytyvät?

Tukisummat ovat suhteessa hakijalle vuosina 2018-2020 Teoston maksamiin tilityksiin tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Tukea jaetaan enintään 12 luokassa.

Milloin myönnetyt koronatuet maksetaan?

Myönnetty tukisumma maksetaan hakijan Klaavissa ilmoittamalle pankkitilille kesäkuun 2021 loppuun mennessä.

Ovatko koronatuet verottomia?

Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien koronatuki on apuraha taiteelliseen työskentelyyn. Tuloverolain 82 §:n mukaisten apurahan verovapauden edellytysten täyttymisessä on huomioitu Verohallinnon 21.8.2020 antama soveltamisohje.

Musiikkikustantajien koronatuki on toiminta-avustus, joka on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 4 §:n mukaisesti kustantajan veronalaista elinkeinotuloa.

Pitääkö koronatuen käytöstä raportoida jotenkin?

Ei tarvitse. Tuki on tarkoitettu yleisesti edesauttamaan taiteellisen työn ja musiikinkustannustoiminnan jatkamista myös koronapandemian aikana.

Lähde: Teoston verkkosivut

Mitta on täysi – Kulttuuri- ja tapahtuma-alan julkilausuma 3.6.2021

Julkaistu

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen. Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa, koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin.

Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot.

Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä:

* Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi

Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko- ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen.

* Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen

Tapahtuma-ala sekä kulttuurin freelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksia ja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.

* Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa

Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide- ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien.

* Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan

Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.

Julkilausuman luovutus 3.6.2021 klo 12

Julkilausuma luovutetaan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle ja eduskuntaryhmien edustajille eduskuntatalon portailla 3.6. klo 12. Lausuman luovuttavat näyttelijä Seela Sella, koreografi Sonya Lindfors, muusikko Karri Paleface Miettinen, kirjailija Laura Lindstedt, elokuvaohjaaja Selma Vilhunen, muusikko Mikko Kosonen, kuvanveistäjä Emma Helle ja toiminnanjohtaja Laura Serkosalo.  Englanniksi julkilausuman lukee näyttelijä ja laulaja Reeta Vestman ja ruotsiksi teatteriohjaaja Erik Söderblom.

Mitta on täysi -julkilausuman pohjalta keskustelu jatkuu Cinema Orionissa klo 14-16. Miksi kulttuuriala on koronakurimuksessa joutunut kantamaan muita aloja suuremman taakan? Miten päättäjät ymmärtäisivät luovan alan potentiaalin ja kansantaloudellisen merkityksen? Pitäisikö kulttuurin rahoitus remontoida? Keskustelijoina mm. Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen ja muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta. Päättäjistä paneeliin osallistuvat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko. Keskustelua moderoi elokuvaohjaaja Heikki Kujanpää. Keskustelijoille voi lähettää myös yleisökysymyksiä. Tapahtuma striimataan suorana ilman yleisöä Youtubeen ja sitä voi seurata täällä: https://www.youtube.com/channel/UCUL_6PQZWUCmgjChnu4n2-A

Tapahtuman sivu Facebookissa
Julkilausuman ja luovutustilaisuuden materiaaleja
#MittaOnTäysi #200000Ääntä #NytAlkaaTapahtua #OikeaTyö #OikeusKulttuuriin

Yleisötapahtumat on avattava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa

Julkaistu

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

– Me haluamme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisuja. Jo yli vuoden ajan jatkuneet rajoitukset ovat tarkoittaneet satojentuhansien ammattilaisten töiden loppumista. Samalla myös tapahtumien yleisöt ovat vailla kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Kun muu Suomi avautuu, miksi yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä, kysyy LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

– Meillä on jo olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi ilmanvaihdolla, kasvomaskien käytöllä ja yleisöjen sijoittelulla on merkitystä terveysturvallisuuden toteutumisessa. Kuitenkaan näitä asioita ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksissa, vaan on valittu tie, jossa yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen hyvin laajasti ja voimakkaasti, kertoo johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.

– Ymmärrämme hyvin sen, että epidemiakehitys voi välillä yllättää ja rajoituspäätöksiä joudutaan tällöin mahdollisesti muuttamaan nopeastikin. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että kokonaisilta toimialoilta puuttuu pitkän ajan näkymä ja varmuus siitä millaisilla reunaehdoilla voidaan toimia. Poliittisten päättäjien on nyt nopeasti luotava selkeä ja riittävän pitkäkestoinen näkymä siitä, kuinka tapahtumat voivat jälleen toimia normaalisti, vaatii toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö Music Finlandista.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat järjestöt:

AKK Sports Oy / Rally Finland
Finland Festivals
Finlands svenska författareförening
Forum Artis
Frame Contemporary Art Finland
Gramex
IndieCo
Jääkiekon SM-liiga
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA
LiveFIN
LYHTY Luovan työn tekijät ja yrittäjät
Manager’s Forum Finland (MMF)
Messu- ja tapahtumajärjestäjät
Music Finland
Musiikin edistämissäätiö
Musiikkituottajat – IFPI Finland
Muusikkojen liitto
Näyttelijäliitto
ProBasket
Sirkuksen tiedotuskeskus
SOA Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit
Sulasol
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO
Suomen Filmikamari
Suomen Hippos
Suomen Jazzliitto
Suomen kansallisooppera ja -baletti
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen konservatorioliitto
Suomen Kulttuuritalot
Suomen Kuntaliitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen musiikkineuvosto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Suomen Olympiakomitea
Suomen Palloliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Säveltäjät
Suomen Taiteilijaseura
Suomen Teatterit
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taideyliopisto
Tanssin tiedotuskeskus
Tapahtumateollisuus
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme
Teatterikeskus
Teatterin tiedotuskeskus TINFO
Teosto
Työväen Näyttämöiden Liitto
Veikkausliiga

Kuntavaalit 2021 – Varmista ehdokkaasi kulttuurimyönteisyys

Julkaistu

Teesimme kuntavaaleihin 2021

  1. Musiikilla on tekijänsä

  2. Luovan työn tekijöille reilu palkkio

  3. Tapahtumien Teosto-korvaukset kunnan budjettiin

  4. Kulttuurille ainakin 1% kunnan hankebudjetista

  5. Kulttuuri- ja harrastetiloille riittävästi rahoitusta

  6. Suoria avustuksia kulttuuriprojekteille

Onko ehdokkaasi näiden kannalla? Kysy ja varmista!

 

Kuntavaalit 2021 teesit

Teoston koronatuen haku on auki 14.-30.5.2021 

Julkaistu

Kulttuuriin ja elävään musiikkiin kohdistuneiden rajoitusten takia musiikin tekijöiden ja kustantajien työstään saamat tekijänoikeuskorvaukset ovat vähentyneet. Teosto jakoi ensimmäisen kerran koronatukea loppuvuodesta 2020. Rajoitusten pitkittyessä on käynyt selväksi, että pandemian vaikutukset Teoston maksamiin tilityksiin jatkuvat edelleen vähintään vuoden 2021 loppupuolelle.  

Tästä syystä Teosto on jäsenkokouksessaan päättänyt avata uuden tukihaun.   

Koronatukemme tavoite on lieventää ammattimaisten säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien tulonmenetyksiä pandemiassa.  

Kuka voi hakea tukea? 

Kevään koronatukea voivat hakea kaikki Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat – myös ne, jotka saivat tukea Teoston ensimmäisellä koronatukikierroksella joulukuussa 2020 ja ne, joiden hakemus tuolloin hylättiin.  

Teoston ja sen jäsenjärjestöjen saamien palautteiden perusteella kevään tukikierrokselle on tehty useita muutoksia.  

Koronatuen kokonaissummaa on nostettu kahteen miljoonaan euroon. Lisäksi tuensaajien piiriä on laajennettu ottamalla tuen kriteeristöön enemmän musiikin käyttö- ja tilitysalueita sen mukaan, mihin alueisiin koronatilanteella on havaittu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia. Tukikriteerinä ovat vuosien 2018-2020 aikana näiltä tilitysalueilta hakijalle maksetut korvaukset. 

Hakukriteerit 

  • Teoston asiakkuus 
  • Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. 
  • Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn. Sen vuoksi säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea. Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. 

Tiedot saamistasi tilityksistä näet Teoston verkkopalvelusta. 

Tietoa jaettavista tukisummista 

  • Tukea maksetaan musiikin tekijöille työskentelyapurahoina, jotka ovat verottomia tuloverolain asettamien edellytysten täyttyessä. Kustantajille maksetaan vastaavin perustein määräytyvää toimintatukea, joka on veronalaista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.  
  • Alin maksettava summa on vähintään 300 euroa ja ylin 10 000 euroa.  Lopulliset tukisummat määräytyvät hakemusmäärien perusteella.  
  • Tuen määrä suhteutetaan hakijan aiempiin tilityksiin niillä tilitysalueilla, jotka sisältyvät tukikriteereihin.  

Miten tukea haetaan? 

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi  (Teoston koronatuki). 

Maksettuja tilityksiä ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeella, vaan ne tarkistetaan hakemuksien käsittelyssä automaattisesti.  Tuen saamiseen eivät vaikuta mahdolliset muut saadut tuet. 

Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron. Löydät asiakasnumerosi verkkopalvelustamme, kun kirjaudut sisään ja avaat Asiakastiedot-välilehden.   

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastolle, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään. 

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran. Samaan hakemukseen ei voi yhdistää useita asiakasnumeroita (esim. kustantajan katalogit), vaan tukea pitää hakea erikseen kullakin asiakasnumerolla.

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa. 
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa. 
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä. 
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.
     

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen 

Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia. Toimikunnassa on myös Teoston toimiston edustus. 

Myönnetyt tuet maksetaan kesäkuun loppuun mennessä. Ilmoitamme jokaiselle hakijalle päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla. 

Tuki rahoitetaan Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan kotimaisen luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta. 

LISÄTIETOJA: 

  • Klaavi-hakujärjestelmä: www.klaavi.fi 
  • Koronatuen asiakaspalvelu: koronatuki@teosto.fi, puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10-20.00 sekä la klo 10.00-16.00. Viimeisenä hakupäivänä su 30.5. asiakaspalvelu on auki klo 10.00 – 20.00. 

Kulttuurialan koronatukipaketti: tuki on kohdennettava oikein ja saatava liikkeelle välittömästi

Julkaistu

Hallitus esitti puoliväliriihessä 21.4.2021 kulttuurialalle koronakriisin helpottamiseksi 128 miljoonaa euroa, josta kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereille kohdennettiin noin 65 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä tilaisuudessa 3.5.2021 tuotiin esiin koronatuen jakamisen haasteet Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) toteuttamana. Tilaisuudessa todettiin, että erityisesti freelancer-tuen jakaminen saattaa resurssien puutteen ja apurahahakujärjestelmän rajoitteiden vuoksi venyä syksyyn.

Suurta huolta kulttuurialalla herättää nyt tuen kohdentuminen Taiken jakamana oikein eli sinne, missä tarve on suurinta.

”Taiken on kyettävä jakamaan tuki juuri niille taiteen aloille, jotka ovat koronasta eniten kärsineet. Oikea kohdentaminen on aivan elintärkeää, eli eniten koronasta kärsineiden alojen on saatava myös eniten tukea. Muutoin tuki hajoaa pieniksi murusiksi, joista ei ole kellekään hyötyä”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

”Vaatimus työsuunnitelmasta on loukkaava”

Kärkinen korostaa, että Taiteen edistämiskeskuksen ei tule vaatia hakemuksissa työsuunnitelmaa tai muuta materiaalia hakijan ammattimaisuuden arvioimiseksi. Taiken tulisi siis hakemuksien käsittelyssä arvioida hakijan ammattimaisuutta ja koronan aiheuttamia menetyksiä vain aikaisempien tulojen ja tulotason romahtamisen perusteella.

”Ammatti-ihmisiä on kielletty tekemästä työtään, ja korvauksen saamista varten tulisi laatia työsuunnitelmaa ja vakuuttelua siitä, että on pätevä saamaan tukea. Tämä on suorastaan loukkaavaa”, Kärkinen sanoo.

Kaija Kärkisen mielestä on myös ”täysin kestämätöntä” mikäli tukea ei saada pikaisesti jaettavaksi. Hän vaatiikin, että kulttuurialan freelancereille kohdennetun tuen jakamisessa tulee hyödyntää nykyaikaisia välineitä ja välttää byrokratian hidasteita.

”Yli vuoden ajan työt ovat ammattilaisilta olleet kiellettyjä. Hätä on kova, joten missään nimessä tuen jakaminen ei saa kestää kesän yli”, Kärkinen toteaa ja lisää, että Taiken järjestelmien on taivuttava jakamaan tuki ”välittömästi”. Hän huomauttaa, että aikaa järjestelmien kehittämiseen on ollut.

”Kentän kuulemiselle ja toimivien tuen maksamismekanismien rakentamiselle on ollut aikaa yli vuosi. Musiikkiala on esittänyt omia ratkaisuehdotuksiaan jo pitkän aikaa sitten. Harmillista, että tätä ei ole kuultu, ja Taike toimii itsepäisesti omien vanhahtavien toimintatapojensa rasittamana. Tämän olisi voinut hoitaa toisinkin. Muutokseen on vielä mahdollisuus.”