Eurooppalainen musiikintekijäyhteisö peräänkuuluttaa työskentelypalkkiota musiikintekijöille

Julkaistu 13.12.2021

Eurooppalaisen musiikintekijäyhteisön aloittaman kampanjan tavoitteena on luoda musiikintekijöille ansaintamahdollisuus esimerkiksi tilanteissa, joissa työstetty biisi ei etenekään. Vastaavasti kompensaatio alkuperäiselle tekijälle on paikallaan, kun biisistä hyödynnetäänkin toisaalla vain tiettyä osaa, tai kun kappaletta pidetään ”holdissa” – joskus niin kauan, että biisin ajankohtainen momentum menetetään. Oppaassa esitellään myös ajatuksia, kuinka palkkion maksava taho voi vaihdella tilanteesta riippuen. Esimerkiksi työskentelypalkkion maksaminen biisin kirjoitusvaiheessa voisi perustua tilaajatahoon.

Musiikintekijöiden työskentelypalkkio edistäisi suomalaisen musiikin elinvoimaa

Työskentelypalkkiota on kokeiltu muun muassa Tanskassa ja Saksassa. Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen kokee, että työskentelypalkkiolla varmistettaisiin ennen kaikkea suomalaisen musiikin kilpailukykyä.

”Yhä hupenevissa tulonlähteissä musiikintekijät ovat entistä kapeammassa leivässä kiinni. On realistinen pelko, ettei musiikintekemistä koeta enää mielekkääksi uravaihtoehdoksi. Työskentelypalkkiomallilla voidaan varmistaa alalle järkeviä korvauskäytänteitä, jotka osaltaan tukisivat suomalaisen musiikin elinvoimaa, laadukkuutta ja kilpailukykyä. Tämä kannustaisi myös uusia tekijöitä hakeutumaan alalle mukaan”, Toivonen toteaa.

Työskentelypalkkio korjaa myös osaltaan alan vääristynyttä tulonjakoa, jossa levy-yhtiöiden saama tulonjako-osuus perustuu edelleen aikaan ennen striimauspalveluja. Ennen olikin perusteita huomioida fyysisten painotuotteiden kulut ja riskit levy-yhtiöiden osuuksissa – striimauspalveluiden aikakaudella tämä jakoperiaate ei enää päde. Työskentelypalkkio ei vielä täydellisesti korjaisi ajastaan jääneitä jako-osuuksien periaatteita, mutta toisi alan ansaintaperiaatteisiin kaivattua tasapainoa.

”Työskentelypalkkion periaatteet käyttöönsä ottaneet tanskalaiset levy-yhtiöt vaikuttavat tietojemme mukaan olevan kehitykseen tyytyväisiä. Työskentelypalkkiolla levy-yhtiöt voivat muun muassa sitouttaa musiikintekijän projekteihinsa. Parhaassa tapauksessa siis kaikki voittavat”, Toivonen sanoo

#paysongwriters
https://www.paysongwriters.com/

Lisätietoja

Taiken kuudes korona-apuraha haettavissa joulukuussa – huomioi ainakin nämä

Julkaistu 9.12.2021

Taiteen edistämiskeskus avaa taiteilijoille sekä taide- ja kulttuurialan yhteisöille kuudennen koronahaun. Tukea jaetaan noin 18 miljoonaa euroa koronapandemian vaikutusten vähentämiseen. Haettavana on kaksi tukimuotoa: apurahat yksityishenkilöille sekä erityisavustukset taide- ja kulttuurialan yhteisöille.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille COVID-19-pandemian vaikutusten vähentämiseen. Apuraha on tarkoitettu hakijan taiteelliseen työskentelyyn.

Tukimuotoja on kaksi:

Korona-apurahat taiteilijoille (yksityishenkilöt)
Erityisavustukset taide- ja kulttuurialan yhteisöille (yhteisöt)

Haku päättyy 21.12.2021 kello 16.00. Hae Taiken apurahaa tästä.

Ohjeita apurahan hakuun yksityishenkilönä

Yleistä

Lue ohjeet huolella ja aloita hakemuksen täyttäminen ajoissa.
Apurahan määrä on 12 000 euroa.
Apuraha on tarkoitettu kuuden kuukauden työskentelyyn välillä 1.4. – 31.12.2022.
Apurahakuukaudet on käytettävä yhdenjaksoisesti.
Apurahan käyttöaikaa ei voi muuttaa.
Apurahaa ei myönnetä hakijalle
- jolla on vuonna 2022 valtion taiteilija-apuraha.
- jolla on vuonna 2022 jokin muu vähintään yksivuotinen apuraha.
- jolle on aiemmin myönnetty tai myönnetään alkuvuodesta 2022 ylimääräinen taiteilijaeläke.
- joka opiskelee päätoimisesti.
- jolla on apurahan käyttöaikana päätoiminen ja kokoaikainen (100-prosenttinen) työ.
- Keikkoja ja muuta epäsäännöllistä työtä saa tehdä apurahan työskentelyjakson aikana.
Aikaisemmista Taiken korona-apurahoista poiketen tässä apurahahaussa ei ole merkitystä koronan aiheuttamilla menetyksillä ja niiden arvioinnilla, vaan haussa keskitytään taiteellisuuden arvioimiseen aikaisemmilla taiteellisilla ansioilla ja työsuunnitelmalla.
Apurahakaudelta ei pääsääntöisesti voi saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Apurahan saajan tulee selvittää tämä etuuden maksajalta (työttömyyskassasta tai Kelasta).
Taiken apuraha lähtökohtaisesti katkaisee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, eli kannattaa huolella arvioida, kannattaako tukea hakea laisinkaan.
Taiteelliseen toimintaan myönnetty apuraha on verovapaa. (Tuloverolaki 82 §).
Apuraha sisältää Maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen eläke- ja tapaturmavakuutusosuuden. Apurahansaajan tulee maksaa apurahasta Maatalousyrittäjien eläkelain mukainen eläkevakuutusosuus, joka on noin 13 – 25 % apurahan kokonaissummasta.
Jos saat tämän Taiken 6. korona-apurahan, et voi saada keväällä Taiken alueellista apurahaa.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa yksityishenkilönä vaikka sinulla on yritys.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa sekä yksityishenkilönä että yhteisön edustajana.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa projektiin, johon olet jo aikaisemmin saanut tukea.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa, vaikka olet aikaisemmin saanut Taiken korona-apurahaa.
Taiken sivuilta löytyy UKK eli Usein Kysytyt Kysymykset -neuvontasivu

Ohjeet lomakkeen täyttämiseen

”Täytä perustiedot”

Tähän määritellään mm. henkilötiedot.

”Käyttötarkoitus lyhyesti”

Ilmoita käyttötarkoitus lyhyesti vain muutamalla sanalla. Tilaa on vain 122 merkkiä, eli kuvaile lyhyesti ja ytimekkäästi, esim. Taiteelliseen työskentelyyn 6 kk ajan vuonna 2022 tai esim. Uusien biisien säveltämiseen/ sanoittamiseen/ sovittamiseen 1.4. – 30.9.2022 välisenä aikana.
Hakijan hakemuksessa mainitsema tuen käyttötarkoitus on julkinen tieto.

”Työskentelysuunnitelma”

Taike ilmoittaa seuraavia tekijöitä arviointiperusteiksi:

Hakijan aikaisemmat taiteelliset ansiot
- Onko hakija ammattilainen?
- Millaiset ovat hakijan aikaisemmat taiteelliset näytöt?
Työsuunnitelma
- Onko työskentely hyvin suunniteltua ja toteutettavissa olevaa?
- Sisältyykö työsuunnitelmaan ammatillista kehitystä?
- Sisältääkö työsuunnitelma taiteenalan näkökulmasta kiinnostavia tai uutta luovia sisältöjä?

Huomioi työsuunnitelmassa:

Hyvä työsuunnitelma vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: mitä teet, missä teet, kenen kanssa, milloin ja mikä on työskentelysi tavoite? Miksi juuri sinun pitäisi saada apurahaa? Mitä kenties uutta tuot taiteen kentälle?
Pitäydy ammatillisissa asioissa. Taike tai muukaan apurahataho ei ole Kela.
Ole selkeä.
Työsuunnitelma voi sisältää montaa eri projektia tai ”työtä”, eli se ei ole projektikohtainen.
Luetuta oma työskentelysuunnitelmasi jollakin kollegalla tai ystävälläsi. Kysy palautetta, tuleeko hakemuksesta selkeästi esille omat tavoitteesi musiikintekijänä?
Jos suomen kielen kirjoittaminen on vaikeaa, kysy apua.
Tutustu myös apurahan kirjoittamisen oppaisiin:
- https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kelpo-hakemus-ei-jaarittele-ja-on-huolella-tehty/
- https://pasilyytikainen.blogspot.com/2017/02/pasin-pieni-apurahaopas.html
- https://musiikintekijat.fi/ajankohtaista/uutiset/taiken-koronatuki-haettavissa-huomioi-ainakin-nama/

”Samaan tarkoitukseen haetut, haettavat tai saadut apurahat”

Kirjaa tähän, mikäli olet saanut tälle kyseiselle apurahan työskentelyjaksolle (eli 1.4. – 31.12.2022.) vastaavaan tarkoitukseen apurahoja, eli kuvaamasi työsuunnitelman toteuttamiseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa olla rehellinen, jos sinulla on samaan tarkoitukseen jo työskentelyapuraha. Joskus voi olla eduksi, että sinulla on esim. MES tai Musiikintekijöiden 1 kk työskentelystipendi ja tämä Taiken apuraha mahdollistaa pidempijaksoisen keskittymisen meneillään olevan projektiisi.
Teoston mahdollinen uusi keväällä jaettava koronatukikierros ei näillä näkymin ehdi vaikuttamaan tähän Taiken 6. korona-apurahan saamiseen.
Kirjoita myös selkeästi, mikäli et ole saanut (tai hakenut) mitään vastaavaa tukea.
Taike tarkastaa mahdolliset omat päällekkäiset myönnöt sekä mm. SKRn vuosiapurahojen saajat.

”Tiivistelmä aikaisemmasta taiteellisesta toiminnasta”

Kirjoita tähän tiivistelmä aikaisemmasta taiteellisesta toiminnasta. Pelkkä viittaus ansioluetteloon ei riitä.
Kirjoita lyhyesti tekijähistoriasi ja mahdolliset huomionosoitukset, palkinnot, listasijoitukset, striimien katsojamäärät, tms.
Kirjoita vain asiat, jotka liittyvät musiikin tekemiseen.
Tietyllä koulutuksella ei ole niinkään merkitystä, vaan työt merkitsevät enemmän.

”Liitteet”

Taiteilijan ansioluettelo on pakollinen liite.
Laadi taiteellisesta työskentelyhistoriastasi CV. Tämä on Taiken mukaan keskeinen väline taiteellisuuden määrittelyssä.
Älä liioittele
Älä jää liian ylätasolle, vaan erittele esim. keskeisimmät saamasi palkinnot/huomionosoitukset
Älä myöskään listaa kaikkea mahdollista, vaan tiivistäminen keskeisimmistä asioista on hyvästä.

”Internet-linkit”

Tähän voit laittaa esim. omien sosiaalisen median tilejäsi, verkkosivusi tai biisejäsi esim. Spotify-linkkeinä.
Tarkista, että linkit ovat toimivia ja mahdollisimman tuoreita.

Päätökset

Muista: Apurahat ovat harkinnanvaraisia eli niihin ei ole subjektiivista oikeutta, vaikka kaikki arviointiperusteet täyttyisivät.
Hakemusten kokonaisarvioinnissa hakemuksia vertaillaan keskenään.
Päätöksenteossa otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat, hakijoiden alueellinen jakautuneisuus, kieli, taidealojen alagenret, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Päätöksentekoon vaikuttaa myös käytettävissä oleva määräraha.
Taiken taidetoimikuntien jäsenistä koottu monialainen asiantuntijapaneeli antaa arvion hakemuksista. Johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä.
Kaikki hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä 15.3.2022 mennessä.
Apurahan saajan tulee tehdä kirjallinen selvitys apurahan käytöstä käyttöajan päätyttyä.

Sanna Salmenkallio ehdokkaana pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi

Julkaistu 9.12.2021

Pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto Harpa jaetaan vuosittain Nordic Film Music Days -tapahtumassa, joka järjestetään Berliinin elokuvafestivaalien yhteydessä helmikuussa. Voittajan valitsee kansainvälinen tuomaristo.

Lisätietoja:
https://www.nordicfilmmusicdays.com/sanna-salmenkallio-fin.html
https://www.nordicfilmmusicdays.com/

Englanninkielinen tiedote

The composer organizations of the five Nordic countries have announced their national nominees for the 12th Annual HARPA Nordic Film Composers Award. Once again, the nominees reflect the high quality and uniqueness of Nordic artistry, with a mix of Nordic electronic soundscapes, delicate & strong themes, confident collaborations, richly orchestrated music, and highly original scores.

The award ceremony will take place on Feb 12th with more details on the location to be announced in January.

Nominees 2022

DENMARK | Jonas Struck for his score for “Vores mand i Amerika” (directed by Christina Rosendahl)
*** An excellent and personal film score – inventive and different***

FINLAND | Sanna Salmenkallio for her score for “Aalto” (directed by Virpi Suutari)
***Surprise, elegance and a strong sense of purpose are present from start to finish, Salmenkallio’s music really gives life to this great documentary***

ICELAND| Þórarinn Guðnason for his score for “Lamb” (directed by Valdimar Jóhannsson)
*** the score and the sound design exert a subtle pressure that words would be unlikely to match ***

NORWAY | Erik Ljunggren for his score for “Gritt” (directed by Itonje Søimer Guttormsen)
*** the score plays an important role in this film, for coherence, direction and overall tone, and for weaving together the layers of the drama. ***

SWEDEN | Johan Testad for his score for “Björnstad” (directed by Peter Grönlund)
*** the score heightens the intensity of a multifaceted drama that holds great contrast: toxic macho culture, peer pressure, loneliness, vulnerability and longing ***

Each year during the HARPA Nordic Film Music Days, the HARPA Nordic Film Composers Award is awarded to the most outstanding Nordic score of the year – and thereby putting a spotlight on Nordic talent and craftmanship. National juries from each Nordic country have watched, listened, discussed, and finally decided which of the submitted scores will proceed as their national nominee. An international jury will determine the winner, which will be announced Saturday Feb 12th during Nordic Film Music Days.
For more information: www.nordicfilmmusicdays.com

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony took place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlinale Film Festival and virtually in 2021.

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award

Nordic Film Music Days (NFMD) is carried out as a collaboration between the Nordic composer organizations, Music Norway and Music Finland. To achieve its goals Nordic Film Music Days is once again co-operating closely with the Nordic Embassies in Berlin and the national film institutes. HARPA Nordic Film Music Days and Nordic Film Composers Award is the ‘place-to-meet’ for anybody interested in Nordic film and Nordic film- & media-music. Through collaborations with other European festivals and events, Nordic Film Music Days is showcased throughout the year.

Nordic Film Music Days and HARPA Nordic Film Composers Award is supported by Nordisk Film og TV fond and the Nordic Embassies in Berlin.

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2021
– Skap (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
– FST (Swedish Society of Composers)
– Music Finland
– FMC (Finnish Music Creators)
– STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
– NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
– Komponistforeningen (Norwegian Society of Composers)
– Music Norway
– BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)
– Thomas Mikusz, White Bear PR/Associated Publicist and International PR

Yle, miksei Elämäni biisi -ohjelmassa näy oikeat tekijätiedot asianmukaisesti esityksen yhteydessä?

Julkaistu 2.12.2021

Arvoisat Elämäni biisi -ohjelman tekijät ja Ylen vastuulliset henkilöt!

Olen Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja kirjoitan koko hallituksen puolesta.

Aiheena on Elämäni biisi, joka yksimielisen raatimme mukaan on loistava musiikkiohjelma, ehkä parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Ohjelmassa on kansainvälistä tasoa oleva orkesteri, jolta taittuvat kaikki tyylilajit. Solistit ovat huikean ammattitaitoisia. Sovitukset tekevät suurta kunniaa jopa jo hieman unohdetuillekin kappaleille ja nostavat ne uuteen arvoonsa tässä ajassa. Ohjelman juontaja Katja Ståhl on ohjelman sielu, joka saa vieraistaan esiin uusia puolia ja inhimillisiä tarinoita lämpimän, mutta terävän huumorinsa kautta.

Mutta. Koko jäsenistömme sekä useat läheisistämme ja ystävistämme ovat hämmentyneinä lukeneet alkavan musiikkiesityksen aikana tv-ruudusta nimen, joka ei todellakaan ole tekijän, niin kuin asiaan toki kuuluisi, vaan jonkun, joka kenties on tehnyt soitetuimman, kuuluisimman, jonkun mielestä parhaimman (?!) version kyseisestä kappaleesta.

Mielestäni esimerkiksi Kaj Chydenius ja Anu Kaipainen olisivat ansainneet kunnian Nuoruustangostaan. Eräs musiikintekijä pohti keskusteluissamme, mitä mahtaa lukea artistitietona, kun elämän biisi on Finlandia tai Maamme-laulu…

Tiedän, että Ville Vilén on toiminnanjohtajallemme vastannut aiemmin, että tekijätiedot kyllä tulevat lopputeksteissä ja tämä artistinimi palvelee hänen näkemyksensä mukaan yleisöä paremmin. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän muidenkin näkemyksiä tästä, ja perusteluita, miksi juuri tämä käytäntö palvelee katsojaa.

Itse en voi olla Ville Vilénin kanssa enempää eri mieltä. Jokainen, joka on yrittänyt lopputeksteistä lukea tekijätietoja tai mitä tahansa infoa, tietää, että ikänäkö ei ole ainoa syy, miksi tieto vilisee ohi silmien. Sen sijaan esityksen aikana ruutuun ilmestyvä nimi johtaa normikatsojan täysin harhaan.

Loistava juontaja usein paikkailee aukkoja tekijätiedoissa, mutta ajallisesti hänen olisi toki helpompaa kertoa se esittäjän nimi kuin luetella joskus useitakin tekijöitä.

Jo ohjelman nimen perusteella voisi odottaa sen arvostavan nimenomaan tekijöiden moraalisia oikeuksia. Tekijänoikeuslaissa mainitaan, että tekijä tulee mainita hyvän tavan mukaisesti aina, kun teosta käytetään (isyysoikeus). Hyvä tapa on toki laaja käsite, mutta hyvä varmaankin olisi, ettei johdateltaisi katsojaa luulemaan tekstiplanssissa mainittua nimeä tekijäksi.

Ja luulisi, että hyvä tapa Suomen Ylen ohjelmissa olisi samaa luokkaa kuin esim. Ruotsin SVT:n lippulaivoissa Allsång på Skansen tai Melodifestivalen, joissa kaikki tekijätiedot on saatu tyylikkäästi mahtumaan tekstiplanssiin esityksen aikana.

Kotimaisista suosikkiohjelmista esimerkiksi Nelosen Vain elämää ja MTV3:n Masked Singer näyttävät uskovan, että katsojia palvelevat oikeat tekijätiedot esityksen yhteydessä.

Ilman musiikintekijöitä teillä ei olisi tätä hienoa ohjelmaa. Nyt, kun valmistaudutte uuteen kauteen, toivon todella, että huomioitte niin omia katsojianne kuin meitä musiikintekijöitä niin, että meillä olisi aihetta teitä julkisesti siitä kiittää!

Ystävällisin terveisin ja keskustelua toivoen,

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja

Ylen luovien sisältöjen johtajan Ville Vilénin vastaus kirjeeseen

Kiitokset Kaija tästä hyvästä palautteesta ja huomiosta, joka on kyllä kiirinyt tänne useampaakin kautta. Käymme asian läpi kun mahdollista uutta kautta menestyneestä ohjelmasta suunnitellaan.

Terveisin,
Ville

Musiikkialan ehdotukset alan uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi

Julkaistu 30.11.2021

Sanna Marin myönsi kulttuuribudjetin tulevaisuuden huolettavan häntä ja suhtautui positiivisesti musiikkialan tuomaan ehdotukseen parlamentaarisesti, musiikkialan yhteistyöllä valmisteltavasta toimenpideohjelmasta, jolla sekä pikaisesti että pitkäjänteisellä strategialla ratkaistaisiin musiikkialan monelle hallinnonalalle osuvia haasteita.

Musiikkialan tilanne koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen on edelleen hyvin hauras. Alan arvo on laskenut koronapandemian vuoksi yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Alan toimijoiden riskinottokyky on vähentynyt ja tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi elävän musiikin elpymisen arvioidaan vievän noin 3-5 vuotta, ja sektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimijoihin.

Koronatilanteen lisäksi musiikkialan tulevaisuutta varjostavat myös pitkäaikaiset kysymykset esimerkiksi kulttuuribudjetista sekä konkreettiset ongelmat itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvan kanssa. Akuutin uhan alan tulevaisuudelle aiheuttaa myös tekijänoikeuslain luonnos, joka on ristiriidassa tekijänoikeusdirektiivin kanssa ja vaatii korjauksia. Kaikkiaan alan arvostus ja luottamus päättäjiin on kokenut kolauksen korona-aikana.

Ongelmakohtien ratkaiseminen sekä elpymisen ja kasvun turvaaminen edellyttää pitkän tähtäimen monihallinnollista kulttuuripolitiikkaa, jonka valmistelussa ala on itse mukana. Riskien ottaminen vaatii luotettavaa näkymää tulevaisuuteen ja ennakoitavuutta. Tämä koskee toiminnan edellytyksiä sekä esimerkiksi koronarajoituksia. Alan toiminta tulee turvata nyt ja jatkossa, ruohonjuuritasolta ammattitaiteilijuuteen, musiikkiliiketoimintaan ja vientiin.

1. Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa.

ONGELMA:

Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset erityisesti elävän musiikin sektorilla ja elävän musiikin viennissä ovat olleet mittavia. Edelleen alan taloudellinen tilanne on heikko, ja toiminnassa on varauduttava peruuntumisiin. Musiikkiviennin ydinalueiden arvo on laskenut, ja kansainvälinen toiminta vaikeutunut koronan takia. Koronapandemian aiheuttama työvoimapula haastaa musiikkialan kasvua ja elpymisen mahdollisuuksia. Luottamus päättäjiin on heikko ja tulevaisuuteen on vaikea luottaa.

Ongelmia tuottavat taloudelliset haasteet ja puutteelliset tulevaisuudennäkymät:

Musiikkiliiketoiminnalle ja elävälle musiikille tyypillisiä ovat pienet katteet ja markkinaehtoinen, suuren riskin toiminta, mihin koronan heikennyttämässä taloustilanteessa on huonot mahdollisuudet. Jos ennakoimattomat rajoitukset ja epävarma tilanne laskee tapahtumien kävijämääriä 20-30 prosentilla, tapahtumajärjestäjien riskinottokyky on koetuksella.
Musiikkiala on työvoimavaltainen ala, mutta koronatilanne on aiheuttanut työvoiman siirtymistä muille aloille ja aivovuotoa. Osaaminen sekä toiminnan ja tekemisen laatu on muutosvoima, joka voi palauttaa alan koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Ydinosaamisen säilyminen alalla on siksi varmistettava ja työllistymistä alalla on tuettava.
Toimialalla on oltava selkeä näkymä tulevaan, jotta se pystyy ennakoimaan omaa toimintaansa, investoida sekä palkata ja kouluttaa työntekijöitä.

RATKAISU:

Ratkaisut edellyttävät parlamentaarista valmistelua sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle: musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa. Musiikkialan työllistämisvaikutus ulottuu laajalle musiikin ja tapahtuma-alan ekosysteemeihin.

Ehdotukset lyhyen tähtäimen ratkaisuiksi:

TEM:n ja OKM:n kautta yhteisöille ja yrityksille jaetut tuet toimivat tukimalleina myös jatkossa, kunhan kriteereitä päivitetään. Ala tarvitsee tukea niin kauan kuin alaan kohdistuu rajoituksia. Itsensä työllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen. Taiteen Edistämiskeskuksen marraskuussa avaama tukimuoto ei ole tarkoituksenmukainen.

Työllisyyden näkymiä on parannettava, jotta työvoiman saatavuuden haaste ratkaistaan. Työllistäminen, työnantajuuden tukeminen ja liiketoiminnan riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta sallitaan. Työn tekemistä on tuettava esimerkiksi seuraavin keinoin:- yrittäjien työmarkkinanatukea tulee jatkaa niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat työntekoa.
– palkkaamisen tukeminen, myös lyhyempiin, projektiluonteisiin työsuhteisiin- työntekijöiden aseman parantaminen
– koulutuksen ja osaamisen tukeminen
– sosiaaliturvan uudistaminen ja alalle tyypillisten, uuden työn muotojen tunnistaminen
– lyhyellä aikavälillä olemassaolevia koronatukia (tapahtumatakuu, kustannustuki, suora tuki) jatkettava niin kauan kun akuutti kriisitilanne jatkuu
– muun muassa Tapahtumateollisuus ry:n ehdottama starttituki tai tapahtumien takuutuen pohjalta rakennettu uratuen malli tulisi vakiinnuttaa käyttöön.

Hallitusohjelman ”Luovan talouden tiekartta” -työhön on sisällytettävä musiikkialan ydintoiminnan hankkeita. Myös muita hallitusohjelman luovaan talouteen liittyviä tavoitteita, kuten minimikorvausten määrittelyä, tulee viedä maaliin yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa.

Luottamus alan ja päättäjien välille palautettava. Tässä keskeisiä ovat selkeät ja oikea-aikaiset valtionhallinnon strategiat, päätöksenteko ja viestintä.

Ehdotukset keskipitkän tähtäimen ratkaisuiksi:

Tarvitaan parlamentaarinen, yli hallituskausien ulottuva toimenpidesuunnitelma, jolla huomioidaan yli hallinnonalojen ulottuvat toimenpide-ehdotukset.

Musiikkiviennin edistämiseksi vaaditaan perustoimintaedellytysten turvaamista sekä toimivia viennin rahoitusinstrumentteja. Näiden luominen vaatii parlamentaarista yhteistyötä.

2. Kulttuuribudjetin turvaaminen

ONGELMA:

Rahapelituottojen pienentyminen on uhannut kulttuurin määrärahoja jo useana vuonna, ja hallitus on kompensoinut määrärahoja erikseen useina vuosina. Vaikka kulttuuribudjettiin 2022 kaavaillut leikkaukset peruttiin tällä kertaa, kulttuurin rahoitus jatkossa on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Pienen maan elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuri ja osallisuuden turvaaminen edellyttävät vahvaa kulttuuribudjettia. Kulttuurin osalta rahapelituotot eivät kohdistu kansalaisjärjestötoimintaan, vaan määrärahat taidelaitoksille ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat sivistysyhteiskuntamme ydintä.

Kulttuurin ja ilmaisun tulee voida olla suhdanteista riippumatonta, joten rahoitukselle olisi löydettävä kokonaisratkaisu, joka ei olisi sidoksissa veikkaustuottoihin ja joka olisi vakaa ja ennakoitava yli hallituskausien.

RATKAISUT:

Musiikkiala on valmis rahapelien ja kulttuurin rahoituksen kytköksen erottamiseen, mutta rahoitustasoa ei saa leikata ja sen on perustuttava pidemmän aikavälin puitetasoon. Myös vapaan kentän rahoitus on huomioitava.
Taiteen ja kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuribudjettia tulee pitkällä aikavälillä kasvattaa.
Rahoituksen kokonaisratkaisussa on huomioitava musiikkialan vapaan kentän toimijat. Kulttuuribudjetilla on tuettava myös omaehtoisesti toimivaa musiikkielinkeinoa, jotta se saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle.
Taiteilija-apurahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

3. Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen

Koronapandemian myötä luovan alan tekijöiden ja erityisesti freelance-työn tekijöiden puutteellinen turvaverkko on noussut akuutiksi ongelmaksi. Työsuhteessa toimivilla freelancereilla on oltava oikeus päästä osalliseksi työsuhdeperusteisesta sosiaaliturvasta sekä erityisesti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Myös yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden turvaverkon on oltava jatkossa aukoton. Apurahojen ja tekijänoikeustulojen suhde työttömyysturvaan tulee selkeyttää.

ONGELMAT:

Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, esim. asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. Tämä perustuu virheeseen työttömyysturvalain asetuksissa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole palkkaa, vaan käyttökorvausta jopa jo vuosia sitten tehdystä työstä.

TE-viranomaisten puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista. Monet pääasiassa työsuhteissa työllistyvät freelancerit on tulkittu yrittäjiksi pelkästään sen perusteella, että ovat kertoneet tekevänsä freelance-työtä tai heillä on ollut lisäksi muutamia toimeksiantoja. Viranomaisten selvityspyynnöt ovat harhaanjohtavia eivätkä hyvän hallinnon mukaisia.

Työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja epäyhdenvertaisuus rajanvedossa. Väliinputoaminen mm. eläke- ja sosiaaliturvaa kerryttämättömien tulojen osalta.

RATKAISUT

Etuuksien osalta on jätettävä huomiotta tekijänoikeusjärjestöjen maksamat tekijänoikeuskorvaukset ennen työttömyyttä tehdyn teoksen käytöstä tai sen esittämisestä.

Luovien alojen freelancetyön erityispiirteet ja luonne tulee ymmärtää̈ paremmin, ja TE-toimistojen osaamista työsuhteisen työn tunnusmerkistöjen tunnistamisessa ja tähän liittyvän oikeuskäytännön tuntemusta tulisi vahvistaa. Työttömäksi ilmoittautuvien hakemuksia käsiteltäessä̈ tulisi huomioida hakijan työoikeudellinen osaamattomuus ja selvittää̈ epäselviä̈ ja tulkinnanvaraisia yksityiskohtia yhdessä̈ hakijan kanssa hyvän hallinnon mukaisesti.

Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkit on päivitettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvetoa tulee yhtenäistää eri lainsäädännöissä (vero-, työttömyys- ja eläketurvalainsäädäntö) ja huolehtia esimerkiksi eläkkeiden kertymisestä kaiken ansiotulon osalta. Työttömyysturvalain päätoimisen yrittäjän käsitteen nykyistä tarkempi määrittely/ohjeistus ja lausuntojen antamisen keskittäminen asiantunteviin käsiin on toteutettava. Omassa työssä työllistymisen kategoria tulee poistaa työttömyysturvalaista. Yhdistelmävakuuttaminen on toteutettava.

Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.”

Lue tarkemmin:

Freelancemuusikot ry:n julkilausuma: https://www.muusikkojenliitto.fi/julkilausuma-freelancereiden-asemaa-parannettava-viipymatta/

Yhdistelmävakuutus: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM012:00/2018

Tekijänoikeustulosta: https://www.muusikkojenliitto.fi/adressi-ennen-tyottomyytta-tehdyn-tyon-kerryttamat-tekijanoikeuskorvaukset-eivat-saa-leikata-tyottomyyskorvausta/

4. Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava

ONGELMA

Suomi on parhaillaan toimeenpanemassa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (ns. DSM-direktiivi). Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan eli korjata niin sanottu arvokuiluongelma. Lausuntokierroksella ollut implementointiesitys on arvokuilun osalta direktiivin vastainen. Se ei parantaisi luovan työn tekijöiden asemaa ja tekisi Suomesta poikkeuksen EU-alueella.

Toinen esimerkki implementointiesityksen puutteista on yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia esitykseen lisätty teosten pakko-otto opetus- ja tutkimuskäyttöön. Suomessa on jo pitkään ollut hyvin toimiva sopimuslisenssikäytäntö, jonka puitteissa Kopiosto on keskitetysti lisensoinut kaikenlaiset aineistot opetuskäyttöön. Esityksen mukaista pakko-ottoa ei siis tarvita eikä siihen ole tarvetta.

Kolmas esimerkki puutteellisesta valmistelusta on uuden tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttäminen esitysluonnokseen, joka koskisi teoksen satunnaista sisällyttämistä toiseen teokseen. Tämä rajoitus on lisätty esitykseen yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia. Direktiivi ei edellytä tällaista uutta tekijänoikeuden rajoitusta. Rajoituksen vaikutuksia tai sallittavuutta ei myöskään ole mitenkään arvioitu. Tällaisen rajoituksen sisällyttämistä esitykseen ei tarvita. Kyseisenlainen teoksen käyttö hoidetaan osana lisenssisopimuksia.

Luonnos poikkeaa muiden EU-maiden valtavirrasta. Myös lakiesityksen vaikuttavuusarviointi on ollut puutteellista.

RATKAISU:

Suomen esitys tekijänoikeuslaiksi tulee palauttaa valmisteluun ja valmistella uudelleen vähintään arvokuilun ja teosten pakko-oton osalta. Suomen lakiesitys tulee valmistella siten, että se toteuttaa EU-direktiivin velvoitteen tekijöiden suojan vahvistamisesta sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-alueella. Kansalliset poikkeukset, joita ei mainita direktiivissä, tulee poistaa esityksestä. Lakiesitys on valmisteltava vastaamaan mahdollisimman hyvin tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sanamuotoa ja henkeä.

Lue lisää:

Teoston Leif Sällströmistä Suomen Musiikintekijöiden kutsujäsen

Julkaistu 30.11.2021

”Nimi ”Lefa” on vuosien saatossa muotoutunut synonyymiksi Teoston asiantuntevalle, paneutuvalle, selkokieliselle, kärsivälliselle ja aina ystävälliselle asiakaspalvelulle. ’Aina, kun tulee Teosto-asioihin liittyvä ongelma eteen, mieleen tulee ensimmäiseksi pyytää apua Lefalta’, on kuulunut useamman musiikintekijän suusta, ja se muistuttaa edelleen henkilökohtaisen palvelun tärkeydestä. Siispä kiitokseksi tästä arvokkaasta työpanoksesta Suomen Musiikintekijät ry:n jäsenten hyväksi kutsuimme Lefan kutsujäseneksemme”, Kaija Kärkinen, Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja sanoo.

Leif Sällströmille myönnettiin kutsujäsenyys hänen eläkkeelle siirtymisen juhlatilaisuudessa 30.11.2021. Leif on otettu saamastaan huomionosoituksesta.

”Tämä on suuri kunnia. Olen sanaton. Ilman muuta tulen osallistumaan Musiikintekijöiden tapahtumiin,” hän kommentoi.

”Eläkeajalle mulla ei ole suurempia suunnitelmia. Vapaus tuntuu hyvältä, kun on 38 vuotta mennyt kalenterin mukaan. Toivottavasti pääsee matkustelemaan entistä enemmän. Huomenna kalenterissa on muuttopäivä; aloitetaan nyt sitten uusi elämä kokonaan.”

Suomen Musiikintekijöiden hallitus voi kutsua yhdistyksen jäseneksi kutsujäseniä. Kutsujäsenellä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä, eli hän saa osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin ja hänellä on äänioikeus äänestystilanteissa. Kutsujäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Kutsujäsenyys on huomionosoitus, joka myönnetään harvoin. Suomen Musiikintekijöiden kutsujäseniä ovat yhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä toiminut Taimi Kyyrö, yhdistyksen sihteerinä ja talouspäällikkönä jo lähes 30 vuotta toiminut Sari Maunula sekä nyt kutsuttu Teoston eläköityvä palveluneuvoja Leif Sällström.

Teoston koronatukea lähes 1 300 musiikin tekijälle ja kustantajalle – ensi vuodelle esitetään vielä lisää tukea

Julkaistu 25.11.2021

Koronapandemia ei osoita loppumisen merkkejä ja musiikin ammattilaiset kärsivät sen seurauksista vielä pitkään. Teosto-rahastosta maksettavalla erityistuella on tarkoitus lieventää taloudellisia menetyksiä, joita tekijänoikeuskorvausten lasku pandemia-aikana on aiheuttanut. Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn.

Teoston koronatuen kolmannella kierroksella (11.- 31.10.2021) haettavana oli kaikkiaan hieman yli miljoona euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 1 479 kappaletta, joista 1 297 hyväksyttiin. 200 hakijaa ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä.

Tuen kriteereinä olivat:

• Teoston asiakkuus

• Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä on yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä olivat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Haussa huomioitiin tilitysalueita, joihin koronapandemian on arvioitu vaikuttaneen negatiivisesti joko suoraan tai välillisesti.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Hakijalle myönnettävä tukisumma riippuu jaettavana olevasta kokonaisrahamäärästä sekä hakijan tilitysten määrästä. Hakijoiden tilitystiedot tarkistettiin Teoston järjestelmästä automaattisesti. Sen pohjalta tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, musiikkikustantajien ja Teoston toimiston edustus.

Alimmaksi tukisummaksi muodostui tällä kierroksella 270 euroa. Ylin mahdollinen tukisumma oli 5 000 euroa. Kaikkiaan tukea jaettiin 12 luokassa. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 10.12.2021. Tukisummat maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Musiikin tekijöille se on verovapaata tuloa lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Apurahojen yhteenlaskettu verovapaa enimmäismäärä on vuonna 2021 yhteensä 23.668,35 euroa. Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §). Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen käytöstä.

Keväälle esitetään neljättä koronatuen hakukierrosta

Teosto jakoi koronatukea ensimmäisen kerran syksyllä 2020 ja toisen kerran kesällä 2021. Kaikkiaan tukea on jaettu jo noin kolme ja puoli miljoonaa euroa. Koko musiikkialan menetysten koronasta arvioidaan nousevan vuonna 2021 jo lähelle 500 miljoonaa euroa.

Teoston hallitus on päättänyt esittää joulukuun jäsenkokoukselle neljännen tukihaun avaamista keväällä 2022. Koronapandemia ei osoita loppumisen merkkejä ja heikentynyt tautitilanne pitää musiikkialaa edelleen epävarmuudessa. Tekijänoikeuskorvauksissa vaikutukset näkyvät viiveellä, ja vaikutusten ennakoidaan niiden osalta jatkuvan vähintään vuoden 2022 lopulle asti.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia koronatuesta
Hakemukset löytyvät edelleen Klaavi-järjestelmästä www.klaavi.fi
Koronatuen neuvonta 10.12. saakka: koronatuki@teosto.fi ja puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10-16.00.

Anna Kokkonen ja Saija Tuupanen saivat Kullervo Linna -palkinnot

Julkaistu 24.11.2021

Vuosittain Linnan syntymäpäivänä 24.11. julkistettavat palkinnot (2000€) myönnetään tunnustuksina ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa.

Palkintoperustelut

Anna Kokkosen musiikki virtaa sydämiin ja valloittaa kuulijoita. Kokkonen on laajentanut omaehtoisella työllään suomenkielisen iskelmän kuulijakuntaa. Hän on luonut tinkimätöntä musiikkia iskelmäperinteestä käsin rikastaen sitä keltti- ja rock- ja folkvaikuttein. Studiopöydän takanakin viihtyvä Kokkonen vastaa pitkälti itse levyjensä taiteellisesta tuotannosta ja pitää langat käsissään laulujen synnystä julkaisuun asti.

Saija Tuupanen on monipuolinen laulaja ja ahkera keikkailija, jonka korkea työmoraali ja ammattimainen ote muusikon työhön on poikinut Teoston merkittävän Vuoden Raportoija -palkinnon. Uupumattoman keikkailun lisäksi Tuupanen on ulottanut osaamisensa myös teatterilavoille. Hän on kantanut upeasti tangokuningattaren kruunua tullen valituksi myös Vuoden tanssittajaksi.

Anna Kokkonen: Riskejä on otettava

”Liikutuin kyyneliin uutisen kuultuani, se oli niin valtava yllätys”, sanoo Anna Kokkonen.

”Olen todella kiitollinen, että tekemääni musiikkia arvostetaan näin paljon. Tunnustus on minulle hyvin merkityksellinen, sillä valitsemani polku on vaatinut suurta rohkeutta ja kärsivällisyyttä. Kun paljastaa oman sydämensä ja pysyy aitona itsenään, se sisältää haavoittumisen riskin. Mutta se riski on otettava, jotta voi aidosti tavoittaa toisten sydämet.”

Saija Tuupanen: Ilman kuuntelijoitani en olisi tässä

”On upeaa, että on tahoja, jotka haluavat antaa nimenomaan iskelmä- ja tanssimusiikin eteen töitä tekeville tunnustuksia”, sanoo Saija Tuupanen.

”Olen todella otettu ja äärimmäisen kiitollinen tästä huomionosoituksesta. Olen sydämestäni tehnyt tätä työtä ja tuntuu todella ihanalle, että tekemäni vuosien työ tanssimusiikin eteen tällä tavalla huomioidaan ja palkitaan. Lämmin ja iso kiitos siis Georg Malmstén -säätiön hallitukselle ja tietenkin yleisölleni ja kuuntelijoille: ilman heitä en olisi tässä.”

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus.

Palkitut kautta aikain

1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen
1990 Reijo Taipale
1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
1992 Kaija Pohjola
1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
1994 Jori Sivonen, Finlanders
1995 Souvarit
1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
1998 Rauno Lehtinen & Savannah
1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
2002 Berit, Jorma Toiviainen
2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
2006 Katri Helena, Erik Lindström
2007 Marion Rung, Veikko Samuli
2008 Matti Esko, Mika Toivanen
2009 Lea Laven, Ossi Runne
2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
2011 Anneli Saaristo, Timo Kiiskinen
2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen

Lastenmusiikin tekijöitä ja esittäjiä palkittiin Jellonagaalassa

Julkaistu 18.11.2021

Jellonagaalassa jaettiin tänä vuonna palkinnot kategorioissa Vuoden artisti/yhtye, Vuoden tulokas, Vuoden lastenlevy, Vuoden lastenlaulu ja Vuoden lastenmusiikintekijä. Gaalassa jaettiin myös elämäntyöpalkintoja sekä julkistettiin seuraava lastenmusiikkipääkaupunki.

Palkitut 2021

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: MIKKO ALATALO

Tänä vuonna kulttuuriministeriön Suomi-palkinnollakin palkittu suomirockin ja iskelmän kansansuosikki Mikko Alatalo on monelle sukupolvelle myös merkittävä lastenmuusikko. Hänen mittavaan uraansa mahtuu koko kansan tuntemia lastenlauluja, joiden tyylilajit vaihtelevat humoristisesta iskelmästä pop- ja rockmusiikin tyyleihin. Alatalo ei kaihda vaikeitakaan aiheita ja puhuu lapsille usein ymmärrettävästi tunteista ja arkisista ihmetyksen aiheista.

Mikon ensimmäinen lastenlevy Eläimiä suomalaismetsissä julkaistiin 40 vuotta sitten, ja sillä levyllä esiintyi monelle tuttu noita. Puheterapeutti ja lastenkirjailija Annami Poivaaran 70-luvulla kehittämä Känkkäränkkä-noita on tullut kaikille tutuksi Alatalon laulujen kautta, ja uusille lapsille onkin juuri julkaistu vuoden 2021 versio noidan tarinasta, Känkkäräkkä 2.0.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: EEVA-LEENA POKELA

Lapsitähdestä Professoriksi!

Eeva-Leena Pokela on vuosikymmenien ajan ollut suuri lastenmusiikin vaikuttaja. Hänestä tuli lapsitähti ”Eveliina” esiintyessään vanhempiensa Marjatan ja Martin kanssa ahkerasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myöhemmin Eeva-Leena on tehnyt musiikkiohjelmia lapsille Pikku Kakkosessa ja esiintynyt useasti radiossa.

Lastenmusiikin lisäksi hän on laatinut koulun musiikinkirjoja, uudistanut musiikinteorian opetusta mm. hauskoilla Virtasesta Vivaldiksi -ohjelmilla ja soittanut kanteleita useilla äänitteillä isänsä Martti Pokelan ja muusikko Matti Kontion kanssa.

Sibelius-Akatemian lehtorin virassaan hän on opettanut ja innostanut huiman määrän nuoria muusikoita erityisesti lastenmusiikin ja kansanmusiikin pariin, mm. Mukaralla eli nykyinen Tutti Orkesteri, Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!, Pikku Papun Orkesteri ja Mutaveijarit sekä Kolme Blondia.

Onnittelut Professori Eeva-Leena Pokela!

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: JUSSI RAITTINEN

Jussi Raittinen tunnetaan parhaiten suomalaisen rockmusiikin pioneerina, jonka ura on kestänyt pian 60 vuotta. Rautalangan ja rockin ohella Jussilla on myös merkittävä rooli lastenmusiikin saralla. Hänen ensimmäinen lastenlevynsä ilmestyi 70-luvulla ja hän on paitsi laulanut lapsille useilla levyillä ja konserteissa, on hän ollut myös merkittävä taustavaikuttaja.

Yli 40 vuotta toiminut Musiikkia nuorille ry tuki lastenkulttuuria ja muusikoita ja paransi kotimaisen lastenmusiikin asemaa. Yhdistys, jota Jussi Raittinen oli perustamassa ja luotsasi koko sen toiminnan ajan oli myös vahva esikuva Lastenmusiikki ry:lle.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: PENTTI RASINKANGAS

Monta tuttua lastenlaulua kirjoittanut Pentti Rasinkangas on lastenmusiikin ikisuosikki sekä työmyyrä. Rasinkangas on yli 40 vuoden ajan kiertänyt kaikkialla Suomessa myös pienissä paikoissa; kyläkouluilla ja pienissä päiväkodeissa, kaukana konserttilavojen parrasvaloista. Ja paljon. Keikkoja on parhaimmillaan ollut yli 300 vuodessa. Ohilyönti- ja Loiskis-yhtyeiden lisäksi pienemmillä kokoonpanoilla ja trubaduurina esiintynyt Rasinkangas on levyttänyt valtavan määrän monelle rakkaita lauluja sekä esittänyt niitä myös ruotsiksi. Pentti Rasinkangas vaikuttaa myös Lastenmusiikki ry:n hallituksessa.

VUODEN TULOKAS 2021: SUVI ISOTALO
Raati oli erittäin vaikuttunut tästä lauluntekijästä, joka ensi kertaa on nyt julkaissut levyllisen säveltämäänsä lastenmusiikkia, ja toivoo lämpimästi, että Tulokaspysti kannustaa sukeltamaan yhä syvemmällle lastenmusiikin maailmaan ja pysymään täällä, sillä haluamme kuulla lisää!

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2021: TERO PAJUNEN
Turkulaissyntyinen laulaja-lauluntekijä, kansanmuusikko ja musiikkikasvattaja on tehnyt lauluja yli
kymmenen vuoden ajan kaikille vauvasta vaariin. Lapsiyleisölle Tero on tuttu Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun muusikkona
sekä monien Ammuu-laulujen säveltäjänä ja sovittajana. Hän tekee myös soolokeikkoja sekä kuuluu mm. Aito Collective- ja folk-trio Poja
-yhtyeisiin. Pajunen on perustellut lastenmusiikin tekemistä mm. näin:”varhaisilla musiikkimuistoilla ja myönteisillä musisointikokemuksilla on tutkitusti kauaskantoisia
vaikutuksia hyvinvointiin.”

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2021: HERRA HEINÄMÄEN LATO-ORKESTERI
Yhtyeen musiikki on kaikin puolin isolla sydämellä tehtyä: hauskoja sovituksia, verbaalisesti kekseliäitä ja oivaltavia tekstejä, laadultaan korkeatasoista ja huolellisesti tehtyä. Yhtye uskaltaa heittäytyä välillä leikkiväksi lapseksi eikä vierasta yhteiskunnallista kommentointia musiikin ja tarinoiden keinoin.

Herra Heinämäen Lato-orkesteri on ilahduttanut ihmisiä vauvasta vaariin myös korona-aikana. TV-sarjan viides tuotantokausi käynnistyi viime kesänä Ylellä. 2000-luvun alusta asti keikkaillut yhtye on pikkuhiljaa noussut koko Suomen suosikiksi. Laulujen tarinat auttavat arjessa, vaikka eivät opeta eivätkä osoittele. Lato-orkesteri on enemmän kuin osiensa summa; se on kokonainen konsepti, se on tapa elää! Näitä biisejä laulavat mielellään lapset ja aikuiset.

VUODEN LASTENLEVY 2021: VOIHAN NAATTI!

Varhaisiän musiikinopettajat ry valitsee vuosittain vuoden lastenlevyn. Yhdennentoista kerran jaettavan palkinnon tarkoituksena on tuoda esille laadukasta suomalaista lastenmusiikkia. Valinnassa painotetaan musiikin monipuolisuutta, laadukkaita sovituksia, esityksiä sekä tuotantokokonaisuutta.

Raati kehui voittajien ammattitaitoa ja laatua niin sovituksissa ja esityksissä kuin musiikin taltioinnissa.

Naattiorkesterin taitava musisointi tempaisee kaikenikäiset kuulijat mukaansa. Levyn sanoitukset suoraan lapsiperheen kokemusmaailmasta, ja tunnelmat vaihtelevat reippaasta tanssittavasta musiikista rauhallisempaan.

Vuoden lastenlevy 2021 on loistava kokonaisuus erittäin laadukasta lastenmusiikkia kaiken ikäisille kuulijoille, stemmalaulantaa ja raikkaita sovituksia, ja kappaleiden teemat, genret, tempot ja instrumentit muodostavat ihanan vaihtelevan ja monipuolisen kokonaisuuden, joka kantaa.

VUODEN LASTENLAULU 2021: CHIHUAHUA
Laulu tuli toiseksi kesällä Salon uusien lastenlaulujen sävellyskilpailussa. Syksyllä tarttuva laulu sijoittui Lasten oman radion äänestyksessä kärkinelikkoon, josta lapsiraati arvioi sen parhaaksi.

LASTENMUSIIKKIPÄÄKAUPUNKI 2022: TAMPERE

Tampereella on vahvat perinteet lastenmusiikin ja lastenkulttuurin saralla.
Pikku Kakkosen kotikaupungissa on aktiivinen muskari- ja opistotoiminta, ja lastenkulttuurilla on usein paikkansa kaupungin omissa tapahtumissa.

Tekijänoikeusbarometri 2021: Sisältöjen laillinen kulutus kasvussa, nuorilla myös piratismi

Julkaistu 11.11.2021

Tekijänoikeudet koetaan helppotajuisemmiksi kuin aiemmin

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää tekijänoikeuksia ennen kaikkea tärkeänä asiana (90 %). Vain kaksi prosenttia pitää tekijänoikeuksia erittäin tai melko turhana. Ne koetaan myös selvästi ennemmin mahdollistavina (49 %) kuin rajoittavina (12 %).

Tekijänoikeudet koetaan aiempaa enemmän helppotajuisina (44 %) kuin vaikeatajuisina (22 %). Tämän kysymyksen osalta tulos erosi positiivisella tavalla viime vuodesta, jolloin helppotajuisina tekijänoikeuksia piti pienempi osuus vastaajista (38 %) ja vaikeatajuisina hieman suurempi osuus (26 %).

Sisältöjen laillinen kulutus kasvussa, nuorilla myös piratismi

Sisältöjen kulutus laillisesti on jatkanut kasvuaan. Reilusti yli puolet (62 %) vastaajista kertoo, että heidän taloudessaan käytetään internetin laillista viihdepalvelua. Vuonna 2020 vastaava luku oli 53 prosenttia. Lisäksi puolet (50 %) vastaajista kertoo, että joku heidän taloudestaan on ostanut sisältöjä laillisesta internetkaupasta; viime vuonna näin kertoi 42 % vastaajista.

Piratismiin liittyvät asenteet ja teot ovat pysyneet pääosin ennallaan. Internetiin luvatta laitettujen sisältöjen omaan käyttöön lataamisen hyväksyy 11 prosenttia vastaajista ja luvattoman jakamisen viisi prosenttia. Suuri osa vastaajista (59 %) ei hyväksy mitään kysytyistä luvattomista teoista. Luvattomien tekojen osalta yleisintä (9 %) on laittomissa palveluissa luvatta tarjolla olevan sisällön katsominen, kuunteleminen tai pelaaminen. Sisältöjen luvattoman lataamisen myöntää kuusi prosenttia, laulujen sanoitusten osalta kolme prosenttia vastaajista.

Vuonna 2021 korona-aika ei ole tutkimuksen mukaan vaikuttanut laittomien palvelujen käytön lisääntymiseen. Suurin osa vastaajista (72 %) arvioi laittomien piraattipalveluiden käytön pysyneen samana kuin ennen korona-aikaa. Hyvin pieni osa (2 %) arvioi käytön lisääntyneen, samoin kuin vähentyneen (2 %).

Viime vuoteen verrattuna 15–24-vuotiaiden vastaajien ryhmässä piratismi on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti. Luvatta tarjolla olevan sisällön suoratoistamisen myöntää 25 prosenttia vastaajista, kun se viime vuonna oli 17 %. Luvattoman lataamisen myöntää 16 % vastaajista, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna (9 %).

YouTuben halutaan poistavan tehokkaammin luvatonta sisältöä

Suomalaisista runsas neljäsosa (26 %) pitää hyväksyttävänä lailliseen suoratoistopalveluun, kuten YouTubeen, luvatta laitetun musiikin tai ohjelman katselua. Lähteellä vaikuttaa olevan merkitystä: tutkimuksen mukaan vain 9 % vastaajista hyväksyy luvatta tarjolla olevan elokuvan tai TV-sarjan katsomisen laittomista internetin suoratoistopalveluista.

Samaan aikaan yli kaksi kolmasosaa vastaajista (70 %) on sitä mieltä, että internetin verkkosisällönjakopalveluiden, kuten YouTuben, tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki ja AV-sisältö. Väittämän kanssa eri mieltä on pieni osa (9 %) vastaajista. Keskimääräistä useammin eri mieltä ovat alle 25-vuotiaat sekä piraattipalveluja käyttäneet ja internetistä luvatonta aineistoa ladanneet. Kolme neljästä vastaajasta (76 %) on sitä mieltä, että YouTuben tulee maksaa musiikin sekä videoiden tekijöille ja tuottajille korvauksia samojen periaatteiden mukaisesti kuin muidenkin sisältöpalveluiden, kuten Spotifyn.

Lisäksi 77 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita. Asiasta eri mieltä oli vain kuusi prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt viidettätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2021 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1144 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2021: Tekijänoikeudet

Tekijänoikeusbarometri 2021: Piratismitilanne

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen