EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Aarhus 2017 kulttuuripääkaupunki – tee kaupungille ääni!

Julkaistu

 
When Aarhus and the region celebrate the title of Capital of Culture in 2017 the event will have its own sound. The Capital of Culture and the three composer’s associations in Denmark are now announcing a competition open for all composers to make their bid for the notes that will signify the year 2017. More about Aarhus Capital of Culture https://www.aarhus2017.dk/english
 
 
European Capital of Culture, Aarhus 2017 and the three composer’s associations Danish Jazz, Beat and Folk Authors (DJBFA), the Danish Composer’s Association (DKF) and Danish Popular Authors (DPA), have joined forces on a new culture project that will resonate all over the region. “The sound of Aarhus 2017” is the title of the project that aims to give the Capital of Culture a unique sound. Composers from all genres are invited to propose their view of the Capital of Culture sound.
 
The selected piece will sound across the region for the official opening in 2017 and will be replayed at events all through the year and reproduced in various formats. The winning composer will help shape formats and reproductions.
 
Programme Director Gitte Just has great expectations for the competition, which she hopes will inspire people to take part in the Capital of Culture:
 
“I am happy we can now present an international call for ideas for “Sound of Aarhus 2017”. We hope to receive ideas for a piece that can mark the Capital of Culture year across the region, all over Denmark in an unusual and memorable way. We also hope the piece can become a reminder of experiences and memories of Aarhus 2017, leaving behind a legacy beyond the year itself,” says Just.
 
“We have made a very competent and exciting jury who will assess the bids we receive. The jury composition is our way of signifying that we would like to see a different and unusual piece with potential to develop along with citizens. A piece that can be experienced and listened to in various formats and settings – in the city, in nature, concert halls, bunkers, in schools etc. We hope citizens challenge our views of how and where we experience the Sound of Aarhus 2017 – and that they will rethink with us,”she continues.
 
Tjill Dreyer, Head of Secretariat in the Composer and Song Writer’s association DJBFA, agrees with Gitte Just on the project’s perspectives and connecting it with the Rethink theme.
 
“We envision a piece that is a unifying event for all citizens in the region. A piece that fosters recognition, surprise and joy. For instance by using fragments of the region’s narrative and legacy. For the RETHINK theme, it is important that the piece is generated through various types of collaboration with citizens of the region – we will leave the how up the composers,” says Dreyer.
 
All proposals will be judged by a select jury comprised by representatives from the international music scene:
 
Mary Miller, General and Artistic Director for Bergen Nasjonale Opera
Georg Weckwerth, Sound Artist and Curator
David Moss, Singer and Performer
Christian Skovbjerg Jensen, Head of Inter Arts Center Malmö
a fifth jury member to be announced
 

The winning piece will be awarded with 200,000 DKK  (approximately 27.000 Euro). The competition is open for all composers regardless of nationality and genre.

 

INFO

– Send the material as MP3 or link to a website where the music can be streamed or downloaded 
– All material should be sent to me: sth@komponistforeningen.dk
– For the first deadline, it’s primarily the description of an idea of the piece that should be send in: 
 
• Max. 2 A4 pages as pdf describing the concept of the piece you wish to realize the Capital of Culture 2017, including your preliminary thoughts about the piece’s realization and visual side. Video and sound files are welcome but not obligatory. Please, name your proposal files ‘Proposal_text’, ‘Proposal_sound’, ‘Proposal_video’. 
• Complete list of works and CV including name, address, phone, e-mail and website 
• 2-3 examples of other pieces written within the past 10 years handed in either as audio or video files. Scores as pdf can also be submitted but is not a requirement 
 
About the sound:
 
Sound in this case is ’sound’ in a more abstract sense; ’how does Aarhus sound like?’ It’s not just a song and more than a jingle but it can contain lyrics if the composer sees this as part of the idea. We invite composers to submit their view / picture of Aarhus if it is to described in sound – it can be concrete, abstract, symbolic etc. As written in the call, there is no limits in terms of the artistic expression and the form, but there are certain elements and groups of performers that should be included in the piece. 
 
Furthermore, Aarhus 2017 is interested in a piece that can exist in two forms – as a big live event for the opening of the cultural capital-year and as a kind of installation that can be played throughout the year.
 
Project timeline:
 
01.12.2014: Deadline for proposals
January 2015: All proposals are judged by the jury, shortlisted proposals are informed.
Spring 2015: Further process with shortlisted proposals
01.06.2015: Winning proposal announced
01.06.2016: Deadline for score, voices, sound files and technical rider
January 2017: First performance
 
CONTACT INFORMATION:
Questions related to the call for proposals: Sine Tofte Hannibal, +45 30263719
Questions related to European Capital of Culture 2017: Christopher Just, +45 28923441
Media: Peter Vestergaard, +45 20131090
 
The Jury: 
 
Mary Miller
General and Artistic Director for Bergen Nasjonale Opera, former Director of Stavanger 2008 (European Capital of Culture), former Head of festivals in Scotland and USA, for a number of years she headed development of new repertoire for the English National Opera etc.
 
David Moss
Performer, Singer, Curator etc. Based in Berlin. Founder of the Institute for Living Voice, with which he has done several major performances and projects with audience participation. Among other things a major singing project for professional singers, amateurs and “non-singers”, performing concerts in public spaces and most recently an event in Umeå, Capital of Culture 2014 involving an orchestra, a choir, children and athletes.
 
Georg Weckwerth
Sound Artist and Curator, based in Vienna. Has produced major sound art projects in public spaces in among other cities; Berlin, Vienna and Prague. He is among the most knowledgeable re sound in public spaces. He has curated a sound art exhibition in the old control tower on Knippelsbro during the 2012 Copenhagen Art Festival.
 
Christian Skovbjerg Jensen
New manager of Inter Arts in Malmö, has previously spent many years curating art in the public space in Denmark. Among those Copenhagen Art Festival, where he was responsible for curating pieces in public spaces.

 

Ylihärsilän, Käpin ja Hertellin biisi avaa 10-vuotiaan Etno-Espan

Julkaistu
30 viikkoa, parisataa konserttia ja kymmeniätuhansia katsojia. Kun kymmenes Etno-Espa päättyy Palefacen riimein, on takana melkoinen rupeama uuden kansanmusiikin tarjoilua kaupunkilaisille ja turisteille Helsingin paraatipaikalla. Festivaalin avaa maanantaina 11.8. keväällä järjestetyn runokilpailun voittajateoksesta tehdyn kappaleen ensiesitys.

 
Voittajarunon on kirjoittanut pääkaupunkiseutulainen runoilija Harri Hertell ja sen ovat säveltäneet ja esittävät Teosto-palkinnon 2014 saanut Risto Ylihärsilä sekä jouhikkoguru Pekko Käppi. Runokilpailuun tuli yhteensä lähes kaksisataa runoa. Avajaispäivän jälkeen Etno-Espa juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan kaksiviikkoiseksi tiivistyneessä mutta ohjelmistoltaan laajentuneessa muodossa tarjoten jopa 20 ajankohtaista uuden kansanmusiikin yhtyettä. Uutuutena nähdään mm. liverunoklubi, kamujoogaa Espan puistossa sekä Lasten lauantai.
 
Etno-Espan juhlavuoden virallisen avauksen suorittaa 11.8. Espan lavalla klo 16.00 Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen. Avajaisissa jaetaan myös palkinnot runokilpailussa sijoittuneille runoilijoille. Kilpailun päätuomari Risto Ylihärsilä valitsi voittajarunoksi Andrei Belone -nimimerkillä kirjoitetun runon, jonka takaa paljastui helsinkiläinen runoilija ja mm. Helsinki Poetry Connection -kollektiivin perustaja Harri Hertell.Ylihärsilä kommentoi runoa seuraavasti:
 
”Runon 22 sanaa sisältävät puolesta kilometristä 750 metriin tavaraa. Maaginen hetki on tallennettu siten, että siihen on helppo astua sisään, tarkastella sen useita tasoja useilta kanteilta ja havaita se toimivaksi erilaisilla näkökulmilla. Sana muuttuu eläväksi muistikuvaksi, niin kuin mielestäni tämänkaltaisessa runossa pitääkin. Sauna-/kylpemisviitteistä myös pieni plussa.”
 
Toiselle sijalle valikoitui Jaakko Laitinen Helsingistä runolla ”Meitsie” ja kolmannelle sijalle Markku Siira Hämeenlinnasta runolla ”Piilossa”. Avajaisbändinä lavalla nähdään pelimanni-räpin tuore nimi Pitkäsen Matti ja Heidän Alhaisuutensa.
 
Etno-Espan juhlavuoden ohjelmistossa nähdään lisäksi mm. Maria Gasolina, Riikka Timonen, Tuuletar, HERD & Timo Alakotila, Emilia Lajunen Fixed,Pirulainen, Muuan Mies, Orffit ja Haapoja & Illmari. Tapahtuma päättyy perinteisesti Taiteiden yönä 21.8., jonka aikana lavalle kipuavat laulaja-lauluntekijä Topi Saha, Pekko Käppi & K:H:H:L sekä Paleface.
 
Vuodesta 2005 saakka järjestetty festivaali on vakiinnuttanut paikkansa uuden kansanmusiikin näyteikkunana Helsingin keskustassa. Vuosien varrella tapahtumassa on esiintynyt niin kansanmusiikin huippunimiä kuin tuoreita lupauksiakin, vähemmistöryhmien musiikkia unohtamatta.
 
”Jos alkuaikoina joku epäili, mahtaako laadukasta ohjelmistoa uuden kansanmusiikin parista riittää vuosittain moneksi viikoksi, on epäilys tullut kumottua moneen otteeseen. Etno-Espa on saanut vuosittain yli sata esiintyjähakemusta, ja uusien hakijoiden määrä vuosittain on kasvava. Uusi kansanmusiikki elää ja voi hyvin!”, kertoo Etno-Espa yhdistyksen puheenjohtaja Maria Silvennoinen.
 

Vuoden Merilaulu 2014 valittiin Meripäivillä

Julkaistu

Annika Eklund ja Mirjam Paaso. Kuva: Kuva: Kotkan Meripäivät/Marjo Kiljunen

 
 
Vuoden Merilaulu 2014 -sävellys- ja sanoituskilpailun finaali käytiin Kotkan Meripäivillä lauantaina 26.7. helteisessä säässä. Voittajakappaleeksi tuomaristo valitsi tamperelaisen Jari Latomaan säveltämän ja ikaalislaisen Mirjam Paason sanoittaman kappaleen Rouva Virtanen. Kappaleen esitti konsertissa Annika Eklund. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 2000 euroa.
 
Toisen palkinnon (1200 euroa) saivat helsinkiläiset Tenho Raatervo, Hannu-Pekka Siikasaari, Karri Lehtonen ja Terhi Ekebom kappaleella Kuumies.
 
Kolmas sija (700 euroa) meni tamperelaisen Sami Tammisen kappaleelle Osaanko olla minä.
 
Helsinkiläinen solisti Emilia Rinne voitti Kotkan ruusu -kiertopalkinnon, eli parhaan esityksen palkinnon (1000 euroa). Rinne esitti finaalissa kappaleen Kaunis tuntematon.
 
Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi säveltäjä-muusikko Esa Nieminen. Muut tuomarit olivat säveltäjä-muusikko Leri Leskinen, sanoittaja, laululyriikan valmentaja Eija Hinkkala, Warnerin tuotantopäällikkö Pequ Nieminen ja Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen. Tuomarit olivat erittäin tyytyväisiä finaalin tasoon.
 
Vuoden Merilaulu -kilpailun finaalikonsertti järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Kotkan Kulttuuriasiainkeskus sekä Warner Music Finland. Tänä vuonna kisaan osallistui ennätykselliset 229 uutta sävellystä ja sanoitusta, joista finaalin oli valittu kymmenen parasta.
 
Lisätietoja:
 
Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, 040 581 0852
 
Elvis ry:n viestintäpäällikkö Nina Lith, 041 517 8998
 

Timo Kiiskiselle Juha Vainio -palkinto

Julkaistu
Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon, 6000 euroa, sai tänä vuonna laulaja ja lauluntekijä Timo Kiiskinen. Palkinto luovutettiin Kiiskiselle 25.7. Kotkan Meripäivillä järjestettävässä Yleisessä saunassa -viihdekonsertissa.

 
Juha Vainion Rahaston hallitus perustelee valintaa seuraavasti:
 
Jos Timo Kiiskisen tuotantoa pitäisi kuvailla yhdellä lauseella, voisiko se mennä jotenkin näin:
”Körttihenkinen kansanlaulu törmää syvän etelän maille eksyneeseen bossanovaan, menee ja ottaa sen kanssa tujauksen fadolla maustettua bluesia savunsinisessä jazzklubissa.”
Kiiskisen lauluissa on useimmiten kysymys suurista asioista. Ne kertovat rakkaudesta, kuolemasta, jostain korkeammasta voimasta. Ja kaiken yli käy loputon kaipuu, sen surumielisen lohdullinen sininen sointu.
 
Kun suurista tunteista kertoo ihmisen kokoisilla tarinoilla, pelkistetysti ja tosissaan, kuulijan on helppo ottaa viesti vastaan ja omakseen. Niinpä monista Kiiskisen lauluista on vuosien saatossa tullut osa suurta suomalaista laulukirjaa.
 
Timo Kiiskinen syntyi Etelä-Savossa, Haukivuoren Kantalassa 30.5.1963. Nuoren Timon matka musiikintekijäksi alkoi Heinolassa, veljen kitaralla. Matkalle mahtuu monta bändiä monipuolisen musiikin ja loistavien muusikoiden seurassa. Varsinkin rhythm&blues-vaikutteet jäivät soimaan Kiiskisen lauluihin ja juurevaan tekstimaisemaan.
Angloamerikkalaisen juurimusiikin ohella teksteissä voi aistia supisuomalaisen sielunmaiseman: “Kyllä siellä mennään suota ja pitkospuita pitkin dylanismiin ja tämmöiseen… ja suomalaiset kansanlaulut ovat valtavan iso aarreaitta. Ehkäpä päässäni oleva hässäkkä on sekoitus Neil Youngia ja Eino Leinoa”, sanoo Kiiskinen itse. (Selvis 4/2007)
Omien laulujen teko alkoi parikymppisenä, ensimmäinen albumi Toinen kuu ilmestyi vuonna 1992. Siitä alkoi tuotteliaan lauluntekijän omaääninen ja monipuolinen taival, joka edelleen jatkuu vahvana ja tunnistettavana.
 
Yli 10 oman albumin ohella Kiiskinen on vieraillut mm. Kari Tapion, Jorma Kääriäisen ja Suvi Teräsniskan albumeilla, niin laulajana kuin lauluntekijänä. Hänen kynästään on syntynyt lauluja myös Samuli Edelmannille, Sami Saarelle, Vesa-Matti Loirille ja lukuisille muille kotimaisille eturivin artisteille. 
Viimeisimpänä saavutuksena mainittakoon laulutekstit Matti Mikkolan sävellyksiin Pepe Willbergin tänä vuonna julkaistulla, menestyksekkäällä Saimaa-albumilla. Niissä musiikin majesteetillisuus ja pienet yksityiset tarinat kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Kun kaikki tarpeeton on riisuttu pois, muistojen ja kohtaamisten herkkyydestä ja hauraudesta syntyy jotain paljon yhden miehen elämää suurempaa.
 
Kiiskisen laulut muotoutuvat niin esittäjiensä omiksi, että tekijän nimi haihtuu helposti kuulijan tajunnasta. Mutta hänen oma, pelkistetty kitara-lauluversionsa Sami Saaren tunnetuksi tekemästä Ainutkertainen -kappaleesta paljastaa ytimen: lauluntekijä voi huoletta lähettää laululapsensa maailmalle elämään omaa elämäänsä, kun sen sielu on vahva, kuin hyvää puuta.
 
***********
Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.
Rahaston tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J. Karjalainen (2001), Anni Sinnemäki (2002), Ismo Alanko (2003), Jorma Toiviainen (2004), Mikko Alatalo & Harri Rinne (2005), Edu Kettunen (2006), Pauli Hanhiniemi (2007), Sinikka Svärd (2008), Dave Lindholm (2009), Maija Vilkkumaa (2010), Mikko Kuustonen (2011), Samuli Putro (2012) ja Chrisse Johansson (2013).

Sanoittajien ammattikunta naisistuu

Julkaistu
Teoston tuoreiden lukujen valossa suomalainen sanoittajakunta naisistuu hyvää vauhtia. Valtaosa suomalaisista sanoittajista on jo naisia. Kehitys on jatkunut tasaisena koko 2010-luvun ajan. Kaikkiaan naisia Teoston edustamista tekijöistä on kuitenkin vain 18 prosenttia.

 
Teoston tuoreiden tilastojen mukaan 53 % Teostoon liittyneistä sanoittajista on naisia. Sanoittajien määrä on kasvanut tasaisesti: vuoden 2013 lopussa Teoston asiakkaana oli 1972 naissanoittajaa, viisi vuotta aiemmin määrä oli 800. Musiikintekijä Maija Vilkkumaa pitää kehitystä luonnollisena.
 
”Populaarimusiikki on vielä nuori ilmiö, ja muutaman ensimmäisen vuosikymmenensä ajan se oli lähinnä nuorten miesten temmellyskenttä. Nykyään kaikki on toisin: musiikkia kuuntelevat ja tekevät kaikenikäiset ja -näköiset ihmiset. Naisen ja tytön ääni laululyriikassa ei ole enää poikkeus tai kannanotto sinänsä, vaan olennainen osa popmusiikin monisyistä maailmaa. Tämä on hyvin luonnollinen kehityskulku, enkä oikein voi kuvitella mitään muuta suuntaa”, kertoo Vilkkumaa.
 
Lukuisille menestysartisteille, kuten Jari Sillanpäälle, Suvi Teräsniskalle ja Yö-yhtyeelle sanoituksia tehnyt Eija Hinkkala uskoo, että kasvun taustalla on positiivinen kierre.
 
”Tällä hetkellä moni ykkösrivin artisteistamme on nainen. Tämä on innoittanut myös uusia naissanoittajia. Naiset saavat nostetta toinen toisiltaan, kun yksi menestyy, toinenkin syttyy”, Hinkkala sanoo.
 
Kaikkiaan Teosto edustaa noin 28 000:ta musiikintekijää ja kustantajaa. Naisten osuus Teoston tekijäasiakkaista on noin 18 %. Vaikka naiset ovat yhä selkeästi vähemmistössä, Teostoon liittyneiden naistekijöiden määrä on kasvanut viime vuodet keskimäärin noin 5 %:n tahtia. Vuonna 2013 kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 7,3 %. Miesten määrän vuosittainen kasvu on ollut noin 3 %.

Sosiaalinen media on tärkeässä roolissa musiikin kulutuksessa

Julkaistu
Laaja pohjoismainen kuluttajatutkimus selvitti digitaalisten sisältöjen käyttöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyselytutkimukseen osallistui 4 000 vastaajaa näistä kustakin maasta.

 
Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi osaksi musiikin kulutusta. Suomalaisista 15–25-vuotiaista 48 % jakaa linkkejä musiikkikappaleisiin sosiaalisessa mediassa. Koko väestön osalta luku on 30 %.
 
21 % suomalaista sanoo löytävänsä uutta kiinnostavaa musiikkia sosiaalisen median kautta ja 9 % kuuntelee jaettuja soittolistoja musiikkipalveluissa. Vastaajien mielestä suomalaista musiikkia löytyy hyvin myös digitaalisista palveluista. Vain 12 % pitää kotimaisen musiikin löytämistä hankalana musiikkipalveluista.
 
Kun verrataan muiden digitaalisten sisältöjen ja palvelujen käyttöä, musiikin kulutus ei ole vielä saavuttanut yhtä merkittävää jalansijaa Suomessa. 13 % suomalaista kertoo maksaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana digitaalisessa muodossa olevasta musiikista.
 
Samaan aikaan 15 % kertoi ostaneensa päivittäistavaroita verkosta ja 25 % ostaneensa konserttilippuja verkosta. 40 % vastaajista kertoi käyttäneensä pankkipalveluja mobiililaitteilla ja 67 % katsoneensa TV-sisältöjä verkon kautta.
 
Kun tarkastellaan kaikkia sosiaalisen median palveluita, Suomen seuratuin artisti on Cheek.
 
Tutkimustulosten laajempi julkistus on syksyllä. Tutkimuksen avulla haettiin vastauksia mm. siihen, mitkä seikat vaikuttavat rahankäyttöön digitaalisissa palveluissa ja palvelujen käyttöönottoon, minkälaisia eroja Pohjoismaiden välillä on ja mistä ne johtuvat. Kuluttajilta kysyttiin erilaisten musiikkipalvelujen, videopalvelujen, laajakaistojen ja sosiaalisen median käytöstä, rahankäytöstä sekä asenteista.
 
Kyselytutkimus käynnisti tutkimusyhteistyön Teoston ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen Kodan (Tanska) ja Tonon (Norja) kanssa. Tutkimuksen toteuttajana toimi Taloustutkimus Oy.

Biisinikkarin peruskoulu – opas musiikintekijöille

Julkaistu

Mitä on tekijänoikeuskorvaukset ja miten ne jakautuvat eri oikeudenomistajien kesken? Mitä tekee Teosto, tai entäpä Gramex? Mikä ihme on esitysilmoitus? Sormi menee suuhun viimeistään pohtiessa kustantamista ja tuottamista; mitä eroa niillä on?

Musiikintekijän perustieto on nyt päivitettynä yksissä kansissa!

Biisinikkarin peruskoulu ei pyri kaikenkattavuuteen, mutta sisältää musiikintekijälle suunnatun tietopaketin, jonka asiasisältö kuuluu jokaisen vähänkin vakavammin musiikin tekemiseen suhtautuvan perusoppimäärään. Oppaassa seurataan teosta sen syntyhetkestä tuotantoportaaseen ja edelleen teoksen esityksiin saakka. Tekijänoikeuskorvausten muodostuminen ja jakoperusteet ovat tietenkin hyvin esillä. 
 
Siihen, miten hyvä biisi rakentuu, ei tässä yhteydessä puututa. Musiikki kun on niin monimuotoista, että edellä mainittuun ei voisi yksiselitteistä vastausta antaakaan. Yhden mielestä yksi on hyvää ja toisen mielestä toinen.
 

Tutustu oppaaseen!

Lauri Tähkän ”Kiivas ja kaunis” Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun voittajakappale

Julkaistu

Kuva: Top Focus

 

Vuoden 2014 Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun voittajakappaleeksi on valittu muusikko ja lauluntekijä Lauri Tähkän säveltämä ja sanoittama tango ”Kiivas ja kaunis”. Kappaleen ensiesitys kuullaan itse tekijänsä esittämänä Yle Radio Suomessa maanantaina 30.6. klo 12:15.

 
Kappaleen ensimmäinen live-esitys nähdään Tangokuningatar Finaalissa Seinäjoen Tangomarkkinoilla lauantaina 12.7. (Ylen suorat lähetykset: TV1, Radio Suomi ja www.yle.fi/tangomarkkinat).
 
Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun tuomariston pj. Henri Kulmala perustelee Kiivas ja kaunis -voittotangoa: ”Tunnelmaltaan mukaansatempaava tango erottui omintakeisella sävelkulullaan, ja samalla nykypäivän kuulijakuntaa puhuttelevalla tekstillään. Yli kahden sadan tangon joukosta nousi selkeästi voittaja. Pyysimme tangon esittäjäksi Lauri Tähkää itseään, joka iloksemme suostui. Tähkän soundimaailma ja aikaisempi tuotanto lisää entisestään kierroksia biisin tunnelmaan.”
 
”Tämän vuoden tangosato edusti suureksi osaksi hyvää keskitasoa. Joukosta löytyi paljon hienoja kappaleita, jotka edustivat melko perinteistä linjaa. Tuomaristossa kiinnitimme huomiota nimenomaan omaperäisyyteen, uudenlaiseen näkökulmaan ja freesiin otteeseen. Kilpailumenestyksessä merkityksellistä on ottaa jatkossakin nämä seikat huomioon, jotta kappale nousee esiin suuresta kilpailutangojen määrästä,” Kulmala luonnehtii kilpailun tasoa ja tuomarointia.
 
Tänä vuonna 28. kerran järjestettävään kilpailuun osallistui yhteensä 206 uutta tangoa. Sävellys- ja sanoituskilpailun tavoitteena on löytää uusia tangosävellyksiä ja -tekstejä, edistää tangomusiikkia ja innostaa uusia tekijöitä tangon pariin.
 
Kilpailu on vuosien saatossa tuottanut monia tangohittejä, mm. Rannalla, Yön kuningatar, Mun aika mennä on, Rakastan rakastan rakastan, Taivas salamoi, Raju rakastaja, Lady like, Sua kaipaan ja monia muita. Kaikki voittajat vuosien varrelta: https://www.tangomarkkinat.fi/voittajakappaleet.html
 
Kilpailun järjestävät Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Tango- ja Viihdemusiikin edistämisyhdistys ry.
 
TANGON SÄVELLYS- JA SANOITUSKILPAILUN TUOMARISTO 2014:
Martti Haapamäki, taiteellinen johtaja, Seinäjoen Tangomarkkinat
Jorma Hietamäki, musiikkipäällikkö, Yle Radio Suomi
Henri Kulmala, tuomariston pj, Auraviihde
Mika Toivanen, kapellimestari, Seinäjoen Tangomarkkinat
 
SEINÄJOEN TANGOMARKKINOIDEN 30-V. JUHLAVUODEN SUURTAPAHTUMA 9. – 13.7.2014

Tekijänoikeuskorvausten nykyinen verotusmalli ajaa tekijöitä pois Suomesta

Julkaistu
Musiikintekijöiden verokohtelu saatava tasa-arvoiseksi muiden yrittäjien kanssa

 
Suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa. Tekijänoikeuskorvausten verokohtelu kuitenkin tällä hetkellä estää yritystoiminnan mielekkään harjoittamisen, ja moni menestyvä tekijä on siirtänyt toimintansa ulkomaille. Teemasta keskusteltiin tiistaina eduskunnassa Teoston ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestämässä tilaisuudessa.
 
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry – ovat esittäneet musiikintekijöiden verotuksen uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista.
 
Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa musiikintekijöitä investointeihin, joita he voisivat käyttää toimintansa kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.
 
”Nykyisellään tekijänoikeusjärjestöjen tekijälle tilittämien tekijänoikeuskorvausten verokohtelu muodostaa kasvavan kilpailukykyongelman. Siksi luovan alan toimijoiden verotusta olisikin tarkoituksenmukaista kehittää enemmän yritystoimintaluonteen huomioivaan suuntaan”, toteaa kansanedustaja Lenita Toivakka (kok). Toivakka on tehnyt aiheesta lakialoitteen yhdessä kansanedustaja Pia Kauman (kok.) kanssa.
 
”Aloitteella pyritään siihen, että musiikintekijät ja luovat alat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan muiden alojen kanssa”, Kauma sanoo. Lakialoitteeseen kerätään parhaillaan allekirjoituksia.
 
Kansainvälistä menestystä niittävän Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva Samu Haber on kokenut epäreilun verokohtelun vaikutukset myös käytännössä: Haber on tällä hetkellä asiakkaana Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stimissä, joka mahdollistaa tekijänoikeuskorvausten ohjaamisen yhtiölle.
 
”Kukaan meistä tekijöistä ei ole hakemassa itselleen erityiskohtelua. Kyse on siitä, että meille annetaan mahdollisuus toimia yrittäjinä mahdollisimman ammattimaisesti. Mikäli verokohtelu saataisiin Suomessakin asianmukaiselle tolalle, siirtäisin toimintani heti takaisin Suomeen”, Haber sanoo.
 
”Kilpailukykyinen verotus mahdollistaa menestyneimpien tekijöiden pysymisen suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina ja heidän teostensa tekijänoikeustuottojen kotiuttamisen Suomeen. Esitetty malli muistuttaisi Ruotsissa käytössä olevaa mallia”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
 
Pitkän linja musiikkiyrittäjä ja säveltäjä Esa Nieminen uskoo, että kauan odotettu uudistus saisi aikaan positiivista virettä.
 
”Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja kasvua, mutta ei pelkästään puhetta vaan myös tekoja. Verokäytäntöä muuttamalla saataisiin vauhditettua musiikkialan kasvua ja luotua Suomeen uutta työtä”, Nieminen toteaa.
 
Ammattimaiset musiikintekijät ovat aktiivisia yrittäjiä
 
Verokäytännön pikaisen uudistamisen puolesta puhuu myös Teoston toteuttama yritys- ja verokysely, jonka perusteella suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä (58 %:lla kyselyyn vastanneesta 322 musiikintekijästä) on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.
 
Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista 70 prosenttia harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.
 
Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yrityksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennukseen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää toimintaa tai toimii levy-yhtiönä. Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikintekijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätösvaltaa yrityksessä.
 
Yrittäjistä 96 prosenttia ilmoitti saavuttaneensa yritystoiminnan kautta niitä hyötyjä, joita oli yritystä perustettaessa tavoitellut. Tärkeimmät musiikintekijöiden ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimiskulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttäminen.

Teatteri- ja biisileiri kesällä lapsille ja nuorille – vielä ehtii mukaan!

Julkaistu
Ma 21.7. – pe 25.7.2014 VUOLAHDEN LEIRIALUEELLA Kuusiston saaressa Kaarinassa

 
TEATTERI- JA BIISILEIRI on lasten ja nuorten oma leiri. Leiriperinne on jatkunut Jorma-ryhmän järjestämänä jo 10 vuotta. Leirillä opetellaan näyttelemistä ja esiintymistä, tehdään biisejä, lauletaan, liikutaan, tanssitaan, beatboxataan, räpätään, soitetaan, uidaan ja saunotaan – ja nauretaan nuotiolla! Leirille mahtuu vielä muutama mukaan! Teatterin ja musiikin tekeminen antavat rohkeutta esiintymiseen sekä omien tunteiden ja mielipiteiden esilletuomiseen. Ne antavat myös itsevarmuutta! Leirillä kehittyy ilmaisutaito ja yhteistyökyky.
Leiriryhmät ovat tänä vuonna 10-13 sekä 14-17-vuotiaille lapsille ja nuorille.
 
Opettajina toimivat mm.
näyttelijä-ohjaaja ja lauluntekijä Nina ”Neiti Ö” Erjossaari
käsikirjoittaja-ohjaaja-säveltäjä Tina Salminen da Costa lauluntekijä-muusikko Jaana Mäkinen
näyttelijä Karoliina Niskanen
break-tanssija Samppi Hirvikangas
rap-artisti Kalle ”Kajo” Niskanen
 
Leirin aikana valmistetaan esitys, joka nähdään leirin viimeisenä päivänä Vuolahden Leiriteatterissa. Vanhemmat ja ystävät ovat tervetulleita loppuesitykseen perjantaina klo 16:30.
Aikaisempaa kokemusta ei tarvita – mukaan vaan!
 
Ilmoittautumiset:
puh. 040 771 7715
tai netissä osoitteessa: www.jormaryhma.fi