Musiikintekijä Ajankohtaista

Vuoden Merilaulu 2014 -finalistit on valittu

 
Suosittuun kilpailuun osallistui jälleen ennätysmäärä kappaleita
 
Vuoden Merilaulu on sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään aiemmin esittämättömiä lauluja. Kappaleiden aihepiiri on tänä vuonna ollut tekijöiden vapaasti valittavissa, eli sanoituksien ei tarvitse enää liittyä mereen.
– Liekö tämä sääntöuudistus ollut taustalla, sillä esiraati sai työstöönsä yhteensä 229 laulua, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kertoo tuomariston puheenjohtaja, kapellimestari Esa Nieminen ja lisää, että finaalista tulee ”monipuolinen ja nautittava konserttikokonaisuus”.
Myös tuomariston levy-yhtiön edustaja, Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö Pequ Nieminen on iloinen kilpailun suosiosta.
– Ilahduttavaa on erityisesti uusien tekijöiden mukanaolo, hän toteaa. 
Esiraadin valitsemat 10 finaaliteosta kuullaan Kotkan Meripäivien Meripäiväareenalla ilmaiskonserttina lauantaina 26.7. Tapahtuman juontaa laulaja, sanoittaja Kaija Kärkinen ja kilpailijoita säestää Nousukausi-yhtye, solistinaan Jouni Apajainen. Kilpailun pääpalkinto on arvoltaan 2000 euroa. Myös paras esitys palkitaan 1000 euron Kotkan Ruusu -palkinnolla. 
 
Kilpailun järjestää Kotkan kulttuuriasiainkeskus, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry sekä Warner Music Finland. Kilpailun johtajana toimii Kotkan kulttuurijohtaja Niilo Sevänen ja tuomariston puheenjohtajana kapellimestari Esa Nieminen. Tuomariston muut jäsenet ovat sanoittaja Eija Hinkkala, kapellimestari Leri Leskinen ja Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö Pequ Nieminen.
 
Lisätiedot:
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
nina.lith@elvisry.fi, puh. 041 517 8998
 

 

Vuoden Merilaulu 2014 -finalistit

Då vi ses igen säv. & san. Petter Korkman
Erehtyneen elegia säv. Leena & Heikki Saunanen, san. Leena Saunanen
Iiris säv. Kimmo Kaunisto, san. Markus Mikkola
Jäämeri     säv. Outi Keskitalo, san. Outi Keskitalo & Katja Keskitalo
Kaunis tuntematon säv. Emilia Rinne & Vesa Lappalainen, san. Emilia Rinne
Kuumies säv & san. Tenho Raaterova, Hannu-Pekka Siikasaari, Karri Lehtonen & Terhi Ekebom
Laastari säv. Jussi Rasinkangas, san. Johanna Viksten
Osaanko olla minä säv. & san. Sami Tamminen
Rouva Virtanen säv. Jari Latomaa, san. Mirjam Paaso
Samaa viljaa säv. & san. Erkki Koivisto

 

Elvis mukana juhlistamassa 10-vuotista Etno-Espa-tapahtumaa runon ja laulun sokkotreffit -kilpailulla

Etno-Espa järjestää 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi runon ja laulun sokkotreffit -kirjoituskilpailun!

Etno-Espan runokilpailussa kenellä tahansa on mahdollisuus saada runotekstinsä Risto Ylihärsilän ja Pekko Käpin sävellettäväksi

Urbaaniin kansanmusiikkiin keskittynyt Etno-Espa-festivaali juhlii tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuotta. Jo kymmenen vuoden ajan Helsingin sydämessä sijaitseva Espan lava on muuttunut elokuisin uuden kotimaisen kansanmusiikin estradiksi. Etno-Espa tunnetaan  ilmaiskonsertteja tarjoavana nykykansanmusiikin kaupunkilaisena näyteikkunana, joka huipentuu vuosittain Taiteiden yönä.

Etno-Espa ry järjestää 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yhteistyössä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa kaikille avoimen runokilpailun teemalla Kohtaamisia kaupunkitilassa. Kilpailun voittajateksti sävelletään esitettäväksi Etno-Espan juhla-avajaisissa 11.8.2014. Kilpailu alkaa 15.5. ja kestää 15.6. asti.

Runon säveltävät lauluksi kilpailun päätuomarina toimiva, Risto-yhtyeestä tunnetuksi tullut ja vuoden 2014 Teosto-palkinnon pokannut Risto Ylihärsilä sekä kansainvälistä suosiota nauttiva kansanmuusikko, jouhikkovirtuoosi Pekko Käppi. 

Kilpailun ideana on saattaa uudella tavalla yhteen nykypäivän runous, populaarimusiikki sekä kansanmusiikki. Viisihenkinen kilpailun esiraati koostuuseuraavien tahojen edustajista: Elvis ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Radio Helsingin Suuri hesalainen kirjakerho -ohjelma, Nuoren Voiman liitto ja Sanasto. Esiraadin valitsemista kymmenestä voittajaehdokkaasta Risto Ylihärsilä valitsee sävellettävän voittajan.  Voittajaruno julkistetaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Kilpailun tarkemmat ohjeet löytyvät Etno-Espan kotisivuilta 15.5. alkaen osoitteesta www.etno-espa.fi.


Etno-Espa laajenee juhlavuotenaan

Etno-Espa-festivaali on uusinut konseptiaan. Tapahtuma tiivistyy kaksiviikkoiseksi, mutta laajenee ohjelmistoltaan: konsertteja kuullaan Helsingin sydämessä Espan lavalla kaksi päivässä sekä Taiteiden yönä puolille öin saakka. Näin Espan lava toimii pelkästään Etno-Espan estradina 11.-21.8.2014. Kahden viikon aikana Espan lavalla kuullaan jopa 20 yhtyettä. Tapahtumassa konsertteja kuullaan uutuutena nyt myös viikonloppuna, kun lauantaina 16.8. järjestetään Etno-Espan Lasten Lauantai. Lisäksi juhlavuoden ohjelmistossa tarjoillaan Espan lavan ulkopuolella tapahtuvaa ilmaista oheisohjelmaa. Etno-Espan ohjelmisto julkistetaan kesäkuun puolivälissä. 

Etno-Espan runokilpailu järjestetään yhteistyössä Sanoittajat ja Säveltäjät Elvis ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Mukana kilpailussa ovat myös Radio Helsingin Suuri hesalainen kirjakerho -ohjelma, Nuoren Voiman liitto sekä Sanasto.

Helsingin taideapurahat haussa nyt

Helsingin kaupunki jakaa taideapurahoja helsinkiläisille ammattitaiteilijoille. Nyt hakuvuorossa ovat mediataide, sarjakuvataide, kevyt musiikki ja tanssitaide. Hakuaika päättyy perjantaina 6.6.2014 klo 16.00. 

 
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää taideapurahoja tänä vuonna yhteensä 240 000 euroa. Apurahat jaetaan kaupungintalossa marraskuussa. Samalla myönnetään Helsingin kulttuuripalkinto, jonka suuruus on 10 000 euroa. Apurahat ja palkinnon jakaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
 
Vuonna 2013 taideapuraha myönnettiin 73 taiteilijalle. Helsingin kulttuuripalkinnon sai kirjailija Kjell Westö. 
 
 
 
Lisätiedot:
kulttuurisuunnittelija Rita Heiliö, rita.heilio@hel.fi tai puh. (09) 310 37004 suunnittelija Petri Rostedt, petri.rostedt@hel.fi tai puh. (09) 310 32988

Helsingin taideapurahat haussa nyt

Helsingin kaupunki jakaa taideapurahoja helsinkiläisille ammattitaiteilijoille. Nyt hakuvuorossa ovat mediataide, sarjakuvataide, kevyt musiikki ja tanssitaide. Hakuaika päättyy perjantaina 6.6.2014 klo 16.00. 

 
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää taideapurahoja tänä vuonna yhteensä 240 000 euroa. Apurahat jaetaan kaupungintalossa marraskuussa. Samalla myönnetään Helsingin kulttuuripalkinto, jonka suuruus on 10 000 euroa. Apurahat ja palkinnon jakaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
 
Vuonna 2013 taideapuraha myönnettiin 73 taiteilijalle. Helsingin kulttuuripalkinnon sai kirjailija Kjell Westö. 
 
 
 
 
 
Lisätiedot:
kulttuurisuunnittelija Rita Heiliö, rita.heilio@hel.fi tai puh. (09) 310 37004 suunnittelija Petri Rostedt, petri.rostedt@hel.fi tai puh. (09) 310 32988

Teoston eurovaalipaneeli: Panostukset luovaan talouteen synnyttävät kasvua

Teosto järjesti lauantaina 26.4. luovien alojen kysymyksiin keskittyvän eurovaalipaneelin yhdessä Helsingin Akateemisen kirjakaupan kanssa. Paneelin lähtökohtana oli Teoston näkemys, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman vuosiksi 2014–2019.

 
Eurovaalipaneelissa musiikintekijöille tärkeistä kysymyksistä keskustelivat Olli Rehn (kesk.), Mikael Jungner (SDP), Eija-Riitta Korhola (kok.), Sampo Terho (PS) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.). Tilaisuuden juonsi Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.
 
Eurovaalien teemoista erityisesti talous ja kulttuuri koskettavat luovan työn tekijöitä. Teosto uskoo, että panostukset luovaan talouteen synnyttävät uutta kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia laajemminkin. Tähän uskoo myös talouskomissaarin paikalta parlamenttiin pyrkivä Olli Rehn.
 
”Luovalle alalle voi syntyä runsaasti uusia työpaikkoja. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että luovan työn tekijänoikeudet ovat kunnossa ja yrittämiselle luodaan suotuisat olosuhteet”, Olli Rehn kommentoi.
 
Tukea musiikintekijöiden verokannustimille
 
Tekijänoikeudet ovat olleet EU-tasolla esillä muun muassa kollektiivihallinnointidirektiivin puitteissa. Direktiivin varjoesittelijänä teollisuusvaliokunnassa toiminut Eija-Riitta Korhola kertoi pitäneensä tärkeänä, ettei suomalaisen musiikin pääsy EU-markkinoille vaarannu ja ettei alalla tapahdu ylisääntelyä.
 
”Haluan jatkaa työskentelyä tekijänoikeuskysymysten parissa, jos minut valitaan seuraavalle kaudelle. Tuen myös voimakkaasti muun muassa Teoston esitystä verokannustimista musiikin tekijöille. Meppien on pidettävä huolta pienestä kieli- ja kulttuurialueesta luovilla aloilla”, Korhola totesi.
 
Panelistit: luovan työn tekemisen edellytykset varmistettava
 
Suomessa luovan talouden kasvulle on luotu erinomainen pohja: luovan alan työllistämisvaikutukset ovat meillä merkittävän suuret muihin EU-maihin verrattuna. Vain Ruotsissa ja Tanskassa luovat alat työllistävät Suomeakin enemmän.
 
Keskustelijat pitivät tärkeänä sitä, että luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset ovat turvatut ja että tämän varmistaminen kuuluu myös EU:n toimielinten tehtäviin.
 
”Luovan työn tukeminen edellyttää konkreettisia tavoitteita, keinoja ja päätöksiä. Tekijänoikeudet on turvattava, sillä luovan työn tekijällä on oikeus korvaukseen työnsä hedelmistä”, summasi Outi Alanko-Kahiluoto.
 
Teoston teemat luovan alan toimintaohjelmaan
 
  • Kulttuurialan ja luovien alojen merkitys Euroopan innovaation ja työllisyyden edistäjinä on tunnustettava kaikissa olennaisissa EU-politiikoissa ja -ohjelmissa.
  • Suotuisten olosuhteiden luominen Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseksi on oltava yksi EU-parlamentin ja komission päätavoitteista. Olemassa olevien direktiivien tarkistukset eivät saa heikentää luovan työn tekijöiden oikeuksia.
  • On luotava toimintaympäristö, joka turvaa luovan työn tekijöiden oikeudet.
  • Kestäviä digitaalista taloutta koskevia ratkaisuja on edistettävä. Kaikkiin tarpeellisiin ja sopiviin toimiin on ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että uusia globaaleja digitaalialan toimijoita koskevat samat velvollisuudet ja velvoitteet kuin muitakin, ja että ne omalta osaltaan panostavat kulttuurin luomisen rahoittamiseen.
  • Taloudellinen selvitys on käynnistettävä Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen sekä digitaalisten sisämarkkinoiden välisestä riippuvuudesta.

Samuli Kosminen Suomen ehdokkaana pohjoismaisen Harpa-elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi


kuva Dorit Salutskij

Samuli Kosmisen säveltämä musiikki elokuvaan American Vagabond on valittu Suomen ehdokkaaksi pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Espoo-päivän elokuvamusiikkikonsertissa lauantaina 30. elokuuta. 
 
Elokuva on pienellä amerikkalaisella paikkakunnalla syntyneen homopojan kasvutarina. James karkaa kotoaan amerikkalaisesta pikkukaupungista poikaystävänsä Tylerin kanssa San Franciscoon etsimään luvattua kaupunkia. ”Homomekka” osoittautuu kuitenkin kylmäksi ja kalliiksi. Hyväksynnän etsintä, vanhempien ennakkoluulot ja kapina ajavat Jamesin pois kotoaan, mutta pakomatka ei voi jatkua ikuisesti. Jamesin on kohdattava lapsuutensa ympäristö ja perheensä, jotka hän on jättänyt taakseen.
– Olen todella ilahtunut ja otettu minulle suodusta ehdokkuudesta. Elokuvan aihe on kipeä ja sävellystyö oli intensiivinen sekä tunteikas prosessi. Yhteistyömme ohjaaja Susanna Helken kanssa oli tiivistä ja inspiroivaa ja musiikin roolia sekä sävyä hiottiin hartaasti. Tuntuu upealta että koko prosessi on johtanut tähän, Kosminen kommentoi ehdokkuuttaan. 
 
Harpa-palkinto on Pohjoismaiden yhteinen tunnustus elokuvasävellyksestä. Jokaisesta Pohjoismaasta kilpailuun osallistuu yksi ehdokas. Vuodesta 2010 jaettu palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Viime vuonna säveltäjä Tuomas Kantelinen voitti Harpa-palkinnon sävellyksistään Puhdistus-elokuvaan. Konsertin ja palkinnonjaon järjestää Suomessa musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry yhteistyössä Espoo Cinén ja Tapiola Sinfoniettan kanssa.
 
* * *
 
Vuoden 2014 ehdokkaat Harpa-elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi
Islanti Pétur Ben, sävellyksestä elokuvaan Málmhaus (Metalhead)
Norja Magnus Beite, sävellyksestä elokuvaan Ragnarok
Ruotsi Matti Bye, sävellyksestä elokuvaan Faro
Suomi Samuli Kosminen, sävellyksestä elokuvaan American Vagabond
Tanska Kåre Bjerkø, sävellyksestä elokuvaan Skytten (The shooter)
 
Samuli Kosminen
Samuli Kosminen on yksi Suomen menestyneimmistä rumpali/perkussionisteista. Muusikkona, säveltäjänä ja tuottajana hän on tehnyt yhteistyötä useiden kansainvälisesti arvostettujen artistien ja esiintyjien kanssa (mm. Kronos Quartet, Hauschka, Jónsi (from Sigur Rós), Valgeir Sigurðsson, Emiliana Torrini, Trey Anastasio). Hän on mukana yli 80 albumilla. Viime vuosina hänen pääyhteistyökumppaninsa ovat olleet islantilainen yhtye Múm ja hanuritaiteilija Kimmo Pohjonen. Kosminen ja Pohjonen voittivat elokuvasävellyksen Jussi-palkinnon vuonna 2007 Jade Warrior -elokuvasta (ohjaus: Antti-Jussi Annila).
 
Suuri elokuvamusiikkikonsertti 
La 30.8.2014 klo 19 Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali
Tapiola Sinfonietta
Atso Almila, kapellimestari
Espoo-päivän ilmaiskonsertissa kuullaan elokuvamusiikkia monipuolisina orkesterisovituksina. Kapellimestari Atso Almila vie yleisön kahdeksi tunniksi tunnettujen ja vähemmän tunnettujen elokuvasävelmien pariin. Konsertin yhteydessä jaetaan pohjoismainen elokuvamusiikin sävellyspalkinto, Harpa-palkinto. Vapaa pääsy.
 
Lisätiedot
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Puh. 041 517 8998
Järjestäjätaho: musiikintekijat.fi
 
Seuraa tapahtumaa!
Facebook: facebook.com/NordicFilmMusicDaysHarpa
Twitter: @HarpaNordic

Tarjolla rahoitusta luovaan talouteen

Luovien alojen pk-yrityksille suunnattujen CreMA-avustusten hakuaika on alkanut. CreMA on tarkoitettu luovan alan yritysten monialaiseen tuotekehitystyöhön. AVEK jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää määrärahaa tänä vuonna enintään 300 000 euroa.

 
CreMA-tuki lisää luovilla aloilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tuen tavoitteena on yhtäältä siirtää luovilla aloilla olevaa osaamista muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja toisaalta välittää muilla aloilla olevaa liiketoimintaosaamista luoville aloille.
 
CreMA-hanke toteutetaan yhteistyössä 13 ELY-keskuksen kanssa. Tukea voivat hakea mukana olevien ELY-keskusten alueilla toimivat luovan alan yritykset pilottihankkeeseen. Hankkeissa tulee olla mukana yhteistyökumppanina vähintään yksi perinteisten teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys. Hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä.
 
Avustusten hakuaika alkaa 17.4.2014 ja päättyy 31.5.2014. Tukipäätökset tehdään elokuun loppuun mennessä.
 
CreMA-tuki on osa CreaDemo-määrärahaa, jota AVEK on ensimmäisen kerran jakanut luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin keväällä 2012.
 
Lisätietoja
Avekin toimisto puh. 09 4315 2350
Tuotantoneuvoja Milla Moilanen | puhelinaika ma klo 13‒15, 040 900 9199
Pääsihteeri Juha Samola | 09 4315 2351
 
 
 
Mukana olevat ELY-keskukset
 
Etelä-Savon ELY-keskus, Riitta Kettunen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Eija Karhatsu
Kainuun ELY-keskus, Tapani Laitinen
Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Taskinen ja Saila Pulkkinen
Lapin ELY-keskus, Mika Tenhunen
Pirkanmaan ELY-keskus, Jukka T. Raivio
Pohjanmaan ELY-keskus, Henrik Granqvist
Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Seija Varis
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Salla Kananen
Pohjois-Savon ELY-keskus, Timo Ollila
Satakunnan ELY-keskus, Mirja Hinkkanen (mirja.hinkkanen@tekes.fi) ja Timo Klimoff
Uudenmaan ELY-keskus: Antti Salminen
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Timo Metsä-Tokila
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
 
Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria. Varat ovat pääasiassa peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään muun muassa dvd-levyistä ja digitaalisista videotallentimista. AVEK myöntää tukea elokuvan eri lajityyppien kehittelyyn ja kulttuurivientiin, audiovisuaalisen alan tekijöiden jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä festivaalien ja tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi AVEK myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista tukea myönnetään kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen.

Musiikintekijöille Teostosta 52,3 miljoonaa euroa vuodelta 2013

Teosto keräsi vuoden 2013 aikana 50,3 miljoonaa euroa korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille tilitettäväksi. Kerätty summa oli 4 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2012.

 
Muilta järjestöiltä tuloituneiden korvausten kera Teoston kokonaistulot kasvoivat 59,5 miljoonaan euroon. Tuloksessa ovat mukana ulkomaisten sisarjärjestöjen Teostolle tilittämät korvaukset suomalaisen musiikin esittämisestä ulkomailla, yhteispohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun (NCB) tilittämät tallennuskorvaukset suomalaisille teoksille ja lainauskorvaus musiikkiäänitteiden ja nuottien kirjastolainauksista.
 
Tilityksiä yli 10 000 kotimaiselle musiikintekijälle
 
Teosto maksaa vuoden 2013 musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia koti- ja ulkomaisille tekijöille sekä kustantajille toimintakulujen vähentämisen jälkeen yhteensä 52,3 miljoonaa euroa. Maksettava summa on 3,1 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.
 
Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat korvauksista 22,3 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksaa musiikinesityskorvaukset ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä. Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat Teostosta korvauksia neljästi vuodessa. Pääosan tilityksistä Teosto maksaa kesäkuussa.
 
Suomalaisen musiikin edistämiseen Teosto käyttää koko jaettavasta summasta musiikintekijöiden ja -kustantajien yhteisillä päätöksillä 6,7 prosenttia eli 2,9 miljoonaa euroa.
 
Teoston toiminnan kulut olivat viime vuonna 14 prosenttia. Muihin Euroopan tekijänoikeusjärjestöihin verrattuna Teosto onkin yksi tehokkaimmista järjestöistä.
 
Kotimaisen musiikin osuus radiossa ja tv:ssä kasvoi edelleen
 
Teoston keräämistä esityskorvauksista 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Aiempien vuosien tapaan radioiden ja televisiokanavien musiikinkäyttö tuotti musiikintekijöille ja ‑kustantajille merkittävän osan musiikinesityskorvauksista. Kotimaisten musiikintekijöiden kannalta on myönteistä, että varsinkin radioissa suomalainen musiikki soi aiempaa useammin. Korvauksia kertyi jaettavaksi enemmän myös ohjelmasisältöjen lisääntyneen tarjonnan ansiosta. Erityisesti uusien audiovisuaalisten online-palveluiden, kuten Netflixin ja HBO:n, tarjonta ja käyttö kasvoivat.
 
Myös taustamusiikin käyttö yrityksissä tuotti musiikintekijöille ja -kustantajille merkittävästi korvauksia. Teoston tulokertymästä 16 prosenttia tulikin myymälöiden, ravintoloiden ja esimerkiksi liikennevälineiden käyttämästä taustamusiikista. Taustamusiikkia soitettiin entistä enemmän erityisesti kuntosaleilla ja muissa liikuntapaikoissa.
 
Viime vuoden stadionkonsertit ja isot festivaalit onnistuivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yli odotusten. Niiden osuus Teoston tulokertymästä oli 13 prosenttia.
 
Yhteistyöllä lisää tehokkuutta
 
Tulosvuoden aikana Teosto jatkoi tiiviisti työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtenä merkittävimmistä tekijänoikeuksien hallinnoinnin tulevaisuutta ennakoivista yhteistyöhankkeista on Teoston, tanskalaisen tekijänoikeusjärjestö Kodan ja norjalaisen Tonon muodostama Polaris Nordic -yhteenliittymä. Polaris Nordic -järjestöjen yhdessä kehittämää tilitysjärjestelmää käytettiin ensi kerran Teoston joulukuun tilityksessä.
 
”Yhteistyöllä vähennämme kustannuksia ja lisäämme tuloja musiikintekijöille ja -kustantajille. Haluamme tarjota musiikkia tekeville ja käyttäville asiakkaillemme ajanmukaiset, helpot, hyödylliset ja huolettomat palvelut, ja tähdätä myös siihen, että musiikinkäytön luvat saa tulevaisuudessa sekä Teoston että Gramexin puolesta yhdeltä luukulta”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
 
Kimmo Hakola uudeksi jäseneksi Teoston hallitukseen
 
Teoston jäsenkokous valitsi 9.4. pitämässään kokouksessa Teoston hallitukseen uudeksi jäseneksi säveltäjä Kimmo Hakolan. Teoston hallitukseen kuuluvat lisäksi säveltäjä Kim Kuusi, sanoittaja Kaija Kärkinen, musiikinkustantaja Ari Nieminen, säveltäjä Juha Tikka ja musiikinkustantaja Tommi Tuomainen.
 
Hallituksen jäsenyyden tässä kokouksessa jättänyt säveltäjä Mikko Heiniö ehti olla yhteensä 30 vuotta Teoston hallituksessa, joista 15 vuotta hallituksen puheenjohtajana. Kevätkokouksessa Heiniö valittiin Teoston kunniapuheenjohtajaksi.

Teosto-palkinto Risto Ylihärsilälle teoksistaan levyllä II

Yhdettätoista kertaa tänä vuonna jaetun Teosto-palkinnon saivat Risto Ylihärsilän sävellykset ja sanoitukset Risto-yhtyeen levyllä II. Tunnustuspalkinnon voittaja palkittiin 25 000 eurolla.

Teosto-palkinnon voittaja julkistettiin Musiikkitalossa 10. huhtikuuta.
 
”Risto Ylihärsilä tekee II-levyllä itselleen uskollista, vilpitöntä ja omaperäistä musiikkia. Hän onnistuu sävellyksillään ja sanoituksillaan viemään kuulijan suurten kysymysten äärelle, ja ilmaisemaan omasta kokemuksestaan jotain autenttista ja koskettavaa”, palkintoraati totesi perusteluissaan.
 
Palkintoraatiin kuuluivat Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja Saku Mantere, Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkitun teoskokonaisuuden säveltäjä Anna Eriksson.
 

Yle Fem -freelancereille apurahoja opetustallennuksesta

Yle Fem:n freelancereille jaetaan apurahoina vuoden 2013 opetuskäyttökorvauksista yhteensä 83 000 euroa.

 
Apurahaa voivat hakea henkilöt, jotka ovat osallistuneet vuonna 2013 YLE Fem -kanavalla esitetyn av-teoksen tekemiseen. Henkilön tulee anomuksessaan eritellä, mitä ohjelmia, kuinka paljon ja missä tehtävässä hän on tehnyt Yle Fem -kanavalle vuonna 2013. Yleisradion ja MTV3:n palveluksessa kuukausi/aikapalkkaisesti työskenteleville henkilöille on vastaavaan tarkoitukseen KOURA-rahasto, joten tämä hakumenettely ei koske heitä.
 
Jaettava summa on kanavan suhteellinen osuus sopimuksen mukaisesta opetustallennuksesta. Apuraha myönnetään useammalle hakijalle ja sen suuruus voi vaihdella. Apurahamenettelyyn päädyttiin, koska korvausten tilittäminen individuaalitasolla maksaisi niin paljon, ettei korvauksia jäisi juurikaan jaettavaksi.
 
Apurahaa voi anoa esimerkiksi ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja kehittämiseen sekä ohjelman kehittelyyn. Anomukseen on kirjattava apurahan käyttötarkoitus ja haettu rahasumma. Apurahaa ei voi myöntää takautuvasti tai jo käynnissä olevaan hankkeeseen. Vapaamuotoiset hakemukset tulee lähettää 31.8.2014 mennessä osoitteeseen: Kopiosto / Yle Fem:n apurahat, Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki.
 
Viime vuonna myönnettiin näitä apurahoja yhteensä 69 000 euroa 21 henkilölle.
 
Kaikille apurahaa hakeneille ilmoitetaan syksyllä 2014 kirjallisesti, onko apuraha myönnetty heille vai ei. Apurahan saajat julkaistaan Kopioston nettisivulla ja mahdollisesti Kopiosto Uutisissa. Apurahan käyttö tulee raportoida vuoden kuluessa sen myöntämisestä. Raportoinnin puuttuessa apuraha voidaan joutua perimään takaisin.
 

Stipendier till FST:s frilansare för inspelningar i utbildningssyfte

 
Av ersättningarna för 2013 års inspelningar i undervisningssyfte delas totalt 83 000 euro ut i stipendier till FST:s frilansare.
 
Stipendierna kan sökas av personer som har bidragit till skapandet av ett av-verk som har visats i kanalen Yle Fem år 2013. I sin anhållan ska personen specificera vilka program han eller hon har varit med om att utarbeta åt Yle Fem år 2013 samt i hur stor utsträckning och i vilken uppgift han eller hon har deltagit i arbetet. För de som är anställda vid Yleisradio och MTV (månadsbasis eller annan periodbasis) finns för samma ändamål KOURA-fonden, vilket innebär att denna ansökningsprocess inte angår dem.
 
Summan som utdelas utgör kanalens relativa andel av de avtalsenliga inspelningarna i undervisningssyfte. Stipendiet beviljas flera sökande och dess storlek kan variera. Man stannade för stipendieförfarandet, eftersom det skulle bli så dyrt att redovisa ersättningarna på individnivå att det skulle bli inte mycket ersättningar kvar att dela ut.
 
Ett stipendium kan sökas till exempel för yrkesmässig fortbildning och utveckling, utveckling av ett program eller för annat motsvarande bruk. Av ansökan bör stipendiets användningsändamål och den penningsumma som söks framgå. Stipendier beviljas inte retroaktivt och inte heller för redan pågående användningsändamål. De fritt formulerade ansökningarna bör sändas in före den 31 august 2014 på adressen: Kopiosto / FST:s stipendier, Sanduddsgatan 2, 00100 Helsingfors.
 
I fjol beviljades dessa stipendier för sammanlagt 69 000 euro åt 21 personer.
 
Alla sökande meddelas skriftligen huruvida de har beviljats ett stipendium eller inte hösten 2014. Stipendiemottagarna publiceras på Kopiostos webbplats och i Kopiosto Uutiset. Stipendiemottagarna förbinder sig att sända in en fritt formulerad rapport om användningen av stipendiet till Kopiosto inom ett år det beviljats. Vid underlåtelse att rapportera kan stipendiet krävas tillbaka.