Musiikintekijä Ajankohtaista

OPSTART – Pohjoismaisen kulttuurirahaston uusi ”pika-apuraha”

Pohjoismainen kulttuurirahasto julkistaa uuden ”pika-apurahan”, jolla halutaan helpottaa pohjoismaisen yhteistyön virittelyä.

 
Pohjoismaisen taide- ja kulttuuriyhteistyön aloittaminen voi olla monille haaste, koska varsinaisen apurahan hakeminen vaatii viimeisteltyä ehdotusta.
 
Kulttuuriprojektien alkuvaiheen ideointi- ja verkostoitumisvaihe
 
Käynnistystuki helpottaa pohjoismaisen projektiaihion kehittelyä. Tuki on tarkoitettu taide- ja kulttuuriprojektien alkuvaiheen ideointiin ja verkostoitumiseen. Tuen hakeminen on helppoa, hakuaikoja ei ole, ja päätöksen saa kahdessa viikossa. Muita rahoittajia ei tarvita. Tuen saamisen edellytyksenä on se, että projektiaihioon sisältyy yhteistyötä vähintään yhden muun Pohjoismaan kanssa ja että tavoitteena on saada mukaan lisää Pohjoismaita.
 
Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtaja Benny Marcel kommentoi tukea näin:
Toivomme käynnistystuen antavan yhä useammille toimijoille mahdollisuuden saada kokemusta pohjoismaisesta taide- ja kulttuuriyhteistyöstä. Tämä koskee sekä uusia että kokeneita kulttuuritoimijoita, joiden pohjoismaiset projektit tarvitsevat taloudellisen alkusysäyksen. Uskomme tuen poikivan uusia ja yllättäviä hankkeita ja rohkaisevan monia myös suurten pohjoismaisten projektien toteuttamiseen.
 
Tietoa käynnistystuesta
 
Käynnistystukea voivat hakea kaikki, jotka haluavat kehittää pohjoismaista taide- tai kulttuuriprojekti-ideaansa.
Projektiaihioon tulee sisältyä yhteistyötä vähintään yhden muun Pohjoismaan kanssa ja pyrkimys saada mukaan lisää Pohjoismaita.
Tukea voi saada vain, jos hakija ei ole aiemmin hakenut Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta apurahaa vastaavaan projektiin.
Käynnistystukea voi hakea enintään 25 000 Tanskan kruunua (noin 3 400 euroa). Grönlannissa asuville hakijoille enimmäissumma on 35 000 Tanskan kruunua.
Hakuaika on jatkuva, ja kaikki hakemukset käsitellään kahdessa viikossa.
 
Pohjoismainen kulttuurirahasto on varannut vuoden 2015 tukeen 2 miljoonaa Tanskan kruunua. Tukierä sisältyy vuotuiseen rahoitusbudjettiin, ja mahdolliset käyttämättä jäävät varat käytetään tavanomaiseen apurahoitukseen.
 

Georg Malmstén -säätiön hallitus sai uuden puheenjohtajan ja jäsenen

Georg Malmstén -säätiön hallitus järjestäytyi kokouksessaan 21.4. Kokouksessa päätettiin seuraavasta hallituskokoonpanosta:


Puheenjohtaja Jiri Kuronen (kuvassa)
Varapuheenjohtaja Vellu Halkosalmi

Jäsenet
Jari Eskola
Pauliina Lerche
Jan Noponen

Yatta Malmstén
Kirsi Snellman
Lasse Wikman

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuonna 1982 perustaman Malmstén-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea luovaa suomalaista kevyttä musiikkia. Lisätiedot musiikintekijat.fi/georg-malmsten-saatio

Luovien alojen kysymykset kiinnostivat ehdokkaita

Kulttuurin määrärahojen suhteellista osuutta valtion budjetista ei haluta pienentää, käy ilmi Teoston luovien alojen vaalikoneesta.

Teoston ensimmäistä kertaa lanseeraama luovien alojen vaalikone keräsi eduskuntavaaliehdokkailta runsaasti vastauksia. Vaalikoneeseen vastasi yhteensä 1036 ehdokasta, mikä on noin 50 prosenttia kaikista eduskuntaan pyrkineistä ehdokkaista.

”Vaikka talous ja työllisyys hallitsivat vaalikeskustelua, voi vastausmäärän perusteella sanoa, että myös luovien alojen ja kulttuurialan asiat kiinnostavat ehdokkaita yli puoluerajojen”, kertoo Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen.

Vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat suhtautuivat nuivasti kulttuurimäärärahojen pienentämiseen. Valtion 53,4 miljardin euron budjetista taiteelle on vuonna 2015 osoitettu yhteensä 463 miljoonaa euroa. Vastanneista yli puolet ilmoitti, ettei kulttuurille osoitettujen määrärahojen suhteellinen osuus valtion budjetista saa pienentyä tulevan hallituskauden aikana. Näkemystä tukivat eniten kokoomuksen, vihreiden, keskustan ja SDP:n ehdokkaat.

Lähes joka neljäs ehdokas olisi valmis kasvattamaan kulttuurimäärärahojen suhteellista osuutta valtion budjetista tulevalla vaalikaudella. Eniten kannatusta ajatus sai vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaiden keskuudessa.

Kulttuurimäärärahojen pienentämisen kannalle asettui vain 57 ehdokasta.

Luovat alat kiinnostivat eniten Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä

Eniten vastauksia vaalikoneeseen kertyi Uudenmaan vaalipiiristä, josta vaalikoneeseen vastasi yhteensä 196 ehdokasta. Toiseksi eniten vastauksia vaalikoneeseen saatiin Helsingin vaalipiiristä 132 vastaajalla sekä kolmanneksi eniten Pirkanmaan vaalipiiristä 109 vastaajalla.

Kolmen kärki säilyi hyvin samanlaisena myös äänestäjien perusteella. Eniten vastauksia vaalikoneeseen tuli Helsingin vaalipiiristä (815), toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiiristä (467) ja kolmanneksi eniten Pirkanmaan vaalipiiristä (366). Vastauksia äänestäjiltä kertyi yhteensä 2616 kappaletta.

 

”Esko Linnavalli” –sävellyskilpailun finalistit valittu

”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailun esikarsinta käytiin perjantaina 10.4.2015 Helsingissä. UMO soitti kaikki 22 kilpailuun määräaikanaan mennessä saapunutta teosta kapellimestari Antti Rissasen johdolla. Esikarsinta käytiin anonyymisti teokset nimimerkein varustettuna. Kilpailun tuomariston jäsenet Jukka Linkola (puheenjohtaja), Heikki Sarmanto ja Pessi Levanto valitsivat tyylillisesti laveasta teoskirjosta kymmenen finalistia.

 

Finaaliin valittiin (säveltäjä & teos):

Teemu Halmkrona: An Evening at River

Sid Hille: Hashtag

Sampo Kasurinen: Samson 

Aleksis Liukko: Mind the Gap

Matias Långbacka: The Bliss of Ignorance (Tiedoton)

Vesa Pisto: Santtu

Johannes Salomaa: Soon I’ll be Gone

Tuomas J. Turunen: On a Winter Night

Martti Vesala: Piper’s Park

Janne Vihavainen: Cat Heaven

 

Kilpailun finaalikonsertti kuullaan livenä YLE 1-radiokanavalla tiistaina 19.5. klo 19.03 alkavassa lähetyksessä.

 

Suomen Big Band –yhdistys, UMO ja YLE järjestävät ”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailun nyt kuudetta kertaa. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi.

 

Lisätietoja: www.sbby.comwww.umo.fi

 

Marjo Riihimäki

Kilpailusihteeri, Suomen Big Band –yhdistys

Gsm 050 361 0431

e-mail: marjo.riihimaki (@) sbby.com

 

Lisätietoja:

 

Kilpailu tekee kunniaa Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) perustajajäsenelle ja kapellimestarille, Esko Linnavallille, jonka kausi orkesterin taiteellisena johtajana kesti vuodesta 1975 vuoteen 1991. Linnavallia pidetään yhtenä UMO:n merkittävimmistä kapellimestareista, sillä hänen ansiostaan UMO:sta kehittyi kansainvälisesti tunnustettu jazzorkesteri sekä pysyvä instituutio Suomen musiikkielämässä. UMO viettää 40-vuotisjuhliaan vuonna 2015.

 

Suomen Big Band -yhdistys ry on perustettu vuonna 1978 ja se toimii tällä hetkellä yli neljänkymmenen suomalaisen big bandin kattojärjestönä. SBBY ry:n jäseninä on sekä harrastaja-, ammattilais-, nuoriso- että opiskelijaorkestereita. Yhdistys tarjoaa jäsenpalveluja sekä tukee jäsenorkestereiden koulutus- ja konserttitoimintaa sekä ylläpitää valtakunnallista jo 15-vuotta toiminutta Junior All Stars Big Bandia. Viisi sävellysilpailun finalistia Kasurinen, Långbacka, Salomaa, Vesala ja Vihavainen ovat JASin kasvatteja. SBBY järjestää myös vuorovuosina Suomen Big Band -mestaruuskilpailua sekä ”Esko Linnavalli” big band -sävellyskilpailua.

 

Musiikintekijöille Teostosta 52,3 miljoonaa euroa vuodelta 2014

Teoston kotimaasta keräämät korvaukset säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille olivat 51,9 miljoonaa vuonna 2014. Kerätty summa oli 1,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2013. Tilityksiä saa yli 10 000 kotimaista musiikintekijää.

Muilta järjestöiltä tuloutuneiden korvausten kera Teoston kokonaistulot kasvoivat 60,1 miljoonaan euroon. Tuloksessa ovat mukana ulkomaisten sisarjärjestöjen Teostolle tilittämät korvaukset suomalaisen musiikin esittämisestä ulkomailla sekä yhteispohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun (NCB) tilittämät tallennuskorvaukset suomalaisille teoksille ja lainauskorvaus musiikkiäänitteiden ja nuottien kirjastolainauksista.

Kokonaisuutena Teosto maksaa musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia koti- ja ulkomaisille tekijöille sekä kustantajille toimintakulujen vähentämisen jälkeen yhteensä 52,3 miljoonaa euroa. Teoston toiminnan kulut olivat viime vuonna 13 prosenttia.

Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saivat vuonna 2014 maksetuista korvauksista 22,6 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksoi musiikinesityskorvauksia yhteensä 26,7 miljoonaa euroa ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä.

Suomalaisen musiikin edistämiseen 3,4 miljoonaa euroa

Suomalaisen musiikin edistämiseen Teosto käytti koko jaettavasta summasta musiikintekijöiden ja -kustantajien yhteisillä päätöksillä 3,4 miljoonaa euroa. Tästä 1,6 miljoonaa euroa rahastoitiin Teosto-rahastoon. Vuonna 2009 perustetun rahaston käynnistysvaihe saatiin vuonna 2014 päätökseen ja varojen jako Teosto-rahastosta aloitetaan tämän vuoden aikana.

Musiikin edistämisvaroilla Teosto tukee myös jäsenjärjestöjen, niitä lähellä olevien säätiöiden ja Music Finlandin toimintaa. Teoston ja Gramexin perustaman Musiikin edistämissäätiön (MES) kautta musiikintekijät, esittäjät, kustantajat ja tuottajat saivat hakea tukea yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.

Kotimaisen musiikin osuus radiossa ja tv:ssä edelleen merkittävä

Teoston vuonna 2014 keräämistä esityskorvauksista suurin osa eli 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Tv-ohjelmista kertyneiden korvausten kasvu perustui pienempien kanavien laajentuneeseen ohjelmatarjontaan, käytetyn musiikin määrään ja kasvaneisiin katsojamääriin. Myös kaupallisen radion kasvu näkyi Teoston lupatuottojen kehityksessä. Radiolähetyksistä saadut esityskorvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia. 

Vuonna 2014 taustamusiikin käyttö julkisissa tiloissa kasvoi maltillisesti. Asiakastiloissa soitetusta musiikista saadut korvaukset kasvoivat 0,9 ja ravintoloista 2,6 prosenttia. Taustamusiikin käytössä liikuntasektorilla tapahtuu kasvua: Kuntosalien ja ohjattujen liikuntatuntien musiikin käytön kasvulukemat olivat yli 10 prosenttia.

Konserttien ja tapahtumissa esitetyn musiikin osuus Teoston tulokertymästä oli 13 prosenttia. Vaikka festivaalit ja keikat saivat yleisöä edellisvuotta verkkaisemmin liikkeelle ja kansainvälisten stadionkeikkojen rintamalla oli hiljaista, vuonna 2014 koettiin kotimaisen musiikin esiinmarssi stadionluokkaan. Suositut tv-ohjelmat vauhdittivat omalta osaltaan kotimaisten musiikkiesitysten menestystä stadionluokan hittituotteiksi.

Teoston ja NCB:n Suomesta keräämät online-korvaukset olivat yhteensä 5 miljoonaa euroa. Musiikki mainosrahoitteisissa av-palveluissa kasvoi viime vuonna voimakkaasti ja kasvupotentiaalia on jatkossakin. Lisäksi nousua vauhdittivat Netflixin ja muiden verkossa toimivien laillisten, Teoston lisensoimien elokuvapalveluiden (video on demand) suosion kasvu.

Musiikkilupien hankinta helpommaksi

Tulosvuoden aikana Teosto jatkoi tiiviisti työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yksi keskeisistä hankkeista oli GT Musiikkiluvat Oy:n perustaminen yhteistyössä Gramexin kanssa. Yhteisyritys hoitaa tulevaisuudessa sekä Teoston että Gramexin taustamusiikin ja tapahtumien lupamyynnin, laskutuksen ja asiakaspalvelun.

”Tavoitteenamme on sujuvoittaa musiikkilupien hankintaa siten, että jatkossa asiakkaat saavat luvat yhdellä kertaa samasta paikasta. Toiminnot suunnitellaan siirrettäväksi yhteisyritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana 2016 alkaen”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä toteaa.

Hyvitysmaksu valtion budjettiin 

Teosto keräsi vuoden 2014 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja vajaa 5,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 alusta hyvitysmaksu siirtyi valtion budjetista maksettavaksi. Samalla Teoston rooli hyvitysmaksua keräävänä toimijana päättyi.

Teoston hallitus jatkaa 

Teoston jäsenkokous valitsi 15.4. pitämässään kokouksessa uudelleen Teoston hallitukseen erovuorossa olleet säveltäjä Kim Kuusen, sanoittaja Kaija Kärkisen ja musiikinkustantaja Tommi Tuomaisen. Teoston hallitukseen kuuluvat lisäksi säveltäjä Kimmo Hakola, musiikinkustantaja Ari Nieminen ja säveltäjä Juha Tikka. Kim Kuusi valittiin myös jatkamaan Teoston hallituksen puheenjohtajana.

Hallituksen ulkopuolisina neuvonantajina toimivat pitkäaikainen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Hannu Takkula sekä yli 30 vuoden uran erilaisissa ICT-alan yrityksissä tehnyt Esa Korvenmaa.

Teoston vuosikertomus ja tilinpäätös: www.teosto.fi/vuosikertomus-2014

 

Markus Nordenstreng Elvis ry:n varapuheenjohtajaksi

Laulaja-lauluntekijä, muusikko, freelancer-toimittaja Markus Nordenstreng, 41, valittiin 14. huhtikuuta Elvis ry:n hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi. Ennen Nordenstrengiä varapuheenjohtajana miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 toiminut Eero Lupari ei enää asettunut viime hallitusvaalissa ehdokkaaksi jättäytyen siten pois hallitustyöskentelystä. 

”Hieno ja nöyrä fiilis tulla ensin valituksi uudestaan hallitukseen ja sitten vielä varapuheenjohtajaksi. Edeltäjäni Eero Lupari on tehnyt hienon ja pitkän työsavotan. Eeron suuriin saappaisiin on samanaikaisesti haastavaa ja kiinnostavaa astua. Mutta eiköhän tähän pestiin löydy ajan mittaan ihan oma tulokulma”, vuodesta 2012 Elvis ry:n hallituksessa toiminut Nordenstreng toteaa. 
 
 
Elvis ry:n hallitus 2015
 
Puheenjohtaja: Kaija Kärkinen
Varapuheenjohtaja: Markus Nordenstreng 
Jäsenet: Heikki Elo, Virpi Eroma, Anni Mattila, Esa Nieminen ja Olavi Uusivirta.  
Kuva: Aku Toivonen

Hae Aurinkolaakson residenssiin

Musiikintekijät, tervetuloa Aurinkolaakson residenssiin Áloran kylään Malagan kupeeseen Andalusiaan!

Vuokrattavana on erilaisia huoneita ja työtiloja, kuten päätalosta erillinen musiikkistudio, Portinvartijan talo. Studiossa on mm. backline (rummut, kitara- ja bassovahvistimia) ja äänityslaitteistona Pro Tools HD3 Accel – ja tietenkin äänitys- ja muita palveluita saa toivomusten mukaan. Talolla on juhlasali, ateljee ja tyhjä uima-allas esimerkiksi harjoitteluun, ja jopa pieni esiintymiskoroke patiolla talon pihabaarin vieressä.
 
Rauhallinen Aurinkolaakson residenssi laajoine pihoineen ja hedelmätarhoineen sopii myös isommalle porukalle työskentely- ja majoitustilaksi. Residenssi on ympäri vuoden käytössä eikä sinne ole erillistä hakua. Talon omistaja Maija Tuurna on kuvataiteilija, joka on loihtinut Aurinkolaaksosta viehättävän ja inspiroivan paikan tehdä työtä ja virkistäytyä. Jukka Puurula ja Kari Reini huolehtivat studion osalta asioista.
 
Majoitustiedustelut: Maija Tuurna / info.aurinkolaakso(@)gmail.com / +34 654 032 100
Studiotiedustelut: Jukka Puurula / jukka.puurula(@)gmail.com / +358 41 444 3663
Soitinvuokrausten tiedustelut: Kari Reini / kari(@)backline.fi / +358 50 517 1392 / +34 694 401 159

 
***
 
Muutama pikavinkkaus (varsinkin esiintyville musiikintekijöille):
Malagan lentokentältä pääsee junalla hyvin helposti, edullisesti (2,60 e) ja nopeasti (46 min, yksi vaihto) Áloraan. Pyhinä junat eivät liiku kovin varhain eikä myöhään, jotenka lentoa varatessa kannattaa huomioida aikataulut. Talolle on asemalta vain puoli kilometriä vilkasta maantietä ylämäkeä: ensi kerran ota taksi (noin 3,50 – 5 e), jos on kantamuksia tai lonkkavika vaivaa. Taksi Malagan kentän ja Aurinkolaakson välillä maksaa alkaen 50 e riippuen ajasta sekä kyydittävien ja laukkujen määrästä. Malagan ytimeen pääsee junalla suoraan (40 min). Malagan kentältä saa myös vuokra-autoja ja erilaisia tilauskuljetuksia saa mm. Retu Kuljetuksesta.
 
Paikallisjunan aikataulut (myös Fuengirolan junayhteydet): https://www.renfe.com/viajeros/cercanias/malaga/index.html
Edullisimpia suoria lentoja Suomesta on ollut viime aikoina Norwegianilla ja Finnairilla. Vueling on hyvä, jos lentää muualta Espanjasta. Malagaan pääsee mm. Madridista nopealla junalla ja monista paikoista hitaammilla. 
 
Fuengirolan Los Bolichesin kylässä, joka on noin tunnin ja vartin junamatkan päässä Álorasta, on paljon suomalaisyleisön suosimia esiintymispaikkoja: muiden muassa ”Costan Tavastia” eli Iskelmä Baari Fuengirola, monipuolinen esiintymispaikka Ravintola Kukko saunoineen, yökerhomainen Mai Thai, Teatteriravintola Mask, intiimi Yano´s, jatsistakin tunnettu Refla, eri kirkkoja, opistoja, kouluja ja saleja – ja paljon muita. Ventojen Kirjakauppa Hemingwayssa on järjestetty suosittuja taiteilijaesittelyjä. Sofiaopistossa voi järjestää erilaisia kursseja sopimuksen mukaan. Aurinkolaakson residenssi sopii mainiosti kurssipaikaksi myös.
 
Koko Aurinkorannikolla (Costa del Sol) asuu 30 000 suomalaista: unohtamatta tietenkään paikallisia ihmisiä, muiden kansallisuuksien vakiasukkaita ja turisteja… valkoisia vuoristokyliä, lähikaupunkeja, kulttuuritarjontaa, Malagan museoita, yöeloa ja kauppahallia, merkillistä Alhambraa, Gibraltaria, jätti-inspiroivaa luontoa aina luola- ja rotkokaupungeista kivimetsiin, fosforijärviin, lintusuistoihin, villieläimiin, kansallispuistoihin ja sienimetsiin. Ja päälle muutama tapas ja grillatut sardiinit meren äärellä. 
 
Paikallisia suomalaismedioita ovat esimerkiksi SE (Suomalainen Espanjassa), Radio Finlandia, Fuengirola-lehti, OLÉ-lehti ja Espanjan Sanomat.

Teosto-palkinto Mikko Hassiselle levystä Elektro GT

Röyhkeä ja anteeksipyytelemätön teos vangitsee kuulijansa – Kahdettatoista kertaa tänä vuonna jaetun Teosto-palkinnon sai Mikko Hassinen teoksistaan levyllä Elektro GT. Tunnustuspalkinnon voittaja palkittiin 25 000 eurolla. 

Teosto-palkinnon voittaja julkistettiin Musiikkitalossa torstaina 9. huhtikuuta.

”Tekemisen ja sanomisen tarve on Mikko Hassisen levyllä vahvasti läsnä. Monipuolinen teos on täynnä rikkaita musiikillisia ideoita, joita virtuoosimaiset soittajat ovat päässeet toteuttamaan. Elektro GT on röyhkeä, anteeksipyytelemätön ja kuulijansa vangitseva kokonaisuus”, palkintoraati totesi perusteluissaan.

Palkinnon saajan valitsi ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittu Risto Ylihärsilä. 

Palkintoraadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen luonnehti tehtävää antoisaksi.

”Esiraati oli tehnyt erinomaista työtä ja valinnut mielenkiintoisen ja monipuolisen ehdokaslistan. Samalla esiraati tosin teki meidän työmme kovin hankalaksi”, totesi raadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen.

”Raati oli yksimielinen. Erityistä painoa halusimme antaa Teosto-palkinnon kriteereille; rohkeudelle, omaperäisyydelle ja innovatiivisuudelle.”

Hassisen mukaan jo pelkkä ehdokkuus tuntui palkinnolta.

”Moni aiemmista ehdokkaista ja palkituista on ollut itselleni inspiraation lähde ja on tähänastisen urani huippuhetkiä päästä tähän joukkoon mukaan”, sanoi Hassinen.

”Levyä tehdessäni kehittelin itselleni erilaisia tekotapaa muuttavia ajatusleikkejä tai ”pelejä”, joiden avulla toivoin välttäväni pahimmat sähköiseen jazziin liittyvät kliseet. On vaikea kuulostaa omaperäiseltä tai tehdä musiikkia muista poikkeavasti, mutta tarkoitus oli tehdä levy niin, että ainakin omiin korviin se kuulostaisi uudelta tai peräti aiemmin kuulemattomalta.”

Palkintoehdokkaina kuusi teosta tai teoskokonaisuutta

Musiikkialan ammattilaisista koostuva esiraati oli valinnut tänä vuonna loppukilpailuun kuusi teosta tai teoskokonaisuutta. Palkintoehdokkaat olivat:

Perttu Haapanen: Compulsion Island
Perttu Haapasen (s. 1972) sävellys teoksella Compulsion Island

Matti Mikkola: Pepe & Saimaa
Matti Mikkolan (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Pepe & Saimaa

Olavi Uusivirta: Ikuiset lapset
Olavi Uusivirran (s. 1983) sävellykset ja sanoitukset sekä Timo Kämäräisen, Jaakko Kämäräisen ja Olli Krogeruksen sovitukset levyllä Ikuiset lapset

Mikko Hassinen: Elektro GT
Mikko Hassisen (s. 1971) teokset levyllä Elektro GT

Tuomas Logrén: Yövesi
Tuomas Logrénin (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Yövesi

Antti Paalanen: Meluta
Antti Paalasen (s. 1977) teokset levyllä Meluta

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat ovat nostaneet esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 12. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa. 

Palkintoehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna Uuden musiikin orkesteri UMOn vs. toimitusjohtaja Jutta Jaakkola, toimituspäällikkö Heta Hyttinen, toimittaja Mari Koppinen, toimittaja Pekka Laine, Suomen Kansallisoopperan yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen, toimittaja Kare Eskola sekä musiikintekijä Vilma Timonen. 

 

Elvis ry:lle kaksi uutta kunniajäsentä

Elvisin kevätkokouksen yhteydessä 30.3.2015 nimettiin kaksi uutta kunniajäsentä: Eero Lupari ja Janne Louhivuori.

Eero Lupari on pitkän uran tehnyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, muusikko ja tuottaja. Elvisin hallitukseen Lupari tuli vuonna 1988 ja hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1991 – 2005 ja uudelleen vuodesta 2008 lähtien aina vuoteen 2015 saakka, jolloin hän ei enää asettunut hallitusvaaliehdokkaaksi.

Janne Louhivuori on puolestaan niin ikään pitkän uran tehnyt säveltäjä, sovittaja, muusikko ja tuottaja. Elvisin hallituksessa hän työskenteli vuosina 1988 – 2003 ja varapuheenjohtajana vuoden 2007. Louhivuori toimi hallituksen puheenjohtajana vuodet 2008 – 2012.

Edellisen kerran kunniajäseneksi nimitettiin Martti Heikkilä vuonna 2010. Kunniajäsenyys on huomionosoitus. Lisäksi kunniajäsenen ei edellytetä maksavan jäsenmaksua.
 

Kuva: Nina Lith

Kaksi uutta jäsentä Elvis ry:n hallitukseen

Elvis ry:n kevätkokous ja hallitusvaali järjestettiin maanantaina 30.3.2015 Helsingissä. Hallitusvaalissa erovuoroisia olivat Eero Lupari, Markus Nordenstreng ja Juha Tikka. Heistä Eero Lupari ei enää asettunut ehdolle.

Erovuoroisista tehtävissään jatkamaan valittiin Markus Nordenstreng ja uusina jäseninä hallitukseen äänestettiin Virpi Eroma ja Anni Mattila.

Elvisin uusi hallitus kokonaisuudessaan: Puheenjohtaja: Kaija Kärkinen. Jäsenet: Heikki Elo, Virpi Eroma, Anni Mattila, Esa Nieminen, Markus Nordenstreng ja Olavi Uusivirta. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan huhtikuussa.

Kuva: Aku Toivonen