EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Biisijalostamon osallistujat valittu

Julkaistu

Elvisin Biisijalostamo järjestetään ensimmäistä kertaa helmi-maaliskuun vaihteessa. Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat. Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, miten hiotaan timanttisia biisejä ja millaisella työskentelyllä toimiva biisi ja demo saadaan aikaiseksi.

Haku oli avoinna loka-marraskuussa ja siihen osallistui yhteensä 55 Elvisin jäsentä. Nyt mukaan valittiin 21 tekijää, joista mentorit muodostavat yhteensä ryhmänsä. Mentoreina Biisijalostamossa toimivat Jukka Immonen, Jurek Reunamäki, Arto Tuunela ja Sampo Haapaniemi.

Mentorit tekivät valinnan näytekappaleiden perusteella, jotka käsiteltiin nimettöminä. Hakijoiden mentoritoiveet pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

Elvis pyrkii järjestämään uuden Biisijalostamon pian, seuraathan tiedottamista! Kiitos kaikille hakijoille!

Kevään 2016 Biisijalostamon osallistujat

1. Biisijalostamo ajalla 29.2.-1.3.2016

Jukka Immosen ryhmien jäsenet

  • Sana Mustonen
  • Jarkko Meretniemi
  • Jutta Annala
  • Markus Ala-Kauhaluoma
  • Astrid Swan
  • Jukka Hynynen

Jurek Reunamäen ryhmien jäsenet

  • Anu Neuvonen
  • Annika Tello
  • Inka Pohjonen
  • Johanna Viksten

2. Biisijalostamo ajalla 2.-3.3.2016

Arto Tuunelan ryhmien jäsenet

  • Stina Koistinen
  • Kimmo Numminen
  • Nina Loimusalo
  • Petter Korkman
  • Salla Luhtala

Sampo Haapaniemen ryhmien jäsenet

  • Inka Nousiainen
  • Jenni Westerbacka
  • Sami Anttila
  • Antti Kleemola
  • Sara Suvela
  • Päivi Pälvimäki

Lisätietoja hausta

Biisijalostamon havainnekaavio https://musiikintekijat.fi/sites/default/files/biisijalostamo1.jpeg

https://musiikintekijat.fi/ajankohtaista/hae-mukaan-biisijalostamo-ohjelmaan

Yhteyshenkilö

Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998

Sovituskurssi 13.2. – 27.11.2016

Julkaistu

Kurssi on suunnattu kouluissa musiikkia opettaville, kuorojen ja bändien vetäjille ja muille sovittamisesta kiinnostuneille. Kurssilaisilla olisi hyvä olla jonkin verran tietoa harmoniaopin perusteista opiskelun tai kokemuksen kautta.

Kurssin järjestäjä ja kurssipaikka

Lahden kansanopisto, Harjukatu 46, Lahti, 
p. (03) 878 10.

Aikataulu

Kurssin lähiopetus toteutetaan Lahden kansanopistolla viitenä viikonloppuna seuraavasti
lauantai – sunnuntai 13. – 14.2.2016
lauantai – sunnuntai 9. – 10.4.2016
lauantai – sunnuntai 11. – 12.6.2016
lauantai – sunnuntai 10. – 11.9.2016
lauantai – sunnuntai 26. – 27.11.2016

Opetusta on lauantaisin klo 10.00 – 16.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 – 15.00. Kokoontumisten välille annetaan kotitehtäviä, joiden tekemistä ohjataan etäopetuksena matkan varrella.

Kurssin sisältö

Kuorosovitus
Opiskellaan moniäänisen kuorosovituksen perusteita. Tehdään säestyksellisiä ja a cappella kaksi-, kolme- ja neliäänisiä sovituksia seka- ja lapsikuorolle – tarvittaessa muillekin kokoonpanoille. Kurssilaisten toivomuksia voidaan ottaa huomioon sovitettavaa ohjelmistoa valittaessa.

 

Orkesteri-/Komppisovitus
Opiskellaan pienimuotoisten orkesterisovitusten tekemistä erityyppisille kokoonpanoille, tutustutaan yleisimpien orkesterisoittimien äänialoihin ja tehdään harjoitustöitä niihin liittyen. Myös komppisoittimille kirjoittaminen (ns. komppilapun tekeminen, sointumerkkien merkitseminen jne.) kuuluvat kurssin ohjelmaan. Harjoitustyöt sovitaan jokaisen kurssilaisen kanssa erikseen, jotta kurssi palvelisi mahdollisimman hyvin kunkin omaa tarvetta päivittäisessä työssä.

Opettajat

Ari Niskanen ja Jarkko Kiiski

Kurssimaksu

490 euroa. Kurssimaksu laskutetaan kolmena eränä, joiden eräpäivät ovat
190 euroa 1.2.2016
150 euroa 1.6.2016
150 euroa 1.9.2016.

Majoitus Kansanopistolla

Lahden kansanopistolla on mahdollisuus majoittua kesäkuun jaksolla 11. – 12.6, majoitusvarauksett kurssisihteeriltä.
Kouluaikana opiston asuntola on täynnä.

Hakeminen

Kurssille haetaan sähköisellä hakulomakkeella 10.1.2016 mennessä. Kurssikutsut lähetetään valituille 15.1.2016.

Siirry hakulomakkeeseen.

Lisätiedot

  • musiikin lehtori Ari Niskanen, p. 050 582 9869,  ari.niskanen(ät)lahdenkansanopisto.fi
  • kurssisihteeri Pirkko Wahlfors, p. (03) 878 1188, pirkko.wahlfors(ät)lahdenkansanopisto.fi

 

Teosto kerää ehdotuksia Teosto-palkinnon saajaksi

Julkaistu

Teosto-palkinto jaetaan jälleen ensi keväänä ja ensimmäistä kertaa myös suuri yleisö voi antaa ehdotuksensa palkinnon saajaksi. Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista, joka jaetaan vuosittain yhdelle tai useammalle kotimaiselle musiikkiteokselle.

Ehdokkaita Teosto-palkinnon saajiksi kartoittaa esiraati, jolle kaikki voivat ehdottaa mielestään upeaa, rohkeaa tai omaperäistä teosta. Ehdotus voi koskea teosta tai teoskokonaisuutta (esim. kokonainen levy), joka on julkaistu tai kantaesitetty vuonna 2015. Teosto-palkintoa ei valita myyntimäärien perusteella ja tunnustuksen saava teos voi edustaa mitä tahansa musiikin lajia.

Ehdokkaita voi ilmoittaa Teoston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella 20.12.2015 saakka.

Vuosittain jaettavan palkinnon arvo on 40 000 euroa ja se jaetaan 1 – 4 musiikkiteokselle tai teoskokonaisuudelle. Jos palkinnon saa vain yksi teos, palkintosumma on 25 000 euroa.

Vuonna 2015 Teosto-palkinnon voitti Mikko Hassinen levyllään Elektro GT. Aiemmin palkinnon ovat saaneet teoksistaan mm. Risto Ylihärsilä, Anna Eriksson, Minna Viljamaa, Wimme Saari ja Tapani Rinne, Asa, Jonna Tervomaa sekä Marzi Nyman.

Lopullinen palkinnon saaja julkistetaan huhtikuussa 2016. Esiraadin ja myös varsinaisen raadin kokoonpanot julkistetaan helmikuussa Teosto-palkintoehdokkaiden julkistuksen yhteydessä.

Aikataulu:

  • Tammikuussa julkaistaan kooste siitä, millaisia teoksia esiraadille ehdotettiin
  • Esiraadin valitsemat palkintoehdokkaat julkistetaan 17. helmikuuta
  • Voittaja julkistetaan huhtikuussa 2016

Tietoa Teosto-palkinnosta:

Musiikintekijöiden Prix Elvis -kunniamaininta Risto Hemmille Finnvox Studioilta

Julkaistu

Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininta myönnetään Risto Hemmille Finnvox Studioilta.

Risto Hemmi on työskennellyt Finnvox Studioilla vuodesta 1979. Hänen uraansa Finnvoxilla on mahtunut työskentelyä äänittäjänä, miksaajana, studiopäällikkönä ja vuodesta 1993 toimitusjohtajana.

Mittavan työuransa aikana Risto Hemmi on äänittänyt ja miksannut n. 500 albumia, joista moni on noussut suomalaisen musiikin merkkipaaluksi. Muun studiotyön lisäksi hän on uransa aikana äänittänyt ja miksannut musiikin noin 25 suomalaiseen elokuvaan. Lisäksi kaikki Finnvoxin yhdeksän studiota ovat Risto Hemmin suunnittelemia.

”Tinkimättömällä ammattitaidollaan, positiivisuudellaan ja yhteistyökyvyllään Risto Hemmi on antanut merkittävän panoksensa suomalaiselle musiikkialalle”, kiittää Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Elvis ry:n hallitus haluaa kiittää myös Finnvox Studioiden ”uskoa suomalaiseen musiikkiin ja musiikkikulttuuriin”.

”Ilman Finnvoxin taitoa työskennellä monigenreisesti ja ehdottoman ammattitaitoisesti niin iskelmän kuin indierockin parissa ja ilman kykyä uudistua ja intoa olla ajan hermolla tai jopa edellä, puuttuisi jotain merkittävää suomalaisesta musiikkihistoriasta – ja sen nykypäivästä”, Kärkinen toteaa. Hän lisää, että Elvis ry:n hallitus haluaa kunniamaininnallaan myös kannustaa Risto Hemmiä ja Finnvox Studioita jatkamaan työtään ”ainakin toiset 50 vuotta”.

Risto Hemmi kertoo olevansa erityisen otettu musiikintekijöiltä tulevasta kunniamaininnasta.

”Finnvox Studiot on tarjonnut puitteet musiikintekijöille toteuttaa taiteellisia visioitaan jo 50 vuoden ajan. Olemme kiitollisia siitä, että Elvis ry on päättänyt jakaa vuoden 2015 Prix Elvis –kunniamaininnan meille. Musiikilla on tekijänsä – myös teknistaiteellisessa toteutuksessa, ja olemmekin ylpeitä saadessamme omalta osaltamme olla tässä ketjussa mukana.”

Prix Elvis -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on vuonna 1954 perustettu kevyen musiikin tekijöiden etujärjestö. Siihen voivat liittyä säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat, jotka ovat Teoston asiakkaita ja joilla on riittävästi julkaistua tai julkisesti esitettyä tuotantoa. Yhdistykseen kuuluu yli 800 jäsentä.

Kuva: Nina Lith

Lisätietoja

Nina Lith
Viestintäpäällikkö, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 041 517 8999

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen

2015 Risto Hemmi Finnvox Studioilta

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Musiikin edistämissäätiön ja Yleisradion Musiikki on tarina -seminaari

Julkaistu

Musiikkidokumentteihin kaivataan parempia tarinoita

Musiikin edistämissäätiö MES ja Yleisradio järjestävät yhteistyössä Musiikki on tarina -seminaarin Pasilan Studiotalossa Helsingissä 21. tammikuuta 2016 klo 12–17. Tapahtuma liittyy MESin päätökseen käynnistää jälleen AV-erityistuen haku Suomessa tehdyille musiikista kertoville dokumenttielokuville, edeltäjänsä ESEKin & LUSESin tavoin. YLE on tunnetusti profiloitunut vahvana kotimaisten laatudokumenttien rahoittajana ja esittäjänä, ja YLE Teeman myötä myös erityisesti musiikkidokumenttien vaalijana. Musiikki on tarina -seminaari tähtää parempien tarinoiden musaleffoihin – sellaisiin, joilla voitetaan vaikka Oscareita.  

Seminaarin puhujiksi on lupautunut kärkijoukko suomalaisen dokumenttielokuvan vaikuttajia ja tekijöitä. Ensimmäisen puheenvuoron saa itseoikeuteusti Suomen suurin dokumenttielokuvien esityskanava: Ylen Dokumenttiprojektin tuottaja Erkko Lyytinen kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tarjoaa musiikkidokumentti-ideaansa kanavalle. Pitkän linjan dokumentaristi Jouko Aaltonen on ohjannut useita musiikkiaiheisia dokumenttielokuvia, kuten Kenen joukoissa seisot (2006) ja Punk – tauti, joka ei tapa (2008). Aaltonen valottaa, millaista erityiskohtelua musiikki aiheena vaatii ja miten kutoa tarina musiikin ympärille. 

Seminaarin johdanto-osuuden jälkeen paneudutaan tarinan löytämisen iloihin ja suruihin esimerkkitapausten kautta: Kovasikajutun (2012) ohjaajakaksikko J-P Passi ja Jukka Kärkkäinen raottavat salaisuuden verhoa Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä kertovan elokuvan jatko-osasta Tokasikajutusta, ja Monsterimies-elokuvan (2014) ohjaaja Antti Haase esittelee millaisista taiteellisista lähtökohdista Lordin tarina muotoutui. Mukaan kelpuutettiin laadullisista syistä myös yksi TV-sarja, Kultaisella Venlalla palkittu Sami Yaffa – Sound Tracker, joka toimii oivana esimerkkinä sarjamuotoisesta luovasta tarinankerronnasta ja modernista toteutustavasta. Päivän päätteeksi uusilla tekijöillä on vielä mahdollisuus pitchata käsikirjoitusvaiheessa olevia ideoitaan päivän asiantuntijoille. Tapahtumaa isännöi Ylen pitkäaikainen musiikkitoimittaja Pekka Laine – mies monien musiikkisarjojen ja -ohjelmien takaa. 

Musiikki on tarina -seminaarin idea on lähtöisin MESin Audiovisuaalisen tuotannon toimikunnalta. Nyt on tarve löytää tarinoita, jotka koskettavat laajoja kansalaispiirejä ja saattavat suomalaista musiikkia esille. Toimikunnan jäsenet, ohjaajat Finn Andersson ja Jukka Takalo painottavat, että “huutavin pula on kyvystä löytää tarina ja kertoa se koskettavalla ja mielenkiintoisella tavalla”. Anderssonin ja Takalon lisäksi seminaarisisältöjä suunnittelevaan tiimiin kuuluvat MESin johtaja Hannu Saha, YLEn musiikkitoimittaja Pekka Laine ja seminaarin tuottaja Taina Ronkainen. 

Seminaari on suunnattu elokuva- ja musiikkialan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Seminaariin on vapaa pääsy. Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu osoitteessa: 

https://musiikkiontarina.nettilomake.fi/

Kansallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Comusic Productionsille

Julkaistu

Music Finland myönsi kaikkien aikojen ensimmäisen musiikkivientipalkinnon Sunrise Avenuen taustavaikuttajalle. 

 
Kansallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin helsinkiläisyhtiö Comusic Productions Oy:lle, jonka suurimpiin menestyksiin kuuluu Sunrise Avenue -yhtyeen läpilyönti Keski-Euroopan musiikkimarkkinoilla. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Olli Rehn tänään Helsingissä.
 
Ensimmäistä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa ja osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon ja koonnut valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä nimikyltillä Helsingin Urho Kekkosen kadulla.
 
Palkitun Comusic Productionsin perustivat Anne Laaksonen, Mikko Saukkonen ja Samu Haber vuonna 2010. Comusic on ollut rakentamassa Sunrise Avenuesta yhtä kaikkien aikojen suurimmista suomalaisen musiikin menestystarinoista Keski-Euroopassa. 
 
Vuodesta 2002 toiminut Sunrise Avenue on soittanut yli tuhat keikkaa ja sen albumeita on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Sunrise Avenuen debyyttisingle ”Fairytale Gone Bad” oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen soitetuin laulu ja vuoden 2011 hitti ”Hollywood Hills” julkaisuvuotensa eniten kuultu kappale Saksan radioasemilla. Yhtyeen keulakuva Samu Haber on noussut tv-esiintymistensä myötä yhdeksi tunnetuimmista ulkomaisista julkisuuden henkilöistä Saksassa.
 
Comusic Productions on täyden palvelun musiikkiyhtiö, jonka toiminta-alueisiin kuuluu esimerkiksi äänitteiden oikeuksien hallinnointi, manageritoiminta, sopimusneuvottelut ja toiminta- ja julkaisutapojen suunnittelu sekä toteutus yhdessä artistiensa kanssa. Sunrise Avenuen lisäksi Comusicin artistilistalle kuuluvat tällä hetkellä My First Band -yhtye ja laulaja-lauluntekijä Niila. Comusicin tavoitteena on löytää myös lisää uusia laadukkaita esiintyjiä, pyrkiä viemään suomalaista musiikkiosaamista kokonaisvaltaisesti maailmalle sekä löytää kullekin artistille parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit.
 
Palkintoraadin perusteluita Comusicin valinnalle olivat muiden muassa seuraavat:
 
“Comusic on tehnyt pitkäjänteistä työtä Saksan vaativilla ja isoilla markkinoilla. Yhtiön liikevaihdon kasvu ollut tuntuvaa viime vuosina, minkä myötä yhtiön musiikkivientitoiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa.”
 
“Samu Haber ja Sunrise Avenue ovat saaneet merkittävän jalansijan Saksan musiikkimarkkinassa. Tämä työ tulee auttamaan myös muiden artistien vientiä Eurooppaan ja värittää myös musiikkikulttuurimme monipuolisuutta.”
 
Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Arno Ahosniemi (Kauppalehti), Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Natalia Härkin (työ- ja elinkeinoministeriö), Lauri Kivinen (Yleisradio), Essi Kivitie (Rähinä Records), Juhani Merimaa (Tavastia-klubi), Markus Nordenstreng (muusikko ja musiikintekijä) ja Tuomo Tähtinen (Music Finland).
 

Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät maailmanlaajuisesti 29,5 miljoonaa ihmistä

Julkaistu

 

Kulttuuri- ja luovat alat kattavat kolme prosenttia maailman BKT:stä 2 250 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Alojen liikevaihto on määrältään suurempi kuin tietoliikennepalveluiden liikevaihto, ja ne työllistävät 29,5 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain autoteollisuus yhteensä (25 miljoonaa).

Tiedote on julkaisu Teoston sivuilla. 

Kulttuuri- ja luovien alojen mittavaa panosta globaaliin talouteen on selvitetty uudessa tutkimuksessa, jonka esittelivät tänään Pariisissa maailman tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

”Cultural Times – the First Global Map of Cultural and Creative Industries” -tutkimuksen on julkaissut EY, ja siinä analysoidaan 11:sta kulttuuriteollisuuden alaa* Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idän alueella.  Kulttuuriteollisuudella on omat vahvuutensa jokaisella alueella.

Tutkimuksessa todetaan, että kulttuuri- ja luovien alojen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tekijöiden on saatava reilu korvaus luovien teostensa käytöstä, jotta he voivat jatkaa kulttuurin ja talouden vahvistamista työskentelyllään myös tulevaisuudessa.

Luovat teokset avainasemassa digitaalisen talouden kasvattamisessa

Vuonna 2013 kulttuurisen sisällön osuus oli 200 miljardia dollaria digitaalisesta myynnistä, mikä vahvisti digitaalisten laitteiden myyntiä ja kasvatti myös nopeiden verkkoyhteyspalvelujen kysyntää. Digitaalisten kulttuurihyödykkeiden myyntitulot olivat 65 miljardia dollaria, ja verkkomedian ja ilmaisten suoratoistosivujen mainostulot 21,7 miljardia dollaria.

Tutkimus

Tutkimus sisältää tietoa, jolla kartoitetaan luovan toiminnan monipuolisuutta eri puolilla maailmaa. Se heijastelee samaa tematiikkaa, jota Unescon Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuodelta 2005 edustaa. Tutkimus myös tukee Unescon maailmanlaajuista ponnistelua ”kasvavaan tietomäärään ja parempiin mittareihin kulttuurin roolista yhteiskunnan kehityksessä”.

”Tämä kansainvälinen kulttuuriteollisuuden alojen tutkimus todistaa, että tekijät ympäri maailmaa kaikilla taiteen aloilla edistävät maailmantaloutta merkittävällä tavalla sekä liikevaihdon että työpaikkojen kannalta. Tekijöiden täytyy saada työskennellä ilmapiirissä, jossa heidän moraalisia ja taloudellisia oikeuksiaan suojellaan, jotta heidän luova työskentelynsä säilyy kannattavana. Luovat alat auttavat rakentamaan kestävää taloutta, niillä luodaan paikallisia työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, ja ne tarjoavat miljoonille ihmisille, usein nuorille, mahdollisuuden elättää itsensä omilla taidoillaan”, toteaa CISACin johtaja ja Unescon hyvän tahdon lähettiläs Jean-Michel Jarre.

”Kulttuuriteollisuuden alat ovat olennainen talouden kiihdyttäjä yhtä lailla teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Maailmanlaajuisesti se on nopeimmin kasvavia sektoreita, ja vaikuttaa tulonmuodostukseen, työpaikkojen syntymiseen ja vientituloihin. Se voi olla avain parempaan tulevaisuuteen monille maille ympäri maailmaa”, sanoo Unescon pääjohtaja Irina Bokova.

Katsaus kulttuuriteollisuuteen

Aasian ja Tyynenmeren alue: 34 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 40 % työpaikoista, suurin asiakaskunta ja nopeasti kasvava keskiluokka. Tietokonepelisektorin johtaja. Elokuva- ja kirja-alan nopea kasvu.
Eurooppa: 32 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 25 % työpaikoista. Kulttuuritalous juontaa juurensa historiasta, ja sillä on laaja julkinen kannatus, väestö on korkeasti koulutettua, taiteilijoiden suhteellinen osuus suuri.
Pohjois-Amerikka: 28 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 15 % työpaikoista. Vahva kansainvälinen vaikuttaja ja johtoasema elokuva-, TV- ja esittävien taiteiden alalla.
Latinalainen Amerikka: 6 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 16 % työpaikoista. TV:n vahva asema: TV-sarjat Latinalaisesta Amerikasta leviävät ympäri maailmaa, samoin kuin musiikki ja tanssi.
Afrikka ja Lähi-itä: 3 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 8 % työpaikoista. Elokuvatuotannossa mahdollisuuksia. TV ja musiikki. Epävirallinen talous, esimerkiksi epäviralliset musiikkiesitykset, on merkittävä osa kulttuuritoimintaa ja synnyttää myös työpaikkoja.

* Mainosala, arkkitehtuuri, kirjallisuus, tietokonepelit, musiikki, elokuvat, sanomalehdet ja aikakauslehdet, esittävät taiteet, radio, TV ja visuaaliset taiteet.

Tutkimus:

The first global map of cultural and creative industries (December, 2015)

www.worldcreative.org

Tietoja CISACista

CISAC – the International Confederation of Societies of Authors and Composers on maailman johtava tekijänoikeusjärjestö. CISACilla on 230 jäsenjärjestöä 120 maassa, ja se edustaa neljää miljoonaa taiteilijaa kaikista maanosista ja kaikilta taiteen aloilta, joita ovat musiikki, audiovisuaalinen taide, draama, kirjallisuus ja visuaalinen taide. CISACia johtaa elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre, ja organisaation neljä varajohtajaa ovat beniniläinen laulaja Angélique Kidjo, senegalilainen kuvanveistäjä Ousmane Sow, intialainen kirjailija, käsikirjoittaja ja sanoittaja Javed Akhtar ja argentiinalainen ohjaaja Marcelo Piñeyro.

CISAC puolustaa taiteilijoiden oikeuksia ja ajaa heidän etujaan ympäri maailmaa. Järjestö varmistaa, että tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivat organisaatiot pystyvät edustamaan taiteilijoita saumattomasti ja että tekijänpalkkiot päätyvät tekijöille, kun heidän teoksiaan käytetään missä päin maailmaa tahansa.

CISAC perustettiin vuonna 1926. Se on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, ja sen pääkonttori sijaitsee Ranskassa ja aluekonttorit Afrikassa (Burkina Faso), Latinalaisessa Amerikassa (Chile), Aasian ja Tyynenmeren alueella (Kiina) ja Euroopassa (Unkari).
www.cisac.org | Twitter: @CISACNews | Facebook: CISACWorldwide.

Tietoja Unescosta
www.unesco.org

 

 

Eija Kantolalle ja Esa Niemiselle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmälaulaja Eija Kantolalle sekä säveltäjä, kapellimestari Esa Niemiselle. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihdemusiikissa. Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 000 euroa ja ne jaettiin Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Säätiön hallitus palkitsi Eija Kantolan (1966) monipuolisesta urasta ja taitavista tulkinnoistaan.

”Eija Kantola uljas laulajatar, jonka ohjelmisto on kasvanut joka suuntaan mitä herkimmistä rakkauslauluista bossa novaan ja cha-cha-chahan, myyttisistä tangoista herkkään jouluyön tunnelmaan ja ilkikurisista ralleista ja swingistä vuorokauden kimaltavia hetkiä kehrääväksi ihmisolennoksi. Eija Kantolan ilmestyminen lavalle on aina tapaus, ja tämä komea nainen on saanut syvine tummine äänineen aina yleisön huomion osakseen”, luonnehti säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Kantola on itse iloinnut ammattitaitonsa karttumisesta ja sektorinsa laajentumisesta. ”Minulle konserttikiertueet yhdessä Anneli Saariston ja Marjorien kanssa ovat olleet suuria elämyksiä. Samoin Laila Kinnusen laulujen esittäminen yhdessä Marita Taavitsaisen ja Saija Varjuksen kanssa. Opin kiinnittämään huomiota yhä syvemmin tekstiin, ja kaikki tämä on kehittänyt minua laulajattarena.”

Hän tuli tunnetuksi vuonna 1992, jolloin hänet valittiin tangokuningattareksi.

”En saanut ohjeita, en sponsoreita, en mitään roolia. Yhdessä yössä kaiken oli lähdettävä omasta itsestä”, hän muistelee tangokuningattarena voittoaan.

Yksi taiteilijan suurimmista iloista on se valtava nautinto, jota hän tuntee esiintyessään yleisölle. ”Mieli helpottuu, murheet katoavat, yleisölle laulaminen on terapiaa ja tasapainoisen elämän tae.”

Kullervo Linnan Säätiön palkitseman Esa Niemisen (1952) elämä muuttui täydellisesti, kun hän kuuli 12-vuotiaana Beatlesien Twist and Shoutin. Hän soitti lukiolaisena tanssiorkestereissa ja pyrki sen jälkeen Sibelius-Akatemiaan valmistuakseen musiikinopettajaksi. Soinnutus, orkestrointi ja vapaa sävellys olivat hänen mielenkiintonsa kohteina opintojen jälkeenkin.

”Kun on musiikissa älyttömän laaja alue, se on sekä hyvä että huono asia,” miettii Esa Nieminen uskollisuuttaan omille musiikillisille suuntauksilleen. Näitä hän on toteuttanut muun muassa Jiri Nikkisen, Jore Marjarannan, Kim Kuusen, Olli Ahvenlahden, Markku Johanssonin, Seppo Hovin ja usein muiden eturivin muusikoiden ja säveltäjien kanssa samoissa bändeissä.

Esa Nieminen on tullut tunnetuksi lahjakkaana säveltäjänä sekä luotettuna tuottajana.

1980-luvun alussa Esa Niemisestä tuli päätoiminen tuottaja esimerkiksi Paula Koivuniemelle ja Katri Helenalle. Hän haki heille ohjelmistoa, sävelsi kappaleita, matkusti ja soitti kaikissa konserteissa. Hän löysi Paulalle Tummat silmät, ruskea tukka -kappaleen, joka myi timanttilevyn verran, sekä Aikuisen naisen, sävelsi itse Sata kesää, tuhat yötä, tuotti Katri Helenalle Almazin, onnen lapsen ja laman tultua Jukka Kuoppamäen Anna mulle tähtitaivaan.

”Luotan oman sydämeni ääneen menestyksen myötä. Artistit luottivat minuun”, Esa Nieminen kuvailee omaa säveltäjän- ja tuottajanfilosofiaansa.

Siivet, Ruusuja ja samppanjaa, Rakkaustarina, Musiikki on niin kuin se on, Kyyneleet ja Sumujen silta ovat kaikki hänen sävellyksiään Paulalle; Katri Helenan kanssa hänen yhteistyönsä alkoi iskelmällä On elämä laulu ja jatkui kappaleilla Jos mä nuori oisin ja Kun kellohame heilahtaa 1996.

Vuonna 2000 hän kokosi Paula Koivuniemen, Katri Helenan, Marion Rungin ja Lea Lavenin yhteen suunnitellakseen heille suuren turneen sekä levyn Leidit lavalla.

Vuosina 1995–2005 esitettiin MTV:ssä musiikkiohjelmaa Bumtsi Bum, joka teki Esa Niemisestä sekä toisesta vetäjästään Seppo Hovista koko kansan tuntemat hahmot.

Anna Eriksson sai kultalevyn Esan tuottamalla albumilla Kun katsoit minuun. Yhteistyötä hän on tehnyt Esa sellaisten tekstintekijöiden kanssa kuin Sinikka Svärd, Kaisu Liuhala, Jouni Hakanpää ja Vexi Salmi.

Vuonna 2012 Esa Nieminen vietti omaa suurta 60-vuotisjuhlaansa Helsingin Musiikkitalolla säestäen flyygelillä sellaisia valovoimaisia solisteja kuin Jari Sillanpää, Marita Taavitsainen, Jore Marjaranta ja Kirsti Ranto.

Esa Niemisen mukaan hitin tekoon liittyy tietynlaista mystiikkaa.

”Jostain pitää kylmien väreiden ilmaantua, tekoprosessin aikana. Kaikkea ei voi kirjoittaa nuotteihin. Pitää on hyvä sävellys, onnistunut teksti, solistin panoksessa jotain yllättävää hengen luomista. Yhtäkkiä ollaan jossain suuremmassa, selittämättömässä.”

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Lisätietoja:

Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Maarit Niiniluoto, puh. 040 546 2405.

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista: Wikipedia

Kuva: Nina Lith

Taideneuvosto huolissaan hallituksen esityksestä työttömyysturvalain muuttamiseksi

Julkaistu

Pahimmillaan uusi laki johtaisi siihen, että freelancetaiteilijat olisivat kokonaan työttömyysturvan ulkopuolella. Lakiesityksen valmistelussa ei ole asianmukaisella tavalla kuultu taide- ja kulttuurialan toimijoita.  Lain on tarkoitus astua voimaan jo ensi vuoden alusta.

Taideneuvosto on huolissaan siitä mihin valmisteilla oleva lakiesitys työttömyysturvalain muuttamiseksi (HE 94/2015 vp) voi johtaa. Taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat asia, joka ansaitsee tulla huomioiduksi, mutta se vaatii huomattavasti perusteellisempaa käsittelyä ja valmistelua kuin parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävänä oleva työttömyysturvalain muutos.

Lain on tarkoitus astua voimaan jo 1.1.2016. Taide- ja kulttuurialan tietoisuuteen lakiesitys tuli kuitenkin vasta viime viikolla yllättävällä tavalla ja koska asia on erittäin tärkeä ja kiireellinen ja koskettaa laajalti koko taidekenttää, Taideneuvosto esittää valmisteluun lisäaikaa.

Lain toteutuessa vaikutukset taidekenttään olisivat todella laajat ja arvaamattomat. Lakiuudistuksen keskeinen ongelma on yrittäjämääritelmässä – jos sitä muutetaan, pitäisi muuttaa myös pää- ja sivutoimen kriteereitä ja niitä koskevaa arviointia.

Suomen Näyttelijäliitto nosti viime viikolla jättämässään lausunnossa lakiuudistuksen keskeiset ongelmakohdat ansiokkaasti esiin. Taideneuvosto yhtyy Näyttelijäliiton lausuntoon.

Nyt valmistellussa lakiesityksessä ei ole toteutunut ministeriöiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö toivotulla tavalla ja siksi Taideneuvosto toivookin, että valmistelua jatketaan ja että opetus- ja kulttuuriministeriö otetaan vahvasti mukaan asian valmisteluun.

 

Lisätietoja:

Taideneuvoston puheenjohtaja  Tiina Rosenberg, tiina.rosenberg (@) teater.su.se

Taideneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin. Se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Kannanotto freelancereiden työttömyysturvaan olennaisesti vaikuttavasta lakimuutoksesta

Julkaistu

Hallitus on esittänyt freelancereiden työttömyysturvaan lakimuutosta (HE 94/2015 vp), joka toteutuessaan tulisi aiheuttamaan todellisen sosiaaliturvaloukun.

Me keikkailevat muusikot ja musiikintekijät olemme tähän asti olleet oikeutettuja soviteltuun päivärahaan, joten mahdollisen työttömyyden aikana olemme voineet ottaa vastaan yksittäisiä työkeikkoja. Ehdotuksen mukaan työntekijä voitaisiin kuitenkin määritellä yrittäjäksi ilman, että YEL-tulorajat ylittyvät, jopa jo yksittäisen työkorvauksen perusteella. Ja koska keikkailevilla freelancereilla harvoin on yli kuuden kuukauden palkkatyöpestejä, hänet voitaisiin nykysäännösten perusteella määritellä tuon yhden keikan perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin hän menettäisi oikeuden työttömyyskorvaukseen.

Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että hallituksen pitäisi keskittyä tekemään sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät työllisyyttä ja työllistymistä.Tämä uusi lakimuutosehdotus kuitenkin ajaisi freelancerit tilanteeseen, jossa lyhyitä työkeikkoja ei kannata ottaa vastaan, koska oikeus soviteltuun päivärahaan menetettäisiin.Tällaisia ansoja tuskin lainsäädäntöön kaipaamme. Muusikkkojen liitto ja Näyttelijäliitto ovat antaneet asiasta lausuntonsa, joita vilpittömästi tuen. 

Kaija Kärkinen
Sanoittaja, laulaja, näyttelijä
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja