Musiikintekijä Ajankohtaista

Teostosta kotimaisille musiikin tekijöille ja kustantajille 17,4 miljoonaa euroa

Teosto on maksanut 8.6. vuoden päätilityksensä säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille. Kesäkuun tilitys koostuu pääosin vuonna 2015 kerätyistä kotimaisista esityskorvauksista. Tilityksessä korvauksia maksettiin kaikkiaan 10 037 musiikintekijälle ja -kustantajalle. Yksittäinen musiikintekijä sai tilityksessä keskimäärin noin 1 700 euroa.

 
Valtaosa, eli noin 14 miljoonaa euroa tilityksestä koostuu kotimaisilla radiokanavilla, tv:ssä, konserteissa, festivaaleilla ja muissa elävän musiikin tapahtumissa soitetun musiikin esityskorvauksista. Tekijöille ja kustantajille maksettiin lisäksi 2,1 miljoonaa euroa NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) keräämiä tallennuskorvauksia ja online-korvauksia musiikin käytöstä muun muassa Spotifyn ja YouTuben kaltaisissa online-palveluissa.
 
Kesäkuun tilityksessä oli mukana ensimmäistä kertaa korvauksia verkkotallennuspalveluista. Kyse on teleoperaattorien tarjoamasta palvelusta, kuten Sonera Viihde tai Elisa Viihde, jossa kuluttaja voi tallentaa tv-ohjelmia omaan käyttöönsä myöhempää katselua varten.  
 
Lisäksi maksettiin 1,0 miljoonaa euroa korvauksia kotimaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien teosten esittämisestä ulkomailla. Suurimmat ulkomaan korvaussummat maksettiin Ruotsissa, Japanissa, Norjassa ja Hollannissa esitetystä musiikista.
 
Kotimainen musiikki soi konserteissa ja tapahtumissa
 
Teosto maksaa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille sisarjärjestöjensä kautta yhteensä 20,5 miljoonaa euroa esityskorvauksia heidän musiikkinsa esittämisestä Suomessa.
 
Teoston tilityksessä käsiteltävän tiedon perusteella Suomessa soiva musiikki on yhä useammin ulkomaista, vaikka kotimaisen musiikin esittäminen lisääntyikin hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 kaikesta Suomessa esitetystä musiikista noin 40 prosenttia oli kotimaista.
 
Teosto maksaa esitys- ja tallennuskorvauksia oikeudenomistajille neljästi vuodessa. Päätilitys on kesäkuussa, jolloin maksetaan suurin osa edelliseltä vuodelta laskutetuista esityskorvauksista. Teosto on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka keräämät musiikinkäytön korvaukset menevät kulu­jen vähentämisen jälkeen suoraan säveltäjille, sanoittajille, sovitta­jille ja kustantajille.
 
Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetut korvaukset
 
Euroa
Radio 3 761 966
Televisio 4 062 068
Teatterielokuvat 197 610
Tapahtumat, elävä musiikki 5 948 356
Ylen verkkopalvelut (esim. Yle Areena) 279 563
Esityskorvaukset ulkomailta 1 028 593
NCB:n kautta maksettavat online- ja tallennuskorvaukset 2 151 419
YHTEENSÄ 17 429   575

Biisinteko-pyöräretki lauluntekijöille

Neiti Ö ja Ykkösryhmä järjestää:

BIISINTEKO-PYÖRÄRETKI LAULUNTEKIJÖILLE Saariston rengastiellä – Ahvenanmaalla!

  • Ajankohta: ma 4.7. – su 10.7.2016
  • Joka saaressa tehdään cowritebiisi 2-3 lauluntekijän ryhmissä – matka jatkuu seuraavaan saareen, kun biisi on tehty 😀
  • Pähkinänkuoressa: Tehdään kimpassa biisejä! Silmänkantamattomiin järjettömän kaunista saariston luontoa!  Pyörä alla ja ympärillä aiheittenmeri! Hyvä porukka! 
  • Keskiössä cowrite biisinteko, liideihin kirjoittaminen ja aiheiden löytäminen. 

Reitti:

  • Lähtö: Suomineidon lounaishelmasta Kaarinasta, Hovirinnan uimarannasta maanantaina 4.7. klo 10.00. 
  • Kaarina – Parainen – Korppoo – Kökare – Sottunga- Föglö/Överö – Kumlinge – Lappo – Brändö – Kustavi 
  • Yhteensä pyöräillen noin 167 km. Saaresta saareen edetään lautoilla ja yhteysaluksilla. Päätepiste ja biisimaali: Kustavi
  • Jatkoyhteys: Kustavi-Turku, Turun linja-autoasema noin 66 km: autolla 1h ajomatka / linja-autolla / polkupyörällä 3h 30 min
  • Osallistumismaksu 80 € sis. ohjelma ja ennakkotehtävät. Jokainen vastaa itse ruokakuluista sekä mahdollisista lautta- ja majoituskustannuksista. Huom! Jokamiehenoikeudella ja vastuulla saa telttailla luonnossa ilman maksuja.

Ilmoittautumiset:

Neiti Ö, nina.erjossaari@gmail.com040 559 2216

Ykkösryhmä, ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com040 771 7715, www.ykkosryhma.fi

Katso myös biisintekoleiri lauluntekijöille Kuusiston saaressa!

Cowrite-biisileiri lauluntekijöille Kuusiston saaressa

COWRITE BIISILEIRI LAULUNTEKIJÖILLE 

Kuusiston saaressa, Kaarinan Vuolahden leirialueella

Ajankohta: 

la 6.8. klo 10.00 – su 7.8. 2016 klo 20.00 

  • + majoitus mahdollisuus su 7.8 – ma 8.8
  • Tehdään kimppabiisejä 2-3 lauluntekijän ryhmissä! Biisikalliolla meren äärellä!
  • Keskiössä cowrite-työskentely ja aiheiden löytäminen. 
  • Työskentelytilat: Luhti, päärakennus, rantasauna, metsä, nuotio ja biisikallio
  • Osallistumismaksu 50 € sis. aamupalat la ja su, majoitus pikkumökeissä/Luhdissa, sauna ja leiriohjelma.  Tarvittaessa majoitus + iltasauna su 7.8 – ma 8.8 Vuolahdessa + 10 € 
  • Leiriytyä voi myös omassa teltassa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Neiti Ö, nina.erjossaari@gmail.com040 559 2216

Ykkösryhmä ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com040 771 7715

Järjestäjä Neiti Ö ja Ykkösryhmä  www.ykkosryhma.fi

Katso myös Biisinteko-pyöräretki-leiri!

Uudet laulut -sävellys- ja sanoituskilpailun finalistit valittu

Suosittuun kilpailuun osallistui yhteensä 210 teosta.

Uudet laulut 2016 -finalistit

Atlantis
säv & san Sauli Alipirjelä

Johanna
säv. Tenho Raaterova, Carl Sjöblom
san. Tenho Raaterova, Karri Lehtonen

Kalteva maa
säv. & san. Sami Joensuu

Kivi kiveltä
säv. Hannele Kauppinen, Elias Kauppinen
san. Hannele Kauppinen

Kuppi kahvii
säv & san Ukko Finning

Onko olemassa turhempaa kuin purjehdus
säv & san Janne Rintala

Saint Helena
säv & san Axel Ehnström

Samassa sateessa
säv. Ripa Eskolin, Antti Karisalmi, Lasse Väyrynen
san. Sanna Korkee

Uhanalainen
säv. Emilia Rinne, Max-Lapinsuo-Sylwén
san. Emilia Rinne

Vastuuttoman varomattomasti
säv & san Jenni Westerbacka

UUDET LAULUT  on sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään aiemmin esittämättömiä lauluja. Kotkan Meripäivien yhteydessä vuodesta 2010 järjestetyn kilpailun nimi oli aiemmin Vuoden Merilaulu.

Kilpailun tuomariston puheenjohtajan, sanoittaja Eija Hinkkalan mukaan teosten taso ”jatkoi vuosittaista nousuaan”.

– Finaaliin valikoitui monipuolinen kattaus lauluja, joissa sekä sävellys että sanoitus ovat tasokkaita ja joissa ne on sulautettu onnistuneesti tukemaan toinen toisiaan, hän kertoo.

Kilpailun nimen vaihtumisella on myös ollut Hinkkalan mielestä merkitystä.

– Kilpailukappaleiden tyyliin vaikutti selkeästi kilpailun uusi nimi ja se, että teosten edellytettiin edustavan populaarimusiikkia. Isoin osa teoksista oli tämän päivän poppia ja iskelmää, kuitenkin moninaisin vaikuttein. Kupletti- ja laulelmaperinnettäkin oli päivitetty onnistuneesti.

Hinkkala odottaa innokkaana heinäkuussa Kotkan Meripäivillä järjestettävää finaalikonserttia.

– Finaalista on tulossa korkeatasoinen ja yleisö tulee varmasti viihtymään, hän toteaa.

Kilpailun pääpalkinto on arvoltaan 2000 euroa. Finaalikonsertin paras esitys palkitaan 1000 euron Kotkan Ruusu -palkinnolla.

Uudet laulut -sävellys-  ja sanoituskilpailun 10 finaaliteosta kuullaan Kotkan Meripäivillä Kotka-lavalla ilmaiskonserttina perjantaina 29.7. klo 15. Tapahtuman juontaa Iskelmäradion Mikko Siltala ja kilpailijoita säestää ammattilaisbändi, jonka kapellimestari Mikko Mäkinen kokoaa.

Kilpailun järjestää Kotkan kulttuuriasiainkeskus sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Yhteistyössä mukana myös musiikkikustantamo Kaiku Songs. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii sanoittaja Eija Hinkkala. Tuomariston muut jäsenet ovat musiikintekijä ja Elvis ry:n hallituksen jäsen Virpi Eroma, musiikintekijä Petri Somer, Kotkan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, musiikkipedagogi Marko Kuusela ja musiikkikustantaja Tom Frisk (Kaiku Songs).

Lisätiedot
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
puh. 041 517 8998

 

Lokakuun Biisijalostamon haku on käynnissä! Hae mukaan 1.9. mennessä.

Elvis järjestää lokakuun lopulla Biisijalostamon, jossa hiotaan musiikinteon käsityötaitoja ja verkostoidutaan. Mukaan voivat hakea elvisläiset säveltäjät ja sanoittajat ikään ja genreen katsomatta. 

BIISIJALOSTAMOSSA pääset tekemään töitä suomalaisen huipputuottajan mentoroitavana. Mentoreina toimivat tuottajat Jukka ImmonenEppu Kosonen sekä Antti RZY Riihimäki. Työskentely tapahtuu kolmen hengen ryhmissä.

UUTTA on, että laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa vierailee leirillä pitämässä tekstijalostamon, ja Warnerin A&R-manageri Lasse Kurki antaa palautetta levy-yhtiön näkökulmasta. Uutta on myös se, että valitut ryhmät tekevät biisit etukäteen. Ryhmäläisten tulee siis varata yhteistä co-writing-aikaa ennen varsinaista Biisijalostamoa. Leirillä keskitytään laulujen jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. 

MUKAAN haetaan työnäytteillä (yksi biisi / hakija), joiden perusteella mentorit valitsevat omat ryhmänsä. Mentoreille ei kerrota etukäteen hakijoiden henkilöllisyyttä, vaan biisi ratkaisee. On siis tärkeää, että valitset työnäytteeksi kappaleen, joka mielestäsi kuvaa sinua tekijänä parhaiten. Voit hakea mukaan säveltäjänä, sanoittajana tai säveltäjä-sanoittajana. Biisin jatkokehitys Biisijalostamon jälkeen on tekijöiden päätettävissä.
 
BIISIJALOSTAMO LOKAKUUSSA 2016
  • Mitä? Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien mentoroitavana.
  • Missä? Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus Kallio-Kuninkala, Järvenpää. Tutustu paikkaan: www.kuninkala.fi
  • Milloin? 24.–26.10.2016 (2,5 päivää). Viimeinen hakupäivä on 1.9.2016. Valinnat ja ryhmäjaot julkaistaan syyskuun puolivälissä.
  • Kenelle? Sinun tulee olla Elvis ry:n jäsen. Jos olet ollut mukana kevään Biisijalostamossa, et voi hakea tällä kertaa mukaan. Mikäli et ole vielä Elvis ry:n jäsen, tutustu jäsenkriteereihin ja täytä hakemus. Biisijalostamoita on tarkoitus järjestää jatkossakin.
  • Hinta? 250 € / hlö (sisältää täyden ylläpidon)
  • Hakeminen? Viimeinen hakupäivä on 1.9.2016. Voit hakea mukaan säveltäjänä, sanoittajana tai säveltäjä-sanoittajana. Valmiina työryhmänä ei voi hakea. Valitse työnäytteeksi yksi biisi (mp3), jonka koet kuvaavan parhaiten sinua tekijänä. Se saa olla joko julkaistu tai julkaisematon. Työnäyte ei ole Biisijalostamossa työstettävä biisi.
  • Kysyttävää? Biisijalostamo@elvisry.fi

 

Alfred Kordelinin Säätiö yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen säätiö, joka tukee tiedettä ja kulttuuria. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja ja palkintoja tutkijoille, taiteilijoille ja kulttuurin kentällä toimiville yksityishenkilöille, työryhmille ja yhdistyksille vuosittain noin 4,5 MEUR.

Elokuun haku

Säätiö myöntää ensisijaisesti henkilökohtaisia 12. ja 6. kuukauden mittaisia 24 000 ja 12 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja tieteeseen, kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansanvalistukseen. Työryhmille ja yhteisöille voidaan myöntää enintään vuoden mittaisia ja enintään 30 000 suuruisia hankeapurahoja.

Tammikuun haku

Tammikuussa voi hakea suuret kulttuurihankkeet sekä kaupunki ja kohderahastojen apurahoja.

Lisätietoa: https://kordelin.fi/ 

 

 

 

CreMA-määrärahan haku käynnistyi – erityisteemana kaupunkikehittäminen

AVEKilta pk-yrityksille monialaista tuotekehitystukea

AVEKin jakamaa CreMA-määrärahaa jaetaan vuonna 2018 enintään 280 000 €. Tavoitteena on käynnistää n. 20–30 luovien alojen ja muiden alojen monialaista pilottihanketta ja näin edistää uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintamallien syntymistä. Haku on auki 1.10.2018 saakka.

Vuoden 2018 CreMA-haun erityisteemana kaupunkikehittäminen

Vuoden 2018 CreMA-haussa painotetaan kaupunkikehittämistä. Luovan alan osaajat halutaan mukaan yritysten ja kaupunkien innovaatio- ja palvelutoimintaan. Luovan alan osaaminen voi olla merkittävällä tavalla mukana kaupunkien kehittämisessä tuottamalla kaupallisia palveluita julkiselle sektorille ja yrityksille.

Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on tuottaa kaupunkien ja yritysten sekä asukkaiden tarpeisiin uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta hankkeissa luovien alojen osaamista siirtyy muille toimialoille ja muiden alojen osaamista luoville aloille. Kaupunkikehittämisen teema tarjoaa luovan alan yrittäjille mahdollisuuksia luoda pitkäkestoisia, laajoja kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Muiden alojen näkökulmasta rahoitus mahdollistaa luovan osaamisen hyödyntämisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Hakijoita rohkaistaan luomaan verkostoja siten, että yhdessä hankkeessa voi hakijana olla useampi luovan alan yritys edistäen uusien kumppanuuksien ja ekosysteemien syntymistä ja monialaisia liiketoimintaympäristöjä. Myös muilta aloilta mukana voi olla yritysverkosto.

Vuoden teeman lisäksi voidaan hyväksyä myös muita aiheita käsitteleviä hakemuksia.

Luovan alan toimija tärkeä kilpailuvaltti kaupungeille

Kaupungit alustoina ovat mahdollisuuksien ympäristöjä, kun ideoidaan ja muotoillaan uusia palvelualustoja, liiketoiminta- ja palveluekosysteemejä, kokeillaan uusia yhteiskehittämisen menetelmiä ja kehitetään parempaa asiakasymmärrystä. Luovan alan osaamista kaupunkien kehittämisessä voi yhdistää mm. matkailuun ja tapahtumiin, ruoka-alaan ja hyvinvointialaan.

Osaamisaloja ovat mm. muotoiluosaaminen, ihmiskeskeinen suunnittelu ja kokeilukulttuuri, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen eri aloilla, esimerkiksi asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa, erilaiset vuorovaikutusmenetelmät, arkkitehtuuri, brändäys, audiovisuaaliset konseptit, elämyksellisyys-kokemuksellisuus-merkityksellisyys, palvelukonseptien luominen, kysyntälähtöiset liiketoimintamallit, tilasuunnittelu, digitaaliset sisällöt, pelillisyys, tapahtumatuottaminen, viestintäosaaminen, visualisointi ja valotaide, tarinallisuus, eettinen osaaminen, kestävän kehittämisen ratkaisut, työpajamenetelmät, tekijänoikeus- ja sopimusosaaminen. Kaupungit toimivat alustana palvelujen tuotannossa sen asukkaille ja siten mahdollistajina yritystoiminnalle, joka tuo hyvinvointia ja merkityksellisyyttä ihmisille.

Edellisten vuosien CreMA-tukipäätökset ovat nähtävillä osoitteessa: www.kopiosto.fi/avek/cremapaatokset.

CREMA-TUEN HAKEMINEN

CreMA on haettavissa 4.6.– 1.10.2018.

Rahoitusta haetaan AVEK-hakujärjestelmän kautta.

Rahoitusta haettaessa on huomioitava, että
• hakijan tulee olla luovan alan yritys tai useamman yrityksen verkosto
• hankkeessa tulee olla yhteistyökumppanina vähintään yksi teollisuus-, palvelu- tai muiden kuin luovien alojen yritys tai näiden verkosto
• hakemuksen liitteenä on oltava yhteistyökumppanina toimivan muun toimialan yrityksen/verkostonkirjallinen sitoutuminen hankkeeseen

Hakemuksesta on lisäksi hyvä selvitä vastaukset ainakin seuraaviin seikkoihin
• mikä on hankkeen kohteena olevan tuotteen tai palvelun ansaintalogiikka
• miten tuote tai palvelu tuotteistetaan
• kilpailuanalyysi, ts. onko markkinoilla jo samankaltaisia tuotteita tai palveluita
• mikä on hankkeen kansainvälinen potentiaali

Avustuksia ei myönnetä yrityksen perustoimintaan, eikä
• laitehankintoihin
• yksittäisen teoksen tai tuotteen tekemiseen
• yrityksen perustoimintaan liittyvän markkinoinnin kehittämiseen
• hakijayrityksen asiakkaan lukuun tehtäviin tuotekehityshankkeisiin tai tilaustöihin.

Hakijoilta edellytetään omarahoitusosuutta

• CreMA-rahoitus voi olla 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
• 40 % omarahoitusosuuteen voidaan laskea myös hakijan omia työkustannuksia.
• Myös hankepartnerina toimivan muun alan yrityksen taloudellinen osallistuminen hankkeen kustannuksiin on suotavaa, mutta ei pakollista.

ARVIOINTIKRITEERIT

Avustus on tarkoitettu pilottihankkeiden käynnistämiseen luovien alojen sekä teollisuus-, palvelu- ja muiden alojen kanssa.

CreMA-rahoituksella tuetaan hankkeita, jotka
• synnyttävät uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja
• parantavat eri toimialojen välistä yhteistyötä ja erityisesti luovan osaamisen ja perinteisemmän yritysosaamisen yhteensovittamista ja luovat uutta liiketoimintaa
• kehittävät luovien alojen yrittäjyyttä.

Tuettavilla hankkeilla on oltava merkittävä vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Hankkeiden tulee olla innovatiivisia ja yleensä yrityksen kannalta merkittäviä. Hankkeiden tulee myös täyttää normaalit ELY-keskusten tuettaville hankkeille asettamat kriteerit.

Ennakonpidätyksen alaiset palkat ovat CreMA-rahoitusosuuteen hyväksyttäviä kustannuksia. Yrittäjän kohtuulliset laskennalliset työkustannukset voivat olla osa omarahoitusosuutta.

Määräaikaan 1.10.2018 mennessä (kyseinen päivä mukaan lukien) saapuneet hakemukset arvioi asiantuntijaraati, jossa on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, AVEKin sekä ELY-keskusten edustajat.

Hankkeita arvioitaessa painotetaan erityisesti niiden
• uutuusarvoa
• innovatiivisuutta
• taloudellista toteuttamiskelpoisuutta
• liiketoimintapotentiaalia
• kansainvälistä potentiaalia

Myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille maksetaan avustus kahdessa erässä:
• 80 % rahoituspäätöksen jälkeen
• 20 % hyväksytyn raportoinnin jälkeen.

Hankkeiden raportoinnissa noudatetaan AVEKin DigiDemo- ja CreaDemo-rahoitusten käytäntöjä.

CreMA-tuki on de minimis -tukea (vähämerkityksellinen tuki), jonka enimmäismäärä voi olla 200 000 euroa kolmen perättäisen verovuoden jakson aikana. Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon kaikkien julkisten rahoittajien yritykselle de minimis -tukena myöntämä rahoitus.

Hakeminen ja lisätietoa: https://www.kopiosto.fi/avek/tuen_hakeminen/crema/fi_FI/CreMA/

Luovien yritysten CreMA-avustusten haku alkoi

AVEKilta pk-yrityksille monialaista tuotekehitystukea

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin jakamien CreMA-avustusten haku on käynnissä 19.5.–30.9.2016. CreMA on tarkoitettu luovien alojen pienten ja keskisuurten yritysten monialaiseen tuotekehitystyöhön.

AVEK jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää CreMA-määrärahaa tänä vuonna enintään 250 000 euroa. CreMA-haku toteutetaan yhteistyössä ELY- eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Tukipäätökset tekee asiantuntijaraati, jossa on mukana AVEKin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ELY-keskusten edustajat. Lisäksi CreMA-tukea saaneet hankkeet voivat hakea jatkorahoitusta oman alueensa ELY-keskuksen tukimuodoista.

CreMA lisää luovilla aloilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tässä haussa tavoitteena on käynnistää 20–30 monialaista pilottihanketta ja näin edistää uusien toimintamallien syntymistä. Yleisempänä tuen tavoitteena on yhtäältä siirtää luovilla aloilla olevaa osaamista muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja toisaalta välittää muilla aloilla olevaa monipuolista osaamista luoville aloille.

”Edellisten vuosien CreMA-hankkeet ovat toteutuneet hyvin ja moni on päätynyt olemassa olevaksi tuotteeksi tai palveluksi,” kertoo AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen. ”Edellisten vuosien tukipäätöksiin kannattaakin käydä tutustumassa AVEKin nettisivuilla.” Tukipäätökset löytyvät osoitteesta www.kopiosto.fi/avek/cremapaatokset.

CreMA-tukea voivat hakea luovan alan yritykset pilottihankkeeseen, jossa yhteistyökumppanina on vähintään yksi teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys.  Hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä. Ennen hakemuksen jättämistä hakijoita kehotetaan olemaan yhteydessä oman alueensa ELY-keskuksen yhteyshenkilöön.

CreMA on osa opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa.

Lisätietoja

www.kopiosto.fi/avek/crema

AVEKin toimisto, puh. 09 4315 2350
AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen, milla.moilanen@avek.kopiosto.fi, puhelinaika ma klo 13
15, puh. 040 900 9199

CreMA-tukea haetaan sähköisessä hakujärjestelmässä: www.kopiosto.fi/avek/cremahakulomake 

 

 Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee monimuotoista kotimaista av-kulttuuria tekijänoikeusvaroin. Varat ovat pääasiassa peräisin yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta. AVEK myöntää tukea elokuvan eri lajityyppien kehittelyyn ja kulttuurivientiin, av-alan tekijöiden jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä festivaalien ja tapahtumien järjestämiseen. AVEK tukee myös lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista myönnetään tukea kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen.

 

 

Juhana Vartiainen Teoston hallituksen neuvonantajaksi

30 000:ta kotimaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa edustavan Teoston hallitukseen on kutsuttu ulkopuoliseksi neuvonantajiksi kansanedustaja Juhana Vartiainen. Vartiainen aloittaa kaksivuotisen kautensa Teoston hallituksen neuvonantajana 18.5.

Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi arvioi Vartiaisen tuovan hallituksen työskentelyyn arvokasta taloudellista näkemystä sekä poliittisen kentän tuntemusta.

”Uskon, että Juhanan vahva taloustieteellinen kokemus ja politiikan tuntemus auttavat Teostoa edistämään ammattimaisen musiikintekijän asiaa muuttuvassa markkinatilanteessa”, Kuusi sanoo.

”Kulttuuristen ja luovien sisältöjen toimialat ovat avainasemassa siinä globaalissa digitaalitaloudessa, joka silmiemme edessä muovautuu. Sisältöjen hallinta ja niiden markkinat ovat hyvin kiinnostavia, ja olen kokemukseni ja osaamiseni nojalla siksi hyvin mielelläni mukana Teoston hallitustyöskentelyssä, suomalaisen luovan työn tekijöiden parhaaksi”, Vartiainen toteaa.

Musiikin tekijöitä ja kustantajia edustavan Teoston hallituksessa ovat säveltäjä Kim Kuusi (puheenjohtaja), säveltäjä Kimmo Hakola, sanoittaja Kaija Kärkinen, kustantaja Ari Nieminen, kustantaja Tommi Tuomainen ja säveltäjä-sanoittaja Markus Nordenstreng. Toisena hallituksen neuvonantajana jatkaa pitkän uran ICT-alalla tehnyt Esa Korvenmaa.

Uusi TelepART-kansainvälistymisohjelma esittäville taiteilijoille käynnistyy

Suomen Benelux-instituutti tukee uudella tavalla esittävien taiteilijoiden kansainvälistä vaihtoa.  TelepART on jatkuvasti avoin ja nopea avustusmuoto taiteilijoiden esiintymismatkakulujen tukemiseen Suomen ja Benelux-maiden välillä.

– Benelux-alueella on potentiaalia toimia ponnahduslautana kiinnostavimmille suomalaistaiteilijoille heidän kansainvälisellä urallaan. Toisaalta Suomessa voitaisiin nähdä nykyistä enemmänkin kansainvälisiä vierailuesityksiä eri esittävien taiteiden aloilta, kertoo TelepART-ohjelmasta vastaava Suomen Benelux-instituutin johtaja Aleksi Malmberg.

TelepART on Suomen Benelux-instituutin uusi, kaksivuotinen pilottiohjelma, jonka puitteissa instituutti tukee erityisesti uransa alku- ja keskivaiheilla olevien tekijöiden esiintymismahdollisuuksia teatterin, tanssin, sirkuksen, esitystaiteen sekä musiikin saroilla. TelepART-tukea voivat hakea suomalaiset taiteilijat, taiteilijoita edustavat tahot ja tapahtumajärjestäjät Benelux-alueelle suuntautuvia esiintymismatkoja varten, ja päinvastoin.

– Maantieteellisen etäisyyden vuoksi suomalaistaiteilijat ovat kansainvälistymisessä lähtökohtaisesti heikommassa asemassa verrattuna keskieurooppalaisiin kollegoihinsa. Monet esiintymismahdollisuudet avautuvat nykyisin myös yhä lyhyemmällä varoitusajalla. Näihin molempiin ongelmiin TelepART pyrkii osaltaan vastaamaan, auttamaan kynnyksen yli, kommentoi Malmberg.

Verkkopohjainen TelepART-haku on jatkuvasti auki ja päätökset tehdään Suomen Benelux-instituutissa vaihtuvien esittävän taiteen ammattilaisten tuella nopeasti, jopa 2 viikon kuluessa. Edellytyksenä tuen saamiselle on taiteellisen laadun lisäksi järjestäjän ja esiintyjän molemminpuolinen sitoutuminen. Kyseessä on nopeasti reagoiva verkkopohjainen mikrotuki matkakuluihin, ja esiintymisen rahoituksesta valtaosan tulee järjestyä muuta kautta. TelepART-haku avautuu tänään 10.5.2016.

Matkatuen lisäksi TelepART-ohjelmassa toteutetaan taiteen kentän ammattilaiskentän vaikuttajien vierailuohjelma. TelepART toteutuu Suomen Kulttuurirahaston ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön tuella, ja yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat TINFO, Tanssin tiedostuskeskus, Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Music Finland, Dutch Performing Arts, Kunstenpunt sekä WBD/T.

Suomen Benelux-instituutti toimii sillanrakentajana Suomen ja Benelux-maiden kulttuurivaihdossa. Brysselissä sijaitseva instituutti on osa Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostoa.

Lue lisää täältä.