EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Greta ja William Lehtisen säätiön apurahat

Julkaistu

Greta ja William Lehtisen säätiö julistaa kuvataiteilijoiden, taideteollisuuden harjoittajien, säveltaiteilijoiden ja arkkitehtien haettavaksi apurahoja. Apurahat on tarkoitettu työskentelyyn tai näyttelyn järjestämiseen kotimaassa tai ulkomailla. Säätiö tukee ensisijassa hakijoiden sellaista toimintaa tai hankintoja, jotka kohdistuvat apurahahakemuksen jättämisajankohtaa seuraavaan 12 kuukauden aikaan.

Kirjalliset hakemukset selvityksineen ja mahdollisine liitteineen, joihin hakija haluaa viitata, on postitettava viimeistään helmikuun 28. päivänä 2018 osoitteella:
Greta ja William Lehtisen säätiö
c/o Säätiön asiamies Jouko Huhtala, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
PL 233, 00130 Helsinki

Hakijan tulee hakemuksen yhteydessä ilmoittaa apurahat, jotka hän on saanut kolmen vuoden aikana ennen apurahahakemuksen jättämistä. Lisäksi hakijan tulee ilmoittaa muut vireillä olevat apurahahakemuksensa, joiden jakamisesta ei vielä ole tehty päätöstä.

Mikäli hakija esittää kirjallisen hakemuksensa tueksi myös kuvamateriaalia, pyydetään hakemukseen liittämään vähintään 3–5 erillistä kuvanäytettä paperitulosteina, mielellään A4-koossa.

Säätiön hallitus päättää apurahoista kokouksessaan, joka pidetään kuluvan vuoden toukokuun lopussa – kesäkuun alussa. Apurahojen saajat tullaan ilmoittamaan säätiön kotisivuilla kesäkuun puoleen väliin mennessä. Lisäksi apurahan saaneille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Yleensä yksittäisen myönnetyn apurahan enimmäismäärä on ollut 5000 euroa.

Lain mukaisesti apurahan maksaja ilmoittaa apurahan saajien nimet Melalle (www.mela.fi). Hakemuksia ei palauteta ja niitä säilytetään ainoastaan hakuvuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: https://www.gretajawilliamlehtinen.fi/ohjeet.htm

Frame Contemporary Art Finland Matka-apurahat

Julkaistu

Framen apurahoja myönnetään seuraaville nykytaiteen aloille: kuvataide, valokuvataide, mediataide, taidekäsityö, sarjakuvataide, performanssi ja äänitaide.

Matka-apurahoja on kolme erilaista:
1) Taiteilijan matka-apuraha näyttelytoimintaan ulkomailla
2) Asiantuntijan matka-apuraha ulkomaille
3) Ulkomaisen asiantuntijan matka-apuraha Suomeen.

Lisätietoja: https://frame-finland.fi/apurahat/hakijat/

Hakuohjeet

Haku vuoden 2018 matkoihin on auki 1.11.2017–31.10.2018. Asiantuntijahaku on auki 31.8.2018 asti. Päätöksiä tehdään joka toinen kuukausi. Tarkemmat hakuohjeet www-sivuilta: https://frame-finland.fi/apurahat/hakijat/.

Hakemus täytetään Framen apurahapalvelussa: https://frame.apurahat.net/frame/.

Musiikin edistämissäätiön (MES) tuet

Julkaistu

Suunnitteletko konserttia? Oletko tekemässä äänitettä? Haluatko keskittyä luovaan työhön? Hae tukea MESiltä.

Tukea haetaan sähköisellä lomakkeella. Mene osoitteeseen hakemus.musiikinedistamissaatio.fi ja kirjaudu sivulle henkilö-, yhdistys- tai yrityskohtaisilla tunnuksilla. Jos sinulla ei ole tunnuksia, rekisteröidy ensin palvelun käyttäjäksi. Saat tunnukset sen jälkeen sähköpostiisi.

Näin teet hakemuksen

Aloita hakuprosessi ajoissa.
Täytä hakemus ja lähetä se. Voit myös tallentaa hakemuksen ja jatkaa täyttämistä myöhemmin.
Liitä musiikkinäytteitä vain pyydettäessä. Näytteiden tulee olla mp3-muodossa ja siinä järjestyksessä, jossa haluat toimikunnan kuuntelevan kappaleet.
Lisää halutessasi hakemukseen muita liitteitä tekstitiedostona. Vältä tarpeettomien liitteiden toimittamista (esim. lehtiartikkeleiden, valokuvien, julisteiden, toimintakertomusten, tilinpäätösten).
Laadi hakemus mahdollisimman realistiselta pohjalta. Harkitse myös tarkkaan, miten suurta tukisummaa haet. Myönnetyt tukisummat ovat useimmiten 30–50 % hankkeen kustannusarviosta.
Hakemukset tulee toimittaa MESille ennen hankkeiden toteuttamista/tuotantojen julkaisemista. Jälkikäteen tulleita hakemuksia ei käsitellä. Poikkeuksen muodostaa äänitetuotantotuki, johon on voinut vuoden 2018 alusta alkaen hakea tukea myös julkaisuajankohdan jälkeen. Tukea on kuitenkin haettava viimeistään 4 kuukautta julkaisuajankohdan jälkeen.

Käsittelyprosessi kestää yleensä 6-8 viikkoa. Päätös lähetetään hakijalle sähköisesti heti, kun se on tehty.

Jos saat myönteisen päätöksen tukihakemukseesi, noudata vastauskirjeen ohjeita saadaksesi myönnetyn tukisumman käyttöösi.

Sähköistä hakujärjestelmää koskeviin kysymyksiin vastaa:

Ulla Haukatsalo
ulla.haukatsalo@musiikinedistamissaatio.fi
puh. 09 6803 4042

Hakeminen ja ohjeet:  https://www.musiikinedistamissaatio.fi/hae-tukea

Frame Contemporary Art Finland

Julkaistu

Framen apurahoja myönnetään seuraaville nykytaiteen aloille: kuvataide, valokuvataide, mediataide, taidekäsityö, sarjakuvataide, performanssi ja äänitaide.

Apurahoja on kahdenlaisia: jatkuvasti haettava matka-apuraha ja kaksi kertaa vuodessa haettava projektiapuraha. Matka-apuraha on suunnattu taiteilijoille, taiteen asiantuntijoille ja työryhmille. Projektiapurahaa voivat hakea yhteisöt kansainväliseen näyttely- ja messutoimintaan. Lisäksi taiteilijat ja yhteisöt voivat hakea projektiapurahaa kansainväliseen taidejulkaisuun.

Hakemus täytetään verkossa Framen apurahapalvelussa: https://frame.apurahat.net/frame/.
Lisätietoja hakumenettelystä https://frame-finland.fi/apurahat/hakijat/.

Antti Ketoselle ja Dallapé-orkesterin Juha Hostikalle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä.

”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin.

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena”

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.

Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin.

Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Tunnustus Ari Hakuliselle

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen.

Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956.

Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna

 

Call for Works by OEGZM, the Austrian Society for Contemporary Music

Julkaistu
The ÖGZM – Österreichische Gesellschaft für zeitgenössische Musik (en: Austrian Society for Contemporary Music) is announcing a call for works, seeking electro-acoustic compositions with or without instruments (see ”guidelines” for details). The call is open to composers of all ages and nationalities.

CALL FOR WORKS

Four compositions will be selected from the submitted works by a jury. The four selected works will receive two performances in Vienna and Graz (Austria) in spring 2019 within the framework of OEGZM´s electronic concert series CROSSTALKS. The composers of the selected works will be announced via e-mail and on the OEGZM Website at the beginning of March 2019.

 

GUIDELINES

1. Instrumentation: 2 categories: a) saxophone (available instruments: soprano, tenor, baritone sax.) and/or double bass plus live electronics or playback b) fixed media. NOTE:All works of (a) must contain an electronic part – either live electronics or playback (fixed media). The maximum number of channels is 4.

2. Submitted pieces may be no longer than 11 minutes duration. A minimum duration of 3 minutes would be appreciated, but is not mandatory.

3. Submissions are due by 31.01.2019 midnight. Composers may submit one work per category (= max. 2 works).

4. The material for the jury – scores (*pdf) and/or playback, fixed media, audio material in stereo and *mp3 only – must be submitted via Dropbox, Google Drive, WeTransfer or a similar download link without expiring date, sent to office(at)oegzm.at before the deadline. We are sorry that scores on paper and sound files on CD, flash drive and other hardware media cannot be accepted.

5. The use of video is possible by means of video beamer + screen, which will be provided on request.

6. A short biography in English (running text, max. 2000 figures including spaces; *pdf) is required.

7. Submissions must contain the following information: Composer´s full name, date and place of birth, full current address, e-mail address and telephone number (including country calling code). NOTE: This Call for Works is not anonymous.

8. There is no submission fee.

If you have any questions, please contact us via our e-mail address office(at)oegzm.at
– www.oegzm.at
– www.facebook.com/oegzm
– www.youtube.com/user/oegzm

Paremmaksi neuvottelijaksi -seminaari

Julkaistu

Lottaliina Pokkinen piti Musiikintekijöiden päivänä 30.10.2018 seminaarin otsikolla Paremmaksi neuvottelijaksi. Lottaliina Pokkinen on juristi, ammattineuvottelija ja tietokirjailija, joka auttaa työkseen luovan alan ammattilaisia sekä Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä että oman yrityksensä Lehtinen Legal Oy:n kautta. Lottaliinan tietokirja ”Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille” julkaistiin viime syksynä.

Seminaarissa käsitellään seuraavia aiheita: Miten neuvotteluihin kannattaa valmistautua? Miten välttää ”hankalan tyypin” maine? Miten puhua rahasta? Asiantuntijan johdolla perehdytään siihen, miten luovan alan tekijä voi parantaa omaa neuvotteluosaamistaan ja -asemaansa. Seminaarin oppien avulla saat käyttöösi ”työkalupakin”, josta saat apua tuleviin neuvotteluihisi.

Tutustu tästä seminaarin materiaaliin.

Vuoden lastenmusiikintekijä 2018 on Orffit

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät perusti ammattilaisraadin, joka valitsi Vuoden lastenmusiikkitekijän palkinnon saajan. Raati kuvailee voittajaa, lastenmusiikkiyhtyen Orffitia näin:

”Voittaja on ollut laadukkaan, älykkään ja hauskan lastenmusiikin asialla jo vuodesta 1994. Ansiokkaan tekstin tuottamisen ja kekseliään sävelkynän ansiosta näitä lauluja tykkää kuunnella aikuinenkin.  Huomionarvoista on myös ennakkoluuloton asenne soittamiseen ja erilaisiin soittimiin. Tämän porukan keikoilla on yksinkertaisesti hauskaa ja kaikesta näkyy, että hommia tehdään suurella sydämellä.”

Kimmo Ojala, Matti Pollari ja Hannu Sepponen on yhtä kuin Orffit. Yhtye on ollut toiminut jo vuodesta 1996.

Tutkimus: pohjoismaisista kuluttajista jo 90 % käyttää musiikin suoratoistopalveluita, maksuttomat palvelut käytetyimpiä

Julkaistu

Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:

  • Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
  • Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
  • Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
  • Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
  • Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
  • Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018.  Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia

Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.

Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).

Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %).  Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.

Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.

Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa

Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).

YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.

Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit

Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.

Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen

58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.

Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi

Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.

HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.

Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018