Kuuntele, mitä Yona kertoo urastaan.
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Tutkimus: pohjoismaisista kuluttajista jo 90 % käyttää musiikin suoratoistopalveluita, maksuttomat palvelut käytetyimpiä
Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:
- Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
- Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
- Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
- Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
- Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
- Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018. Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.
Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia
Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.
Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).
Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %). Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.
Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.
Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa
Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).
YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.
Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit
Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.
Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.
Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen
58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.
Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi
Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.
HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.
Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018
Musiikintekijöiden rahastosta myönnettiin ensimmäistä kertaa täysimääräisenä 12 000 euron arvoinen Erityisstipendi
Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä yhteensä 48 musiikintekijälle. Työskentelystipendejä myönnettiin 28, Hankintastipendejä 12 ja Reissustipendejä 7. Näiden stipendien summat vaihtelivat 750-2500 euron välillä.
”Jälleen suurin paine oli selkeästi työskentelytuen puolella. On hienoa huomata, että Musiikintekijöiden rahasto on löydetty relevanttina tukikanavana – siitä todisteena kierroksesta toiseen korkeana pysyvät hakemusmäärät”, toteaa Jari Eskola, Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja.
Ensimmäistä kertaa myönnettiin myös täysimääräisenä 12 000 euron Erityisstipendi. Sen sai Hannu ”Tuomari” Nurmio kalevalaiseen runouteen liittyvään projektiinsa.
”Olen lanseerannut projektin, epäviralliselta nimeltään Kalevala 2000-luvulle. Tarkoitus on tsekata mitä siitä skenestä – mukaanlukien tietysti koko vanha tallennettu kansanrunous – saisi revittyä irti nykyaikana. Olemme perustaneet KalevalaFest -yhdistyksen jossa on mukana myös Juha Hurme teatteriohjaajana ja -kirjailijana. Emme kumartele kuvia, emmekä niinkään tutki historiaa tai kansatiedettä vaan haluamme tietää voiko se, ja sen inspiroimana tehty uusi materiaali oikeasti kiinnostaa meitä ja laajempaakin yleisöä. Järjestämme ensimmäiset festarit Helsinkiin ensi vuonna ja ehkä myös sarjan klubikeikkoja, joissa esiintyy muusikoita ja näyttelijöitä, jotka haluavat esitellä tuoreita näkökulmia teemaan. Tarkoitus on resurssien rajoissa jatkaa ja laajentaa toimintaa tulevina vuosina”, kertoo Hannu ”Tuomari” Nurmio Erityisstipendin projektistaan ja toteaa voivansa sen avulla keskittyä aiheeseen laajemmin kuin muuten olisi ollut mahdollista.
Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2019.
Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.
www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi
Suomen Musiikintekijät tukee UMO:n Kauan eläköön UMO -Mesenaattikampanjaa
UMO:n vuonna 1976 perustettu orkesteri on kotimaisessa big band – ja jazz-kentällä käsite. UMO:n 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen esittäen monipuolista ohjelmistoa aina jazzista souliin ja klassiseen musiikkiin.
UMO:n taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään haastava. Taustalla ovat muun muassa leikkaukset orkesterin saamassa julkisen rahoituksen tuessa. UMO:n toiminnan jatkuvuus on nyt kriittisessä vaiheessa, sillä Helsingin kaupunki on nimennyt selvitysmiehen tutkimaan orkesterin toiminnan jatkumisen mahdollisuuksia.
– UMO on suomalaisessa musiikkikentässä merkittävä toimija. Nyt rahoitus kattaa vain perustoiminnan ylläpidon, eikä UMO:lla ole mahdollisuuksia esimerkiksi tilata uusia sävellysteoksia. Muun muassa näistä syistä koimme tärkeäksi lähteä tukemaan Kauan Eläköön UMO -kampanjaa 2000 eurolla, kertoo Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.
– UMO:n merkitys suomalaisille musiikintekijöille ja erityisesti uusille musiikillisille avauksille on korvaamaton. Osallistumalla Mesenaattikampanjaan haluamme osoittaa tukemme UMO:lle. Samalla haluamme muistuttaa UMO:n omistajalle, eli Helsingin kaupungille, kuinka tärkeää on varmistaa UMO:n elinvoimaisuus tulevaisuudessakin, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen.
Mesenaattikampanjan rinnalla UMO järjestää Kauan eläköön UMO! -tukikonsertin maanantaina 29.10.2018 Finlandia-talolla. UMOn solisteina konsertissa vierailevat muiden muassa Anna Puu, Paleface, Jimi Tenor, Samit Pitkämö ja Saari, Aija Puurtinen, Higher Ground Vocals, Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Jukka Eskola, Jaakko Kuusisto, Kerkko Koskinen sekä bigbandillinen entisiä umolaisia, mm. Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti, Jukkis Uotila, Pekka Sarmanto ja Pentti Lahti.
Konserttiliput ovat myynnissä Ticketmasterissa ja Mesenaattikampanjassa.
Suomen Musiikintekijät ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä.
musiikintekijat.fi
Top 20 – Future Hitmakers -kurssi
Vuoden 2019 kurssilla tunnetut musiikintekijät kuten Saara Törmä, Lasse Kurki ja Tiina Vainikainen (Top20 -kurssilainen 2016) kertovat omista työskentelytavoistaan, omien biisiensä synnystä ja urapolustaan.
Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat Miika ”Särre” Särmäkari (Rutilus Musiikkimedia Oy), Tom Frisk (Kaiku Songs) ja Jenni Kivikoski (Sony Music Entertainment Finland) valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.
Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.
Vuoden 2019 kurssilla on aiempiin vuosiin verrattuna yksi kurssikerta enemmän. Huhtikuun kurssikerralla Jurek Reunamäki ja Jonas Olsson purkavat tuottamansa hittibiisin osiin, sanallisesti ja ihan käytännön esimerkein.
Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana. Grind Studiosilla tapahtuvan studiopäivän mentorina toimii juuri Teosto 90 -tunnustuspalkinnon saanut Risto Asikainen.
Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.
Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.
Hakulomake ja lisätiedot Teoston sivuilla.
Katso Top 20 – Future Hitmakers -video!
Risto Salminen Teoston toimitusjohtajaksi
”Ristolla on valmiina laajat toimialaverkostot Suomessa ja Euroopassa sekä vankka kokemus ja näkemys musiikin tekijänoikeuksien tehokkaasta hallinnoinnista. Halusimme toimitusjohtajan vaihdoksella hakea Teostolle uutta suuntaa ja uudenlaisia toimintatapoja. Uskon, että Riston erinomainen kokemus alalta yhdistettynä hänen haluunsa uudistaa toimintaa ja tehdä rohkeita avauksia, antavat erinomaisen lähtökohdan tulevaisuuden Teoston kehittämiseen”, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi kommentoi nimitystä.
Tavoitteena joustavat palvelut ja toimivat musiikkimarkkinat
Toimitusjohtajaksi nimitetty Risto Salminen näkee Teoston toiminnan olevan murrosvaiheessa.
”Musiikki- ja sisältömarkkinat ovat sirpaloituneet samalla kun musiikkia kulutetaan ja kuunnellaan enemmän kuin koskaan. Musiikintekijöiden ja -kustantajien kannalta tämä on tarkoittanut sitä, että heidän tulonsa ja korvauksensa ovat pieninä puroina maailmalla ja hankalasti hallittavissa. Teostolla on 90 vuoden kokemus oikeuksien hallinnasta. Uskon, että tämän vankan kokemuksemme ja asiantuntemuksemme sekä kansainvälisen verkostomme turvin olemme tulevaisuudessakin musiikin tekijöille ja kustantajille paras kumppani huolehtimaan heidän musiikin käytön korvauksistaan. Samalla pirstaleinen ja digitalisoituva markkina kirittää meitä kehittämään omaa toimintaamme entisestään”, Risto Salminen sanoo.
”Teoston vahvuus on musiikin tekijänoikeuksien ensiluokkainen osaaminen. Meillä on asiantunteva henkilöstö ja repertoaarissamme Suomen parhaat musiikkisisällöt. Uskon, että menestyksemme avain ja tulevaisuuden kilpailuetu on aktiivinen toiminta musiikkialan verkostoissa ja niiden hyödyntäminen asiakkaidemme parhaaksi. Kaiken keskiössä on se, että tarjoamme ajassa kiinni olevia ja joustavia palveluita asiakkaillemme”, Salminen arvioi.
Teosto
Musiikintekijät ja kustantajat perustivat Teoston vuonna 1928. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. Näin olemme tehneet jo 90 vuotta. Rakkaudesta musiikkiin.
Teosto edustaa 33 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2017 musiikintekijöille ja -kustantajille musiikinkäyttökorvauksia 59,8 miljoonaa euroa.
Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2019
Seinäjoen Tangomarkkinat Oy sekä Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry ovat järjestäneet jo ensimmäisestä Tangomarkkinat-vuodesta 1985 lähtien Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun.
Kilpailun tarkoituksena on löytää uusia tangosävellyksiä ja -tekstejä, edistää tangomusiikkia ja nostaa uusia tekijöitä tangomusiikin pariin. Kilpailun kautta on syntynyt vuosien saatossa yli 6000 uutta tangoteosta.
Vuonna 2019 kilpailu järjestetään Seinäjoen Tangomarkkinoiden 35-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa.
Kilpailu on vuosien saatossa tuottanut monia tangohittejä, mm. Rannalla, Yön kuningatar, Mun aika mennä on, Rakastan rakastan rakastan, Taivas salamoi, Kuu kylmä kuningatar, Raju rakastaja, Lady like, Sua kaipaan, Kiivas ja kaunis, Rakkaus riepottaa, Tango Maria sekä monia muita.
Kilpailun voittoisien tangojen takaa löytyy niin uusia tekijöitä kuin kokeneita ammattilaisia, mm. Lauri Tähkä, Veeti Kallio, Mariska, Seppo Tammilehto, Juha Vainio, Jorma Toiviainen, Jarmo Tinkala, Pertti Haverinen, Aarne Hartelin, Sansa, Mika Toivanen ja Turkka Mali.
Tänä vuonna Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun voittivat Matti Paatelma ja Mirkka Paajanen kappaleella ”Kel onni on”.
Kilpailun 2019 kulku ja säännöt
Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailuun osallistuvan tangon aihe on vapaa ja tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia. Kilpailuun osallistuvan kappaleen materiaali on toimitettava 24.4.2019 mennessä Seinäjoen Tangomarkkinoille.
Voittava tango ensiesitetään ja julkaistaan Seinäjoen Tangomarkkinoilla heinäkuussa 2019. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3 000 euron palkinnon.
Kilpailun tuomaristo julkaistaan alkuvuodesta 2019.
Kilpailun tarkemmat säännöt ja lisätiedot osoitteessa:
https://www.tangomarkkinat.fi/kilpailut/savellys-ja-sanoituskilpailu/
Dorico-koulutusta
Osallistujat tarvitsevat oman kannettavan tietokoneen, jolle ohjelma (tai demo) on ladattu etukäteen. Kurssilla käytetään Dorico Pro 2.1.10 -versiota, joka on uusin saatavilla oleva täysi versio. Demo kannattaa ladata koneelle vasta alle viikko ennen kurssia.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@nuottigraafikot.org
Suomen Musiikintekijöillä on nyt yli 1000 jäsentä
– Samalla kun olen iloinen ja ylpeä upeasta jäsenmäärästämme, tiedostan kasvuun liittyvän vastuun. Jäsenpalvelujemme ja edunvalvontamme on vastattava koko jäsenistön tarpeita. Kehittämämme mentorointipalvelut onkin otettu hienosti vastaan, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.
Jäsenmäärän kasvu on näkynyt Toivosen työpöydällä myös neuvontapyyntöjen määrän kasvussa.
Olemme havainneet muuttuneessa tekijänoikeusjärjestelmässä lisääntyneen neuvontapalvelun tarpeen. Siihenkin olemme reagoineet: vahvistamme neuvontapalvelujamme ja valmistaudumme olemaan musiikintekijän tukena erilaisissa neuvottelu- ja sopimustilanteissa. Olemme tekijän turva, hän kiteyttää.
Myös Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen on erittäin tyytyväinen siihen, että musiikintekijät ovat löytäneet yhdistyksen.
– Tuhannen jäsenen rajan ylitys kertoo selvästi, että yhteisöllisyys ja yhteinen edunvalvonta on tässä ajassa aina vain tärkeämpää. Olemme halunneet kuunnella, mitä musiikintekijät meiltä odottavat ja tarvitsevat. Se on kannattanut! Edustamme iältään, sukupuoleltaan ja genreltään monimuotoista ja aktiivista tekijäporukkaa, joka kokee tärkeäksi niin yhteisen tekemisen ja tapaamiset kuin ammatillisen hyvinvoinnin edistämisenkin. Hyvä me!
Mariska ja Risto Asikainen saivat Teosto 90 -tunnustuspalkinnot
Teosto 90 -tunnustuspalkinnolla haluttiin huomioida kaksi monipuolista, tuotteliasta ja kunnianhimoista musiikintekijää, joiden itselleen ja muille tekemät kappaleet ovat niin laajasti tunnettuja ja pidettyjä, että niiden voi sanoa vaikuttaneen suomalaisten musiikkimakuun jopa pysyvästi.
Palkintojen jakavat luonnehtivat tunnustuksen saajia seuraavasti:
Mariska on sanoittaja, säveltäjä ja artisti, jonka tekemien kappaleiden tyylilajeja ovat tähän mennessä olleet ainakin pop, rock, iskelmä, hip-hop ja punk. Tämän huippulyyrikon tekemiä lauluja ovat laulaneet hänen itsensä lisäksi muun muassa Freeman, Anna Puu, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, PMMP, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti, Samuli Edelmann ja Jenni Vartiainen.
Risto Asikainen on säveltäjä-sanoittaja ja tuottaja, jonka hengästyttävän laaja tuotanto on menestynyt Suomen lisäksi myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Kotimaisista artisteista hän on tehnyt biisejä muun muassa Dingolle, Gimmelille, Kaija Koolle, Teflon Brothersille, Kari Tapiolle, Anna Erikssonille, Robinille, Kasmirille, Isac Elliottille, Nylon Beatille ja Mikael Gabrielille.
Lisätietoa voittajista:
Haastattelu Teostory-verkkolehdessä 5.10.: www.teosto.fi/teostory
Haastattelut podcastissa https://savsansov.teosto.fi/
Kuva: Kreetta Järvenpää