Musiikintekijä Ajankohtaista

Laulutekstien Kahlekuninkaaksi – laululyriikan intensiivikurssi Heikki Salon ohjauksessa

 

Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen koulutus 2013–2014.
 
”Usein minulla on tunne, että lauluntekijä on kuin kahlekuningas Harry Houdini, puettu rautaan, lukkoihin ja kettinkiin, pakattu arkkuun ja veteen heitetty. Sieltä on sukellettava ylös liputtaen valmista laulua kädessä.” – Heikki Salo.
 
Laululyriikassa on hallitsematonta ja kunnioitettavaa voimaa. Jos haluat viestisi maailmalle, tee laulu. Vaikuttavimmat laulutekstit jäävät historiaan soimaan Marraskuussa Pimeyden tangona Satumaahan. Laulutekstit merkitsevät ihmisille paljon ja Suomessa nimenomaan kotimaisella laululyriikalla on poikkeuksellisen vahva asema.
 
Laulun sanoman tulee mahtua pieneen tilaan, osua oikein rakenteeseen, antaa musiikille lisää ja olla melodian kanssa yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Laulun tekeminen on oma taiteenlajinsa ja se pitää opetella samaan tapaan kuin muutkin taidot. Vaikka jokainen laulu on erilainen, taustalla vaikuttavat lainalaisuudet, jotka sanoittajan tulee tuntea.
 
 
 
Laulutekstien Kahlekuninkaaksi -koulutuksessa perehdytään sanoittamisen tekniikkaan ja työkaluihin. Tehokas, selkeä, kiinnostava ja mieleen jäävä ilmaisu on laulunkirjoittajan tavoite. Koulutuksessa hankitaan työvälineitä biisien rakentamiseen ja näkökulmaa laulujen tekemisen kenttään Suomessa. Opettajina toimivat sekä laululyriikan että musiikkitieteen rautaiset ammattilaiset. 
 
Lauluntekijä, YTM ja Miljoonasateen keulahahmo Heikki Salo luennoi, ohjaa ja klinikoi kurssilaisten laulutekstejä. Lähiopetuspäivät rakentuvatkin ainoan suomalaisen laululyriikan oppikirjan tekijän ammattitaidon ja monipuolisen kokemuksen pohjalle.
 
Musiikkitieteen yliopistonlehtori, FT Susanna Välimäki Turun yliopistosta pureutuu luennollaan tekstiin musiikin osatekijänä. Miten sanat toimivat soivassa musiikissa? Minkälaisia merkityksiä sanat muodostavat yhdessä musiikin muiden tekijöiden kanssa (esim. melodia, harmonia, rytmiikka, sointi/saundi, lauluääni, rakenne)? Miten eri genrepiirteet näkyvät ja kuuluvat laululyriikassa?  Dosentti Susanna Välimäen erikoisaloja ovat muun muassa länsimainen klassinen, populaari ja elokuvamusiikki, kulttuurinen musiikkianalyysi ja taiteidenvälisyys. Tutkimuksen lisäksi Välimäki toimii vapaana musiikkikirjoittajana. Hän kirjoittaa kolumneja muun muassa Rondo-lehteen ja tekee musiikkiohjelmia Yleisradiolle.
 
Koulutuksen johtaja on PsT Taina Kuuskorpi, joka ohjaa vertaisryhmää toimimaan kannustavalla ja yhteistyöhön tähtäävällä tavalla. Ryhmästä ammennetaan kirjoittamiseen lisäpotkua, ideoita ja iloa. Lisäksi kokeillaan tekstien tekemistä tiimityönä.
 
 
 
Koulutuksen tavoitteet
 
Koulutuksessa yhdistetään sanoittajan taitoja tukeva käytännön tieto laajempaan näkökulmaan laulutekstien tekemisestä ja asemasta Suomessa. Koulutuksen kovaa ydintä on omien tekstien tekeminen, niistä saatu vertais- ja asiantuntijapalaute ja ohjaus tekstien kehittämiseen kohti persoonallista ilmaisua. Koulutuksen tavoitteena on oman tyylin löytäminen ja terävöittäminen sekä valmiiden laulutekstien aikaansaaminen.
 
Yhteiseksi tavoitteeksi asetetaan laulutekstin tai useamman valmistuminen koulutuksen loppuun mennessä jokaiselta osallistujalta!
 
 
 
Koulutuksen kohderyhmä
 
Koulutus sopii tavoitteellisesti omaa sanoitustaitoaan kehittäville harrastelijoille tai ammattimaiseen laulujen tekemiseen tähtääville. Sanoittaja voi laatia koulutuksessa tekstejä omaan käyttöönsä tai tarjottavaksi muiden artistien esitettäväksi. Myös esimerkiksi kuorot, esiintyvät ryhmät jne. voivat hyödyntää koulutusta. Aiempi koulutus tai kokemus ei ole välttämätöntä, vaan tärkeintä on tavoitteellinen työote. Laulun sanoittaminen ei vaadi musikaalista taituruutta. Koulutus painottuu nimenomaan tekstien tuottamiseen, viestien saamiseen paperille musiikin rakenteisiin sopivasti.
 
 
 
Koulutuksen aikataulu
 
Kurssi alkaa perjantaina 29.11.2013.
 
Muut kurssipäivät ovat lauantai 30.112013, pe 13.12. 10.–11.1. ja 24.–25.1.2014. Opetus tapahtuu Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen tiloissa osoitteessa Kaivokatu 12, Turku.
 
 
 
Kurssin hinta ja sisältö
 
Kurssimaksu 880 euroa (sis. alv).
 
Kurssimaksu sisältää:
 
Lähiopetuspäivät, 7 päivää, yhteensä 31 tuntia.
 
Ennakko- ja välitehtävät sekä tuntiharjoitukset
 
Omien laulujen klinikointi eli henkilökohtainen palaute ja arviointi
 
Asiantuntijaluento
 
Oman laulutekstin tehotyöstäminen valmiiksi kurssityöksi
 
Taustamateriaalipaketti, jossa Kahlekuningaslaji-oppikirja sekä Hiili-albumi.
 
Vertaisryhmän palaute ja tuki
 
Kahvitarjoilut
 
 
 
Ilmoittautumiset ja lisätiedot
 
Kurssille mahtuu mukaan 10–14 osallistujaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja kurssi toteutetaan, mikäli vähimmäisosallistujamäärä täyttyy.
 
 
 
Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantaina 11.10.2013.
 
 
 
Tilaa tarkempi kurssiohjelma ja ilmoittaudu kurssille osoitteeseen
 
taina.kuuskorpi@dnainternet.net tai puhelimitse 040 555 0111.
 
 
 
Lisäksi netissä:
 
 
 

Chrisse Johanssonille Juha Vainio -palkinto

 

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon, 6000 euroa, on tänä vuonna myönnetty sanoittaja Chrisse Johanssonille. Palkinto luovutettiin Johanssonille 26.7. Kotkan Meripäivillä järjestettävässä Yleisessä saunassa -viihdekonsertissa.
 
Juha Vainion Rahaston hallitus perustelee valintaa seuraavasti:
 
Iskelmä on hetken ja aikansa lapsi. Mutta jos onnistuu vuodesta, laulusta ja tyylilajista toiseen vangitsemaan kolmeen minuuttiin jotain niin mieleen jäävää kuin Chrisse Johansson laajassa tuotannossaan, ei voi olla kysymys hetken hurmasta, eikä ainakaan sattumasta. Kysymys on epäilemättä lahjakkuudesta, mutta myös huikeasta taidosta, erehtymättömästä vaistosta ja tyylitajusta, sekä loputtomasta ahkeruudesta. 
 
Chrisse Johanssonin sanoittajaura alkoi lapsuuden pöytälaatikkokirjoituksilla Helsingin Vallilassa ja jatkui Yleisradion ja toimittajaopintojen kautta levy-yhtiöihin PR-työhön ja tuottajaksi. Ja pikkuhiljaa maamme eturivin artistien luottosanoittajaksi. Ensimmäinen levytetty teksti on Hei pikkuinen vuodelta 1969, ja tekstejä syntyy edelleen, ei tosin Vallilassa, vaan Aurinkorannikolla Espanjassa. Johanssonin 70- ja 80-luvun sanoitukset ovat merkittävä osa sen ajan suomalaisen elämänmenon soundtrackia: R-A-K-A-S, Kesän lapsi, Syysunelma, Tule kanssani kylpyyn, Rotunainen, Viikonloppuisä… pelkkä nimen mainitseminen saa koko laulun ja siihen liittyvän tunnelman ja kokemusmaailman vyörymään muistien kätköistä, sanasta sanaan.
 
1970-luku oli C-kasettien, Finnhits-kulttuurin ja käännösiskelmien kulta-aikaa. Chrisse Johanssonia voisi hyvällä syyllä kutsua käännösten kuningattareksi, ellei se kruunu olisi hänelle liian ahdas. Hän ei nimittäin aina suinkaan kääntänyt kappaleita, vaan teki annettuun sävellykseen kokonaan uuden, suomenkielisen tekstin, jolla ei välttämättä ollut alkuperäisen tarinan kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan foneettista kikkailua löytyy sieltä täältä: Et si tu n’existais pas – Etsin kunnes löydän sun, tai ¿Dónde están tus ojos negros? – Onnestain on puolet sinun. Kun käännösiskelmien kultakausi alkoi hiljalleen hiipua, pääsi runsas alkuperäistekstien tuotantokin entistä hurjempaan vauhtiin. Yli 2500 rekisteröidyn kappaleen repertuaariin mahtuu eläviksi ja tuoksuviksi maalailtuja tunnelmakuvia ja etelän eksotiikkaa, intohimoa ja haikeita eroja, vahvojen naisten puheenvuoroja, hurttia huumoria ja jopa lastenlauluja; Popsi popsi porkkanaa on päiväkotien kestohitti jo neljättä vuosikymmentä!
Chrisse Johanssonin tekstit ovat teknisesti moitteettomia, tavupainot ovat aina kohdallaan. Tiukka riimikin taittuu, mutta se ei suinkaan ole itseisarvo. Tärkeintä tuntuu olevan, että sanoitus on yhtä musiikin ja esittäjänsä kanssa. Vaikka teksti syntyisi ennen sävellystä, musiikki ja rytmi on jo sisäänkirjoitettu. Juuri tämä tekee Johanssonin teksteistä niin helposti muistettavia ja tarttuvia. Sanasta sanaan.
 
Juuri nyt iskelmä elää uutta tulemistaan ja iskelmäntekijöiksi tunnustaudutaan rinta rottingilla. Chrisse Johansson on toiminut uuden iskelmän tienraivaajana monella tavalla:
Hän on alusta asti tehnyt vahvoja tekstejä vahvoille naisille.
Hän lähti mukaan iskelmäntekoon ja musiikkibisnekseen aikana, jolloin ala olivielä kovin miesvaltainen. Nyt nais-etuliitettä musiikkialalla ei enää juuri käytetä.
Hän on laajentanut iskelmätekstien aihevalikoimaa niin, että tänään lähes mistä vain voi tehdä laulun.
 
Elvis ry onnittelee!
 
 
Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa. 
Rahaston tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J. Karjalainen (2001), Anni Sinnemäki (2002), Ismo Alanko (2003), Jorma Toiviainen (2004), Mikko Alatalo & Harri Rinne (2005), Edu Kettunen (2006), Pauli Hanhiniemi (2007), Sinikka Svärd (2008), Dave Lindholm (2009), Maija Vilkkumaa (2010), Mikko Kuustonen (2011) ja Samuli Putro (2012).