EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Ikinä ei olla maksettu!

Tekijä: Nina Lith

Ikinä ei olla maksettu!

Julkaistu

MUITA ”best of” – vastauksia ovat olleet muun muassa: ”Tämä on kuluttajasuojalain rikkomus”, ”Voin maksaa yhdestä mutta toisesta en maksa”, ”Kun teillä on näitä omia biisejä, niin ei varmaan tarvitse maksaa?”

Arvaako joku jo, mistä on kysymys?

Kysymys on tietysti tapahtumaluvista ja tapahtuman järjestämiseen liittyvästä korvauksesta musiikin käytöstä. Musiikin julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa, ja siitä pitää maksaa korvaus. Viime kädessä on tietysti kysymys tekijänoikeudesta.

Teostolla on käynnissä tärkeä kampanja liittyen esitysilmoituksiin. Jos esiintyjä ei ilmoita esittämiään kappaleita, tekijät eivät saa korvausta. Tämä on täysin oleellinen asia musiikintekijöiden ammatinharjoittamisen kannalta. Tärkeää on myös se, että tapahtumia järjestävät tahot tietävät vastuunsa ja suhtautuvat niihin vakavasti.

ESIINNYN itse nykyään pääasiassa lapsille tarkoitetuissa tapahtumissa. Kaikenkarvaisia tapahtumia järjestävät erilaiset yhdistykset ja seurat, joissa toimii vapaaehtoisia. Käytännön järjestelyt ovat usein vähän sinnepäin, ja niin on myös tietoisuus tapahtuman järjestämiseen liittyvistä vastuista.

Jos vähänkin epäilen, että luvat eivät ole kunnossa, laitan asiasta erikseen sähköpostia ennen esitysilmoituksen täyttämistä Teoston palvelussa. Alun lainaukset ovat vastauksia sähköposteihini. Viestittely on usein ollut ikävää, vaikka olen itse selittänyt asian ystävällisesti. Ja vaikka kyseessä on usein vain muutaman kympin suuruinen maksu!

Olen ajatellut niin, että kun jaksan ”opettaa” ihmisille tekijänoikeuksien tärkeyttä, seuraava pääsee helpommalla. Kun ”hankala” järjestäjä saa hankittua tunnukset Teoston palveluun, lupa hoituu jatkossa ajoissa ja seuraavan esiintyjän tai tekijän ei tarvitse enää tapella.

OMIEN oikeuksien puolustaminen on raskasta. Mielestäni se on yksi raskaimmista asioista tässä ammatissa. Onneksi oikeuksiaan ei tarvitse yleensä puolustaa yksin, vaan niiden puolesta taistelevat alan järjestöt kuten Suomen Musiikintekijät tai Teosto. Toivoisinkin Teostolta seuraavaksi kampanjaa tapahtumalupiin liittyen. Tekijänoikeuden puolustaminen on meille musiikintekijöille yksi tärkeimmistä asioista, ja yhteistyöstä saamme voimaa.

Voimaa antaa myös se, kun vastaanottaja ymmärtää mistä on kysymys. ”Kiitos paljon kun kerroit, en ollut tästä tietoinen. Hankin heti tunnukset Teostoon”, kuului yksi saamani vastaus. Tällaiset vastaukset luovat toivoa tässä tekijänoikeuksille vihamielisessä ajassamme.

Pauliina Lerche
puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Näin syntyi: Tuhat yötä

Julkaistu

HETI ilmestyttyään hittilistojen kärkeen noussut Tuhat yötä oli Sanin eli Saija Aartelan ensimmäinen julkaistu sanoitus. Maki Kolehmaisen säveltämän laulun piti tulla Aikakoneen ensimmäiselle albumille, mutta Samuli Edelmannin kuultua sen siitä tulikin Samulin ja Sanin duetto.

Sani kertoo, että teksti syntyi, kun Aikakone oli jo saanut levytyssopimuksen.

”Makimaiseen tyyliin tämäkin piti sanoittaa heti, kun olin saanut häneltä sävellysdemon. Hän sanoi tuntevansa, että tässä on joku erityinen juttu. Hänellä oli tapana säveltää hyräillen ja kitaralla säestäen, mutta demoille hän teki pitkälti myös tuotantoa. Niistä sanoittaja sai hyvän fiiliksen ja tunnelman.

OLIN menossa vanhempieni luokse mökille Renkoon. Kun pääsin perille, siellä oli ihan järjetön ukonilma. Salamoi ja jyrisi, ja se kesti monta tuntia, se vain pyöri ja pyöri.

Istahdin mökin lasitetulle terassille, josta näki kaiken kuin elokuvaa katsellen. Istuin siinä, salamat leiskuivat ja järvi vaahtosi kuin meri. Katselin sitä näkyä, kuuntelin Makin melodiaa ja sanat tulivat tajunnanvirtana. lltapäivän ja illan aikana ukkosen riehuessa se syntyi. Alkoi olla jo hämärää, kun sitä viimeistelin. Elettiin kevättä tai alkukesää 1994.

SÄKEISTÖIHIN kuvittelin, mitä oli ennen myrskyä ja mitä myrskyn jälkeen. Laituri tuli keksittynä, sellaista ei rannassa ollut, isoja kiviä vain. Järven muuttuminen mereksi sisälsi sen, että ihmisen mieli on kuin meri.

Rakkauden tunne siinä oli ja se, että ihminen on ihmiselle rakas ihmisenä. Ketään tiettyä henkilöä en ajatellut, vaikka tokihan tekstit usein jollain tavalla sen hetken elämäntilanteesta kumpuaa. Mutta eniten se tuli siitä, että lyöttäydyin siihen sävellyksen ja luonnon isoon tunnelmaan.”

”MAKI kuuntelutti biisin BMG:n Asko Kallosella. Tämän jälkeen asiat etenivät kuulemani mukaan niin, että Samuli Edelmann sattui istumaan Askon työhuoneen sohvalle ja Asko soitti tämän hänelle. Samuli oli kysynyt, kukas tämä nainen on, tästähän tulisi hyvä duettobiisi. Asko soitti Makille, voidaanko tehdä tämä näin. Se oli Makille ok, ja minäkin innostuin, ihan mahtavaa! Olin jo sitä ennen tykännyt Edelmannin jutuista ja käynyt keikoillakin.

Äänityksessä ei monta ottoa tarvittu. Me ajateltiin Samulin kanssa fraseerauksessa niin samalla tavalla.

HETI kesällä 1995 Tuhat yötä nousi hittilistojen kärkisijoille ja pysyi siellä pitkään. Sen suosio viitoitti tietä myös Aikakoneelle. Syksyllä ilmestyi meidän albumi, ja siitä isoimmaksi hitiksi nousi Odota. Asko Kallonen olisi jättänyt sen albumilta pois, mutta Maki vaatimalla vaati, että se on otettava mukaan.

Monella tuntuu edelleen olevan se käsitys, että nämä isoimmat hitit ovat täysin Makin biisejä. Sanoitukset teki aina joku muu bändistä, ja onnekseni sain tehdä useamman hittisanoituksen. Maki oli upea säveltäjä, mutta Aikakoneen biisit tehtiin aina yhteistyössä.

KEIKOILLA moni on tullut kertomaan Tuhat yötä -biisin merkityksestä, miten se on tuonut voimaa ja lohtua joskus hyvinkin vaikeissa elämäntilanteissa. Siksi näitä lauluja tehdään.”

Näin syntyi: Bara Bada Bastu

Julkaistu

RUOTSIA vuoden 2025 Euroviisuissa edustanut Bara bada bastu syntyi kesällä 2024 kuuden tekijän yhteistyönä. Kertosäe hahmottui ruotsalaisen Anderz Wrethovin päässä vain muutamaa päivää ennen määräaikaa.

Laulun ensimmäisen version tekivät KAJ-yhtyeen jäsenet keskenään, kertoo Axel Åhman:

”Kirjoitimme sitä vanhempieni mökillä Vöyrillä. Oli heinäkuu ja joka mökillä oli lomailijoita. Sauna tuntui hauskalta aiheelta. Ruotsalaisille se edustaisi jotain hyvin suomalaista, ja esitykseen saisi komiikkaa ja visuaalisuutta.

KUN teimme biisistä demon, nimenä oli kaksi vaihtoehtoa: Mer vatten på stenarna sekä Den finska urkraften. Tyyliltään se oli rockin, jopa hevirockin suuntaan. Kertosäkeen melodia oli ihan eri kuin lopullisessa, siinä oli suomalaista mollia. Sanat alkoivat: ‘Mer vatten på stenarna, så sveittin yr. Ångorna ska virvla över mossmark, kärr och myr.’

Lähetimme demon Ruotsiin sähköpostilla 11. elokuuta. Sieltä ei kuulunut pariin viikkoon mitään, ja luulimme jo koko jutun rauenneen.”

TODELLISUUDESSA Ruotsissa ei oltu toimettomia. Anderz Wrethov kertoo kuunnelleensa demon heti sen saatuaan:

”Demo ja idea oli tosi hyvä, mutta tuntui, että Melodifestivalenissa tämä ei vielä riitä. Kotona Vellingebackenissa tein eri vaihtoehtoja kertosäkeeksi. Syyskuu ja määräaika lähestyi, kun se lopullinen melodia ja lähes lopullinen teksti tuli päähän. Sen syntyessä oli heti se maaginen tunne vatsanpohjassa. KAJ’n demo antoi tekemiseen inspiraation, ja tunsin olevani yhtyeen neljäs jäsen. En ollut studiossa eikä minulla ollut mitään soitinta. Äänitin siitä demon pelkästään laulamalla. Kun sitten vielä kuuntelin tekemiäni eri kertsivaihtoehtoja, tämä oli omaa luokkaansa.

Teksti meni näin: ‘Vi ska bada bastu, bastu. Ånga upp och släpp all stress idag! Bastubröder, vi är dom som glöder, hundra grader, mår bra. Bara bada bastu, bastu. Hetta på och sjung med oss i kör! Ooh-whoa! Bada bastu, ja. Sauna!’

MUISTAN hyvin, kuinka ‘bara bada bastu’ ja ‘bastubröder vi är dom som glöder’ alkoivat tuntua tosi hyviltä. Siinä oli vapautumista ja hulluttelua, ei mitään monimutkaista. On ollut stressaava päivä ja uutiset maailmalta on mitä on, mutta me veljet vain saunotaan. Kuulostaa yksinkertaiselta ja itsestäänselvältä, mutta sellaisen keksiminen on usein kaikkein vaikeinta.

Kertsin löydyttyä työstin biisiä Kristoferin (Strandberg) ja Robertin (Skowronski) kanssa – säkeistöjä myös – ja lisäsimme sen ‘yksi, kaksi, kolme’. Teimme demon ja lähetimme pojille. He työstivät edelleen, lisäsivät Vöyrin murretta ja muuta. Esimerkiksi tango ja Arja Saijonmaa on suoraan heiltä, se oli välillä poissa, mutta palautettiin.

LAULUSTA tuli niin onnistunut varmaan siksi, ettemme tehneet sillä asenteella, että sen täytyisi voittaa. Usein mellobiisiä tehdessä on levy-yhtiön edustajia ja managementia, jotka painaa päälle ja antaa rajoituksia. Muutenkin on eri asia tehdä artistille, jolta jo valmiiksi odotetaan voittoa. Tässä saimme vapaasti tehdä sitä, mistä me kaikki kuusi itse pidimme. Niin siitä tuli jotain todella uniikkia, ‘lite udda, lite loco’.

Tyylillisestikin siitä tuli fuusio, jossa oli vaikutteita monesta eri genrestä ja tekstissä se paikallisuus, kun KAJ laulaa oman kotipaikan murteella. Oli mahtavaa saada tehdä jotain tällaista ihan uuden ryhmän kanssa!”

Jaakko Löytty – Kahden maanosan kansalainen

Julkaistu

1. Alku

”Minähän olen viettänyt lapsuuteni Namibiassa. Siellä innostuin ylipäänsä luomisesta, piirtämisestä ja maalaamisesta. Kun tultiin Suomeen, huomasin että eihän nuoriso täällä piirrä ja maalaa vaan kuuntelee Jimi Hendrixiä ja Beatlesia.

Namibiassa olin soittanut pianoa, ja jatkoin sitä Suomessa. Tampereella menin musiikkiopistoon, ja samalla aloin tehdä itsekin kappaleita.

Tärkein juttu oli, kun sain neljä-viisitoistavuotiaana ensimmäisen kitaran, se vei mut ihan kokonaan. Musiikkiopinnoista oli se iso hyöty, että opin nuotit. Otteet eivät olleet vain otteita, vaan sointuja ja harmoniaa.

Olin aika introvertti nuori, eikä mulla ollut paljon kavereita. En ollut mikään seurakuntanuori, ei ollut yhteisöä jolle olisin lauluja tehnyt. Tein ihan omasta halustani, ja jostain syystä jo mun ensimmäiset laulut oli hengellisiä.”

2. Kumppani Kaija Pispa

”Aika pian biiseihin tuli rakkausteemoja, ja samoihin aikoihin aloin seurustella Kaijan kanssa.

Hänelle kieli on ollut aina helppo asia, ja runoja Kaija on kirjoittanut lapsesta saakka. Esittelin hänelle varhaisia laulujani, ja hän sanoi, että ei noin voi tehdä, täytyy tehdä näin. Kaija on ollut läsnä mun lauluntekemisessä siitä asti.

Vaikka nykyään teenkin lauluja itsenäisesti, näytän kuitenkin kaiken Kaijalle. Ja hän sanoo heti, että ei noin vaan näin. Usein ne on kieleen liittyviä huomioita, mutta keskustellaan me myös aiheista.

Meistä julkaistiin juuri kirjakin, nimeltään Luomiskertomus. Se oli kirjailija Heimo Hatakan idea. Sanoin, että onnistuu, jos kyseessä on minun ja Kaijan yhteinen kertomus. Siitä tuli kaksoiselämäkerta, jossa käydään meidän molempien elämäntyö läpi.”

3. Punainen laulukirja

”Olimme menossa ensimmäisen bändini kanssa Vammalaan kirkon nuorisopäiville esiintymään, mutta joku äänentoistoon liittyvä asia unohtui matkasta. Minä menin sitten yksin paikkaamaan bändiä. Lauloin neljä lauluani, ja ihmiset innostuivat valtavasti.

Aloin tehdä lisää lauluja. Pohdin itse, millaisia niiden pitäisi olla, koska ei ollut esikuvaa. Suomalaisia hengellisen musiikin levyjä ei oikein vielä ollut.

Syntyi eka levyni Asioita joista vaietaan (1974), joka on jälkeenpäin ajatellen aika huvittavakin, kun siinä on hengellisiä lauluja ja lapsellisia hassutteluja. Levystä tuli kuitenkin suosittu, ja aloin kiertää Suomea laulamassa laulujani. Siten minusta kehkeytyi tämmöinen vähän erilainen hengellisten laulujen laulaja.

Seuraavaksi pyydettiin, että voisinko toimittaa Nuoren seurakunnan veisukirjan, eli Punaisen laulukirjan uuden painoksen. 19-vuotiaalle annettiin sellainen tehtävä. Kaijan kanssa me sitten sitä tehtiin. Lisättiin sinne mun biisit ja jotain muuta mitä oli ilmassa.

Mun laulut ovat sillä tavalla yksinkertaisia ja tarttuvia, että niistä on tullut suosittuja yhteislauluja.”

4. Kahden maan kansalainen

”Alun perin meitä pyydettiin tekemään muistolaulu Martti Rautaselle, joka oli ensimmäisiä lähetyssaarnaajia Namibiassa. Vaikka Kahden maan kansalainen on tehty yhtä tarkoitusta varten, Kaijan teksti puhuu niin yleispätevästi, että ihmiset pystyvät löytämään siitä kosketuspintaa omaan elämäänsä.

Meidän yllätykseksi se levisi kaikkialle. Sitä on laulettu häissä, hautajaisissa, konfirmaatiossa ja kastejuhlissa. Ensimmäiset ihmiset, joista me kuultiin että laulu oli koskettanut, oli inkeriläiset mummot. Martti Rautanen oli kotoisin Inkeristä ja sinnekin se laulu oli levinnyt.”

5. Afrikan vaikutus

”En minä afropoppia kuullut vielä lapsena, paitsi ehkä Miriam Makebaa aika varhain. Mutta kyllä sieltä tarttui sellainen estettinen ymmärrys. Jotain semmoista kauneutta, mitä on heidän tyylissään. Namibiassa kuulin paljon paikallista virrenveisuuta, joka on pehmeää, moniäänistä, harrasta ja samalla älyttömän elämänmyönteistä.

Sitten kun aloin vähän myöhemmin Suomessakin kuulla afrikkalaista musiikkia, niin tajusin että se oli mulle jo tuttua. Että tämä soundi ja klangi on mun juttu. Aloin kuunnella Amerikan rootsia, gospelia ja bluesia, ja kyllähän ne muhun vaikutti.

Myös reggaessa kaikuu se sama Afrikka. Reggaessa tietenkin viehätti myös uskonnollinen paatos, vaikka se onkin eri uskontoa kuin mitä itse edustan. Bob Marley oli mulle aivan ehdoton suosikki ja idoli.”

6. Biisit syntyvät viheltäen

”Minä sävellän etupäässä viheltämällä. Makaan sängyllä ja tavallaan puhisen melodioita. Ja koska tunnen nuotit, näen samalla visuaalisesti, mitä vihellän. Sen takia mun sävellykset on sellaisia aika yksinkertaisia.

Sitten kun olen aikani vihellellyt, otan kitaran ja kokeilen, että oliko se niin kuin ajattelin. Sen jälkeen saatan vielä muokata sitä.

Sanoituksetkin teen niin, että makaan sängyssä ja kirjoitan kännykkään tekstejä. Kirjoitan säkeen tai pari, ja jos en keksi heti lisää sanottavaa, niin panen sen pois ja palaan myöhemmin.

Aluksi tekstin tekeminen oli hidasta ja hankalaa, mutta kun on ollut niin hyvä sparraaja, on ammattitaito kehittynyt ja nykyään ne syntyy aika helposti. Teen lauluja muillekin.”

7. Hengellisen ja sekulaarin raja

”Vaikka sanotaan, että Suomesta on tullut moniarvoisempi, niin jostain syystä tällainen kristillinen puoli on vielä punainen vaate monelle.

Minähän olen tehnyt koko ajan monenlaista. Uskonnollisen musiikin lisäksi on ollut vahvoja yhteiskunnallisia teemoja, kannanottamista luonnonsuojelun ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Ja sitten olen tehnyt monelle levylle parisuhdelauluja.

Nuoresta asti olen halunnut tehdä kauniita asioita. Nuoruuteen liittyy kapinointi, ja minä ehkä kapinoin kauneudella. Minussa oli aimo annos hippeyttä, ja se kukkaiskauneus, mikä hippiliikkeessä oli esillä, viehätti kovasti.

On se tietenkin jossain vaiheessa uraa käynyt mielessä, että voisin operoida enemmän myös popin alueella, mutta sitten on aina varoituskellot soineet. Se on kuitenkin niin kuluttavaa yrittää tehdä hittejä ja pysyä pinnalla. Ihminen kuluu siinä liikaa.”

8. Veljekset Löytty

”Meitä on viisi veljeä, joista kolme on musiikin kanssa tekemisissä: Sakari (rumpali), Mikko (basisti) ja minä. Kun aloin tehdä yksin lauluja, me asuttiin Ylöjärvellä ja isä oli siellä kirkkoherrana.

Ajattelin, että olisi mukava musisoida muidenkin kanssa. Sakari innostui rummuista ja osti ensin vain virvelirummun ja haikan. Mun mielestä se oli puutteellista, joten ostin hänelle bassorummun. Bändiin tarvittiin myös basistia, joten Mikko ryhtyi siihen hommaan.

Meillä on edelleen Velj. Löytty -bändi. Parhaillaan harjoitellaan uutta ohjelmistoa ja keikkoja on tulossa.”

9. Lapsuuden joulut

”12-vuotiaaksi meidän perheen joulut oli Namibiassa. Siellä oli kesä, kuumin aika vuodesta ja sadeaika. Vanhemmat yritti pitää joitain suomalaisia jouluperinteitä yllä, jos nyt ei lanttulaatikkoa niin bataattilaatikkoa edes.

Asuttiin lähetysasemalla, ja kyllä sielläkin suomalaisia joululauluja laulettiin. Oli jännä ristiriita, kun ympäristön konteksti oli niin erilainen.

Myöhemmin oltiin sitten omalla perheellämme Senegalissa kuusi joulua. Sielläkin oli kuuma, kaskaat lauloi ja aasit huusi. Nyt sitten meidän nuorempi tyttö on Zimbabwessa töissä, joten siellä ollaan oltu viimeiset joulut ja taas mennään.”

10. Motto

”En minä vaan me kaikki yhdessä, ubuntu.”

Aili Järvelä: ”Hyvinhän tämä on mennyt!”

Julkaistu

Aili Järvelä nauraa paljon. Hän huvittuu varsinkin vaikeiden asioiden kohdalla ja vitsailee repeilemisensä olevan ”defensiivistä hullunnaurua”. Ei se kuitenkaan ihan niinkään ole. Järvelällä vain on paljon sitä, mitä taidealalla tarvitaan: hersyvää itseironian tajua.

Järvelän syyskuussa ilmestynyt kolmas sooloalbumi Vuori on vaikuttava jousiorkesteri- ja popmusiikkia yhdistelevä teos. Hän toteutti sen yhdessä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, harpisti Laura Hynnisen ja lyömäsoittaja Samuli Kosmisen kanssa.

”Olin ajatellut pitkään, että olisi kivaa tehdä omaan musaan jousiorkesterisovituksia. Olen työskennellyt orkesterien kanssa ja mulla on viulistitausta, joten se sointimaailma on minulle tuttu ja kotoisa”, Järvelä perustelee.

Ajatuksista asiaan päästiin vuonna 2020, kun Järvelä ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri pitivät yhdessä Taidetestaajat-konsertteja.

”Se oli ensimmäinen kerta, kun sovitin omaa musiikkiani orkesterille. Siitä jäi hyvä fiilis ja puhuimme, että tehdään ihmeessä joskus lisää tätä. Taisi joku levyn tekemisestäkin jotain mainita.”

Järvelän seuraava levytysprojekti oli Sointi Jazz Orchestran kanssa tehty albumi Unituulia (2021), johon hän sävelsi ja sovitti uusia lauluja big bandille. Sen jälkeen syntyi perinteisempi bändilevy jälleen uusista lauluista, Älä pelkää (2023).

”Älä pelkää -levyn jälkihöyryissä tuumin, että nyt voisi olla paikallaan yhteistyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. Kesällä aloin soitella tyypeille, että lähtisittekö mukaan tällaiseen. Kaikki suostuivat, vaikka mulla ei ollut mitään biisejäkään vielä.”

Sitten ei tarvinnut enää kuin säveltää, sanoittaa ja sovittaa.

JÄRVELÄN luomistyö poikkeaa monista muista.

”Yleensä alan kuulla päässäni aika valmista kamaa. Hahmottelen harmoniamaailman ja tunnelman pitkälle mielessäni. Kun näen maalin, johon musiikki on menossa, alan täyttää tyhjiä kohtia. Mitään kaavaa ei ole, mutta yleensä ensin tulevat melodia ja harmoniat. Usein äänitän mieleen tulevia pätkiä sanelimeen.”

Järvelä kertoo, ettei koulutuksestaan huolimatta ole erityisen hyvä musiikin teoriassa. Sen vastapainoksi hän pystyy työskentelemään päänsä sisällä.

”Musiikkia tehdessäni en välttämättä käytä mitään instrumenttia. Naputtelin useimmat Vuori-levyn kappaleet suoraan Sibelius-nuotinnusohjelmaan. Säestysinstrumentit eivät ole vahva lajini, joten en yleensä fiilistele niillä säveltäessäni. Mutta siinäkin on poikkeuksia. Saatan joskus pyöritellä jotain sointukiertoa pianolla.”

Vaikka sävellyksen voi sovittaa lukemattomilla eri tavoilla, Vuoren kappaleiden asuja ei tarvinnut etsiä.

”Sovitukset olivat selkeinä mielessäni. Kun alan kuulla mielessäni sävellystä, tiedän jo, millainen sovitus siihen on tulossa. Mänty-biisin tein yhdeltä istumalta, päivässä. Harva biisi valmistuu niin nopeasti.”

JÄRVELÄ kertoo pitävänsä sanoittamista biisintekoprosessin haastavimpana osana.

”Teen tekstiaihioista muistiinpanoja, joista saattaa olla hyötyä hädän hetkellä. Vuoren orkestraalinen maailma saneli, millaisia lyriikoista tuli. Ei sellaiseen musiikkiin olisi voinut kirjoittaa esimerkiksi arttuwiskarimaisia sanoituksia. Soundi nivoo kappaleita yhteen ja tekstit löytävät toisensa sitä kautta.”

Vuoren ainoat harjoitukset pidettiin tammikuussa 2025 orkesterin ja harpistin kanssa.

”Pekka Kuusisto harjoitutti orkesterin ja tuotti äänitykset. Hänellä on pitkä historia sekä minun että Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. Se oli hyvä kolminaisuus. Kollektiivista kunnioitusta ja luottamusta.”

Äänitykset saatiin valmiiksi vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana. Sitten orkesteri ilmoitti Järvelälle, että julkaisukonsertin päiväksi sopisi 27. syyskuuta 2025. Eikä valitettavasti mikään muu.

”Sanoin, että se tulee ihan liian pian, mutta kyllä se mulle käy”, Järvelä sanoo ja nauraa jälleen. ”Myöhemmin olen käynyt kollegoiden kanssa mielenkiintoisia keskusteluja siitä, voiko pakon edessä tehdä hyvää matskua.”

”Minä ajattelen, että jos jää odottamaan inspiraatiota, ei tule valmista. Kun teen musiikin ja nuotit valmiiksi, niin sitten ne ovat nimenomaan valmiita. Studioon ei mennä fiilistelemään ja hakemaan tunnelmaa. Se kaikki on jo kirjoitettu musiikkiin.”

Järvelä rahoitti Vuoren enimmäkseen omilla rahoillaan. Se oli mahdollista, koska orkesteri halusi olla mukana hankkeessa.

”Suuri säästö tuli siitä, että orkesteri soitti osuutensa osana toimintaansa. Minun ei tarvinnut maksaa heille palkkaa ja saimme käyttää orkesterin tiloja Kokkolan Musiikkikeskus Snellmanissa. Fordell-salissa harjoiteltiin ja Snellman-salissa äänitettiin.”

Kulut olivat silti suuret. Järvelä haki projektiin apurahoja monelta eri taholta, mutta aluksi ei tärpännyt. Lopulta Pohjanmaan Taike avusti hanketta summalla, joka kattoi vajaan neljäsosan menoista.

”Jos lasken mukaan kaiken muusikoiden palkoista tiedotukseen, somekampanjaan, musiikkivideoon ja vinyylin painatukseen, niin kyllä siihen liki 30 000 euroa meni.”

Laskujen maksua helpottaa hiukan se, että Vuoren ensimmäinen vinyylipainos on myyty loppuun. Järvelän musiikki on myös striimattavissa, mutta siitä hänellä ei ole paljonkaan sanottavaa.

”Musiikkini on toistaiseksi siellä, mutta vihaan sitä koko systeemiä sydämeni pohjasta”, hän kuittaa. Ja nauraa lämpimästi.

AILI Järvelä tulee Kaustiselta ja muusikkosuvusta. Hänen isänsä on kolmannen polven pelimanni ja koulutettu ammattiviulisti, äiti musiikkiin erikoistunut luokanopettaja. Perheen kaikki viisi lasta, joista Aili on nuorin, ovat ammattimuusikoita.

Tietoinen oman musiikin tekeminen alkoi vasta aikuisena mutta kupli pinnan alla jo varhain.

”Kun äiti haki minut päivähoidosta, lauloin koko kotimatkan improvisoimiani lauluja. Alle kouluikäisenä äänittelin kasetille laulunpätkiä. Kasettien happoinen ja dadaistinen kama oli aika samanlaista kuin se, mitä löytyy sanelimeltani nyt.”

Laulu on ollut aina Järvelälle luontainen ilmaisukanava. Viulua hän kertoo soittaneensa ”melko vakavissaan” lukioikään saakka.

”Inhosin harjoittelemista ja tiesin, että ellen harjoittele kunnolla, en pääse viulistina huipulle. Yhtenä päivänä kuuntelin Alban Bergin viulukonserttoa, jossa viulun viimeinen ääni soi ihan helvetin hienosti ja pitkään. Tajusin, että en tule pystymään siihen koskaan, jollen muuta harjoituskoppiin.”

Järvelä vaihtoi viulun lauluun, koska – ja tämän sanoessaan hän nauraa taas – laulua ei tarvitse harjoitella.

”Opiskelin pop/jazzlaulua kolme vuotta Jyväskylän konservatoriossa. Vuonna 2007 hain Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan musiikkikasvatusta. Pääinstrumenttini vaihtui useaan otteeseen ja lopulta se oli klassinen laulu. Valmistuin 2017.”

Oman musiikin luominen alkoi toden teolla opintojen päätyttyä. Musiikintekijänä Järvelässä hämmästyttää laaja-alaisuus. Soolomateriaalin lisäksi hän on säveltänyt musikaalin Katrina – Laulu naisesta, ja parhaillaan työn alla on toinen musikaali.

”Kaikki lähti siitä, kun olin viulistina Jakob Höglundin Kalevala-musikaalissa. Hän pyysi minut muusikoksi ja näyttelijäksi Once-musikaaliinsa ja sen jälkeen säveltämään Katrinan. Suostuin empimättä. On aina hauskaa päästä tekemään ison kaaren juttuja.”

Myös Järvelän haaveet ovat sellaisia juttuja.

”Haluaisin tehdä isoa musiikkia jonkin ison yhtiön isoon leffaan. Se olisi tosi luonteva maasto minulle, koska olen aina ollut isojen soundien ja isojen laulujen tyyppi. Olisi mahtavaa saada iso projekti. Täydellisessä maailmassa siitä vieläpä saisi isot rahat, joiden turvin pääsisin eläkkeelle”, nelikymppinen Järvelä sanoo, ja taas häntä naurattaa.

AJATUS eläköitymisestä on alan rankkuuteen liittyvää huumoria, mutta siinä on myös vissi pointti. Järvelä korostaa, ettei musiikin tekeminen ole mitään muusan seurassa leijailua.

”Minä elän ja hengitän musaa. Tämä ammatti on minulle tärkeä ja haluan tulla tässä koko ajan paremmaksi. Mutta tämä on silti työtä eikä mitään sen kummempaa. Ei mitään, mitä pitäisi mystifioida. En minä tästä koko ajan nauti eikä musiikintekijän ura ole minulle mikään paratiisi. Tämä on ajoittain aika rajua. Mutta niin voi olla mikä tahansa muukin työ, jos sen tekee hyvin.”

Olennaista on se, että työn tulokset ovat tekijälleen tärkeitä.

”Muistan kaiken säveltämäni musiikin ja hävikkiä tulee todella vähän. Yksi itselleni merkittävimmistä biiseistä on Vuori-levyn Apollo. Albumin harjoituksissa tuli hiljaista, kun Apollo soitettiin ekan kerran läpi. Se oli ravisuttava kokemus. Ihmiset pyyhkivät silmiään. Melkein pyyhin itsekin, vaikka en todellakaan liikutu omista tekemisistäni.”

JÄRVELÄN vuoden 2025 viimeinen projekti toteutuu yhdessä Tapiola Sinfonietan kanssa.

”Sävelsin sille parikymmentä minuuttia musiikkia, jota esitetään odottaville vanhemmille kohdennetuissa Synnyn-konserteissa joulukuussa.”

Säveltäjä kertoo saaneensa työn tekemiseen vapaat kädet. Eikä hän muuta odottanutkaan.

”Eipä minua olisi varmaankaan pyydetty säveltämään, ellei olisi haluttu saada musiikkia, jollaista teen. Itse en osaa kuulla, mikä tekemääni musiikkia yhdistää. Ehkä olen liian lähellä sitä. Mutta moni muu on kyllä sanonut tunnistavansa sen piirteen.”

Musiikkikasvatuksen tutkinto antaa Järvelälle valmiudet opettaa musiikkia. Se ei kuitenkaan ole hänen tiensä.

”Veri vetää kuin koira musiikintekemiseen päin. Vaikka kituuttaminen välillä kyllästyttää, niin hyvinhän tämä on mennyt. En ole joutunut myymään sieluani eli tekemään asioita, joita en halua tehdä.”

”Alle kouluikäisenä äänittelin kasetille laulunpätkiä. Kasettien happoinen ja dadaistinen kama oli aika samanlaista kuin se, mitä löytyy sanelimeltani nyt.”

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Julkaistu

Keräämme nyt ilmoittautumisia edellä mainituista tehtävistä kiinnostuneista jäsenistämme. Suomen Musiikintekijöiden jäsenyys on ainoa kriteeri näihin luottamustoimiin. Ilmoita kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn 27.1.2026 mennessä!

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 28.4.2026 suoritetaan Suomen Musiikintekijöiden hallituksen ja Georg Malmstén -säätiön hallituksen vaalit.

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenyys on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (poislukien heinä-elokuu) sekä kokouksien ulkopuolella työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksiin osallistumisesta ja työskentelystä maksetaan palkkio.

Georg Malmstén -säätiössä yksi säätiön pääasiallisista tehtävistä on apurahojen jakaminen ja säätiön hallituksen jäsenten tehtävänä on apurahahakemusten käsittely. Säätiössä kokouksia on neljä vuodessa ja niistä maksetaan kokouspalkkio.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii Heimo Hatakka.

Lähetämme lomakkeiden täyttäneiden tiedot vaalivaliokunnalle tiedoksi päätöksentekoa varten.

Ilmoitamme keväällä kiinnostuksensa ilmoittaneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusjäsenyteensä aikana saada apurahaa Musiikintekijöiden rahastosta eikä Georg Malmstén -säätiöstä.

Toimi näin

  • Täytä ja lähetä lomake viimeistään 27.1.2026. Lomakkeen tiedot lähetetään vaalivaliokunnalle, joka ottaa sinuun mahdollisesti yhteyttä hallitusehdokkuuteen liittyen.
  • Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn.
  • Ilmoitamme asian etenemisestä kaikille halukkuutensa ilmoittaneille.
  • Voit tiedustella lisää Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä toiminnanjohtaja Aku Toivoselta, aku.toivonen@musiikintekijat.fi, puh. 050 559 0025.
  • Georg Malmstén -säätiön liittyvistä kysymyksistä voi kysyä säätiön hallituksen sihteeriltä Sari Maunulalta, sari.maunula@musiikintekijat.fi, puh. 040 573 4289.
  • Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

Täytä hakemuslomake

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus

  • Pauliina Lerche (puheenjohtaja, erovuorossa)
  • Kyösti Salokorpi (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Jiri Kuronen (erovuorossa)
  • Nelli Milan
  • Amanda Mäläskä
  • Maija Ruuskanen (erovuorossa)
  • Topi Salmi

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus

  • Maija Kaunismaa (puheenjohtaja)
  • Miro Palokallio (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Tomas Järvinen
  • Jaakko Kiuru (erovuorossa)
  • Yatta Malmstén (suvun edustaja)
  • Jarkko Niiranen
  • Kimmo Numminen
  • Piia Viitanen (erovuorossa)

Open Call – The Camille Awards 2026

Julkaistu

The Camille Awards on eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) elokuva- ja TV-sävellyskilpailu. Palkinnot jaetaan 22.9.2026 Wienissä.

Open callilla haetaan ehdokkaita kolmessa eri kategoriassa, joista valitaan yksi Suomen edustaja per kategoria. Lopullisen valintatyön tekee kansainvälinen tuomaristo.

Lähetä hakemukseksi viimeistään 19.1.2026 sähköpostitse osoitteeseen nina.lith@musiikintekijat.fi.

Luethan ohjeet huolella. Alla lisätietoa ja hakemusohjeet englanniksi. Huom: vain Suomen Musiikintekijöiden jäsenet voivat hakea.

Palkinto

Kategorioiden voittajat palkitaan taiteilija Caroline Brissetin tekemällä palkintopatsaalla. Ehdokas pääsee myös juhlatilaisuuteen Wieniin.

Lähetä nämä tiedot:

Send the following information

  • Name of the Composer
  • Nationality of the Composer
  • Name of the featured Film/Documentary/Series (täsmennä, mihin kategoriaan ilmoitat teoksen)
  • Date of première in Europe (European premiere screening between 1 January 2024 and 31 December 2025)
  • Link and password/account offered by the production company to watch the entry with English Subtitles

Huolehdi, että linkki on katsottavissa seuraavasti:

The link and password need to be valid during the first selection phase (26 February 2026 – 13 April 2026), and, in the case of a nomination into the second selection phase, during the second selection phase as well (23 April 2026 – 23 June 2026).

The categories are as follows:

  • One nominee for ‘Best Original Film Score’
  • One nominee for ‘Best Original Score for a Feature Documentary’
  • One nominee for ‘Best Original Music for a Drama Series’

Awards by the artist Caroline Brisset © Abdel Rakoon

The  Camille  Awards

Previously known as Grand Scores, ECSA’s European Film Composer Awards have been renamed the Camille Awards as a tribute to Camille Saint-Saëns, the composer of the first music ever composed for a fiction film: The Assassination of the Duke of Guise in 1908.

The Camille Awards is an event dedicated to celebrate film music and its composers. Scores from different categories will be awarded during a ceremony in Vienna, Austria in the frame of the ECSA Session hosted by the Austrian Composers Association, taking place on 22 September 2026.

The following achievements shall be honoured annually with a Camille Award:

1. Best Original Film Score

Award presented for one film score in the respective two years.

2. Best Original Music for a Drama Series

Award presented for one score for a drama series screened in the respective two years.

3. Best Original Score for a Feature Documentary

Award presented for music written directly for a feature documentary in the respective two years.

Eligibility

a. Only the principal credited composer(s) responsible for the conception and execution of the work as a whole shall be eligible for a Camille Award.

b. Only original scores made specifically for the production are eligible.

c. An original score is a substantial body of original music.

a. An audible and significant rendition of the music must be used in the body of the film. It is the film/TV series version of the music that will be considered.

d. Scores will qualify as eligible if the motion picture or TV series for which the score was composed has had its European premiere screening between 1 January 2024 and 31 December 2025. This edition of the Camille Awards thus covers a period of two years as there was no ceremony organised in 2025.

e. Unless noted otherwise, scores for motion pictures will be eligible if they are used in a feature-length fiction film of 70 minutes or more that had its European premiere in a commercial cinema theatre or on online public streaming platforms.

f. If not in English, the films and series (pilot or first episodes) for which the scores have been written, must be submitted with English subtitles.

g. The submissions by the different organisations should be scores composed by a composer coming from their own countries – regardless of the origin of the production.

h. The production companies will need to provide a link with a password or information on where to access the films, documentaries and series (pilot episodes) from which the scores have been written. The links must be accessible within the timeframes of the first selection phase (26 February 2026 – 13 April 2026), and, in the case of a nomination, in the second selection phase too (23 April 2026 – 23 June 2026).

More information

ECSA

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. With more than 55-member organisations across Europe, the Alliance speaks for the interests of music creators of art and classical music (contemporary), film and audiovisual music, as well as popular music.

The main objective of the Alliance is to defend and promote the rights of authors of music at the national, European and international levels by any legal means. It advocates for equitable commercial conditions for composers and songwriters and strives to improve social and economic development of music creation in Europe.

ECSA was initiated in 2006 in Vienna within the framework of the Mozartjahr. It was established as an alliance in March 2007 in Madrid with the purpose of becoming the central organisation representing the interests of all music creators in Europe, giving every composer and songwriter a European voice.

FFACE Committee

The Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE) is the committee of ECSA dealing specifically with issues affecting composers of film, advertising and other audio-visual music. The committee aims to assert and maintain the specificity of the profession, reinforce the dialogue with producers, editors and broadcasters and facilitate exchanges and mobility of professionals.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Desibeli.netin Mika Rothille ja Roll FM -radiokanavalle

Julkaistu

Kiitosperusteluissa Musiikintekijöiden hallitus kiittää Mika Rothia erityisesti siitä, että hän seuraa erittäin tarkasti ja innostuneesti kotimaista musiikkikenttää ja kirjoittaa ahkerasti arvioita uusista julkaisuista sivustolleen.

”Monelle lauluntekijälle juuri Mika Rothin arvio on tärkeä ensimmäinen julkaistu kirjallinen arvio äänitteestä. Rothin työ innostaa ja kannustaa tekemään uutta musiikkia”, perusteluissa todetaan.

”Desibeli.net perustettiin vuonna 2001 ja alusta asti lehden painopisteenä on ollut musiikki, joka ei pääse riittävästi esiin perinteisessä mediassa, korostaen kotimaisia musiikintekijöitä. Musiikki on tärkeää, sillä voidaan muuttaa maailmaa, vaikka sitten yksi riffi ja melodia kerrallaan. Tämä kunnianmaininta on arvokas tunnustus työllemme kotimaisen musiikkikentän monimuotoisuuden esille tuomisessa. Erityisen hienoa on sen saaminen itse musiikintekijöiltä, kiitos”, Mika Roth sanoo.

Roll FM -radiokanavaa puolestaan kiitetään siitä, että se toimii täysin soittolistavapaasti, soittaen monipuolisesti ja genrerajoja ylittäen kotimaistakin musiikkia.

”Kanava mahdollistaa radiosoiton suurelle joukolle indieartisteja, joilla ei ole asiaa perinteisten kaupallisten toimijoiden ääniaalloille”, Musiikintekijöiden hallitus toteaa.

”Suuri kiitos Suomen Musiikintekijöille tästä arvokkaasta kunniamaininnasta – olemme aidosti liikuttuneita. Roll FM on 10 vuoden ajan ollut olemassa vain yhden asian takia: musiikin, ja siksi tämä tunnustus suoraan tekijöiltä itseltään tuntuu kaikkein tärkeimmältä. Se muistuttaa, miksi tätä kanavaa joka päivä tehdään”, kiittää Ari Rajala Roll FM:stä.

Kunniamaininnat myönnettiin 9.12.2025 yhdistyksen pikkujoulujuhlassa.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2025 Mika Roth (Desibeli.net) ja Roll FM -radiokanava
2024 Musamimmien päivä -tapahtuman työryhmä
2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Suomen Musiikintekijöissä uudistuksia ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä

Julkaistu

Uudistusten myötä jäsenet voivat jatkossa hyödyntää yhdistyksen oman juristin tarjoamaa neuvontapalvelua. Lisäksi tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, ja etäosallistumismahdollisuuksia lisätään. Jäsenille tarjotaan jatkossa myös työhyvinvointipalveluja ja entistä enemmän työkaluja oman osaamisen kehittämiseen. Muutosten toteuttamiseksi toimiston henkilökunnan tehtäviä ja vastuualueita on määritelty uudelleen.

Lumi Ollila keskittyy neuvontaan

Yhteisöpäällikkönä toiminut Lumi Ollila aloittaa uudessa tehtävässään Musiikintekijöissä juristina. Lumi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, ja hän on jo useamman vuoden ajan antanut musiikintekijöille neuvontaa toiminnanjohtaja Aku Toivosen tukena. Hän on myös itse musiikintekijä ja artisti, joten sopimusasiat, pohdinnat työn hinnoittelusta ja muut arjen käytännöt ovat hänelle tuttuja myös tekijän näkökulmasta.

“Olen todella innoissani siitä, että saan tulevaisuudessa keskittyä täysin neuvontaan. On hienoa, että voimme tarjota tällaista palvelua musiikintekijöille. Toivon, että tekijät löytävät neuvontapalvelumme äärelle ja käyttävät sitä rohkeasti. Monimutkaisten tai hankalilta tuntuvien sopimusasioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin – käydään niitä läpi yhdessä.”

Jojo von Hertzen yhteisöpäälliköksi

Yhdistyksen koordinaattorina toiminut Jojo von Hertzen aloittaa vuoden alussa yhteisöpäällikkönä. Hän vastaa jatkossakin tapahtumista, jäsenpalveluista ja -eduista sekä tekee yhdistyksen viestintää erityisesti sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän huolehtii yhdenvertaisuusasioista ja niiden kehittämisestä yhdistyksen toiminnassa.

“On mahtavaa päästä kehittämään yhteisöämme entistä eläväisemmäksi ja saavutettavammaksi! Yhdistyksen tavoitteena on, että jatkossa tapahtumia järjestetään enemmän muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi pyrimme järjestämään tapahtumia myös etänä tai hybridinä, jolloin useammalla on mahdollisuus osallistua.”

Sari Maunula siirtyy osittain eläkkeelle

Pitkään yhdistyksessä toiminut talouspäällikkö ja sihteeri Sari Maunula siirtyy huhtikuussa 2026 osittain eläkkeelle, mutta jatkaa työtään osa-aikaisesti. Sari huolehtii edelleen jäsenmaksuista, matkakorvauksista ja palkkioiden maksamisesta sekä Villa Vikanin varauksista. Lisäksi hän toimii jatkossakin Georg Malmstén -säätiön koordinaattorina ja sihteerinä.

“On ilo jatkaa osana tätä yhteisöä ja pitää huolta siitä, että talousasiat sujuvat. Suomen Musiikintekijät on ollut minulle pitkään kuin toinen perhe.”

Nina Lithin tehtävät laajenevat

Viestintäpäällikkö Nina Lith toimii jatkossa viestintä- ja järjestöpäällikkönä. Nina vastaa edelleen viestinnän johtamisesta ja lisäksi muun muassa yhdistyksen henkilöstöasioista. Hän toimii jatkossa myös yhdistyksen hallituksen sihteerinä.

“Olen innoissani siitä, että saan kehittää yhdistyksen sisäistä toimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia samalla, kun viestintä pysyy vahvasti sydämenasiana”.

Aku Toivonen jatkaa toiminnanjohtajana

Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaa tuttuun tapaan Aku Toivonen, joka vastaa edelleen Suomen Musiikintekijöiden toiminnasta ja taloudesta.

“On hienoa nähdä, miten organisaatiomme kasvaa ja uudistuu. Meillä on loistava tiimi ja yhteinen tavoite: tukea musiikintekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla.”


Kuvassa vasemmalta Jojo von Hertzen, Lumi Ollila, Sari Maunula, Aku Toivonen ja Nina Lith. 

Yhteystiedot

Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tukipäätökset on julkaistu

Julkaistu

Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tuet on myönnetty. Musiikin luoville tekijöille suunnatussa apurahahaussa jaettiin 560 000 euroa. Alan hankkeita rahoitettiin yhteensä 133 000 eurolla. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus kokouksessaan 26.11.2025.

Tukea myönnettiin 31 hakijalle, joista kolmetoista sai 32000 ja kahdeksantoista 8000 euron suuruisen apurahan. Hanketukea sai tänä vuonna yhteensä kolme hakijaa.

Löydät Teoston kulttuurisäätiön myöntämät apurahat tekijöille ja tuet hankkeille Teoston kulttuurisäätiön sivuilta.

Ensimmäisen toimintavuotensa 2024 aikana säätiö tuki kotimaisen musiikin tekijöitä ja rahoitti alan hankkeita yhteensä 508 000 eurolla. Säätiö vastaanotti yhteensä 1601 hakemusta ja tukea sai yhteensä 68 säveltäjää, musiikin tekijää tai yhteisöä. 100 000 euroa käytettiin alan rakenteita vahvistavaan tukitoimintaan, jolla säätiö tähtää musiikin tekijöiden ja teosten esillepääsyyn.