Music We made -palvelu tuo tekijätiedot esiin

Julkaistu 27.5.2024

Tekijätietoja on vaihtelevassa tarkkuudessa löytynyt CD-levyjen kansilehtisissä, mutta suoratoistopalveluissa melko heikosti tai ei ainakaan sillä tarkkuudella mihin Music We Made pyrkii.

Kuka tahansa, joka on osallistunut jossakin roolissa äänitteen tekoon (esittäjänä, musiikin tekijänä, tuottajana, kansitaiteen tekijänä jne) voi rekisteröityä palveluun ja merkitä rooleja äänitteissä. Käyttöliittymä kehitettiin sellaiseksi, että jokainen pystyy hyvin nopeasti merkitsemään omat roolinsa. Kaikki voivat myös ilmoittaa mitä rooleja toisilla henkilöillä on äänitteissä ja kutsua heitä palveluun. Palvelu on maksuton.

Miten palvelu toimii?

Rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä pääsee vahvistamaan ja muokkaamaan hänelle jo merkittyjä rooleja. Näin yhteistyöllä voi syntyä hyvin kattavaa tietoa äänitteistä. Käyttäjälle syntyy myös profiili palveluun. Siihen on listattu kaikki äänitteet, joiden tekemiseen hän on osallistunut, jolloin se toimii kätevänä portfolio-linkkinä.

Music We Made pyrkii hyvään tiedon laatuun seuraavin tavoin:

Tietoa kerätään olemassa olevista avoimista tietokannoista.
Music We Made tarjoaa helpon mahdollisuuden musiikin ammattilaisille tiedon tarkistamiseen ja lisäämiseen.
Palveluun pääsee vain kutsusta. Palvelun käyttäjät voivat kutsua muita palveluun.
Kaikki palvelun keräämä tieto on avointa ja kaikkien nähtävillä palvelussa.

Uusia päivityksiä

Videot

Rooleja voi nyt merkitä videoille (Youtube-videot). Videon voi myös linkittää musiikkikappaleeseen, joka on audioraitana videossa. Tällöin kappale näkyy videon sivulla sekä kappaleelle merkityt roolitiedot. Katso esimerkkinä BEHMin video Sata vuotta:

BEHM – Sata vuotta (https://www.musicwemade.com/app/videos/jH36-sRYedM)

Videot näytetään henkilöprofiilissa samalla tavalla kuin albumit, jos henkilöllä on rooleja videossa. Ja tietenkin myös videoille voi kirjoittaa tarinoita.

Käyttöliittymäparannuksia

Hakutoiminto ehdottaa hakutermejä ja Youtube videot on mukana hakutuloksissa (vain kirjautuneille käyttäjille)
Viimeisimmät albumit, tarinat ja videot löytyvät Julkaisut-linkistä päävalikossa
Uudistettu design, jossa tavoitteena rauhallisempi yleisilme
Päävalikon kapea versio päälle/pois klikkaamalla palvelun logoa (selainversiossa tietokoneella)
Monia pieniä käytettävyysparannuksia

Music We Made

Palvelusta on myös iOS- ja Android -sovellukset ladattavissa AppStoresta tai sivuston kautta. Uusi versio päivittyy applikaatioihin pian.

Jojo von Hertzen Suomen Musiikintekijöiden koordinaattoriksi

Julkaistu 27.5.2024

Hän tulee työskentelemään erityisesti yhdistyksen tapahtumatuotannon ja sosiaalisen median viestintätehtävien parissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tapahtumatuotannoista, monipuolisista musiikkialan tehtävistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hän on myös Musamimmien päivä -tapahtuman perustaja ja työryhmän jäsen, mikä kertoo hänen innokkuudestaan kehittää musiikkialaa yhteisöllisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi. Musamimmien päivä on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiotapahtuma.

Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith on ilahtunut, että von Hertzen hakeutui tehtävään.
”Jojon tausta ja osaaminen soveltuvat tähän tehtävään erittäin hyvin. Hän myös tuntee yhdistyksemme, toimintatapamme sekä musiikin kentän erittäin kattavasti. Olemme iloisia, että saamme hänet osaksi tiimiämme.”

Jojo von Hertzen kertoo hakeneensa koordinaattorin tehtävää, koska on aina ollut laajasti kiinnostunut musiikkialasta ja sen kehittämisestä. Myös Suomen Musiikintekijät yhteisönä kiinnostaa häntä erityisesti.

”Olen saanut jo monipuolisesti kokemusta musiikkialalta, ja tämä tehtävä mahdollistaa jälleen uudenlaisen kulman ja mahdollisuuden osaamiseni kehittämiseen. Olen myös itse musiikintekijä, ja haluan ehdottomasti olla mukana kehittämässä alaamme ja tätä hienoa yhteisöä, joka Suomen Musiikintekijät on. Odotan innolla tähän porukkaan hyppäämistä ja uuden oppimista ympäristössä, jossa pääsen tekemään töitä sekä loistavan tiimin kanssa, että itselleni tärkeiden asioiden parissa”, von Hertzen sanoo.

Jojo von Hertzen aloittaa määräaikaisessa tehtävässään elokuun alussa.

Lauluni aiheet -sävellyskilpailu 2024

Julkaistu 23.5.2024

Lauluni aiheet -sävellyskilpailu on avoin kaikille säveltäjille, sävellyksen opiskelijoille, muusikoille ja musiikintekijöille. Kilpailuaika on 17.5.-8.9.2024. Sävellykset tehdään kilpailun järjestäjän ennalta valitsemiin teksteihin. Kilpailutoimikunta on tilannut tekstit tunnetuilta suomalaisilta sanoittajilta ja tekstintekijöiltä: Lasse Heikkilältä, Vilja-Tuulia Huotariselta, Tittamari Marttiselta, Sarianna Tammilehdolta sekä Merja Saloselta. Sävellyksessä on oltava aukikirjoitettu melodia ja säestys joko aukikirjoitettuna tai soinnutettuna.

Lastenkulttuuri ja sen ilmiöt kehittyvät ja muuntuvat jatkuvasti: nyt alkavassa sävellyskilpailussa etsitään uusia lauluja, jotka puhuttelevat varsinkin varhaisnuorten ikäluokkaa ja innostavat heitä laulamaan heille suunnattuja uusia lauluja. Kilpailun tuloksena syntyvät laulut tulevat täyttämään selkeän tarpeen, joka on tällä hetkellä 12-vuotiaiden lasten lauluohjelmistossa.

Sävellyskilpailu huipentuu Tampereella 5.10.2024 järjestettävässä, koko perheelle suunnatussa Lasten kanssa laulaen -lastentapahtumassa, jossa sävellyskilpailun voittajateokset esitetään ensimmäistä kertaa julkisesti. Sävellyskilpailusta saatavat uudet laulut ovat osana toukokuussa 2025 järjestettävän Laulun aarre 2 -lasten laulukilpailun ohjelmistoa. Näin varmistetaan uusien laulujen aktiivinen integroituminen varhaisnuorten lauluohjelmistoon.

Lisätietoja kilpailusta ja ilmoittautuminen: www.lauluniaiheet.fi

Tutustu sääntöihin

Kilpailun säännöt löytyvät täältä. Huomioithan, että kilpailussa on osallistumismaksu 20 e/sävellys.

Musiikin luovan alkutuotannon kanta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan

Julkaistu 20.5.2024

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea päätti viime eduskuntakauden lopulla edistää yhtä, yhtenäistä perusturvaetuutta, ja tämä tavoite on myös osa Orpon hallituksen ohjelmaa. Eri etuuksien selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on myös kulttuurialan ammattilaisten etu, kunhan uudistukset toteutetaan alan erityispiirteet tunnistaen. Edellytys erityispiirteiden huomioinnista koskee myös yhdistelmävakuutuksen valmistelua. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo huomioida nämä erityispiirteet: hallitus valmistelee yhdistelmävakuutusta ”parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina”. Hallitus myös ”ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää taide- ja kulttuurialan toimeentulo-ongelmien tunnistamista sekä oikeanlaisten ratkaisujen löytämistä, mikä puolestaan onnistuu parhaiten yhteistyössä alan kanssa. Siksi alan edustajat kannattaa pitää mukana uudistusten valmistelussa myös jatkossa. Ohessa musiikin luova alkutuotanto esittää kantansa em. uudistuksiin.

Musiikin luova alkutuotanto: yhdistelmävakuutus

Tarvittavat toimet:

Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Musiikin luova alkutuotanto: sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä. Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi.
Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla. Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman.

Alla tarkemmin Musiikin luovan alkutuotannon kannasta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan.

Yhdistelmävakuutus ja sosiaaliturva 2024–2025

Yhdistelmävakuutus

Nykyinen ansiosidonnainen turva perustuu selkeään jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Tällöin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi, sillä alalle on tyypillistä, että tulot kertyvät useasta eri lähteestä. Osa näistä tulolähteistä ei ole minkään vakuutuksen piirissä: esimerkiksi MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä apurahalla työskentely ei kartuta ansiosidonnaisten etuuksien työssäoloehtoa, vaikka monille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille ne ovat keskeinen osa toimeentuloa. Viimeistään korona-ajan massatyöttömyys paljasti ansiosidonnaisen turvan repaleisuuden jo valmiiksi epävarmassa asemassa olevien taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten näkökulmasta.

Yhdistelmävakuutus kohentaisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka

saavat tuloja sekä palkansaajana että yrittäjänä
eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken työssäolon voisi laskea yhteen, vaikka olisi
vakuutettuna useamman eri järjestelmän (TYEL, YEL ja MYEL) kautta.

Yhdistelmävakuutus ei siis ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja, joita käsitellään tämän lausunnon loppuosassa.

Tarvittavat toimet:

Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

Yksi, yhtenäinen perusturvaetuus on myös taide- ja kulttuurialan etu, kunhan uudistus toteutetaan alan erityispiirteet huomioiden. Pelkän mekaanisen yhtenäistämisen lisäksi uudistus tarjoaa mahdollisuuden huomioida työelämän moninaisuus sosiaaliturvan kriteereissä aiempaa paremmin. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Erityispiirteiden huomioinnin lisäksi merkitystä on myös sosiaaliturvan yleisillä ehdoilla ja tasolla: iso osa taide- ja kulttuurialan ammattilaisista on pienituloisia, jolloin esimerkiksi etuuksien sovittelumahdollisuudet ja suojaosat sekä asumistuen merkitys korostuvat alalla työskentelevien ihmisten toimeentulon kannalta. Siten sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset osuvat laajasti myös taide- ja kulttuurialaan.

Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä

Toimeentulon menettämisen hetkellä turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia – ammatin harjoittamisen tavasta ja mahdollisesta yrittäjyydestä riippumatta.

Sosiaaliturvaetuuksien kriteereissä on huomioitava taide- ja kulttuurialalle ominaiset piirteet, kuten epäsäännöllinen ja vaikeasti ennakoitava toimeentulo sekä osa-aikainen yrittäjyys.

Taiteilijoille tyypillisiä tulomuotoja kuten tekijänoikeustuloja ja apurahoja on tarkasteltava oikeudenmukaisesti suhteessa siihen, miten muita tulomuotoja tarkastellaan osana etuuskäsittelyä. Vain pieni joukko tekijöitä saa näiden tulomuotojen kautta säännöllisen, pitkäaikaisen ja elämiseen riittävän toimeentulon, jolloin muiden tulojen puuttuessa sosiaaliturvaa tarvitaan täydentämään toimeentuloa. Siksi hallituksen päätös heikentää useiden eri etuuksien suojaosia herättää huolen taide- ja kulttuurialan pienituloisten, epäsäännöllisesti tuloja saavien ihmisten toimeentulosta.

Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi. Tässä jaottelussa taide- ja kulttuurialan tekijät luokitellaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, mikä taas vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Toisinaan tämä luokittelu ei vastaa henkilön tosiasiallista tilannetta: ihminen saatetaan luokitella yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi edes Y-tunnusta tai toiminimeä. Aivan liian herkästi syntyy asetelma, jossa järjestelmän näkökulmasta helpointa olisi olla kokonaan työtön. Tämä kannustinloukku voidaan poistaa päivittämällä etuuksien kriteerit vastaamaan tämän päivän todellisuutta.

Nykyisten etuuskriteerien myötä yrityksen perustaminen näyttäytyy riskinä, ellei ole riittävän varma, että pystyy hankkimaan yritystoiminnalla elämiseen riittävän toimeentulon hyvin pian yrityksen perustamisesta lähtien. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa tarkentamalla sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien kriteereitä niin, ettei pelkkä yrityksen olemassaolo johda sosiaaliturvan epäämiseen tai muihin heikennyksiin, vaan päätökset perustuvat mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisista tuloista. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista.

Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla

Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: pohjoismainen työvoima- palvelumalli edellyttää työttömältä aktiivisuutta, mutta toisaalta liika aktiivisuus voidaan katsoa joko työttömyyden päättymiseksi tai esteeksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin työttömyysturvaa ei voi saada. Samalla esimerkiksi yrittäjän työttömyyden päättyminen edellyttää nimenomaan aktiivista vaivannäköä: yrittäjän on itse pyrittävä hankkimaan asiakkaita ja muita tuloja oman yrityksensä kautta.

Aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja. Pelkällä yrittämisellä ilman tuloja ei saa vuokraa tai kauppalaskuja maksettua. Taide- ja kulttuurialalla on yleistä, että tulottomien jaksojen aikana joutuu työskentelemään verrattain paljon pystyäkseen hankkimaan seuraavan apurahan, työkeikan tai tilauksen. Tätä ei nykymalli tarpeeksi huomioi.

Erityisen hankalaa on, että jo pelkkä taiteen tekeminen ilman siitä syntyviä tuloja saatetaan katsoa työttömyyden tai toisaalta työmarkkinoiden käytettävissä olemisen päättymiseksi. Muiden työttömien kohdalla kirjoittaminen, maalaaminen tai säveltäminen ilman tuloja ei tyypillisesti vaikuta etuuskäsittelyyn – taiteilijoiden kohdalla taas on toisin. Etuuskäsittelyssä on tunnistettava taide- ja kulttuurialalla työskentelyn erityispiirteet.

Kansainvälisen kantelekilpailun tulokset

Julkaistu 20.5.2024

Suomen Musiikintekijät tuki tapahtumaa palkitsemalla musiikin tekijyydestä, eli säveltämisestä, sanoittamisesta ja sovittamisesta erikoispalkintoja. Näitä palkintoja myönnettiin usealle kilpailijalle eri sarjoissa.

Kaikki Kansainvälisen kantelekilpailun tulokset luettavissa Kanteleliiton sivuilta.

Markus Nordenstreng jatkaa Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajana

Julkaistu 8.5.2024

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 23.4.2024 valittiin yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja uusia jäseniä hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pauliina Lerche.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uusina jäseninä musiikintekijä, muusikko Jiri Kuronen sekä säveltäjä, muusikko, esiintyjä ja teatterimusiikin ammattilainen Maija Ruuskanen. Jussi Chydenius ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Lisäksi hallituksessa jatkavat Markus Nordenstreng ja Noora Tuuri, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia.

Hallitus järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan toukokuun alussa. Kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi laulaja-lauluntekijä, muusikko Markus Nordenstreng. Hän on toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2015.

”Kiitän nöyrästi luottamuksesta! Lähitulevaisuus vaikuttaa varsinkin julkisen kulttuurirahoituksen ja siihen liittyvän edunvalvonnan näkökulmasta haastavalta murrosajalta. Toivon kykeneväni toimimaan uuden hienon puheenjohtajamme Pauliinan käsinojana ja tukena”, Nordenstreng sanoo.

Ottiko verottaja yhteyttä apuraha-asioissa?

Julkaistu 29.4.2024

Asia koskee Teoston koronatukea, eli mikäli sait vuonna 2021 ja/tai 2022 Teoston myöntämää koronatukea yli 2 000 euroa/vuosi Musiikintekijöiden rahaston kautta, olet saanut verottajalta yllä mainitun kirjeen, jonka mukaan verotustasi tullaan korjaamaan. Verottaja tulkitsee, että Teoston koronatuki ei täytä verovapaan apurahan kriteerejä, vaan on veronalainen palkkio.

Teosto on luvannut korvata koronatuen saajille sen aiheuttaman lisäveron. Lisätietoa saat myös Teoston lähettämästä asiakastiedotteesta, joka on luettavissa täällä.

Saat toimintaohjeet Teostosta koronatuki@teosto.fi tai 050 525 4101 avoinna ma-pe 10-12. Palvelussa on tällä hetkellä ruuhkaa.

Music x Media -liput erikoishintaan Suomen Musiikintekijöiden jäsenille

Julkaistu 29.4.2024

Music x Media -liput erikoishintaan

Suomen Musiikintekijät tukee jäsentensä osallistumista Music x Media -tapahtumaan maksamalla osan lippuhinnasta!

Suomen Musiikintekijöiden jäsenten erikoishinnat:

Yhden päivän lippu 49 euroa + alv

Kahden päivän lippu 80 euroa + alv

Kolmen päivän lippu 120 euroa + alv

Ohjeet:

Erikoishinnat ovat voimassa 30.6.2024 saakka, jonka jälkeen hinta nousee, joten ole nopea!
Lippuja on myynnissä rajoitetusti
Jäsenyys tarkastetaan
Osta liput näiden ohjeiden mukaisesti, jotta saat edut. Huom: kirjaudu Musiikintekijöiden verkkosivuille sisään, niin näet varauskoodin.

Lue lisää www.musicmedia.fi. Kaikki seminaaripassit sisältävät myös pääsyn Lost In Music -showcase-festivaalin keikoille ympäri Tamperetta voimassaolopäivinään. Lue lisää tapahtumasta www.lostinmusic.fi

Lisätiedot: info@musicmedia.fi

Call for works: ECSA Playlist 2024 – Celebrating female composers

Julkaistu 29.4.2024

Mikäli haluat teoksesi ECSAn soittolistalle, lähetä ehdotuksesi viimeistään 28.5.2024. Lähetä vain yksi teos. Soittolistalle lisätään kolme teosta per maa, joten mikäli ehdotuksia tulee enemmän kuin kolme, listalle lisättävät arvotaan. Pyrimme huomioimaan soittolistalle lisättävien teoksien monimuotoisuuden. Alla ohjeet ja lisätietoa englanniksi. Lähetäthän hakemuksen englanniksi.

Discover ECSA’s music creators playlist – Call for Works

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) is pleased to launch a call for works to be considered for Discover ECSA’s music creators Playlist.

After two successful editions in 2022 and 2023, ECSA will once again create a collection of compositions and songs coming from the ECSA member organisations, to be published on 21st June 2024 on World Music Day. The goal is to promote European composers and songwriters and increase their visibility to the wider public. With this playlist, ECSA aims at actively guiding the public in discovering recent releases from numerous European countries and creating its very own, one of a kind “European Music Listening Experience”. The playlist will help raising awareness of music creators in the ECSA network.

The theme of this year’s playlist is ”Celebrating female composers”. Since several years, ECSA has been active to strive for more gender equality and diversity in the music industry with various initiatives. However, we still see an underrepresentation of female composers and songwriters in music. This year’s theme of “Discover ECSA’s music creators playlist” will therefore celebrate the works of our members’ female composers. By putting their music in the spotlight, we hope to foster a more diverse and inclusive landscape for music creators.

Playlist release: 21 June 2024.

How to attend

Send the following information

Title and credits
Duration
Genre
Links to Spotify and Apple Music
Links to social media (used for promotional purposes)

Send the application by 28.5.2024 to nina.lith@musiikintekijat.fi

Additional information

Credits should include: “(Song Title); Written by (songwriters/composers); Produced by (producer); Performed by (possible artist); Published by (musical work copyright claimant)”
If the work is not released yet but, it is guaranteed that it will be before the 21^st June 2024, please make sure the following is also annexed to the submission: Recording of the entry (MP3 format only)

Requirements

1. Works must have been written by (at least one) female (identifying) composer(s);
2. Works must have been published within the last 15 years;
3. The song/s and compositions submitted need to be available on both Spotify and Apple Music;
4. All formations of available instruments are allowed;
5. All music genres are allowed in the submissions;
6. We encourage pieces of all lengths but ask that the piece does not exceed 10 minutes;
7. All entries must “be partially credited at least” to members of the ECSA member organisations.

Biisikilpailu Etno-Espan juhlavuoteen – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

Julkaistu 29.4.2024

Etno-Espa-festivaalia on järjestetty Helsingissä Espan lavalla kesästä 2005 lähtien. Edes pandemiavuodet eivät tuoneet taukoa festivaalijärjestelyihin, joten uutta kansanmusiikkia ja maailmanmusiikkia on tarjolla helsinkiläisille ja turisteille jo kahdennenkymmenennen kerran 5.-15.8.2024.

Juhlavuoden kunniaksi tapahtuman järjestävä Etno-Espa yhdistys ry järjestää yhdessä Suomen Musiikintekijät ry:n kanssa kaikille avoimen biisikilpailun. Yhteistyössä on mukana myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kilpailun teemana on “Kansanlaulu 2050”. Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, mutta kilpailun järjestäjät kehottavat nyt katsomaan vielä harppauksen eteenpäin. Millainen voisi olla kesän 2050 kovin kansanmusiikkibängeri? Ollaanko katsetta käännetty taaksepäin, millaisista genreistä otetaan vaikutteita, mikä on kansanlaulun olemus?

Kilpailuun osallistutaan mp3-muotoisella äänitteellä 31.5.2024 mennessä ja voittaja valitaan kesäkuun aikana. Kolme tuomariston valitsemaa teosta palkitaan rahapalkinnolla ja voittajabiisin ensimmäinen live-esitys kuullaan Etno-Espan avajaisissa Espan lavalla 5.8.2024 Tarkemmat kilpailusäännöt ja osallistumisohjeet löytyvät yhdistyksen verkkisivuilta osoitteesta etno-espa.fi/kansanlaulu2050.

Kyseessä ei ole ensimmäinen Etno-Espan järjestämä kilpailu. Yhdistys järjesti keväällä 2014 yhteistyökumppaneineen runokilpailun tapahtuman 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Voittajarunon kirjoitti tuolloin Harri Hertell ja runon sävelsivät avajaisiin esitettäväksi muusikot Pekko Käppi ja Risto Ylihärsilä.

Festivaalin juhlavuonna kuullaan tuttuun tapaan konsertteja arki-iltapäivisin sekä Taiteiden yönä Espan lavalla. Juhlavuoden ohjelma julkistetaan myöhemmin keväällä.

Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet: etno-espa.fi/kansanlaulu2050
Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet englanniksi: https://www.etno-espa.fi/en/kansanlaulu2050-en/

Pressikuvia: etno-espa.fi/medialle

Lisätietoja: kansanlaulu2050@gmail.com