Eurooppalaiset musiikkialan järjestöt vaativat tekoja – musiikki tarvitsee oman paikkansa EU:n budjetissa 

Eurooppalaiset musiikkialan järjestöt vaativat tekoja – musiikki tarvitsee oman paikkansa EU:n budjetissa 

23 eurooppalaista musiikkialan järjestöä on julkaissut yhteisen vetoomuksen: tulevassa AgoraEU-ohjelmassa on huomioitava musiikkisektorin erityistarpeet:
  • Korvamerkittyä rahoitusta ja tukea musiikille.
  • Jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien ja alan toimijoiden välille.
  • Parempaa dataa ja tutkimusta alan trendeistä.
  • Musiikkialan oman erityisaseman palauttamista EU-ohjelmiin.
Musiikkiala on koko Euroopalle kasvumahdollisuus, mutta se tarvitsee selkeät raamit ja reilut pelisäännöt selvitäkseen digitaalisesta murroksesta.
 
Suomen Musiikintekijät on allekirjoittajajärjestön ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) jäsenjärjestö.

Vuoden 2026 Teosto-palkintoa tavoittelee seitsemän kotimaista sävelteosta

Teosto-palkinnon suuruus on 40 000 euroa, joka voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille kotimaisille sävelteoksille.

Teosto-palkintoehdokkaat 2026 ovat

  • Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille
  • Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI
  • good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa
  • Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa
  • Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu
  • Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen
  • Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Ella Ossi (pj); muusikko, lehtori ja toimittaja Ville Komppa (vpj); Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen; toimittaja Jarkko Fräntilä; DJ, promoottori Marju Rotinen; viulisti, oopperaohjaaja Siljamari Heikinheimo ja toimittaja Juuso Määttänen.

”Kuuntelemamme teokset herättivät paljon keskustelua ja moni niistä teki raatilaisiin vaikutuksen. Ehdokasteoksia yhdistää omaperäisyys ja innovatiivisuus. Jokainen niistä on tyyliltään ja tunnelmaltaan omanlaisensa, ja ehdokasjoukko onkin jälleen osoitus siitä, kuinka hienoa musiikkia Suomessa tänä päivänä tehdään”, esiraadin puheenjohtaja Ella Ossi kertoo.

Teosto-palkinnon saajista päättää nelihenkinen tuomaristo. Tänä vuonna raatiin kuuluvat vuoden 2025 Teosto-palkintovoittajat Kristo Laanti (DJ Kridlokk) ja Mioko Yokoyama sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, pitkän linjan musiikkibisnesvaikuttaja Pekka Ruuska sekä suoratoistopalvelu Qobuzin Pohjoismaiden music content manager Sini Tiainen.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolan kutsuvierastilaisuudessa 16. huhtikuuta.

Ehdokasteosten perustelut

Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille

Kantaesitys: 29.10.2025, Musiikkitalo, Helsinki. Esittäjänä Radion sinfoniaorkesteri, joht. Ilan Volkov; solistina Joonas Ahonen, piano. Kust. Edition Wilhelm Hansen.
Svengaavan vetävän ja vauhdikkaan alkunsa jälkeen Joel Järventaustan Fantasiasta pianolle ja orkesterille muotoutuu herkän omaleimainen teos. Sävellys on välillä herkkä ja välillä raivoisa, mutta se kääntyy yllättävään suuntaan ja sisäänpäin, liueten koskettavasti hiljaisuuteen. Teoksen keskiöön nousee säveltäjän isäksi tulo ja keskosen pitkä taistelu hengestään tehohoidossa. Vanhemmuus ja erityisesti isyys on klassisessa musiikissa edelleen poikkeuksellinen aihe, jota Järventausta käsittelee puhuttelevalla tavalla.

Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI

Aili Järvelän omakustannealbumi Vuori on musiikillisesti rikas ja tekstiltään iholle tuleva kokonaisuus, jossa tekijän vahva visio ja tekijyyden kokonaisvaltaisuus kuuluvat ja tuntuvat alusta loppuun. Teoksessa kamari- ja kansanmusiikilliset juuret ovat syvällä, ja sen ilmaisussa on musikaalimaisuutta. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, harpisti Laura Hynnisen, lyömäsoittaja Samuli Kosmisen ja tuottaja Pekka Kuusiston kanssa luovat lämpimän, hengittävän sointimaailman, joka kantaa kuulijaa pysähtymisen hetkissä ja kohti korkeuksia.

good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa

Viisihenkisen good boysin kolmas albumi Hittaa on omaperäisyydessään ja tee se itse -henkisyydessään riemastuttava piristysruiske suomalaisen rap-musiikin kentällä. Sanoituksiltaan leikkisissä kappaleissa käännetään banaalitkin aiheet humoristisiksi riimeiksi. Teoksen yhteinen teema on hyvän mielen välittäminen, joka poikkeaa sekä nykyräpin että koko maailman tunnelmasta ilahduttavalla tavalla. Biisien tuotanto ja samplejen käyttö tukee kokonaisuutta vaikuttavasti.

Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa

Lyytin Pidän sulle paikkaa on kertomus ulkopuolisuudesta kohti oman yhteisön löytämistä ja sen ylläpitämistä. Sävellysten monipuolisuus avaa ovia vaihtuviin tunnetiloihin. Kappaleiden tekstit nivovat kaiken eheäksi kokonaisuudeksi, jonka parissa kuulija voi upota tarinoihin tai reflektoida omaa tapaansa olla osa yhteisöä. Maailma on täynnä lauluja romanttisesta rakkaudesta, mutta Lyyti sanoittaa ystävyyden monet puolet tarkkanäköisesti ja koskettavasti.

Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu

Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen Naarattu laulu kuljettaa kuulijan hiljaisuuden tilaan, jossa aika hidastuu ja muuttaa muotoaan. Teoksen keskiössä on yhteys luontoon. Holmbergin lausunta ja joiku yhdistyvät Lyytisen saksofoniin ja elektroniikkaan tavalla, jossa on jotain ikiaikaista: samanaikaisesti vanhaa ja tämänhetkistä, tuttua ja vierasta. Runous, musiikki ja improvisaatio muodostavat albumilla kokonaistaideteoksen, joka avautuu lähes kuiskaten ja paljastaa kuulijalleen kokonaisen maailman.

Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen

Kust. Panama-levyt
Kannattelen 
on ullalintulammen debyyttialbumi, joka on silti hämmästyttävän valmis kokonaisuus. Teoksen teksteissä realismi kohtaa esineisiin törmäilevät kummitukset. Lopputuloksessa kertojaminän epävarmuus arkipäivästä ja elämästä kohtaa indierockin ja -popin herkkyyden ja riehakkuuden.

Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy

Kofun in the absence of apathy on syväluotaava tutkimusmatka tunteisiin ja niiden ristiriitoihin. Vivahteikkaat lauluharmoniat ja raa’an kokeelliset äänimaisemat kietoutuvat teoksessa saumattomasti yhteen muodostaen intiimin ja harkitun kokonaisuuden, joka jättää kuulijan vereslihalle.

Teosto-palkinto nostaa esiin musiikkilajien moninaisuuden

Musiikin tekijöitä ja kustantajia edustava Teosto haluaa kantaa palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin edistämisestä ja monimuotoisuudesta. Teosto-palkinnolla huomioidaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai kaupallisesta menestyksestä riippumatta. Palkinnon avulla tuodaan myös esiin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien työn merkitystä musiikkialan ekosysteemissä.

Suomen Camille Awards -ehdokkaat julkistettu

Camille Awardsiin haetaan open callilla ehdokkaita kolmessa eri kategoriassa, joista valitaan yksi Suomen edustaja per kategoria. Lopullisen valintatyön tekee kansainvälinen tuomaristo. Tänä vuonna ei tullut yhtään ehdokasta TV-sarja-kategoriassa, joten tässä kategoriassa ei ole Suomen ehdokasta.

Suomen Camille Awards -ehdokkaat ovat

Best Original Film Score: Panu Aaltio for ”Little Siberia”

Best Original Score for a Feature Documentary: Timo Kaukolampi & Tuomo Puranen for ”Shadowland”

Panu Aaltion musiikki elokuvaan Little Siberia on Suomen ehdokkaana myös pohjoismaisen elokuva- ja TV-musiikkipalkinto Harpan saajaksi. Harpa-palkinto jaetaan 14.2.2026 Berliinissä. Lue lisää.

Alla lisätietoa englanniksi

Awards by the artist Caroline Brisset © Abdel Rakoon

The  Camille Awards

Previously known as Grand Scores, ECSA’s European Film Composer Awards have been renamed the Camille Awards as a tribute to Camille Saint-Saëns, the composer of the first music ever composed for a fiction film: The Assassination of the Duke of Guise in 1908.

The Camille Awards is an event dedicated to celebrate film music and its composers. Scores from different categories will be awarded during a ceremony in Vienna, Austria in the frame of the ECSA Session hosted by the Austrian Composers Association, taking place on 22 September 2026.

More information

ECSA

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. With more than 55-member organisations across Europe, the Alliance speaks for the interests of music creators of art and classical music (contemporary), film and audiovisual music, as well as popular music.

The main objective of the Alliance is to defend and promote the rights of authors of music at the national, European and international levels by any legal means. It advocates for equitable commercial conditions for composers and songwriters and strives to improve social and economic development of music creation in Europe.

ECSA was initiated in 2006 in Vienna within the framework of the Mozartjahr. It was established as an alliance in March 2007 in Madrid with the purpose of becoming the central organisation representing the interests of all music creators in Europe, giving every composer and songwriter a European voice.

FFACE Committee

The Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE) is the committee of ECSA dealing specifically with issues affecting composers of film, advertising and other audio-visual music. The committee aims to assert and maintain the specificity of the profession, reinforce the dialogue with producers, editors and broadcasters and facilitate exchanges and mobility of professionals.

Esiinnyin – laskutan – lisäänkö alv:n?

Verohallinto julkaisi 1.1.2026 syventävän vero-ohjeen koskien esiintymispalkkioiden arvonlisäverotusta. Ohjeistusta onkin kaivattu, sillä Musiikintekijöiden neuvontapalveluun tupsahtaa aina välillä kysymyksiä siitä, mikä toiminta on arvonlisäverollista ja mikä ei. Ohjeistus sisältää monta esimerkkiä, mikä helpottaa sen ymmärtämistä käytännössä. Jää nähtäväksi, löytyykö ohjeistuksesta vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Avaan tässä kirjoituksessa pääpiirteittäin, mistä on kyse. 

Onko toiminta liiketoimintaa?

Arvonlisäverollisuutta pohtiessa on tärkeää tunnistaa heti alkuun, onko toiminta liiketoimintaa. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski (ks. kohta 2.1.1. liiketoiminnan tunnusmerkit).  

Pääsääntö: 

  • Mikäli kyseessä on liiketoiminta, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverollisuus (”alvillisuus”).  
  • Jos toiminta ei ole liiketoimintaa, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverottomuus (”alvittomuus”).  

Mennään sitten syvemmälle. 

Myynnistä ei aina tarvitse suorittaa arvonlisäveroa (”alv”). Näin on esimerkiksi silloin, kun myynti on vähäistä. Suomessa toiminta katsotaan vähäiseksi silloin, kun kalenterivuoden ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Vaikka myynti olisikin liiketoimintaa, on tiettyjä liiketoiminnan muotoja, jotka on erikseen säädetty verottomaksi. Näihin kuuluu mm. esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien esiintymispalkkiot. Esiintyviksi taiteilijoiksi luetaan laulajat, soittajat, näyttelijät ja lausujat. Julkisiksi esiintyjiksi ohjeessa mainitaan esitelmöijät ja juontajat (kts. Verohallinnon syventävät ohjeet).

Mikä on esiintymistä ja mikä koulutusta? 

Musiikintekijä saattaa tekijyyden lisäksi esiintyä muusikkona, antaa luentoja tai toimia kouluttajana. Ensimmäisessä tapauksessa on selvää, että toiminta on alvitonta. Esiintyminen luennoitsijana ja kouluttaminen voivat joskus olla vaikeita erottaa toisistaan. Eron tekeminen näiden välillä on kuitenkin tärkeää, sillä siinä missä esiintyminen on alvitonta, kouluttaminen taas on alvillista. Pelkkä luento tulkitaan esiintymiseksi, mutta mikäli henkilö luennon lisäksi suorittaa kuulijoilla tehtäviä tai tilaisuus on jollain muulla tapaa enemmän opetuksellinen, se katsotaan kouluttamiseksi, eli alvilliseksi. 

Mitä jos joku muu myy esityksen puolestani?

Myös sellainen myynti, jossa joku muu kuin esiintyjä itse, kuten ohjelmatoimisto, myy esiintymisen on alvitonta. Alvittomuus tosin vaatii sen, että ohjelmatoimisto myy esityksen suoraan tilaisuuden järjestäjälle. Tässä skenaariossa ohjelmatoimisto tekee tilaisuuden järjestäjän kanssa sopimuksen esityksestä. Alvittomuus ei sen sijaan koske välitystoimintaa. Välitystoiminnassa keskeistä on se, että ohjelmatoimisto vain saattaa esiintyjän ja tilaisuuden järjestäjän yhteen, jonka jälkeen nämä kaksi solmivat sopimuksen keskenään. Palkkio välitystoiminnasta on alvillinen.  

Voinko lisätä alvin laskuun niin halutessani?  

Alvia ei voi lisätä laskuun noin vain. Esiintyjä voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverolliseksi, vaikka hänen toimintansa olisikin lain mukaan verotonta. Tällöin esiintymispalkkiosta suoritetaan 13,5 prosentin arvonlisävero, eli niin kutsuttu alennettu verokanta. Tämä vapaaehtoinen verollisuus mahdollistaa myös ostovähennysoikeuden niistä hankinnoista, jotka liittyvät esiintyjän toimintaan. Jos esiintyjä on hakeutunut verovelvolliseksi, koskee verollisuus pelkästään esiintymiseen liittyvää palkkiota. Jos esiintyminen tallennetaan audio- tai videotallenteeksi, näihin liittyvien oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus säilyy verottomana.  

Verohallinnon ohjeesta löytyy tästä hyvä esimerkki: 

Muusikko Kai on sopinut esiintymisestä konsertissa. Tilaisuuden järjestäjän kanssa on sovittu, että Kain esiintyminen myös striimataan suorana lähetyksenä. Esiintymisestä on sovittu maksettavaksi Kaille palkkio. Lisäksi striimauksesta hänelle maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvaus. Tilaisuuden järjestäjä myy myös konsertin tallennetta. Tallenne on ladattavissa järjestäjän alustalta konsertin jälkeen.

Kun esiintymispalkkion lisäksi maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvausta siitä, että artistin konsertti voidaan lähettää suorana, on myös tämä korvaus esiintymisestä saatua korvausta. Kai ei suorita AVL 45 §:n nojalla arvonlisäveroa kummastakaan – ei palkkiosta eikä korvauksesta.

Siltä osin kuin palkkio koskee tallenteen lataamista, kyse on sähköisestä palvelusta edellyttäen, että myyntiprosessi on automatisoitu eikä tallenteen lataaminen edellytä ihmisen osallistumista. Tilaisuuden järjestäjä suorittaa yleisen verokannan mukaisen arvonlisäveron tallenteen myynnistä kotimaisille asiakkaille.

Jos pohdit toimintasi alvillisuutta, suosittelen lämpimästi, että käyt lukaisemassa Verohallinnon ohjeistuksen. Mikäli tilanne vaatii vielä lisäpähkäilyä, ota minuun yhteyttä ja katsotaan tilannettasi yhdessä! 

Lumi Ollila
Juristi Musiikintekijöillä
lumi.ollila@musiikintekijat.fi

Alv-ohjeita lisää Musiikintekijöiden neuvontasivuilla.

EU:n valiokunnalta tärkeä askel kohti oikeuden-mukaisempaa tekoälyn sääntelyä

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Valiokunta vaatii:
 
✅ Oikeudenmukaista korvausta: Oikeudenomistajien neuvotteluasemaa on vahvistettava suhteessa tekoälyjätteihin.
✅ Läpinäkyvyyttä: Tekoälymallien on ilmoitettava selkeästi, mitä teoksia niiden kouluttamiseen on käytetty.
✅ Suojaa manipulaatiolta: Oikeudenomistajia on suojeltava äänen ja identiteetin luvattomalta hyödyntämiseltä.
 
Seuraavaksi asia etenee EU-parlamentin täysistunnon käsittelyyn. 🇪🇺
 
Suomen Musiikintekijöitä Brysselissä edustaa eurooppalaisten tekijäjärjestöjen kattojärjestö European Songwriter and Composer Alliance.
 

Vuoden 2026 kansanmusiikkitekijä on Päivi Hirvonen

”Saako lauluntekijä ottaa kantaa? Mielestämme saa ja kannattaa, tässä maailman ajassa. Varsinkin, kun se tehdään lyriikan ja musiikin ehdoilla.
 
Vuoden 2026 kansanmusiikkitekijä menee rohkeasti suoraan asiaan silloin, kun asia sitä vaatii. Lyriikat eivät saarnaa, vaan haastavat kuulijan ajatuksia ja valintoja. Synkkien aiheiden keskellä on kuitenkin uskallus katsoa lähelle, saada voimaa toisesta ihmisestä, luonnosta, toivosta.
 
Viulu, jouhikko ja taidokkaat stemmat iskevät voimalla tai hellivät herkkyydellä. Musiikillisesti ollaan pelimanniperinteen ytimessä, joka sulavasti yhtyy oivaltaviin, orgaanisiin, tuoreisiin soundeihin. Keinovalikoimaan mahtuu myös sävyjä raskaasta rokista poppiin.
 
Tekijän 3. sooloalbumin vahvat tulkinnat syntyvät yhteistyössä Tero Pajusen ja Mirva Orminin sekä tuottaja Oona Kaparin kanssa, mutta niiden perustana on vahva omaääninen laulaja-lauluntekijä”, kirjoittaa Suomen Musiikintekijöiden tuomaristo valintaperusteissaan.
 
🪗 Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään. Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät.
 
🪗 Folklandia-risteilytapahtumassa järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 9.1.2026 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja kulttuuriperinnön tekijöille ja toimijoille.

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Suuruudeltaan 750 – 2 000 euron apurahat jaettiin 45 musiikintekijälle. Hakijoita oli 411 kpl.

Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi.

Apurahoina jaettu summa 80 450 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

 

 

Teko suomalaiselle musiikille

Olen optimisti – sellainen peruspositiivinen ihminen, joka uskoo, että kaikki menee lopulta hyvin, vaikka välillä näyttäisikin synkältä. Nyt optimismini on koetuksella. Olen erittäin huolissani suomalaisen musiikin tulevaisuudesta. En itse musiikista – se on monipuolisempaa ja laadukkaampaa kuin koskaan – vaan siitä, miten pärjäämme globaalissa kehityksessä, jossa isot kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet jäävät yhä pienemmiksi.

Globaalit jätit, kuten Spotify, sekä monikansalliset levy-yhtiöt ovat viimeaikaisilla toimillaan osoittaneet, ettei Suomi ja suomalainen musiikki heitä juuri kiinnosta. Markkinamme on liian pieni. Suomesta on tullut jälleen Ruotsin alusmaa. Vuosisatoja sitten saaliina olivat villieläinten turkikset, nyt sisällöt: musiikki ja kirjallisuus.

Erityisesti indiemusiikki kärsii siitä, ettei Spotify enää tee Suomessa suomalaisia soittolistoja.

Uusi musiikki pääsee Spotifyssä esille ennen kaikkea soittolistojen kautta. Erityisesti indiemusiikki kärsii siitä, ettei Spotify enää tee Suomessa suomalaisia soittolistoja. Spotifyn maksamat minimaaliset korvaukset ovat kurittaneet musiikintekijöitä jo yli vuosikymmenen ajan – ja nyt tuli jälleen uusi isku.

Sanoman ja Warnerin yhteistyö luo kotimaisen jätin, joka vahvistaa kehitystä, jossa muu kuin valtavirtamusiikki jää pahasti jalkoihin.

Ikävä kyllä sahaamme myös itse omaa oksaamme. Sanoman ja Warnerin yhteistyö luo kotimaisen jätin, joka vahvistaa kehitystä, jossa muu kuin valtavirtamusiikki jää pahasti jalkoihin. Linnan juhlien nuorennusleikkaus on kaventanut juhlien musiikkitarjontaa. Monipuolinen ja eri aikakaudet huomioiva musiikki on jäänyt taka-alalle. Itsenäisyyspäivään hienosti sopiva ja kansainvälisesti arvostettu suomalainen kansanmusiikki loistaa poissaolollaan.

Uuden musiikin on lähes mahdotonta saada tilaa mediassa.

Uuden musiikin on lähes mahdotonta saada tilaa mediassa. Kritiikkejä – ja erityisesti konserttiarvioita – julkaistaan erittäin vähän. Edustamani musiikinlaji, lastenmusiikki, on vaiettu mediassa lähes kuoliaaksi. Ylen soittolistoille valikoituu vain häviävän pieni osa julkaistusta musiikista.

Hallituksen kulttuurileikkaukset ovat osuneet kipeästi vapaan kentän toimijoihin myös musiikin puolella. Taiteen valtionpalkintoa ei jaeta tänä vuonna leikkausten vuoksi. Palkintoa on jaettu jo 160 vuoden ajan, ja se on antanut näkyvyyttä myös niille taiteilijoille, jotka eivät muuten olisi sitä saaneet. Kaikki tämä kaventaa suomalaisen musiikin mahdollisuuksia merkittävästi.

nyt on aika toimia yhdessä suomalaisen musiikin hyväksi.

Viime viikolla vietettiin Suomalaisen musiikin päivää, ja sitä on syytä juhlia. Suomalaiset nimittäin rakastavat suomalaista musiikkia. Optimismiin kuuluu mielestäni se, ettei vain valiteta, vaan myös toimitaan. Ja nyt on aika toimia yhdessä suomalaisen musiikin hyväksi.

Mitä voimme tehdä?

  1. Tuotetaan Spotify-soittolistat alan omasta toimesta – mukaan kaikki musiikinlajit, myös ne, joille Spotify ei ole tehnyt soittolistoja, kuten kansanmusiikki.

  2. Omistetaan sanomalehtien kulttuurisivut taiteelle, ei ilmiöille ja julkkiksille. Laajennetaan Ylen soittolistoja.

  3. Valtio turvaamaan musiikkialan kasvun edellytykset sekä rahoituksen että lainsäädännön keinoin.

Mikä on sinun tekosi suomalaiselle musiikille?

Samassa puutarhassa

”MITÄ herrat täällä parveilevat?” kysyi ikimuistettavasti Teoston johtaja, säveltäjä Martti ”Pyssy” Turunen Georg Malmsténilta, Toivo Kärjeltä ja George de Godzinskylta, kun nämä rohkenivat tulla Teoston vuoden 1947 vuosikokoukseen nykyiselle Sibelius-Akatemian R-talolle. Toiveena oli saada myös viihdemusiikin tekijät Teoston jäseniksi.

Vaikka Turunen ensin tyrmäsi ajatuksen – perustelu oli, että niin harva kevyen musiikin tekijä osaa edes sovittaa omia ”vihellyssävellyksiään” – tuli hän kohta toisiin ajatuksiin. Teoston jäsenyys avautui pian viihdemusiikin tekijöille, ja Malmsténista tuli Teoston johtokunnan jäsen jo 1952. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiinkin sitten Suomen Elokuvasäveltäjät ry, nykyinen Suomen Musiikintekijät.

Tänä syksynä 80 vuotta täyttävä Suomen Säveltäjät ry oli perustettu vain muutamaa vuotta aiemmin.

ON huomionarvoista, että edellä mainittujen ”parveilijoiden” taustat olivat melko samanlaiset kuin Suomen Säveltäjien jäsenillä. Musiikkia oli opiskeltu perinpohjaisesti, ja ehkä vain sattuma, toisenlainen kiinnostus tai musiikkimaku vei kevyen musiikin pariin. Jostakin kertoo sekin, että Elokuvasäveltäjien ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat taidemusiikin säveltäjinä jo profiloituneet Taneli Kuusisto, Einari Marvia ja Ahti Sonninen.

Musiikinlajien rajat taisivat olla paljon nykyistä epämääräisemmät. Toki taustalla oli sitäkin, että viihdemusiikilla tienasi paremmin, ja moni taidemusiikin säveltäjä hankki elantoaan tekemällä salanimellä iskelmiä, Einar Englund tunnetuimpana esimerkkinä.

SEURAAVIEN vuosikymmenten aikana maailma ja musiikkiympäristö muuttuivat, ja eri musiikinlajien säveltäjien urapolut erkanivat toisistaan. Taidemusiikki säilytti akateemisuutensa, kun suomalainen populaarimusiikki löysi luontevan ympäristön tanssipaikoilta, rockfestivaaleilta ja tietysti radiosta. Kansanmusiikki ja jazz solahtivat mukavasti sekaan.

NYKYÄÄN tilanne saattaa kuitenkin olla taas sama kuin kärkien ja malmsténien aikaan, mutta asetelma vain on kääntynyt toisin päin: hyvin monella taidemusiikin säveltäjällä on jonkinlainen menneisyys tai jopa nykyisyys myös popin, rockin, jazzin tai vaikkapa teknon puolella, yhdistyksillämme on lukuisia yhteisiä jäseniä. Itse aloitin musiikin tekemisen teini-iässä ensimmäisessä suomipunk-aallossa, ja esittäjänä olen aina ollut ainoastaan rockmuusikko. Aikanaan nolostelin ja kai vähän salailinkin punkmenneisyyttäni, kunnes oivalsin, miten kovaa valuuttaa sillä saatava katu-uskottavuus on melkein missä vain.

Varsinkin nuorimman polven säveltäjien keskuudessa rajojen veto taiteen ja populaarimusiikin tekemisen välillä saattaa olla jo hämärä, ja musiikkia tehdään usein samoilla välineillä tyylilajista riippumatta. Identiteetin määrittelee se, millaisissa yhteyksissä musiikkiaan tuo esille. Nyt kun vuosituhannen vaihteen kiusallinen ”genresota” on onneksi ohi, yhdistyksemme ovat löytäneet itsensä samasta veneestä, ja jopa samasta airoparista. Kuten kypsät vanhukset, 80-vuotias voi todeta 71-vuotiaalle, että kasvamme samassa puutarhassa, vaikka kukkamme loistavat erilaisissa väreissä.

Osmo Tapio Räihälä
Kirjoittaja on Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja, jonka mielestä Suomen paras bändi on Jeavestone.

Mikä on Yle Areena -tilitys?

SUURIN osa tekijöistä on tuskin koskaan kuullutkaan tästä Teoston tilittämästä tekijänoikeustulosta. Kyseessä on Yle Areenassa olevissa ohjelmissa käytettyjen musiikkien tekijänoikeuskorvauksista. Score-säveltäjille korvaus on olennainen osa tuloa, mutta monille ei ole ollut selvää, miten rahoja jaetaan. Eikä tämä kosketa vain leffasäveltäjiä. Jokaisella musiikintekijällä on saatavia Areena-korvauksista, jos oma biisi soi tv-sarjan taustalla.

Selvennetäänpä hieman.

Yle Areena avautui Yleisradion uutena palveluna vuonna 2007. Silloin se oli perinteisen television rinnalla vielä lisäpalvelu. Pikkuhiljaa Areenasta kasvoi kuluttajille merkittävä katselumuoto ja Ylekin on panostanut siihen voimakkaasti. Katselun siirtyessä enenevissä määrin Areenaan on av-tekijänoikeuskorvauksiakin jaettu niin kutsutun Yle Areena -tilityksen mukaan. Yle tilittää könttänä vuosittain tekijänoikeuskorvaukset Teostolle, joka sitten erittelee nämä korvaukset omien periaatteidensa mukaan.

LINEAARISEN television aikaan kaikki oli paljon yksinkertaisempaa. Telkkarissa näkyi ohjelma, ja siinä soivasta musiikista maksettiin korvaus katsojamäärien mukaan. Areenan myötä käytäntö meni kimurantimmaksi. Alettiin käyttää ”tarjolle saattamisen” -periaatetta perusteena korvaukselle. Eli kun ohjelma oli ladattu Areenaan, se oikeutti korvauksiin riippumatta siitä, montako katselua ohjelmalla oli vai oliko yhtään.

Tämähän ei tietenkään oikeudenmukainen niille ohjelmille, jotka ovat saaneet isot katselijaluvut. Niinpä jossain vaiheessa alettiin puhua myös katseluperusteisesta korvauksesta. Näin on toimittu muuallakin Pohjoismaissa, joten siinäkin mielessä asia alkoi tuntua ajankohtaisemmalta. Teoston vuonna 2024 käyttöönottama uudistus pohjautuu yhdistelmään, jossa huomioidaan sekä tarjolle saattaminen että todettu katselumäärä perusteeksi korvaukseen.

KORVAUS tarjolle saattamisesta tarkoittaa siis sitä, että korvausta maksetaan, kun teos on mahdollista katsoa tai kuunnella palvelussa. Tällä perusteella AV-teoksille tilitetään korvauksia niiden julkaisuvuotena sekä seuraavana kolmena vuotena.

Katseluperusteinen korvaus perustuu puolestaan AV-tuotannon katselu- eli käyttömäärään palvelussa. Tämä taas selviää Finnpanelilta saaduista tilastoinneista. Suurin osa varmaankin muistaa Finnpanelin katsojatutkimukset, joihin on viitattu jo vuosikymmeniä lehtien sivuilla, kun on puhuttu katsotuimmista tv-ohjelmista. Sen sijaan uutta on se, että Finnpanel tutkii tarkkaan myös Areena-käyttäytymistä. Siinä missä aiemmin Finnpanel tutki yhtä lailla kaupallisten kanavien kuin Ylenkin ohjelmien katsojamääriä sijoittamalla laitteita ympäri Suomea kuluttajille, on Yle nyt antanut Areenan statistiikan Finnpanelin tutkittavaksi (Finnpanel toimii tältä osin Yleisradion alihankkijana).

Tämän mukainen osuus Ylen AV-korvauksesta siirretään tilitettäväksi Yle Areenalle. Kun kokonaissumma on määritelty, tekee Teosto päätöksen tilityksen jakautumisesta ”tarjolle saattamisen” ja ”katselun” välillä. Tehtävä päätös valmistellaan tilitystoimikunnassa, joka koostuu Teoston oikeudenhaltijapiirien edustajista.

Jouni Sirén. Kuva: Jenny Stenberg

AREENA-TILITYSTEN vaiheita avaa Teoston palvelutuotantojohtaja Jouni Sirén, joka on yksi asiaan perehtyneistä.

”Ennen vuotta 2024 tilitykset ovat perustuneet puhtaasti tarjolle saattamiseen. Vuonna 2024 lähdimme pilotoimaan katseluperusteista tilittämistä siten, että 20 prosenttia tilityksestä perustui katseluun, 80 prosentin perustuessa tarjolle saattamiseen”, selventää Sirén.

Tänä vuonna Teosto on painottanut enemmän katseluperusteista korvausta.

”Tilitystoimikunnan esityksestä Teoston hallitus on päättänyt kasvattaa katseluun perustuvaa osuutta vuodelle 2025 siten, että 40 prosenttia tilityksistä perustuu katselumääriin, 60 prosenttia tarjolle saattamiseen. Seuraavan kerran jakosuhdetta arvioidaan keväällä 2026”, kertoo Sirén.

MUISSA Pohjoismaissa jakoperuste on jo pidemmän aikaa painottunut ainakin osittain käyttöön perustuen. Ruotsissa Teostoa vastaava tekijänoikeusjärjestö on STIM, joka tilittää osin käyttöön perustuen siten, että heillä jako mukailee Teoston vuodelle 2025 päättämää 40/60-jakoa käytön ja tarjolle saattamisen välisestä suhteesta.

Tanskan tekijänoikeusjärjestö Koda ja Norjan Tono tilittävät valtaosan vastaavasta palvelusta käyttöperusteisesti. Teosto seuraa kansainvälisten tilityskäytäntöjen kehittymistä, mutta tekee päätökset omista lähtökohdistaan.

Nyt päätöksiä ollaan tehty pilottiluonteisesti aina yhdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä suuntalinjauksia painotuksista tai niiden mahdollisista muutoksista ole sovittu. Seuraavan kerran keskustelu on edessä ensi kevään tilitystoimikunnassa.

Tästä kaikesta syntyy tietenkin pieni huoli siitä, onko järjestelmä musiikintekijän kannalta oikeudenmukainen. Sirén vakuuttaa, että Teostossa hallituksen nimeämä tilitystoimikunta on tilityssääntöön liittyvissä asioissa keskeinen toimielin ja tehtävänsä tasalla.

”Oikeudenhaltijaedustuksen kautta eri oikeudenhaltijapiirien näkemykset tulevat keskustelussa esiin ja toimikunta pyrkii yhteiseen esitykseen, jossa eri näkökulmat on harkittu ja punnittu”, Sirén sanoo.