Markus Nordenstreng valittiin yksimielisesti jatkamaan Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajana.
Muut hallituksen jäsenet ovat Kaija Kärkinen (puheenjohtaja), Panu Aaltio, Jussi Jaakonaho, Iisa Pajula, Tuija Rantalainen ja Topi Salmi.
Hallituksen jäsenten esittely.
Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Topi Salmi. Jatkokausille valittiin Markus Nordenstreng ja Iisa Pajula.
Hallituksessa jatkavat kaksivuotiskaudellaan Kaija Kärkinen (puheenjohtaja), Panu Aaltio, Jussi Jaakonaho ja Tuija Rantalainen.
Uusi hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan.
Teosto on laatinut suunnitelman koronatuesta, jota se tulee esittämään yhdistyksen jäsenkokouksessa 12.5. Järjestö jakoi koronatukea ensimmäisen kerran syksyllä 2020 ja nyt tukea on tarkoitus jakaa uudelleen.
Koronatuen tavoitteena on lieventää pandemian ja ammatillista toimintaa koskevien rajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Tukisummasta kaavaillaan suurempaa kuin syksyllä 2020 ja tavoitteena on, että tukea saisi entistä laajempi joukko musiikkia aktiivisesti tekeviä ammattilaisia. Myös tuen myöntämisen kriteerejä selkiytetään.
Tuki rahoitetaan Teoston hallinnoimasta Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta.
Ehdotus uudesta koronatuesta esitellään Teoston jäsenistön päätettäväksi 12. toukokuuta ja tavoitteena on avata tuen haku pian sen jälkeen toukokuun puolenvälin aikoihin. Haku olisi avoinna noin kaksi viikkoa.
Lue lisää:
Tukipaketissa huomioidaan alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa, liikuntaan 18,5 milj. euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 milj. euroa.
Noin 65 milj. euroa kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina.
”Alan freelancereiden hätä on nyt tunnistettu, tämä luo valoa synkkään, pitkään tunneliin. Nyt on vain erityisen tärkeää saada tuki jakoon pikaisesti ja huolehtia siitä, että tuet varmasti kohdentuvat oikein”, sanoo Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen.
Lyhyesti kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukipaketista
➡️ Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen.
➡️ Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa, liikuntaan 18,5 milj. euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 milj. euroa.
➡️ Noin puolet, 64,8 milj. euroa, kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina.
➡️ Tuet jakaisi Taiteen edistämiskeskus Taike.
➡️ Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 29. huhtikuuta.
Pohjoismaisin voimin tuotettu NOW – Nordic Oscar Weekend toteutuu tänä vuonna 21.–23.4. virtuaalitapahtumana. Kyseessä on jo useamman kerran järjestetty luovien alojen konferenssi, joka yhdistää pohjoismaiset tekijät alan viimeisimpään tietoon sekä Hollywoodin ja US-markkinan mahdollisuuksiin. Tällä kertaa osallistuminen on maksutonta.
NOW2021 jakaantuu filmi/tv-, musiikki- sekä gaming-päiviin ja tarjoaa monipuolisen kattauksen puheenvuoroja alan kovilta nimiltä.
Musiikintekijöiden rahasto jakoi vuoden ensimmäisellä kierroksella stipendeinä 232 450 euroa. Tämä on suurin rahastosta koskaan jaettu tukimäärä. Musiikintekijät ry:n hallitus on koronakriisin vuoksi ohjannut rahastoon tälle vuonna tavallista enemmän stipendirahaa; yhteensä 343 000 euroa.
”Korona ei hellitä otettaan musiikintekijöistä, ja vuoden 2021 ensimmäiselle hakukierrokselle tuli ennätysmäärä hakemuksia. Toisaalta myös stipendejä jaettiin enemmän kuin koskaan aiemmin – niin määrällisesti kuin rahallisesti. Toimikunta olikin erittäin iloinen voidessaan jakaa reilut 230 000 euroa musiikintekijöiden hyväksi tällä kierroksella”, sanoo Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.
Huuskonen lisää, ettei yhtään Erityisstipendiä tai Reissustipendiä jaettu, vaan varat keskitettiin jaettavaksi Työskentelystipendeinä.
Jaetut stipendit
Työskentelystipendit 1000€–3000€, 85 kpl, yhteensä 186 700€
Hankintastipendit 700€–3000€, 28 kpl, yhteensä 45 750€ euroa
Erityisstipendejä tai Reissustipendejä ei jaettu.
Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2021.
Musiikintekijöiden rahastosta voi hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.
Musiikkituotannon ammattitutkinto
Laulun tekemisen osaamisala
5.8.2021 – 21.12.2022, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
VALMENNUS
OPINNOT
HINTA
800 €
HAKU
Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa: sasky.fi/ikata ja lähetä työnäytteet 21.5.2021 mennessä: musiikki.ikaalinen@gmail.com.
Työnäyte: Lähetä kaksi työnäytettä (laulutekstiä, kokonaista laulua / demotallennetta tai tuotantoa), jotka edustavat sinua tekijänä mahdollisimman hyvin. Jos työnäytteenä on yhteistuotanto, sinun tulee eritellä oma osuutesi tuotannossa.
OPISKELIJOIDEN VALINTA
Valinta on kaksivaiheinen. Hakemusten ja työnäytteiden perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun Ikaalisiin 2. tai 3.6.2021, jonka perusteella tehdään lopulliset valinnat. Koronatilanteesta riippuen haastattelu voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna.
TIEDUSTELUT
Minna Hauhia, koulutusvastaava, 040 839 2911, minna.hauhia@sasky.fi
Monta vuotta myöhemmin Estonia-tragedian jälkitunnelmissa tekijää kehotettiin levyttämään laulu uudestaan, jotta se antaisi toivoa musiikin voimalla. Pohdinnan jälkeen Tommi Läntinen julkaisi uuden version toisen sooloalbuminsa kultapainoksen bonusraitana vuonna 1996. Nyt laulu lähti lentoon.
Tommi kertoo tehneensä laulun sen jälkeen, kun hänen ensimmäinen yhtyeensä Fabrics oli kahden albumin jälkeen lopettanut eikä uudesta bändivirityksestä tullut mitään.
”ALOIN SYYTTÄÄ ITSEÄNI, kun juttu hajosi käsiin. Se oli nuoren ja herkän mielen vastuuntuntoa. Niissä fiiliksissä eläydyin sen liikaa luvanneen kapteenin rooliin, kun meri vie miehistä parhaat.
Ensin tuli kävellessä kertsi: oo-o-oo, Via Dolorosa, oo-oo, kärsimysten tie. Kun sitä kotona akkarilla jammailin, olin ihan pähkinöissä, että kuulostaapa mahtavalta. Säkeistöjen tullessa äimistelin, että jopa on dramaattista kamaa. Niinhän sitä sanotaan, että jos et itse biisistäsi hurmioidu, kuinka koskaan kukaan muukaan.
Asuin Turussa Varissuolla kaupungin vuokrakämpässä ja tein laulua sekä kotona että kävelylenkeillä. Parissa viikossa se oli valmis. Tiesin kyllä mikä Via Dolorosa on, mutta tää ei ollut mulle uskonnollinen juttu, hengellinen kylläkin.
Raskasmielinen en ollut mutta tunsin maailmantuskaa: ’kun ystävyys, toivo ja veljeys ahtojäihin haudataan’. Varhaislapsuudessani ei vielä ollut tv:tä, mutta kouluikään tultua Biafran ja Vietnamin järisyttävät uutiskuvat löivät shokkina silmille. 80-luvulle tultaessa kylvivät pelkoa ydinaseet ja kylmä sota. Kaikki tuntui olevan hyvän ja pahan taistelua ja räikeitä vastakohtia.
Mutta olin silloin kuten edelleen myös se parantumaton romantikko, joka uskoo hyvän olevan vahvempi. Aina tulee se päivä, kun kokonaissaldossa ollaan plussalla ja viivan alla varmuus siitä, että suurin kaikista on rakkaus.
Biisin myötä perustettiin samanniminen bändi, johon kuuluivat Jari Jyrinä, Anssi Saarnilehto, Lauri Aukia, Kim Trapp ja minä. Pääsimme levyttämään sinkun Epe Heleniuksen Pokolle. Sinkku äänitettiin Mika Sundqvistin studiolla helmi-maaliskuun vaihteessa 1986. Epe kuunteli tämän kaksi kertaa ja kommentoi: ’on se komee rokkibiisi’.
Vastaanotto oli ihan hyvä, mutta mitään läpimurtoa sillä ei tullut. Rumbassa lytättiin dingokopioksi.
Seurasivat Boycott-vuodet ja niiden jälkeen alkoi sooloura. Eka albumi ilmestyi Sonylle 1994. Saman vuoden syyskuussa upposi Estonia. Jonkin ajan kuluttua Sonyn Timi Laukkanen ehdotti, että levyttäisin tästä uuden version. Reaktioni oli, että se olisi haudanryöstö. Mutta Timi oli vankkumaton, ettei se sitä olisi vaan antaisi toivoa ihmisille. Puhuttuani lähipiirin kanssa päädyin samaan.
Nyt se tehtiin isolla ryhmällä. Kaiken kruunasi Sami Kuoppamäen väkevä 4/4-biitti. Sovitin Marko ‘Puke’ Katajan kanssa. Soinnut pysyi samana, ne kuuluu sävellykseen, fis-molli, D, h-molli. Ei muita paitsi ihan viimeisenä fis-duuri.
Biisiä voi luonnehtia, että se on todella yksinkertainen ja samalla aikamoista vyöryä. Rockhymni. Enkkutekstikin on tehtynä ja vuodet näyttää, saako se vielä kolmannen tulemisen.
Keikoilla tunnelma on ollut, että kun yhdessä lauletaan kunkin henkilökohtaista tuskaa ulos, siitä tulee interaktiivinen toivon kokemus. Vaikka itse tekstissä ei toivoa ole, se tulee tämän kollektiivisen kokemuksen, musiikin ja lopussa olevan Fis-duurin kautta.”
Via Dolorosa
Säv. ja san. Tommi Läntinen
Ensilevytys: Via Dolorosa (1986)
Hiljaisuus saapuu luoksesi ja huutaa: Älä pelkää maailmaa! Istutte yhdessä ja avaruus katsoo teitä. Hetki ei tunnu loppuvan milloinkaan.
Tällä kohtauksella alkaa laulu, jossa murtaudutaan paradoksaalisen, metaforisen ja poeettisen kielen keinoin arkilogiikan kahleista ja saavutetaan yhteys kahden vastakkaisen maailman välillä.
Arto Tuunela sai ensimmäisen virikkeen Mika Waltarin romaanista Neljä päivänlaskua. Siinä kertoja juttelee juhannusyönä eläinten kanssa ja nauttii sekoituksen, jossa on rohdosta, kärpässientä ja konjakkia.
”ALKUSYSÄYS oli tämä karu ja painajaismainen visio, jossa juoppohullu mies sekoaa mökillä. Mutta ensimmäisten hapuilujen jälkeen visioon yhdistyi se, kun alle parikymppisenä olin kaverin mökillä ja istuin yksin rannalla. Se on mun ensimmäinen muistikuva voimakkaasta meditatiivisesta hetkestä. En vielä tuntenut sanaa meditaatio ja kutsuin sitä maailmakokemukseksi.
Lopullisesta biisistä tuli varmaan ensin kertosäe lähes valmiiksi. Säkeistöjä pyörittelin pitkään ennen kuin sain ne rullaamaan. Silloin tuntui, että kaikki loksahtaa täydellisesti kohdalleen. Oli tosi harmoninen fiilis.
Tein biisiä himassa ja kävelyllä ja paljon myös Finnvoxilla, jossa studiotöiden ohessa käytin kaiken muun ajan tähän. Kotona hahmotin akkarilla rämpyttäen. Tein myös tosi raffeja demoja ja kuvittelin loput päälle sekä rakentelin studiossa pidemmälle.
Parhaiten muistan syntyprosessista sen, että se oli hyvin kiihkeää. Muille sanoin, että tää on vaan sellainen ufosieppausbiisi. Laulu oli niin henkilökohtainen, etten vuosiin halunnut puhua siitä enempää enkä selitellä edes itselleni.
Waltarissa mua oli kiehtonut ennen kaikkea hänen kielensä ja kuvittamisensa. Sellaiset on usein avanneet mun runosuonta. Muita inspiroivia on ollut esimerkiksi Haruki Murakami, joka on mestarillinen maagisen realismin ja hyvinkin oudoilla asioilla vihjailevan tyylin edustaja.
Tällaisten yhteydessä mainitaan usein unet ja alitajunta. Itse olen puhunut toismaailmallisuudesta. Mua kiinnostaa kokemus, jossa ulkomaailma ja sisäinen maailma yhtyvät. Siinä reflektoidaan, mutta ei toiseen ihmiseen tai lähellä olevaan vaan kosmisissa mittakaavoissa. Tavoitetaan jotain, mikä on ajan ja oman yksilökokemuksen ulkopuolella.
Se tuntuu mahdottomalta tehtävältä mutta kiehtovalta. Tämän laulun kertosäkeessä sisäisen ja ulkoisen yhtymisen summaa se, kun kasvoille sataa kyyneleitä.
Aikamuodot jäsentyivät niin, että nykyisestä käsin muistellaan sitä läsnäolon ja valaistumisen värisyttävää kokemusta. Kolmannessa säkeistössä sitä odotetaan uudestaan tulevaksi. Mutta futuuri on itsensä kumoava. Eihän sellaista hetkeä voi odottaa.
Rytmiikan osalta tässäkin biisissä tuntui hyvältä rikkoa suomen kielen painotusta. Foneettinen rytmi on silloin ensisijainen ja tavuilla leikittely. Kun teen itselleni, ajattelen tekstiä äänenä ja flowna omilla huulilla. Ehkä siksi olen muille pääasiassa vain säveltänyt mutta en juurikaan tekstittänyt kenenkään muun suuhun.
Biisin riimeihin tuli se erikoisuus, että kunkin säkeistön loppu rimmaa kaksitavuisesti kertosäkeen kanssa. Ehkä tein takaperin kertsistä säkeistön lopukkeeseen. Joka tapauksessa tuntui hyvältä sitoa riimillä ne yhteen.
Tein tämän kesän ja syksyn 2011 aikana kuten muutkin biisit Pariisin Kevään kolmannelle albumille Kaikki on satua.”
Kesäyö
Säv. ja san. Arto Tuunela
Co-säv. Reko Aho ja Artturi Taira
Ensilevytys: Pariisin Kevät (2012)
Ikävä kyllä huomaan toistavani itseäni. Joitakin asioita olen toistellut musiikintekijäjärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa jo kohta yhdeksän vuotta, joitakin vasta tämän poikkeuksellisen ajan. Väliin on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, kulttuurin kannalta hyviä ja huonoja hallituksia. Paljon on kertynyt hyviä selvityksiä, raportteja ja ylistystä juhlapuheiden yhteydessä. Ja arvovalintoja on tehty?
Freelancereille korvaus tulonmenetyksistä
Kiltisti olemme kestäneet rajoitukset, vaikka ne ovat jo yli vuoden ajan vieneet tuhansilta ammattimuusikoilta mahdollisuuden työntekoon ja elävän musiikin tekijänoikeuskorvaukset musiikintekijöiltä. Olemme hyväksyneet rajoitukset, vaikka ne ovat tuntuneet potkaisuilta väärään nilkkaan, kun tartuntaryppäät kun ovat olleet jossain ihan muualla. Olemme olettaneet, että freelancereiden tukala tilanne on tiedostettu ja että meidän vuoromme tulee vielä!
Niinpä tulikin. Hallitus lupasi lisätalousarviossaan kaikille kulttuurialan freelancereille korvausta tulonmenetyksiin 15 miljoonaa euroa. Pelkästään musiikkialan freelancereiden menetykset jo vuoden alussa ovat yli 100 miljoonaa euroa. Vaikka kuinka tasapuolisesti ja oikeisiin osoitteisiin jaettaisiin, ei tuolla summalla päästä edes yhden kuukauden työskentelyapurahan tasolle.
Ja apurahaa tuo tuki ei tietenkään saa olla, vaan korvausta todellisista tulonmenetyksistä, ja vain freelancereille! Työ jatkuu…
Työttömyysturva
Kiltisti olemme odottaneet, että viime kesänä sosiaali- ja terveysministeri Pekoselle luovuttamamme adressi tekijänoikeustulojen vaikutuksista työttömyysturvaan viimein nytkäyttäisi korjausliikkeen käyntiin. Tekijänoikeustulo kun on käyttökorvausta jopa vuosia sitten tehdystä työstä, eikä kerrytä turvaa, mutta leikkaa kyllä, niin kuin olette huomanneet. Sivistysvaliokunnan yksimielisen tuen, kansanedustajien kirjallisten kysymysten ja aktiivisen lobbauksen jälkeen on todettava, että eipä nytkähtänyt vielä. No, työ jatkuu…
Tekijänoikeusdirektiivi
Kansallisen implementoinnin aika ei taida olla kesäkuussa, niin kuin alun perin oli tarkoitus.
Musiikintekijöiden tavoite on, että direktiivi tulee Suomessa voimaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisen direktiivin hengen ja viestin mukaisena: tukee tekijän oikeuksia saada tekemästään työstä kohtuullinen ja oikeasuhtainen korvaus, sekä velvoittaa alustapalvelut sopimaan tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä.
Viime vuoden lopussa olikin järkytys nähdä OKM:n esitys Artikla 17:n toteuttamiseksi!
Esityksen mukaan isojen alustapalveluiden vastuu alkaa vasta, kun oikeudenhaltija esittää luvattomasta sisällöstä poistopyynnön.
Tämä tulkinta ei millään tavoin kannusta alustoja sopimaan tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä eikä yhdenmukaista eurooppalaisia käytäntöjä, niin kuin alkuperäisen direktiivin tavoite on. Suomi ei mitenkään voi tehdä omaa, direktiivin vastaista ja muuta EU-aluetta hämmentävää tulkintaa, sillähän vesitettäisiin koko alkuperäinen tavoite!
Onneksi työ vielä jatkuu…
Kuntavaalit ja kulttuuri
Viime vuonna kunnissa jäi käyttämättä 23 miljoonaa euroa kulttuuriin tarkoitettua rahaa. Jotkut kunnat suuntasivat varat uudestaan kulttuurille, mutta joissakin ne siirrettiin yleiseksi puskurirahastoksi, pahan päivän varalle.
Pitäisikö poikkeusaikoina tehdä vähemmän byrokratiaa ja enemmän arvovalintoja? Ja muistaa, mitä kulttuuri tekee kuntalaisten viihtymiselle, mielenterveydelle ja kuntien työllisyydelle.
Tehdään vaalivalintoja kulttuurin puolesta. Ja rokotusvalintoja itsemme, toistemme ja tulevaisuuden puolesta! Arvoisaa kevättä!
Kaija Kärkinen
Kirjoittaja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja.
