Tee se itse!

Tee se itse!

Hongkong, Kolumbia, Japani, Etelä-Korea, Kanada, Venäjä, useat Euroopan maat ja tietenkin kaikki Pohjoismaat. Maija Kauhasen keikkakalenteri muutaman viime vuoden ajalta näyttää, että pääosa töistä on ulkomailla.

”Haaveilin jo parikymppisenä kansainvälisestä urasta. Tai järkeilin, ettei kanteleensoitolla tai ylipäätään kansanmusiikilla voi elää, jos tekee töitä pelkästään Suomessa”, hän kertoo.

Syksyllä 2019 Kauhanen jäi keikkatauolle kolmen vuoden tiiviin keikkarupeaman jälkeen. Hän aikoi valmistella uutta soolomusiikkia työhuoneella ja uudessa, ikiomassa kodissa Helsingin Kalliossa. Ja tehdä biisinteko-  ja keikkareissuja ulkomaille.

Sitten tuli pandemia. Kevät 2020 menikin lähinnä nukkuessa.

”On vaikeaa luoda uutta, kun ei ole mitään näkymiä tulevaisuuteen. Lamaannuin. Olin varmaan kuusi viikkoa soittamattakin ja kun yritin aloittaa, sain rakot sormiini. Ihan kuin lapsena.”

KANTELEESEEN Maija tutustui ensin musiikkileikkikoulussa. Opettaja huomasi hänen lahjakkuutensa ja oli sitä mieltä, että tämä tyttö täytyy laittaa musiikkiopistoon. Maijan vanhemmat tarttuivat ideaan.

”Olen meidän perheen vanhin lapsi. Mun jälkeen myös kaikki sisarukseni menivät musiikkiopistoon.”

Maijalle oli luontevaa jatkaa musiikkiopistossakin kanteleen kanssa. Kantele kun ei piittaa siitä, että soittajalta puuttuu puolet pikkusormesta lapsuuden tapaturman takia.

”Sen kanssa pystyy luovimaan ihan hyvin.”

Järvenpään musiikkiopistosta tie vei Sibelius-Akatemian nuorisolinjalle, Sibelius-lukioon, Kaustiselle Ala-Könni-opistoon ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjalle. Kauhanen valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2015.

”Joskus kandiopintojen aikaan aloin tosissani miettiä, haluanko tehdä tätä. Totesin, että kyllä mä haluan. Valintaani ei ole koskaan kyseenalaistettu missään. Meillä kotona on aina pidetty tärkeänä, että saa tehdä sitä, mistä tykkää. Vasta opiskelukavereiltani kuulin, että tätä ammatinvalintaa voidaan pitää haahuiluna.”

Kauhanen ei ole jäänyt odottelemaan, että hänet löydetään tai että häntä pyydetään mukaan juttuihin. Jos kanteleensoittajana tekisi niin, saisi odotella ikuisesti. Oli tartuttava toimeen ja järjestettävä itselleen töitä jo opiskeluaikana.

”Yhtenä kesänä tehtiin kaverin kanssa varmaan jotain 150 vanhainkotikeikkaa. Siinä tuli harjoiteltua se keikkamyynti. Ja kun kantele ei ole varsinainen bändisoitin, niin bändit oli perustettava itse.”

KANSAINVÄLISEN uran Kauhanen aloitti tutkimalla kokeneempien kollegojen keikkakalentereita. Hän lähestyi festivaaleja, joilla nämä esiintyivät.

”Saatoin myös ilmoittautua kansainvälisille festareille vapaaehtoistöihin. Päivisin laittelin tuntikausia penkkejä katsomoihin. Iltaisin sain hengailla ja verkostoitua”, Kauhanen kertoo.

”Itsensä markkinoiminen ja myyminen uran alussa on aikamoista hommaa. Sitä saattoi lähettää satoja sähköposteja ja saada viisi keikkaa.”

Keikkamyyjä ja agentuuri tulivat mukaan Kauhasen kuvioihin 2017. Se vapautti kanteletaitelijan aikaa luovaan työhön.

”Mulla on myös muutama mentori, joiden kanssa pallottelen omia juttujani. Ja itse mentoroin muutamaa maisteriopiskelijaa. Saatetaan lähteä ihan siitä, että biografian ja teknisen raiderin pitää olla kunnossa. Tai siitä, että mihin verkostoitumistapahtumiin kannattaa osallistua ja miten.”

Maija Kauhanen on myös yksi Musiikintekijöiden mentoreista vuonna 2022. Hän valitsee yhden henkilön hakemusten perusteella mentoroitavakseen.

”Olen tästä mahdollisuudesta todella innoissani. Minusta on ihanaa olla avuksi muille.”

SÄVELTÄMISTÄ ja sanoittamista Kauhanen on harjoitellut lapsesta asti.

”Mulle on ollut ihan yllätys, että kaikki muusikot ei tee niin. Kansanmusiikkipedagogiikkaan kuuluu se, että tehdään itse. Mun läksyt oli jo musiikkiopistossakin sitä, että harjoittele toi kappale ja tee lisäksi oma biisi. Kanteletunneilla myös aina lauletaan ja säestetään itseä. Tehdään biiseihin omia sovituksia, soinnutuksia ja sanoja. Sekoitetaan kansanmusiikkia omaan musiikkiin.”

Raivopyörä, Maija Kauhasen ensimmäinen soololevy, julkaistiin vuonna 2017. Se sai Etno-Emman, ja Suomen arvostelijain liitto myönsi Kauhaselle Kritiikin Kannukset -palkinnon. Se on tunnustus taiteellisesta läpimurrosta.

Raivopyörällä Kauhanen käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kappaleet ovat sekoituksia kansanperinteestä ja Kauhasen omista sanoista ja sävelistä.

”Esimerkiksi Raivopyörä-kappaleeseen olen poiminut ajattomilta tuntuvia laineja perinnelauluista ja rakentanut niistä oman tarinani. Sävellyksen olen rakentanut

parin tahdin mittaisen runolauluteeman ympärille. Se on kansanmusiikissa ihan yleinen työtapa. Lopputulos on lähes kymmenminuuttinen ja polyrytminen teos.”

Maija Kauhasen pandemia-ajan residenssi sijaitsee Espoon Nuuksiossa järven rannalla. Kuva: Sanna Korkee

SYYSKUUSSA 2021 tie Maija Kauhasen luo mutkittelee peltojen ja metsien läpi keskelle ei mitään – ainakin Kalliosta katsoen. Ollaan Espoon Nuuksiossa järven rannalla, Kauhasen ”pandemia-ajan residenssissä”, joka on neljän ihmisen kimppakoti.

”Mä aloin tuntea itseni tosi yksinäiseksi siellä Kalliossa. Olen tottunut reissaamaan keikoilla ja kun en reissaa, tapaan ystäviä, teen töitä kahviloissa ja elän aika aktiivista elämää”, Maija kertoo.

”Kaikki tuo otettiin pois.”

Nuuksion omakotitalossa asuu kolme ihmistä. Maijalla on käytössään erillinen rakennus, jossa on kylppäri sekä makkarin ja työtilan virkaa tekevä huone. Kallion-kotinsa hän on laittanut vuokralle.

”En ole varsinainen luontoihminen, mutta kyllä mä olen nauttinut täällä olosta. Aamu-uinneista ja laiturilla istuskelusta. Ja siitä, että on voinut tehdä vaikka aamuimproja kun soittimet on olleet tässä kotona. Ja on ollut ihanaa tutustua näihin ihmisiin täällä!”

Mutta koska Maija tykkää vaihtaa maisemaa, tuntuu paluu kotiin Kallioon oikein hyvältä 9 kuukauden maalla asumisen jälkeen. Uutta musiikkia on syntynyt ja toisen sooloalbumin äänitykset ovat aluillaan.

”Nyt mietin, mitä näistä tarinoista haluan laittaa levylle. Aihioita ja materiaalia on varmaankin kolmen levyn verran. Haluan edelleen tehdä niin, että äänitetään yhtä aikaa laulu, perkussiot ja kantele. Sitten jotakin päälleäänityksiä. Liven tuntu kiehtoo tässä soolomateriaalissa.”

SOOLOURANSA lisäksi Maija on mukana useissa bändeissä ja projekteissa esiintyjänä sekä musiikintekijänä.  Tällä hetkellä aktiivisesti työn alla ovat Okra Playground -yhtyeen kolmas albumi sekä äänitykset yhteistyöartistien levyille Britteihin sekä Ruotsiin.

Taiken kolmevuotinen taitelija-apuraha päättyy vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Kauhanen on taloudellisesti aikalailla tyhjän päällä.

”Tähän aikaan syksystä yleensä tietää seuraavan vuoden aikataulut aika tarkkaan. Nyt ei ole tiedossa oikein mitään.”

Toisaalta ulkomaan soolokeikkoja on alkanut ilmaantua lyhyelläkin, noin kuukauden varoajalla. Ja tottuneena reissaajana Kauhasen on helppo pakata settinsä mukaan ja lähteä matkaan.

”Jos tässä maailmantilanteessa yrittäisi vasta rakennella tätä hommaa, niin kyllä olisi vaikeaa. Että siinä mielessä on kyllä asiat kivasti.”

5 x set up

Maija Kauhasen tuulikellot. Kuva: Sanna Korkee
”Tuulikellot ovat viehättäviä ja niistä saa rakennettua mielenkiintoisia saundimaailmoja.”

Kauhasen kanteleet ovat itse tehtyjä. Kuva: Sanna Korkee
”Isä on opetellut tekemään mulle kanteleita. Ne värjätään yhdessä visioni mukaisesti ja äiti on suunnitellut kanteleisiin kaikuaukkojen kuvioita.”

Perkussiosettiin kuuluu erilaisia emalikulhoja. Kuva: Sanna Korkee
”Olen ostanut nettikirppiksiltä kaikenlaisia emalikulhoja ja pottia perkussiosettiini. Näitä voi soittaa myös jousella.”

Isä rakensi Kauhaselle toiveiden mukaisen mandokitaran. Kuva: Sanna Korkee
”Olen ryhtynyt opettelemaan kitaransoittoa. Isäni rakensi tämän mandokitaran.”

Väriä elämään! Kynsilakat, keikkakengät sekä teipit, joilla Kauhanen koristelee tavaroitaan. Kuva: Sanna Korkee
”Saan iloa pienistä asioista ja väreistä. Tässä kynsilakat, keikkakengät sekä teipit, joilla koristelen tavaroitani.”

 

Sydämen asia

Kaisa Korhonen (s. 1988) sai viime vuonna Suomen Musiikkikustantajien läpimurto -palkinnon. Hänen voisikin luulla murtautuneen ryminällä tekijöidemme ykkösketjuun ja päässeen kuin ihmeen kaupalla kirjoittamaan biisejä maan eturivin artistille.

”Ehkä se näyttää siltä, mutta ennen kuin ensimmäistäkään biisiä meni julkaisuun, tein niitä vuosia ja vuosia. Mulla oli jo ala-asteella biisivihkoja täynnä lyriikoita, joissa oli aina myös melodia.”

Korhonen vahvisti osaamistaan Pop & Jazz Konservatorion perusopetuksessa, opiskellen laulua ja pianon soittoa. Laulunopettaja Jenni Ahlsved kannusti häntä esittämään matineoissa omia teoksiaan. Tuolloin hän myös tutustui Axel Ehnströmiin, joka on edelleen yhteistyökumppani ja ystävä.

”Axel ehdotti, et mun kannattaisi tarjota biisejä myös muille. Vasta hänen kauttaan tajusin, et on olemassa lauluntekijän ammatti. Luulin, et kaikki artistit tekee itse biisinsä. Eihän tekijöistä puhuttu juuri missään, eikä koulun opon tunneilla kerrottu, et tämmönenkin ammatti on. En olisi todellakaan ilman Axelia tässä. Luojan lykky koko Axel.”

Korhonen innostui lähettelemään biisejään tarjolle.

”Sain alkuun viestejä, et mahtavaa, kun on tullut uusi nimi alalle, lähetä lisää. Mä lähetin, mut vastauksia ei sit tullutkaan. Niin meni monta vuotta. Itkeskelin Axelille, et miks sä pääset eteenpäin ja mulla ei mikään onnistu. Hän sano, et pitää vaan jatkaa, jatkaa ja jatkaa, niin lopulta sit onnistuu.”

Muutama osuma noihinkin vuosiin sattui. Vuonna 2013 Jenni Jaakkola levytti kappaleen Sinä ja vaahteranlehdet ja vuonna 2016 Rajaton levytti yhdessä Axelin kanssa kirjoitetun kappaleen Olen unohtanut kaiken.

Uraa vauhditti vuoden 2017  Top 20 Future Hitmakers -kurssi.

”Tajusin, et mähän oon hyvä tässä. Ennen olin peilannut biisejäni Axelin tekemisiin, mikä oli kasvattavaa, mut masentavaakin. Aina oli jotain, mitä puuttui. Kurssilla kaikki oli aloittelijoita, ja huomasin, et ei hitto, mähän pystyisinkin varmaan pärjäämään alalla.”

Korhonen sai myös ensikosketuksen varsinaisiin co-write-sessioihin.

”Aluksi se oli tosi haastavaa, mut sinä aikana pääsi hyvin harjoittelemaan, mikä oli hienoa, koska heti kurssin jälkeen alkoi rivakka sessiotahti.”

Se, että teki joka ikisen duunin, mikä eteen tuli, ei ollut unelmatyötä.

Korhonen päätyi Elements Musicin tallikirjoittajaksi ja oli lähes joka päivä eri porukan kanssa sessioissa. Burnoutiin ei ollut pitkä matka, sillä hänellä oli lisäksi päivätyö opettajana.

”Ekan vuoden oli tosi vaikee hallita kokonaisuutta. Oli kova paine, et täytyy tarttua jokaiseen tilaisuuteen ja myös jatkaa kaikkia aloitettuja yhteistöitä. Kun itellä ei vielä oo nimeä ja pääsee tekeen nimekkäiden tyyppien kanssa, niin tulee paine, et pakko onnistuu, tai ainakin olla mukava, mikä sekin on joskus raskasta.”

Korhonen tiedostaa luoneensa paineet itse.

”Oon tosi herkkä ja olin ihan lukossa, mut väkisinkin siinä rohkaistu oleen rennompi. Nykyään on erilaista, kun on ympärillä tutut tyypit. Oon oppinu sanoon, et jutellaan, ja et jos on paha mieli jostain, niin sekin pitää sanoo. Aikaisemmin oli tapana käydä vessassa itkemässä.

Korhonen pohtii, onko muuta tietä menestykseen kuin väsymisen kautta, sillä vaatii nimeä päästä siihen, että voi valita sessiot ja yhteistyökumppanit.

”Jos kuitenkin voisin sanoa itelleni jotain sinne alkuun, sanoisin, et relaa vähän, kaikissa sessioissa ei tarvitse onnistua. Myös, et älä tee niin paljon sessioita. En todellakaan enää väsyttäisi itseeni sillä tavalla. Se, että teki joka ikisen duunin, mikä eteen tuli, ei ollut unelmatyötä.”

Sessiovauhdin plussaa oli tutustuminen eri työtapoihin sekä kollegoihin, joista ystäviksi ja yhteistyökumppaneiksi ovat jääneet esimerkiksi Topi Latukka ja Topi Kilpinen. Heidän kanssaan on syntynyt soolobiisejä Latukalle sekä Costellon levyttämä Miten vähän mä tiedän.

Kaisa Korhonen

Melodia ja lyriikka syntyvät käsi kädessä, kun Korhonen tekee yksin. Alalla tuntuisi kuitenkin olevan pulaa hyvistä sanoittajista, mikä on johtanut siihen, että hän on profiloitunut sanoittajaksi. Se on kielen rakastajan mielestä ”ihan fine”.

”Sessioissa mieluisin tapa on lähteä yhdessä päätetystä teksti-ideasta ja sen pohjalta miettiä, miltä musa vois kuulostaa ja sit lähtee hahmottamaan tekstiä siihen ympärille. Sanoituksen kirjottaminen valmiiseen melodiaan on ihan hirveetä, en mieluusti tee niin.”

Supersessio on sellanen, jossa kokee olonsa täysin turvalliseksi.

Noin 80 prosenttia Korhosen julkaisuun päätyneistä biiseistä on sessioissa syntyneitä, mutta hän kaipaa myös yksin tekemistä.

”Molemmilla tavoilla syntyy hyviä ja huonoja biisejä. Yksin tekemisen etu on, et saa päättää ihan ite kaikesta. Mut sessioiden sosiaalinen ulottuvuus kantaa, ihmisten kans olemisesta ja tekemisestä saa niin paljon muutakin kuin sen biisin.”

”Supersessio on sellanen, jossa kokee olonsa täysin turvalliseksi. Voi heittää mitä tahansa ja näyttää oman epävarmuuden, voi nauraa ja itkee. Se vaatii myös yhteisen innostuksen. Ei riitä, et yks on innostunut ja muut himmailee. Kun tulee sellanen olo, et tää on nyt se, mitä me kaikki halutaan tehdä, niin silloin siitä tulee myös hyvä biisi.”

Mieluisista yhteistyökumppaneista mainittakoon Janne Rintala, jonka kanssa Korhonen on kirjoittanut biisejä mm. Erika Vikmanin tuoreelle albumille. Janne oli tykästynyt hänen Stigille tekemän kappaleen Sitä sun tätä lyriikkaan ja kysyi, lähtisikö Korhonen yhteistyöhön.

”Me tehdään sekä lyriikat että melodiat yhdessä. Janne ymmärtää, että hyvä teksti on aa ja oo, joten on kiva tehdä hänen kanssaan. Hän on myös taitava pianisti ja melodian tekijä. Me äänitetään piano-lauluversiot kännykällä ja sit vasta tuottaja tulee siihen mukaan.”

Maija Vilkkumaan uusin sinkku Viimeinen elämä on myös melko tuoreen ja mielekkään yhteistyön tulos. Sessiot Maijan kanssa ovat odotettuja.

”Ihan niinku menis terapiaan. Maija on niin ihana ja lämmin ihminen ja valmis kokeileen kaikkee. Hän ei oo tippaakaan ennakkoluuloinen ja tekeminen on aina hauskaa.”

Ihailtavaa on sekin, kun konkariartistit haluavat auttaa uusia tekijöitä, kuten esimerkiksi Elastinen, joka otti Korhosen tiimiinsä.

”Me päädyttiin sattumalta samaan sessioon, kun Kimmolta oli peruuntunut joku juttu, ja mä olin tekemässä muiden kanssa jotain. Hän vaan tuli siihen huoneeseen ja sit tehtiinki yhessä. Sen jälkeen Kimmo pyys mua leirille Jukka Immosen ja Antti Riihimäen kanssa ja siel synty biisi Epäröimättä hetkeekään. Se avas mulle paljon uusia mahdollisuuksia.”

Koulumaailmasta on surullisen tuttua, miten pahoin moni nuori voi, joten tästäkin aiheesta oon kirjoittanut.

Sanoittaminen on Korhoselle keino jäsentää omaa sisäistä maailmaa ja käsitellä tunteita, kertoa kuulijoille asioita, joita haluaa kertoa itselleenkin. Keino tuoda esiin tärkeää sanomaa elämän arvostamisesta ja siitä, että jakamalla hyvää, saa itsekin hyvää.

”Koulumaailmasta on surullisen tuttua, miten pahoin moni nuori voi, joten tästäkin aiheesta oon kirjoittanut ajatellen, et josko joku kuulis tän biisin ja sais jotain valoo ja voimaa ja viestin, et sä et oo yksin.”

Epäkohtienkin keskellä Korhonen haluaa kiinnittää ihmisten huomion asioihin, jotka ovat maailmassa hyvin. Hän haluaa olla tuomitsemista vastaan, lempeyden ja hyväksynnän puolesta, kuten vaikkapa Vikmanin levyttämässä biisissä Syntisten pöytä.

Palaute on ammattitekijällekin tärkeää, mutta kaiken palautteen vastaanottaminen ei ole ollut aina helppoa.

”Se menee aina samalla tavalla. Ensin otan vähän itteeni. Sit tulee, et eihän se noin ole, väärä palaute, ja sit yhyy, en osaa mitään. Sit tulee, et voisinkohan sittenkin muuttaa tässä jotain ja lopuksi, et voi vitsi, tästä tuli sittenkin parempi, olipa hyvä palaute.”

Tunnevyöry voi kestää kymmenestä minuutista päiviin, riippuen siitäkin, miten henkilökohtainen biisin aihe on. Nykyään vyöryn kaari on lyhyt ja joskus sitä ei tule ollenkaan, mikä on Korhoselle merkki ammattikasvusta.

Pettymyksiltäkään ei voi välttyä, ja joskus ne tuntuvat isoilta pudotuksilta.

”Jos vaikka tekee jossain sessiossa tykkibiisin, josta kaikki on sitä mieltä, et tää on paras ikinä. Sit lähettää sen ihan intoo täynnä ja vastaus on, et tästä puuttuu jotain tai tää ei nyt sovi tähän juttuun. Se on ihan hirveetä, ja silloin mietin miks mä teen tätä? Mut en mä tekemistä vois jättää.”

Ite en vieläkään saa tekemisestä niin paljoa rahaa, et pystyisin elään sillä.

Bisneksen jättäminen sen sijaan on käynyt mielessä, sillä tekijän asema on epäreilu, taloudellinen tulos ei vastaa tuhansia työtunteja.

”Jos vaikka etsitään suuntaa uudelle artistille, niin useat tekijät kutsutaan tekemään biisejä, joista ehkä yksi menee jatkoon. Jos joku meneekin levylle, niin tulo saattaa olla alle viis euroa, jos ei oo radiosoittoa. Se määrä työtä ilman rahaa on kohtuutonta.”

Korhonen onkin ilahtunut viime aikoina esille nousseesta ehdotuksesta, että tekijät saisivat sessiopalkkion. Pieni parannus olisi edes sekin, että julkaistavasta teoksesta saisi palkkion.

”Järjestelmää kannattaisi ehdottomasti kehittää, vaikka haastavaa se varmasti on. Jotain tälle täytyy tehdä. Ite en vieläkään saa tekemisestä niin paljoa rahaa, et pystyisin elään sillä. Oon päässyt tilanteeseen, et noin joka kolmas biisi päätyy julkaisuun. Silti teen edelleen kolme päivää viikossa open hommia. Kyllähän sekin jotain kirjoittajien tilanteesta kertoo.”

Myös tekijöiden jako-osuudet sessioissa pohdituttavat, etenkin sanoittajan ja tuottajan osalta. Yleensä jako menee tasan, mutta siinäkään ei oikeudenmukaisuus aina toteudu.

”Jos vaik teen sessiossa yksin koko tekstin ja osallistun sävellykseenkin, tasajako ei oo reiluu. Eikä tilanteissa, joissa tuottaja saa kappaleesta myös tuotantopalkkion, kun ei ole olemassa sellaista asiaa kuin kirjotuspalkkio. Jos tuottaja on aktiivisesti mukana biisin kirjoittamisessa ja tekee sillä riskillä, ettei vielä tiedetä, meneekö biisi mihinkään, niin tasajako on ok.”

Unelmat liittyvät rahaan kuitenkin vain sen verran, että Korhonen toivoo voivansa keskittyä pelkästään musiikin tekemiseen. Edes joitakin vuosia.

”Ei mul oo tarvetta valloittaa maailmaa tai olla jollain tapaa paras. Unelma on, et saisin pidettyä tekemisen sydämen asiana, ja et siinä pysyisi lapsenomainen innostus. Mä haluun koskettaa ihmisiä kirjoittamalla. Siihen mulla on palo.”

Kaisa Korhonen

Musiikintekijöiden rahastosta haettiin jälleen ennätysmäärä tukea

Rahastolla oli jaettavanaan stipendivaroja yhteensä 140 000 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 68 hakijalle.

”Selkeää on, että poikkeusajasta johtuva kaikkinaisen tuen tarve musiikintekijöille on edelleen jatkuvaa ja puute on merkittävää”, sanoo Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen. Valtaosa stipendivaroista, eli reilut 100 000 euroa jaettiin työskentelystipendeinä, mikä Huuskosen mukaan noudatteli hakemusten jakoa eri stipendityypien välillä.

”Reissustipendejä jaettiin jälleen yhden kierroksen tauon jälkeen, sen sijaan erityisstipendejä ei tässäkään haussa jaettu. Hankintastipendihakemuksissa näkyi monipuolinen työkalujen ja -tilojen tarve”, Huuskonen kertoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 39 kpl
  • Yhteensä 100 100 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 1500 eurosta 3000 euroon

Hankintastipendit

  • Jaettiin 23 kpl
  • Yhteensä 34 800 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 600 eurosta 2500 euroon

Reissustipendit

  • Jaettiin 6 kpl
  • Yhteensä 5100 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 500 eurosta 1500 euroon

Erityisstipendejä ei jaettu.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2022. Tässä vuoden 2021 toisessa jaossa stipendin saaneet eivät voi saada stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta seuraavan kahden hakukierroksen aikana, eli vuoden 2022 hauissa.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista. Tämän hakukierroksen varoihin lisättiin Teoston Suomen Musiikintekijöille osoittamasta 20 000 eurosta puolet. Toisen puolen jakaa apurahoina Malmstén-säätiö. Tämä summa on peräisin vuonna 2021 jakamatta jäävästä Teosto-palkinnosta säästyneistä varoista.

klaavi.fi
musiikintekijat.fi

Musiikkiala: kulttuurin leikkaukset peruttava

Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.

Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.

Music Finland ry
Gramex ry
Teosto ry
Suomen Muusikkojen liitto ry
Suomen Musiikintekijät ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen Säveltäjät ry
Musiikkituottajat – IFPI Finland ry
IndieCo ry – Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys
Musiikin edistämissäätiö sr
LiveFIN ry
Music Manager’s Forum Finland ry
SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
Suomen Musiikkineuvosto

Tekijäfoorumi vaatii: tekijänoikeuslaki valmisteltava uudelleen direktiivin tavoitteiden mukaiseksi

  • Suomessa valmistellaan parhaillaan merkittävintä tekijänoikeuslain uudistusta vuosikymmeniin. 
  • Tekijäfoorumin toimijat ovat järkyttyneitä siitä, että hallituksen esityksen luonnos ei vastaa direktiivin tavoitetta parantaa tekijöiden asemaa ja paikoin jopa heikentää sitä. 
  • Koronapandemiasta kärsineet kulttuurialan tekijät tarvitsevat tuekseen direktiivin mahdollistaman oikeuden kollektiiviseen sopimiseen.
  • Luovien alojen järjestöt vaativat esityksen uudelleen valmistelua. 

Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen.

Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia.

Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.

”Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen

Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.

Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.

”Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset, jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistä hänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.

Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa.

”Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa”, Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.

Tekijäfoorumi on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Tekijäfoorumiin kuuluu yhteensä 29 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä yli 50 000 luovan alan tekijää.

*******

Tekijäfoorumin yhteiset tavoitteet – näiden asioiden korjaamiseksi vaadimme, että luonnos tekijänoikeuslaiksi palautetaan valmisteluun:

  • Direktiivin edellyttämä asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla.
  • Ilman tietoa ei voi neuvotella. Jotta taiteilija voi arvioida saamansa palkkion kohtuullisuuden, tulee hänen saada selkeitä tietoja teostensa käytöstä ja kertyneestä tulosta. Tiedot ovat kattavia, jos ne ovat vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukaisia.
  • Tekijällä on harvoin taloudelliset mahdollisuudet viedä korvausta koskeva asia tuomioistuimeen. Tekijät tarvitsevat matalan kynnyksen menettelyn tuekseen. Uuden ehdotetun tekijänoikeusriitalautakunnan tehtäväkenttää tulee laajentaa koskemaan myös tekijöiden korvauskysymykset.
  • Sähköisessä muodossa teosta on helppo pitää saatavilla ja ”hyödyntää” näennäisesti. Oikeuksia myös ostetaan tekijöiltä varmuuden vuoksi, mikä estää teoksen käytön muualla hidastaen myös luovan talouden kasvua. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan joko kokonaan tai osittain.

Suomen Musiikintekijät: kulttuuriin kohdistuva 18,4 miljoonan euron leikkaus on peruttava

Hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenisi noin 15 prosentilla.

Suomen Musiikintekijät vaatii, että kulttuuriin kohdistuva 18,4 miljoonan euron leikkaus on peruttava. Asiaan on vielä mahdollista vaikuttaa.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen:

”Kylmää kyytiä on tarjolla taiteelle ja kulttuurille, mm. alan yhteisöille ja freelancereille, kun rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen näkyy ensi vuonna 18,4 miljoonan euron leikkauksena. Ja jatkoa seuraa. Mitä kaikkea tästä seuraa kotimaiselle kulttuurille, taloudelle, työllisyydelle ja kansan henkiselle hyvinvoinnille, se selviää lähivuosina. Arvoisa hallitus, teillä on valta pitää tämä maa vielä sivistysvaltioiden joukossa, tehkää se!”

OKM:n tiedote asiasta

Teoston kolmas koronatuki: Haku on auki 11.-31.10.2021

Koronarajoitusten vähittäisestä purkamisesta huolimatta pandemian vaikutukset näkyvät musiikkialalla vielä pitkään. Musiikin tekijöiden ja kustantajien työstään saamat tekijänoikeuskorvaukset ovat vähentyneet merkittävästi ja vaikutusten ennustetaan ulottuvan pitkälle vuoteen 2022. Tästä syystä Teoston hallitus on päättänyt avata uuden tukihaun.

Koronatuen tavoite on lieventää ammattimaisten säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien pandemiasta aiheutuneita tulonmenetyksiä.

Kolmannella tukikierroksella on jaettavana 1.001.650 euroa. Teosto jakoi ensimmäisen kerran koronatukea loppuvuodesta 2020 ja toisen kerran keväällä 2021.

Kuka voi hakea tukea?

Koronatukea voivat hakea kaikki Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat – myös ne, jotka ovat hakeneet tai saaneet tukea aikaisemmin.

Tuen kriteerit ovat samat kuin kevään 2021 tukikierroksella. Tukikriteerinä ovat vuosien 2018-2020 aikana tietyiltä tilitysalueilta hakijalle maksetut korvaukset. Mukaan lasketaan sellaiset musiikin käytön tilitysalueet, joihin koronatilanteella on havaittu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia.

Hakukriteerit

  • Teoston asiakkuus
  • Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio.
  • Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn. Sen vuoksi säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea. Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea.

Tiedot saamistasi tilityksistä näet Teoston verkkopalvelusta.

Tietoa jaettavista tukisummista

  • Tukea maksetaan musiikin tekijöille työskentelyapurahoina, jotka ovat verottomia tuloverolain asettamien edellytysten täyttyessä. Kustantajille maksetaan vastaavin perustein määräytyvää toimintatukea, joka on veronalaista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.
  • Alin maksettava summa on vähintään 150 euroa ja ylin 5000 euroa.  Lopulliset tukisummat määräytyvät hakemusmäärien perusteella.
  • Tuen määrä suhteutetaan hakijan aiempiin tilityksiin niillä tilitysalueilla, jotka sisältyvät tukikriteereihin.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi  (Teoston koronatuki).

Maksettuja tilityksiä ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeella, vaan ne tarkistetaan hakemuksien käsittelyssä automaattisesti. Tuen saamiseen eivät vaikuta mahdolliset muut saadut tuet.

Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron. Löydät asiakasnumerosi Teoston verkkopalvelusta, kun kirjaudut sisään ja avaat Asiakastiedot-välilehden.

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastolle, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään.

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran. Samaan hakemukseen ei voi yhdistää useita asiakasnumeroita (esim. kustantajan katalogit), vaan tukea pitää hakea erikseen kullakin asiakasnumerolla.

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa.
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa.
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä.
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen

Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia. Toimikunnassa on myös Teoston toimiston edustus.

Myönnetyt tuet maksetaan joulukuun 2021 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Tuki rahoitetaan Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan kotimaisen luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta.

LISÄTIETOJA:

  • Klaavi-hakujärjestelmä: www.klaavi.fi
  • Koronatuen asiakaspalvelu: koronatuki@teosto.fi, puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10-20.00. Viimeisinä hakupäivinä la 30.10 sekä su 31.10. asiakaspalvelu on auki klo 10.00 – 20.00.
  • Katso myös: kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta

Musiikkiala & Mehiläinen tarjoavat maksutonta keskusteluapua musiikkialan ammattilaisille

Koronarajoitusten kurittama musiikkiala on pitkittyneessä kriisitilassa, ja alan ammattilaisten jaksaminen on koetuksella. Muusikkojen liitto, Music Finland, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Säveltäjät järjestävät yhteistyössä terveyspalveluiden tuottaja Mehiläisen kanssa keskusteluapua musiikkialan itsensätyöllistäjille ja freelancereille. Keskusteluavun toivotaan tuovan musiikkialan ammattilaisille mahdollisuuden purkaa omaa tilannetta, tulla kuulluksi haastavana aikana ja löytää keinoja stressin tai vaikeiden tunteiden käsittelyyn ja hallintaan.

Musiikkiala ja Mehiläinen tarjoavat lokakuun 2021 aikana 30 musiikkialan itsensätyöllistäjälle/freelancerille kaksi maksutonta etä- tai lähikäyntiä Mehiläisen kokeneille mielenterveyden ammattilaiselle. Keskusteluavun piiriin voi hakeutua ilman erillistä lääkärin lähetettä.

Mehiläisessä on huomattu, että tarve matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille ja ennaltaehkäisevälle tuelle on monella alalla ilmeinen. Matalan kynnyksen ensiapu voi parantaa oloa niin, että vakavammilta oireilta vältytään.

”Musiikilla on kautta aikojen ollut tärkeä rooli yhteiskunnassa ja sillä on suuri vaikutus psyykkiseen hyvinvointiimme. Korona-aika on vaikuttanut dramaattisella tavalla musiikkialaan ja siksi lähdimme mielellään tähän tukihankkeeseen alan järjestöjen kanssa”, toteaa Mehiläisen psykoterapiayksikön johtava psykologi Thea Strandholm.

”Musiikkialan freelancerit ovat joutuneet tilanteen vuoksi ennennäkemättömään, pitkittyneeseen ahdinkoon. He ovat myös jääneet tukirakenteiden väliinputoajiksi, eikä moni ole saanut tarvitsemaansa taloudellista tai henkistä tukea. Nyt musiikkiala pilotoi maksuttoman keskusteluavun mallia yhdessä Mehiläisen kanssa. Kiitos Mehiläiselle hienosta yhteisvastuun eleestä kriittisessä tilanteessa”, kommentoi Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Näin ilmoittaudut

  • Palvelun piiriin ilmoittautuminen alkaa perjantaina 8. lokakuuta 2021 klo 8.00.
  • Ilmoittautumislinkki: https://www.lyyti.in/Musiikkiala_x_Mehilainen_mielenterveys_pilotti_3476
  • Mukaan mahtuu 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
  • Mehiläisen asiantuntijat kontaktoivat osallistujat ja sopivat ajan heidän kanssaan.
  • Palvelun piiriin hakeutuminen tapahtuu suoraan Mehiläisen kautta. Palvelu kuuluu Mehiläisen normaalin vaitiolovelvollisuuden piiriin, eikä sitä hyödyntäneiden henkilöiden tietoja luovuteta muille osapuolille.
  • Pilotin pohjalta järjestöt saavat käsityksen palvelun tarpeesta musiikkialan ammattilaisten keskuudessa.

Suomen Musiikintekijät: Riku Niemi Orchestran tulee pysyä valtionosuuden piirissä

Vuodesta 2011 asti RNO on saanut valtionosuusjärjestelmän tukea, yhtenä harvoista rytmimusiikkiin keskittyvistä orkestereista.

Onkin todella hämmentävää kuulla, että esittävän taiteen valtionosuuslautakunta ei lausunnossaan puolla RNO:n pysymistä VOS-järjestelmän piirissä v. 2022 alkaen!

RNO tekee merkittävää työtä edistämällä kotimaisen musiikkikulttuurin monimuotoisuutta. Se lienee yksi VOSin keskeisimmistä tavoitteista. Kiertuetoiminta taas lisää osaltaan alueellista saavutettavuutta.

Korona on vienyt freelancereilta mahdollisuuden tehdä työtään ja musiikintekijöiltä elävän musiikin tekijänoikeuskorvaukset, siksikin tällainen esitys tuntuu todella kohtuuttomalta.

Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtajana toivon todella, että RNO pysyy valtionosuuden piirissä ja pystyy siten jatkamaan tärkeää työtään suomalaisen musiikkikulttuurin hyväksi!

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Teoston kolmas koronatukikierros käynnistyy 11.10.2021

Koronarajoitusten vähittäisestä purkamisesta huolimatta musiikkiala palautuu normaaliin hitaasti. Pandemian vaikutukset Teoston tilityksiin tulevat ulottumaan arviolta vuodelle 2022, jolloin tilitetään vielä useita vuoteen 2021 liittyviä musiikin käytön korvauksia.

Teoston kolmas koronatuki avataan hakijoille 11.10.2021. Jaettavana on tällöin 1.001.650 euroa. Tuen tavoitteena on edelleen lieventää koronarajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille.

Tuen kriteerit ovat samat kuin kevään 2021 tukikierroksella. Tuen saamisen kriteereinä ovat:

  • Teoston asiakkuus sekä
  • riittävä määrä tilityksiä tietyiltä tilitysalueilta vuosina 2018, 2019 ja 2020. (vähintään yhteensä 1.500 euroa maksettuja tilityksiä tänä aikana)

Mukaan kriteereihin on otettu ne Teoston jäsenkokouksen päättämät tilitysalueet, joihin koronatilanteella on katsottu olevan joko välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Hakukriteereistä tiedotetaan tarkemmin haun avauduttua 11.10.

Teoston jäsenkokous päätti varautua kolmanteen hakukierrokseen jo toukokuussa 2021. Ensimmäisen kerran tukea jaettiin syksyllä 2020 ja toisen kerran alkukesästä 2021. Kaikkiaan Teosto on jakanut koronatukia tähän mennessä noin 2,5 miljoonaa euroa.

Koronatuki rahoitetaan Teoston hallinnoimasta Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta.

Lue lisää:

Kevään koronatukitiedote

Kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta

Music Finland: Koronan vaikutukset Suomen musiikkialan talouteen