EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Iskelmä-Finlandia Mikko Alatalolle

Tekijä: Nina Lith

Iskelmä-Finlandia Mikko Alatalolle

Julkaistu

Tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä on arvoltaan 10 000 euroa ja sen myöntää vuosittain Nokian kaupunki. Palkinto myönnettiin 20. kerran ja sen ojensivat Iskelmä-Finlandia -raadin puheenjohtaja Turkka Mali sekä Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen Tapsan Tahdit -tapahtuman avajaisissa Nokian Pirkkalaistorilla.

”Mikko Alatalo on monitoimimies, joka hallitsee musiikin lajeista monet haarat. Hän on kirjoittanut suurimman osan lauluistaan aisaparinsa Harri Rinteen kanssa. Repertuaarista löytyy myös hänen itsensä sekä Juice Leskisen kanssa tehtyjä kappaleita. Alatalo rakastaa esittämiään musiikkilajeja huolimatta siitä, kuinka suosittuja ne kulloinkin sattuvat olemaan. Hän on myös ollut Suomen pubien ja seurojentalojen ahkera kiertäjä, todellinen työmyyrä”, kommentoi Turkka Mali.

”Arvostan suuresti, että saan vastaanottaa Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Osa tästä palkinnosta kuuluu ehdottomasti myös Harri Rinteelle. Koen, että tämä on myös esiintyjän palkinto 6000 keikasta ja 3 miljoonasta ajokilometristä”, iloitsee Mikko Alatalo.

Merkittävä musiikillinen ura

Alatalon musiikkiura alkoi Coitus Int -orkesterista, jonka hän perusti yhdessä Harri Rinteen ja Juice Leskisen kanssa vuonna 1971. Vuonna 1975 jätettyään yhtyeen, Alatalo siirtyi soolouralle, jonka lauluissa hän kuvasi suomalaista maaseutua ja muuttoliikettä. Näistä Siirtomaasuomen lauluista suosioon nousivat muun muassa Yhdentoista virran maa ja Maalaispoika oon.

”Koen, että oli merkittävää kertoa katoavasta maaseudusta, muuttoliikkeestä Ruotsiin ja kaupungistuvien ihmisten elämästä. Myöhemmin tästä syystä minua pyydettiin myös mukaan politiikkaan”, Alatalo avaa.

Varsinaisesti suurkansansuosioon hän nousi neljällä Syksyn Sävel -voitollaan Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) ja Minna (1986).

Alatalon musiikillinen repertuaari on laaja. Siihen ovat mahtuneet pop, rock, iskelmä, kantri ja mainosmusiikki kuten Puuhamaan tunnuskappale sekä ihmissuhdeballadit kuten Ihmisen ikävä toisen luo. Lisäksi Alatalo on tullut tunnetuksi myös lastenlauluistaan Känkkäränkkä ja Minen mee uimaan.

Mikko Alatalo on julkaissut yli 50 albumia levyttäen yhteensä yli 700 laulua. Monet kappaleista ovat tunnettuja klassikoita muun muassa Rokkilaulaja, Viivy vielä hetki, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Anna mulle lovee, Leuhkat eväät, Suojelusenkeli ja Kiiminkijoki. Lisäksi Alatalo on tehnyt kappaleita myös muille artisteille. Hän on tekstittänyt muun muassa Maaritin tunnetuksi tekemän Jäätelökesä-kappaleen.

Alatalo on tehnyt läheistä yhteistyötä paitsi Harri Rinteen myös Juice Leskisen ja Sulo Aittoniemen kanssa.

TV-työt – Iltatähdestä Vain elämää -tuotantoon

Alatalo tunnetaan myös televisiotöistään Iltatähti- ja Hittimittari -ohjelmissa sekä Tammerkosken Sillalla -ohjelmasta, jossa hän laulatti ihmisiä seitsemän vuoden ajan 70 artistin johdolla.
Alatalo on mukana Nelosen suositussa Vain elämää -ohjelmassa, jonka 13. tuotantokausi starttaa syksyllä 2022.

Palkinnot
Mikko Alatalo on palkittu Valtion säveltaidepalkinnolla (1982) yhdessä Harri Rinteen ja Masi Luoman kanssa musiikista Ajolähtö-elokuvaan, Suomi-palkinnolla (2021) ja yhdessä Harri Rinteen kanssa Juha Vainio -palkinnolla sekä lastenmusiikin elämäntyöpalkinnolla.

Kirjat 
Alatalosta on ilmestynyt vuonna 2011 Petri Nevalaisen kirjoittama Joviaali ilmiö Mikko Alatalo -kirja (Helsinki-kirjat) ja vuonna 2021 Tuomas Marjamäen kirjoittama 560-sivuinen elämäkertakirja Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo).

Harrastukset
Ahkerana laskettelijana ja koskimelojana tunnettu Alatalo on aktiiviliikkuja. Hän on myös kiivennyt Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle (5895m). Hän seuraa aktiivisesti musiikkialaa sekä rentoutuu matkustellen ja eri kulttuureita kohdaten.

Iskelmä-Finlandia -voittajat: Mikko Alatalo (2022), Arja Koriseva (2021), Vicky Rosti (2019), Danny (2018), Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Eino Grön (2007), Paula Koivuniemi (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001). Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna 31.8.2022 saakka

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi

Stipendihaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2021 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2022.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista.

Vuoden 2022 Reino Helismaa -palkinto Mariskalle

Julkaistu

Vuonna 2022 Reino Helismaa -palkinto myönnettiin Mariskalle (Anna Maria Rahikainen). Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Mariska tunnetaan laaja-alaisena lauluntekijänä, erityisesti tekstittäjänä. Mariskan ura käynnistyi punkbändi Oheisvasaran laulajana 1990-luvun lopulla. Varsin pian tyyli vaihtui omaääniseen rappiin ja vuonna 2002 ilmestyneen esikoisalbumin Toisin sanoen hitti, ”Tarkasta tämä”, muodostui Mariskan läpimurtokappaleeksi.

Varsin pian Mariskan monipuolisuus artistina ja tekstittäjänä tuli esiin. Vuonna 2012 Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen julkaisema Kukkurukuu-levy nosti artistin suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia. Mariskan kädenjäljessä on vaikutteita rapista, popista, jatsista kuin iskelmästäkin.  Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun. ”Pedon merkki” edustaa yhteiskunnallista rap-lyriikkaa kun taas ”Kukkurukuu” ammentaa suomalaisen iskelmän melankolisesta perinteessä.

Kuten Reino Helismaa aikanaan, myös Mariska toimii niin esiintyvänä taitelijana kuin laulunkirjoittajana toisille artisteille. Kummankin tekstintekijän todellinen laaja-alaisuus tulee kokonaisuudessaan esiin muille artisteille kirjoitetuissa kappaleissa. Mitä enemmän kirjoittaa monipuolisesti, sitä enemmän se ruokkii ideoita. Mariska on venyttänyt onnistuneesti rajojaan niin Tangomarkkinoille kuin yhteistyöhön rockjyrä Popedan kanssa. Lastenlauluillaan Mariska on, Helismaan tapaan, tavoittanut myös kaikkein nuorimmat kuulijat.

Hänen suurimpia menestyksiään ovat Anna Puulle kirjoitettu ”Mestaripiirros” (2009) sekä Jenni Vartiaiselle tehty ”Missä muruseni on” (2010). Kummatkin ovat paitsi jättihittejä, myös merkkiteoksia suomalaisen pop-musiikin kaanonissa. Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.

Viime vuosina Mariska on tehnyt uusia Helismaan jalanjälkiä seuraavia aluevaltauksia teatterilavojen taikamaailmaan. Hänen taitavaa sanankäyttöään on saatu kuulla muun muassa We Will Rock You -Queen-musikaalin laulujen kääntäjänä.

Mariskan ansioksi raati katsoo myös sen, että hän on aktiivisesti toimiva artisti ja lauluntekijä, joka hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia. Ennakkoluulottomana suomalaisen laululyriikan uudisraivaajana Mariska on myös esikuva uusille lauluntekijäsukupolville, erityisesti nuorille lauluja kirjoittaville tytöille.

Vuoden 2022 palkinnon saajasta päättäneessä raadissa olivat mukana Jaakko Suni (TSL:n kulttuurituottaja, muusikko/tuottaja), Tuomas Finne (TSL:n entinen kulttuurituottaja, Elmun ja Umo-Säätiön puheenjohtaja), Marianne Haapoja (Valkeakosken Musiikkijuhlan ja Valmun toiminnanjohtaja), Timo Kalevi Forss (kirjailija, Helismaa. Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä -teoksen kirjoittaja) ja Rolf Bamberg (Demokraatti-lehden kulttuuritoimittaja).

Reino Helismaa -palkinto

Palkinto luovutetaan Reino Helismaan hengessä henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä ja hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia samalla toimien esikuvana uusille lauluntekijäsukupolville. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se jaetaan TSL:n päättämänä ajankohtana 3–5 vuoden välein.

Helismaa oli monipuolinen musiikintekijä ja viihdetaiteilija. Hän teki yli 5000 laulun sanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, yli 100 radiohupailua ja kahdeksan näytelmäkirjoitusta.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sotien jälkeen hän tuli tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaa esiintyi yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Ohjelmistoon kuului laulujen ohella ns. huumorinumeroita eli aikansa stand uppia.

Helismaa oli kiinnostunut ympäristöstään. Hän luki paljon. Tämä näkyi myös hänen sanoituksissaan. Helismaa oli tekstintekijänä monipuolinen ja nopeudessaan verraton. Nopeus tarkoitti ilmeisesti myös sitä, että Helismaa käytti lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti tekstejään. Hän kirjoitti myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mistä on näyttöä Helismaan kisälliryhmille kirjoittamissa sanoituksissa.

Reino Helismaa -palkinnon ovat  saaneet Mariska (2022), Paula Vesala (2019), Heikki Salo (2014), Heikki Hector Harma (2009), Martti Syrjä (2004), Sauvo Saukki Puhtila (1999), Jaakko Teppo (1994) ja Vexi Salmi (1989).

Lisätiedot

Vuoden 2022 Juha Vainio -palkinto Saara Törmälle

Julkaistu

Saara Törmä on harvinaisuus: 2000-luvulla suomalaiseen musiikkiin vahvan jälkensä jättänyt päätoiminen sanoittaja. Harvinaisuus todistaa paitsi musiikkialan muutoksesta, ennen kaikkea Saara Törmän poikkeuksellisesta kyvystä sanoittaa tuntojamme ja kysymyksiämme kuten väsymystä: ”jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen uusi mäki”. Haavoittuvuutta: ”kun mua sattuu, kun sydämessä veitset kääntyy, mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, kuolevainen”. Oman tilan tarvetta: ”mä haluun olla yksin / lukee vaikka kirjaa / junamatka Turkuun ihana ois”. Voimaantumista: ”sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan / ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa”.

Edellä siteeratut Antti Tuiskun Mä hiihdän, Johanna Kurkelan Kuolevainen, Irinan Haluun olla yksin ja Kaija Koon Kaunis rietas onnellinen ovat hyviä esimerkkejä Saara Törmän sanoittamista hiteistä. Niissä kuuluu vahvana esittäjän, mutta myös sanoittajan ääni. Saara Törmä pystyy siihen, mihin vain sanoittajista parhaat. Hän ei tee ensi sijassa esittäjän näköisiä tekstejä, vaan tekstejä, jotka saavat esittäjän näyttämään laulultaan. Siltä että peto on irti tai että laulaja näyttää ”sulle rannan, joka tuijottaa merta ilkkuvaa hiljaa varuillaan”.

Moni Saara Törmän sanoittama laulu onkin muodostunut esittäjänsä tavaramerkiksi ja tunnuslauluksi kuten Antti Tuiskun Peto on irti, Jesse Kaikurannan Näytän sulle rannan tai Lauri Tähkän Morsian.

Yksi selitys Saara Törmän hittiputkeen on yhteistyö puoliso-säveltäjä Aku Rannilan kanssa. Melodiat ja tekstit istuvat saumattomasti yhteen. Niissä kuuluu jaettu elämä ja laulunteossa tuskaillut tunnit.  Lisäksi Saara Törmän sanoissa korostuu empatia, kyky asettua laulun minähahmoksi. Törmä on muotoillut asian näin: ”Mä meen aina päähenkilön nahkoihin. Asiat ja tapahtumat eivät ole suoraan mun elämästä, mutta laitan niihin itseäni. Kysymys on empatiasta, siitä näkökulmasta mistä juttu kerrotaan.”

Saara Törmä aloitti sanoittajana viitisentoista vuotta sitten esikoisensa hoitovapaalla, kun hänen sanoittamansa Unta päätyi Katri Ylanderin levytettäväksi. Hoitovapaan jälkeen Törmä ei palannut entiseen ammattiinsa ruokatoimittajaksi, vaan opetteli uuden. Ruokareseptien sijaan hän alkoi tutkia, miten ja millaisista aineksista syntyy sielukas sanoitus tai kutkuttava korvakarkki. Niihin tarvitaan kattilallinen kykyä, kauhallinen elämänkokemuksia, herkät tuntosarvet tunnelmille sekä mukillinen malttia ja musikaalisuutta.

Törmän mukaan sanoitus on valmis vasta, kun siitä on hävinnyt kaikki ylimääräinen. Törmän teksteissä ei kikkailla eikä kerrota liikaa, vaan jätetään kuulijalle tilaa tuntea ja tunnistaa tilanteet – ja lopulta itsensä vastaavissa tilanteissa. Tuokiokuvien mestarikokki nojaa hyviin perusraaka-aineisiin, mutta saa ne maistumaan uusilta ja erityisiltä.

Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutetaan Saara Törmälle Kotkassa 28. heinäkuuta klo 20 järjestettävässä Kotkan Meripäivien Yleisessä Saunassa -konsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.

Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna rahaston hallituksessa.

Aikaisemmin Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys ja vuonna 2021 Toni Wirtanen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Uusi musiikkiala.fi -sivusto näyttää musiikin merkityksen yhteiskunnassa

Julkaistu

Musiikkiala.fi-sivusto on musiikkialan organisaatioiden yhteinen ponnistus, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koko musiikkialan vaikutuksista – niin taloudellisista, sosiaalisista kuin hyvinvointivaikutuksistakin.

Musiikkitoimialan arvo lähentelee vuosittain miljardia. Sen tekevät tuhannet yritykset, järjestöt ja instituutiot sekä kymmenet tuhannet ammattilaiset. Koska musiikkialan tilastoja ja tutkimuksia tuotetaan monessa eri paikassa, on kokonaiskuvan saaminen musiikin merkityksestä kuitenkin ollut hankalaa. Tähän uusi musiikkiala.fi-sivusto pyrkii tuomaan ratkaisun.

Musiikkiala.fi on suunnattu ennen kaikkea musiikkialan ja muun kulttuurin toimintaedellytyksistä päättäville: kansanedustajille, ministereille ja virkamiehille. Lisäksi media saa sivustolta helposti ja nopeasti musiikkialan keskeisiä tietoja.

Musiikkiala.fi jakaantuu neljään pääosioon:

  • Uutiset -osioon on koottu koko toimialasta kertovat tärkeimmät uutiset eri organisaatioiden sivustoilta.
  • Avainluvut-osiosta löytyvät toimialan kokoa, kansantaloudellista arvoa, musiikin käyttöä ja kulutusta sekä musiikkiammattilaisia kuvaavat tärkeimmät faktat eri lähteistä.
  • Musiikki vaikuttaa -osiossa löytyy taustoittavia artikkeleita ja kolumneja, jotka analysoivat toimialan vaikutuksia ja ilmiöitä lukujen takana.
  • Yhteystiedot -osiossa löytyvät toimialan asiantuntijat jatkoyhteydenottoja varten

Sivustolta on mahdollista tehdä hakuja tai luokitella sisältöjä kategorioittain: esimerkiksi sen mukaan, hakeeko tietoa musiikkialan taloudesta, ammattilaisista, musiikin kuuntelusta vai esimerkiksi kansainvälisyydestä. Lisäksi sivusto sisältää ladattavia infografiikoita, joita voi käyttää suoraan esimerkiksi presentaatioissa tai sosiaalisessa mediassa. Sivustolla on omat sosiaalisen median kanavansa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, joiden kautta sivustolle päivittyviä uutisia on mahdollista seurata.

Sivuston sisältö täydentyy jatkuvasti ja uutta tietoa lisätään sitä mukaa kun tutkimuksia ja tilastoja valmistuu. Varsinainen lanseeraus tapahtuu alkusyksystä 2022.

Sivuston omistavat musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto. Sisältöjä ovat olleet tuottamassa mm. Music Finland, Muusikkojen liitto, Musiikin edistämissäätiö, Suomen Musiikintekijät, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, GT Musiikkiluvat Oy sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Lisäksi sivustolla on hyödynnetty muita saatavilla olevia tilastoja ja tutkimuksia.

We Make Music – Open Call – Kirjoitusleiri Tanskassa

Julkaistu

Hae nyt mukaan Tanskaan biisinkirjoitusleirille! Mukana leirillä on yhteensä 13 ammattimaista musiikintekijää Pohjoismaista. Leirillä kirjoitetaan biisejä tiimeissä eri artisteille. Leiri on tarkoitettu vain naisille ja muunsukupuolisille. Leirin työskentelykieli on englanti.

Hakeminen

  • Autorin edustajaryhmä tekee valinnat hakemuksesta.
  • Hakijan tulee olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
  • Haku päättyy 7.8.2022.
  • Hakijoille ilmoitetaan valinnoista Tanskan järjestäjän toimesta elokuun puolivälissä.
  • Hakulomake

Kustannukset

  • Suomen Musiikintekijät tukee matkakuluja 650 euroon saakka. Ylimenevä osa tulee maksaa itse.
  • Suomen Musiikintekijät kannustaa valitsemaan aina mahdollisimman ilmastoystävällisen vaihtoehdon matkustamiseen. Matkasuunnitelmat kannattaa myös pyrkiä laatimaan siten, että kohteessa voi viipyä pidempään ja hoitaa samalla esim. useampia tapaamisia.
  • Majoitus on maksuton Autorin valitsemassa hotellimajoituksessa.
  • Ruokailut omakustanteisia, ellei leirillä toisin ilmoiteta (esim. hotelliaamiaiset).
  • Liikkuminen Tanskassa omakustanteista.

Lisätietoa leiristä englanniksi

We Make Music – Open Call

This September the Danish songwriter and composer guild ’Autor’ is hosting a writing camp named ’We Make Music’ for women and gender minorities who write and produce music professionally for other artists. There are 13 spots on this year’s camp divided between Denmark, Sweden, Norway, Finland and Iceland.

Joining us on the camp is a select handful of artists who are all in need of new material. This year we have already confirmed Danish/German GRETA (W.A.S. Entertainment), Danish/Cosovo-Albanian GIMI (W.A.S. Entertainment) and Icelandic/Danish EYJAA (Universal Music). This means that there is great potential to cut a song with and form a relation to some very exciting artists.

The writing teams will be put together with at least two nationalities represented on each team. This camp is truly a unique opportunity to strengthen your international network. Every morning we redo the teams to give people a chance to work with as many new faces as possible. Project manager, songwriter Astrid Cordes will be in charge of putting teams together and will be present the entire week.

We Make Music is for people who 

  • are women or belong to a gender minority.
  • produce, write or topline for other artists.
  • want to expand their network with other professional music creators from Scandinavia.

When: September 19th-23rd 2022

Where: Copenhagen Studio, Gammel Kongevej 47B, Baghuset 5. Sal, 1610 Copenhagen V, Denmark

Deadline for applications: August 7th 11:59 PM

Answer for all applicants: Mid August.

Cost: All costs will be covered by Autor through Koda’s cultural funds; Koda Kultur and your local songwriter and composers guild. Except dinner Tuesday, Wednesday and Thursday.

You will need to bring your own laptop, instruments and additional things you need for writing plus headphones and a popfilter. When we are closer to beginning of the camp, we’ll have an online intro meeting you will be required to participate in.

How to apply

If you want to be a part of We Make Music 2022, please fill out this form.

https://docs.google.com/forms/d/1Y2diHDc3PoOYqTAFOOtEmUKHjADHru2Pz03RVg-PJcs/viewform?edit_requested=true

We recommend you to apply well in advance of the deadline, so you have time for technical assistance, should you need it. You can start the application, close it and come back to it later without deleting your answers.

We encourage everyone interested in We Make Music to apply regardless of age, cultural background and sexuality. We will evaluate and choose the participants based on the quality of the songs they include and how well we feel they match with the artists joining us.

If you have any questions regarding the camp or the application, please reach out to project manager Astrid Cordes at astridicordes@gmail.com

Miltä nyt tuntuu?

Julkaistu

”Päätös puheenjohtajuuden jättämisestä oli rankka, mutta mieleni on nyt sopeutunut ajatukseen. Olen hyvin helpottunut siitä, että kaksi vuotta varapuheenjohtajana toiminut Antti Auvinen saatiin Teoston hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hänellä on laaja ymmärrys sekä klassisesta että kevyestä musiikista ja myös talousasioista. Olen ihan varma siitä, että Teoston hallituksesta tulee vielä toimivampi kuin mitä se on ollut minun aikanani.”

Miten Teoston jäsenjärjestöjen rooli suhteessa Teostoon on muuttunut vuosien varrella?

”Puheenjohtajakauteni alkuaikoina jäsenjärjestöjen ja Teoston välillä oli hämmentävää eripuraa ja epäluottamusta. Se liittyi ehkä henkilökemioihin. Nykyisin Teoston ja sen jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö on todella hyvällä tolalla. Myös jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteistyö toimii – olipa käsiteltävänä kuinka iso ja monimutkainen asia tahansa. Kyllä on todella hyvät, yhteistyökykyiset ja ammattitaitoiset toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat kaikilla tahoilla tällä hetkellä.”

Minkälainen asema Teostolla on muiden eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen keskuudessa?

”Teosto nähdään aikaansa seuraavana ja eteenpäin katsovana järjestönä, jonka kyky kerätä esityskorvauksia omalta talousalueeltaan on erittäin hyvä.

On mainiota, että Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen valittiin juuri toiselle kaudelle eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestön GESAC:n hallitukseen. Pohjoismaisista järjestöistä siellä ovat aiemmin olleet edustettuina lähinnä ruotsalainen STIM ja tanskalainen KODA.”

Suomen Musiikintekijät kutsui sinut kunniajäseneksi kevätkokouksessaan 2022. Onnittelut! Liityit yhdistykseen vuonna 1971 (silloin Elokuva- ja viihdesäveltäjät ELVIS ry). Olit hallituksessa 1976–1984. Kertoisitko jonkin kepeän järjestömuiston noilta ajoilta?

”Yleiskuva on, että meno oli silloin hulvattoman villiä. Hauskoja ja uskomattomia juttuja sattui jatkuvasti eri ihmisten kanssa.

Neuvostoliiton tekijänoikeusjärjestön vierailu Suomessa oli ikimuistoinen. Illallisella säveltäjä Helvi Leiviskä aloitti keskustelun kanssani kuiskaten: vieläkö se on se pop-musiikki kovasti suosittua? Siinä oli nuoren miehen oltava kieli keskellä suuta.

Sitten oli Neuvostoliiton järjestön puheenjohtajan juhlapuhe, joka tulkattiin Suomeksi. Jo parin ensimmäisen lauseen jälkeen säveltäjä Erik Bergman nousi ylös, huudahti ’hirvittävää paskaa’ ja säntäsi ulos huoneesta.”

Olet tehnyt mittavan uran mainosmusiikin parissa, levy-yhtiöissä sekä muusikkona eri kokoonpanoissa. Mitä sinulle kuuluu nyt musiikillisesti?

”Lopetin yritystoiminnan ja jäin lainausmerkeissä työeläkkeelle samoihin aikoihin, kun aloitin Teoston puheenjohtajana. Musiikinteko jatkui harrastuksena – josta joskus jopa maksetaan.

Ja juuri eilen oltiin Pihasoittajien kanssa ensimmäisellä keikalla koronan jälkeen. Mikään ei ole parempaa kuin päästä esiintymään vanhan soittokunnan kanssa! Laulu, huuliharppu ja haitari on mun tonttia bändissä. Pihasoittajat on nykyisin perheorkesteri, jossa on soittajia kahdessa sukupolvessa. Kokoonnutaan kerran viikossa harjoittelemaan ja soittelemaan bändin vanhoja biisejä. Onneksi niitä riittää!”

Terveisesi musiikintekijöille, jotka eivät vielä ole Teoston jäseniä?

”Teoston asiakkuus ja jäsenyys menevät ihmisten mielissä usein sekaisin. Jäseneksi liittyminen on eri asia kuin asiakkuussopimuksen tekeminen. Jäsenenä pääsee osallistumaan Teoston päätöksentekoon ja oppii ymmärtämään sen toimintaa kokonaisuutena. Ja jos haluaa vaikuttaa Teoston toimintaan, voi asettua ehdolle toimikuntiin, kuten jakosääntötoimikuntaan ja ohjelmistotoimikuntaan.”

Suojakerroin 50

Julkaistu

Vastasin alkuvuonna kyselyyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla. Kysyttiin, olenko kohdannut siellä toimiessani epäasiallista käytöstä. Tuli mieleen: osaamiseni vähättely, seksistiset vitsit, ulkonäköni kommentointi, mitätöinti neuvottelupöydissä, ämmittely, tytöttely ja ikärasismi. Kokemukseni eivät liity nykyiseen työhöni eivätkä biisinkirjoitushommiin tai kohtaamisiin Musiikintekijöissä. Ja niistä on aikaa.

Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia noin viiden viime vuoden ajalta. Vastaajista 76% oli kokenut itse epäasiallista käytöstä; naisista, muunsukupuolisista ja nuorista vielä useampi. Ja nuorista (20–25-vuotiaat) lähes jokainen (98%). Pöyristyttävää!

Omat kokemukseni ovat kaukaa menneisyydestä, mutta se ei tarkoita, että ajat olisivat muuttuneet. Minä olen. Kyselytuloksista nilkkaani osui se, että mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän kokee alan häirinnästä ja syrjinnästä vapaaksi.

”Musiikkialalla ei kyetä aidosti rehelliseen itsereflektioon ja alan toimintakulttuurin kriittiseen läpivalaisuun. Vanhemmat polvet jarruttavat ja nuoremmat pelkäävät.” (Lainaus kyselyn avoimista vastauksista)

Ne nuoret tai muutkaan, joihin epäasiallinen käytös musiikkialalla kohdistuu, eivät ole millään tavoin vastuussa sen pois kitkemisestä. Vastuussa on jokainen, joka ikänsä tai asemansa antaman suojakertoimen ansiosta välttyy itse epäasialliselta kohtelulta. Nyt valoja päälle.

Musiikkialan järjestöt ovat jo liikkeellä. On laadittu yhteistuumin kättä pidempää eli Esiinnyn edukseni – Kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus. Musiikintekijöillä on Turvallisemman tilan periaatteet, joihin sitoudumme yhdistyksen tilaisuuksissa niin henkilökohtaisella kuin yhteisöllisellä tasolla.

Aurinkoista kesää, nähdään syksyllä!

Sanna Korkee
Musiikintekijä-lehden päätoimittaja

 

Jäsenjärjestöjen välisestä yhteistyöstä

Julkaistu

Teostolla on kolme aktiivisesti toimivaa jäsenjärjestöä: Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat. Ne ovat viiteryhmiensä ja jäsenistöjensä itsenäisiä etujärjestöjä ja Teoston jäsenkokouksessa päätöksentekoon osallistuvia jäsenjärjestöjä.

Jäsenjärjestöjen rooli ja tehtävä Teoston tarkoitusta ja toimintaa edistävinä toimijoina on viime vuosina kasvanut. Aiempaa useammin Teosto esittää jäsenjärjestöille kysymyksiä ja antaa tehtäviä tai laajaa pohdintaa vaativia hankkeita valmisteltavaksi.

Jotkut asiat käsitellään jäsenjärjestöjen hallituksissa, jotkut ovat ratkaistavissa toiminnanjohtajien välisin neuvotteluin. Jäsenjärjestöjen valmistelemat aiheet menevät usein Teoston hallituksen käsittelyyn ja sieltä vielä mahdollisesti jäsenkokouksen päätettäviksi.

Valmistelu- ja päätösketjusta on pääteltävissä, että Teoston jäsenkokoukseen tuotavat päätösasiat on jäsenjärjestöissä hyvin valmisteltu ja neuvoteltu. Valmisteluvaihe on sisältänyt useita kulmien hiomisia ja kunkin viiteryhmän näkökulmaisten ansojen havaitsemisia. Jäsenjärjestöt käyvät nämä neuvottelut hyvässä hengessä kokonaisuus huomioiden.

On toki aiheita, joissa intressit ovat erisuuntaisia näinkin pienessä hiekkalaatikossa. Taloudelliset jakosuhteet herättävät intohimoja. Teoston tilityssääntö ei sinällään sisällä enää genreisyystulkintaa, vaikka aivan suoraviivaiseksikaan ei sitä voi väittää.

Selvää lienee, että Teostoon sisään tulevat varat ovat enimmäkseen peräisin kevyen musiikin esittämisestä tai muusta käyttämisestä, mutta tarkkaan tätä jakosuhdetta ei ole mahdollista määritellä. Selvää on myös se, että jäsenmääräänsä suhteutettuna Suomen Säveltäjät saa Teoston toiminta-avustusta huomattavasti enemmän kuin Suomen Musiikintekijät. Määrällisesti Musiikintekijöiden toiminta-avustus on toki isompi kuin Säveltäjien.

Olennaista on kuitenkin se, mitä me toiminta-avustuksillamme teemme. Käytämmekö me niitä toisiamme vastaan taistelemiseen, pelkästään omiin edunvalvonnallisiin tehtäviimme – vai onko meillä yhteisiä tavoitteita, yhteistä tekemistä?

Kyse on kokonaisuudesta. Musiikintekijöiden ja Säveltäjien jäseniä on yhteenlaskettuna paljon.

Meillä on yhteisiä tavoitteita, myös Teoston ulkopuolisia. Me rakennamme yhdessä tulevaisuutta, jossa suomalainen musiikki elää, kukoistaa ja menestyy, ja jossa syntyy uutta musiikkia ja uusia musiikkia tekeviä sukupolvia.

Teoston hallitus koostuu musiikintekijöiden, vakavan musiikin säveltäjien ja musiikkikustantajien edustajista. Kim Kuusi on ollut hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, ja hän luovutti Teoston kevätkokouksessa 18.5.2022 paikkansa seuraajalle. Kim on ollut hallituksessa musiikintekijöiden edustajan paikalla.

Teoston vaalivaliokunta esitti Suomen Säveltäjien puheenjohtaja Antti Auvista Teoston seuraavaksi hallituksen puheenjohtajaksi, ja hän tuli valituksi yksimielisesti. Teoston puheenjohtajana on ollut puhtaasti vakavan musiikin säveltäjä ja Suomen Säveltäjien edustaja viimeksi 1980-luvulla.

Haluan kertoa luottamukseni Anttiin edellä kuvaamani kokonaisuuden tavoitteiden näkijänä ja edistäjänä. Luotan häneen myös siinä, että puheenjohtajuuden tavoittelemisen taustalla ei hänellä ole oman viiteryhmän etujen erityinen edistäminen. Selvää toki on, että puheenjohtajalle avautuu mahdollisuus nostaa oman viiteryhmänsä asioita esiin rivijäsentä paremmin, mutta Teoston hallituksen puheenjohtajan tehtävä ei ole oman viiteryhmänsä etujen ajaminen.

Ansiokkaan puheenjohtajakautensa aikana Kim Kuusi kuuli meitä luomatta erityistä suosikkisuhdetta mihinkään jäsenjärjestöön. Kim rakensi Teostoa vahvemmaksi kokonaisuutena, suuret kiitokset siitä!

Uskon ja luotan meidän kaikkien Teoston jäsenjärjestöjen tähtäävän siihen, että suomalaisen luovan säveltaiteen arvo ja arvostus sekä monimuotoisuus kasvavat. Ilman tätä uuden suomalaisen musiikin luova tekeminen kuihtuu, ja jäljelle jää merkittävä kulttuurinen tyhjiö ulkomaisen musiikin vallattavaksi.

Musiikilla on tekijänsä!

Aku Toivonen
Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja

Matkalla turvallisempiin tiloihin!

Julkaistu

Toukokuussa julkistettu musiikkialan järjestöjen yhdenvertaisuuskysely ei ole mairittelevaa luettavaa! Kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on työssään kokenut jollain tavalla epäasiallista käytöstä. Eikä jossain kaukana menneisyydessä, vaan viimeisimmän viiden vuoden aikana!

Yli puolet vastaajista on musiikin esittäjiä. Tekijöitä vastaajissa on vähemmän, mutta se tarkoita, ettei kokemusta vähättelystä, häirinnästä, poissulkemisesta olisi. Monet tekijöistä ovat myös esiintyjiä, joten emmeköhän ole edustettuna noissa ikävissä luvuissa. Useimmiten epäasiallisen käytöksen kohteina ovat naiset, muunsukupuoliset ja nuoret, mutta kokemusta siitä on myös miehillä.

Kyselyn tulosten julkistustilaisuuteen oli kutsuttu tasapuolisesti kaikkia oletettuja, mutta yleisö oli vahvasti naisvoittoinen. Paikalle saapuneet miehet saivat siis rutkasti kiitosta ja ansaitusti. Poissaolevat ”näkyivät” selkeämmin kuin monissa muissa tilaisuuksissa.

”Ikäiseni miehet käyttävät alalla valtaa, joten heillä on myös vastuu”, sanoi muusikko Pekka Lehti paneelikeskustelussa. Heitä olisi mukaan mahtunut kyllä, mm. majorlevy-yhtiöiden edustajia hieman kaipailtiin.

Paneelissa ruodittiin hedelmällisesti epäasiallisen käytöksen syitä, seurauksia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Artisti-musiikintekijä Hassan Maikal korosti kaupunkien ja kuntien nuoriso- ja bänditilojen merkitystä yhdenvertaisuuden lisäämisessä. Mitä vähemmän kaupungit ja kunnat satsaavat matalan kynnyksen tiloihin, sitä epätasa-arvoisemmassa asemassa ovat mm. maahanmuuttajien lapset ja nuoret! Ja kaikki muutkin, joiden perheet eivät tue lapsen musiikkiharrastusta, syystä tai toisesta.  Maikalin kokemus on, että nuorisotiloissakin muita huonommassa asemassa ovat nuoret naiset ja muunsukupuoliset…

Jotain hyvää toki on jo tehtykin. Levysopimuksissa saattaa jo olla kirjattuna esim. yhdenvertaisuusvaatimus ja rasisminvastaisuus. Naisille on omia someryhmiä ja ”vaihtoehtoisia vastatiloja” edistää projektejaan. Maahanmuuttajanuorille tarjotaan studioaikaa ja -koulutusta. Orkestereiden koesoittoja järjestetään sermin takana, jolloin vain itse suoritus ratkaisee. Hyvä niin!

Tilaisuuden antia oli myös ilmoille heitetty idea koko alan yhteisestä viestinnästä ja esimerikiksi ”Vuoden yhdenvertaisuusteko”-palkinnosta.

Ilolla totean, että me olemme jo osa ratkaisua! Suomen Musiikintekijät ry julkisti tänä keväänä Turvallisemman tilan periaatteet, joilla pyritään tekemään tilaisuuksistamme kaikille turvallisia ja vapaita kaikenlaisesta häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Jokainen tapahtumiimme osallistuja sitoutuu jo ilmoittautuessaan noudattamaan periaatteita ja kantamaan oman vastuunsa tilaisuuden onnistumisesta.

Ihmisiä kun olemme, niin mokia tai ylilyöntejä saattaa toki tapahtua. Silloin on hyvä osata pyytää anteeksi ja pyrkiä korjaamaan käytöstään. Jos joutuu itse tai havaitsee jonkun toisen joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi, siihen täytyy puuttua! Ja tarvittaessa pyytää apua muilta paikallaolijoilta. Jo muoto ”turvallisempi” kertoo, että täydellisyys ei ole tavoite, vaan haluamme olla matkalla parempaan tulevaisuuteen.

Meillä on kolme yhteyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä kaikissa häirintään liittyvissä asioissa. He tarjoavat keskusteluapua ja neuvovat miten asian kanssa kannattaa toimia ja edetä. Toiminta on luottamuksellista, ja yhteyttä voi ottaa omalla nimellään tai anonyymisti.

Kohdelkaamme muita ihmisiä niin kuin haluamme itseämme sekä meille tärkeitä ja rakkaita ihmisiä kohdeltavan. Sen vaikeammasta asiasta ei ole kysymys!

Hyvää ja turvallista kesää meille kaikille!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja