Vuoden 2022 Reino Helismaa -palkinto Mariskalle
Palkinto luovutetaan Reino Helismaan hengessä henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä ja hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia samalla toimien esikuvana uusille lauluntekijäsukupolville.
Vuonna 2022 Reino Helismaa -palkinto myönnettiin Mariskalle (Anna Maria Rahikainen). Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Mariska tunnetaan laaja-alaisena lauluntekijänä, erityisesti tekstittäjänä. Mariskan ura käynnistyi punkbändi Oheisvasaran laulajana 1990-luvun lopulla. Varsin pian tyyli vaihtui omaääniseen rappiin ja vuonna 2002 ilmestyneen esikoisalbumin Toisin sanoen hitti, ”Tarkasta tämä”, muodostui Mariskan läpimurtokappaleeksi.
Varsin pian Mariskan monipuolisuus artistina ja tekstittäjänä tuli esiin. Vuonna 2012 Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen julkaisema Kukkurukuu-levy nosti artistin suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia. Mariskan kädenjäljessä on vaikutteita rapista, popista, jatsista kuin iskelmästäkin. Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun. ”Pedon merkki” edustaa yhteiskunnallista rap-lyriikkaa kun taas ”Kukkurukuu” ammentaa suomalaisen iskelmän melankolisesta perinteessä.
Kuten Reino Helismaa aikanaan, myös Mariska toimii niin esiintyvänä taitelijana kuin laulunkirjoittajana toisille artisteille. Kummankin tekstintekijän todellinen laaja-alaisuus tulee kokonaisuudessaan esiin muille artisteille kirjoitetuissa kappaleissa. Mitä enemmän kirjoittaa monipuolisesti, sitä enemmän se ruokkii ideoita. Mariska on venyttänyt onnistuneesti rajojaan niin Tangomarkkinoille kuin yhteistyöhön rockjyrä Popedan kanssa. Lastenlauluillaan Mariska on, Helismaan tapaan, tavoittanut myös kaikkein nuorimmat kuulijat.
Hänen suurimpia menestyksiään ovat Anna Puulle kirjoitettu ”Mestaripiirros” (2009) sekä Jenni Vartiaiselle tehty ”Missä muruseni on” (2010). Kummatkin ovat paitsi jättihittejä, myös merkkiteoksia suomalaisen pop-musiikin kaanonissa. Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.
Viime vuosina Mariska on tehnyt uusia Helismaan jalanjälkiä seuraavia aluevaltauksia teatterilavojen taikamaailmaan. Hänen taitavaa sanankäyttöään on saatu kuulla muun muassa We Will Rock You -Queen-musikaalin laulujen kääntäjänä.
Mariskan ansioksi raati katsoo myös sen, että hän on aktiivisesti toimiva artisti ja lauluntekijä, joka hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia. Ennakkoluulottomana suomalaisen laululyriikan uudisraivaajana Mariska on myös esikuva uusille lauluntekijäsukupolville, erityisesti nuorille lauluja kirjoittaville tytöille.
Vuoden 2022 palkinnon saajasta päättäneessä raadissa olivat mukana Jaakko Suni (TSL:n kulttuurituottaja, muusikko/tuottaja), Tuomas Finne (TSL:n entinen kulttuurituottaja, Elmun ja Umo-Säätiön puheenjohtaja), Marianne Haapoja (Valkeakosken Musiikkijuhlan ja Valmun toiminnanjohtaja), Timo Kalevi Forss (kirjailija, Helismaa. Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä -teoksen kirjoittaja) ja Rolf Bamberg (Demokraatti-lehden kulttuuritoimittaja).
Reino Helismaa -palkinto
Palkinto luovutetaan Reino Helismaan hengessä henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä ja hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia samalla toimien esikuvana uusille lauluntekijäsukupolville. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se jaetaan TSL:n päättämänä ajankohtana 3–5 vuoden välein.
Helismaa oli monipuolinen musiikintekijä ja viihdetaiteilija. Hän teki yli 5000 laulun sanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, yli 100 radiohupailua ja kahdeksan näytelmäkirjoitusta.
Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sotien jälkeen hän tuli tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaa esiintyi yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Ohjelmistoon kuului laulujen ohella ns. huumorinumeroita eli aikansa stand uppia.
Helismaa oli kiinnostunut ympäristöstään. Hän luki paljon. Tämä näkyi myös hänen sanoituksissaan. Helismaa oli tekstintekijänä monipuolinen ja nopeudessaan verraton. Nopeus tarkoitti ilmeisesti myös sitä, että Helismaa käytti lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti tekstejään. Hän kirjoitti myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mistä on näyttöä Helismaan kisälliryhmille kirjoittamissa sanoituksissa.
Reino Helismaa -palkinnon ovat saaneet Mariska (2022), Paula Vesala (2019), Heikki Salo (2014), Heikki Hector Harma (2009), Martti Syrjä (2004), Sauvo Saukki Puhtila (1999), Jaakko Teppo (1994) ja Vexi Salmi (1989).