Kulttuurin tukipaketti: Kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereille 65 miljoonaa euroa

Kulttuurin tukipaketti: Kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereille 65 miljoonaa euroa

Tukipaketissa huomioidaan alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa, liikuntaan 18,5 milj. euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 milj. euroa.

Noin 65 milj. euroa kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina.

”Alan freelancereiden hätä on nyt tunnistettu, tämä luo valoa synkkään, pitkään tunneliin. Nyt on vain erityisen tärkeää saada tuki jakoon pikaisesti ja huolehtia siitä, että tuet varmasti kohdentuvat oikein”, sanoo Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Lyhyesti kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukipaketista

➡️ Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen.
➡️ Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa, liikuntaan 18,5 milj. euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 milj. euroa.
➡️ Noin puolet, 64,8 milj. euroa, kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina.
➡️ Tuet jakaisi Taiteen edistämiskeskus Taike.
➡️ Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 29. huhtikuuta.

Valtioneuvoston tiedote

Musiikkituotannon ammattitutkinto -kouluksen haku avoinna

Musiikkituotannon ammattitutkinto

Laulun tekemisen osaamisala

5.8.2021 – 21.12.2022, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

 

VALMENNUS

  • Musiikkituotannon ammattitutkintoon johtavaa koulutusta
  • monimuoto-opiskelua, joka koostuu pakollisista ja valinnaisista opinnoista
  • keskeistä tiimioppiminen, ammatillinen kehittyminen lauluntekijänä sekä aidot yhteydet musiikkibisneksen ytimeen

OPINNOT

  • laajuus 150 osp: pakolliset opinnot 75 osp, valinnaiset opinnot 75 osp
  • kesto keskimäärin 1,5 vuotta
  • opintojen aloitus 5.8.2021 (ennakkotehtävät), ens. lähipäivä on 9.8.2021
  • opiskelu on kokopäivätoimista (5 pv / vko), lähipäiviä Ikaalisissa keskimäärin 2 /vko

HINTA

800 €

HAKU

Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa: sasky.fi/ikata ja lähetä työnäytteet 21.5.2021 mennessä: musiikki.ikaalinen@gmail.com.

Työnäyte: Lähetä kaksi työnäytettä (laulutekstiä, kokonaista laulua / demotallennetta tai tuotantoa), jotka edustavat sinua tekijänä mahdollisimman hyvin. Jos työnäytteenä on yhteistuotanto, sinun tulee eritellä oma osuutesi tuotannossa.

 

OPISKELIJOIDEN VALINTA

Valinta on kaksivaiheinen. Hakemusten ja työnäytteiden perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun Ikaalisiin 2. tai 3.6.2021, jonka perusteella tehdään lopulliset valinnat. Koronatilanteesta riippuen haastattelu voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna.

 

TIEDUSTELUT

Minna Hauhia, koulutusvastaava, 040 839 2911, minna.hauhia@sasky.fi

 

Musiikkialan edunvalvontatilanne juuri nyt

Missä mennään edunvalvonnassa?

Musiikkialan toimenpide-ehdotuksien tilanne tällä hetkellä

  1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille.
    Kulttuurille on korvamerkitty lisätalousarviossa 15 milj. euroa. Päättäjien kanssa on käyty aktiivista keskustelua summan riittämättömyydestä ja huolesta sen kohdentumisesta nimen omaan ammattilaisfreelancereille. Eduskunta hyväksynee lisätalousarvion 30. tai 31.3.2021. Ammattilaisfreelancereiden tuet tulevat välittömästi jakoon Taiken kautta, ja päätökset tehdään asiantuntija-arvioin ja työsuunnitelman vaadetta tullaan kaventamaan.
  2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi.
    Kustannustuki 3 tulee haettavaksi huhtikuun puolivälissä. Kustannustuki kolmonen sisältää pienyrittäjätuen, jonka piirissä ovat myös yksinyrittäjät.
  3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille.
    Kts. yltä.
  4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille.
    Musiikkiala on ollut vahvasti mukana tapahtumien takuutuen valmistelussa. Lakiesitys etenee eduskunnalle todennäköisesti huhtikuussa.
  5. Pitkän tähtäimen rakennetuki.
    Tätä pidetään edelleen akttiivisesti esillä päättäjätapaamisissa.
  6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä.
    Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen tapahtumien exit-suunnitelmaksi. Exit-suunnitelmassa on kolme porrasta, joiden mukaan tapahtumia päästäisiin avaamaan, kun epidemiatilanne helpottaa valtakunnallisesti. Rajoituksista luovuttaisiin lopulta kokonaan, kun rokotekattavuus on riittävällä tasolla. Esitys pitää vielä vahvistaa valtioneuvostossa.

Tekijänoikeustuloa saavien työttömyysturvan korjaaminen edennyt

  • Valtiovarainvaliokunta on jättänyt hallitukselle talousarviomietinnön, jossa edellytetään toimenpiteitä luovan työn tekijöiden työttömyysturvan korjaamiseksi:

    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen.

  • Vaikuttamistyötä tehdään laajalla rintamalla ja tiiviissä yhteistyössä Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhtyn kanssa.

Kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskustelu taide- ja kulttuurialan tilanteesta keväällä 2021

Suomen Musiikintekijät ry: Musiikintekijöiden keskeisimmät huolenaiheet keväällä 2021

 Freelance-tuen jakaminen

  • 15 M€ koko kulttuurialan freelancerjoukolle on kuin märkä rätti päin kasvoja, tilanteessa jossa
    • Oman työn tekeminen on rajoitettu/estetty yli vuoden ajan.
    • Musiikintekijöiden (jotka eivät aina ole esiintyjiä!) elävän musiikin tekijänoikeuskorvaukset on menetetty samalta ajalta, menetykset näkyvät viiveellä ja pitkään.
  • Pelkästään musiikkialan freelancereita on 3600, ja heidän tulonmenetyksensä yli 100M€ tähän mennessä. Jos tuki jaettaisiin koko esittävälle alalle tasasummana, se jäisi nopealla laskutoimituksella noin yhden kuukauden työskentelyapurahan suuruiseksi.
  • Tuen jakamisen organisointi on suuri huolemme.
    • Taiken kautta jaettu tuki ei ole jakautunut tarpeeksi niille aloille, joissa tulonmenetykset ovat suurimmat (musiikki ja koko esittävä ala), ja tuki on jaettu apurahoina eikä suoraan korvauksena tulonmenetyksistä.
  • Haluamme, että ns. Tanskan malli otetaan huomioon valmistelussa ja jaetaan tuki oikeudenmukaisesti sinne, missä tulonmenetykset ovat työntekemisen rajoitusten seurauksena suurimmat!

Tekijänoikeusdirektiivin implementointi

  • Allekirjoitamme täysin luovien alojen yhteistyöverkosto LYHTY:n vaatimuksen arvokuiluun liittyvän Artikla 17:n korjaamisesta direktiivin alkuperäisen sanamuodon ja viestin mukaiseksi.
  • Suomen esitys poikkeaa täysin muiden EU-maiden tulkinnasta ja rikkoo direktiivin määräyksiä, joten se on korjattava valmistelussa.
  • Sidosryhmien lausunnoille on varattava tarpeellinen aika, kun direktiiviluonnos viimein julkistetaan.

Työttömyysturva ja tekijänoikeustulot

  • Luovutimme (LYHTY) viime kesäkuussa sos.- ja terveysministeri Pekoselle adressin, jossa vaadimme korjausta tekijänoikeustulojen virheelliseen kohteluun työttömyystuen sovittelussa. Jopa vuosia sitten tehdystä työstä saadut käyttökorvaukset (eivät ole siis palkkaa) leikkaavat tukea, vaikka eivät sitä kerrytä.
  • Vaatimuksellamme on laaja poikkiparlamentaarinen tuki, mikä on osoitettu useilla kirjallisilla kysymyksillä ja adresseilla eduskunnassa.
  • Muutos vaatii ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota nyt pyydämme.
  • Jo vuosi sitten sivistysvaliokunnan kuulemisessa parlamentaarisen sosiaaliturvauudistustyöryhmän vetäjä Pasi Moisio kommentoi: ”Asiaa ei tarvitse jättää kokonaisuudistusta odottamaan, vaan hallitus voi halutessaan tehdä päätöksen nopeasti.” Tätä odotamme.

Työttömyysturva ja yksinyrittäjät

  • Niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat ja estävät yritystoimintaa, yksinyrittäjällä tulee olla oikeus työmarkkinatukeen.

Arvostus on arvovalinta, joka näkyy konkreettisissa toimissa musiikin ja koko taide- ja kulttuurialan puolesta. Kiitos mahdollisuudesta osallistua keskusteluun.

15.3.2021

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry
hallituksen puheenjohtaja

Suomen Musiikintekijät uusissa toimitiloissa huhtikuun alusta alkaen 

Tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Sijainti aivan Keilaniemen metroaseman ja tulevan Raide-Jokerin aseman vieressä helpottavat asiointia.

”Teostolle syntyvä säästö, uusi kansainvälisestikin harvinainen musiikkialan yhteisö sekä jäsentapahtumien käytössä olevan, uuden ja valoisan rantapaviljongin mahdollisuudet tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä asioilta tulevaisuutta ajatellen. Uskon ja toivon, että jäsenemme löytävät luoksemme edelleen, ja että yhteisistä tiloista syntyy entistäkin toimivampaa yhteisöllisyyttä niin järjestöjen henkilökuntien kuin jäsenistömme kesken”, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Musiikkialan järjestöjen yhteinen toimitila on saanut nimekseen Musiikin Satama. Uusi katuosoite on Suomen Musiikintekijät, Musiikin Satama, os. Keilasatama 2 A, Espoo. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.

Suomen Musiikintekijöiden henkilökunta työskentelee edelleen pääsääntöisesti etänä.

Kulttuurialan lisäavustus pettymys – erityisen tärkeää kohdentaa vähät tukirahat oikein

Eilen julkaistiin hallituksen esitys lisäavustuksista taiteen ja kulttuurin toimijoille. Tukea on luvassa 15 miljoonaa euroa, kun freelancereiden tulonmenetykset ovat vähintään 200 miljoonaa euroa. Ero menetyksien ja saadun tuen välillä on merkittävä.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on pettynyt lisätuen määrään.

”15 miljoonaa euroa koko kulttuurialan freelancereille, kun jo pelkästään musiikkialan freelancereiden tulonmenetykset ovat yli 100 milj. €! Olen todella pettynyt, vähintäänkin kaksinkertaista odotin. Ymmärrän toki, että koko menetystä olisi mahdoton kerralla korvata, mutta tuo summa tulee hajoamaan niin pieniin osiin, että se ei helpota kenenkään arkea. Suureksi häviäjäksi jää nyt joukko, joka massiivisten tulonmenetysten lisäksi kärsii myös surkeasta työttömyys- ja sosiaaliturvasta. Turvaverkossa on reikä, eikä sitä paikata tällaisella kohtelulla.”

Kärkinen painottaa, että nyt on pidettävä huolta siitä, että summa jaetaan oikeasti niille, joille se on tarkoitettu.

”Nyt pitää keskittyä korvaamaan vain ja ainoastaan tulonmenetyksiä  selkeällä, yksinkertaisella rasti ruutuun -hakemuksella, joka ei erottele pärstäkerrointa eikä taiteellisia ansioita, kun hakija on todistettavasti ammattimainen tekijä, ja oikeasti freelancer.”

Ei hetkeäkään liian aikaisin!

Me freelancerit olemme jo ammatinvalintatilanteessa hyväksyneet, että vain tehdystä keikasta maksetaan, ja vain musiikin todellisesta käytöstä kertyy tekijänoikeuskorvauksia. Mutta tällaista tilannetta emme koskaan osanneet kuvitella: viranomaisohjeistus estää meitä tekemästä työtämme. Jokainen tekemätön keikka tarkoittaa merkittävää tulonmenetystä. Ja musiikintekijälle se tarkoittaa myös elävän musiikin tekijänoikeustulojen menetystä.

On hienoa, että uusi kierros eri kokoisille yrityksille tarkoitettua kustannustukea on tulossa. On hienoa, että tapahtuma-ala on nyt saamassa suuresti tarvitsemansa tapahtumatakuun, jolla korvataan rajoitusten vuoksi peruuntuneita esityksiä.

Mutta mikään osa tuosta tuesta ei liikahda esittäjille eikä musiikintekijöille, koska Force majeure.

Jo vuoden kestäneen poikkeusajan seurauksena musiikkialan freelancereiden tulonmenetykset ovat yli 100 miljoonaa euroa (koko musiikkialan menetykset n. 300m€). Päätyökseen musiikkia tekeviä ja/tai esittäviä freelancereita on n. 3600, moniammatillisia friikkuja vielä paljon lisää!

Siksi onkin hienoa kuulla, että kulttuuriministeri Annika Saarikko on esittänyt lisätalousarvioon tukipakettia kulttuurialan freelancereille. Nyt on aika pelastaa, mitä pelastettavissa on. Tämä on oikeaa työtä, täällä on oikeita ihmisiä, joilla on hätä!

Olemme olleet varsin kärsivällisiä, yrittäneet kestää kohtuuttomiltakin tuntuneet rajoitukset, vaikka esiintymispaikoista ei tiedetä tartuntaryppäiden lähteneen liikkeelle.

Toivoisimmekin tietoa ja avointa keskustelua siitä, miten ja milloin esiintymispaikat hallitusti avataan. Suhteellisuudentajua päätöksiin toivon myös ja muistutan, että vuoden 2020 viikoilla 40-47 yleisötapahtumissa (laaja käsite!) ilmeni 0,47% HUS-alueen joukkoaltistumisista.

Odotamme konkreettisia toimia juhlapuheissa ylistetyn kulttuurialan puurtajien hyväksi. Eikä hetkeäkään liian aikaisin!

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Teoston Vuoden musiikintekijä -palkinto Janne Rintalalle

Janne Rintalan tekemät kappaleet ovat olleet viime vuosina säännöllisesti Suomen kuunnelluimpien kappaleiden joukossa. Arttu Wiskarin esittämät Mökkitie, Tuntematon potilas, Suomen muotoisen pilven alla sekä viimeisimpänä Tässäkö tää oli ovat kaikki Rintalan kynästä syntyneitä kappaleita.

Musiikkia Rintala on tehnyt perustamansa tuotantoyhtiön Mökkitie Recordsin riveissä. Rintalan yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa perustama yhtiö on mahdollistanut työskentelyn päätoimisena musiikin tekijänä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Mökkitie Recordsilla Rintala on kirjoittanut myös Erika Vikmanin hittikappaleet Cicciolina sekä Syntisten pöytä.

”Iskelmä Gaalassa jaettavalla Vuoden musiikintekijä -palkinnolla huomioimme monipuolisia ja ansioituneita kevyen musiikin tekijöitä. Janne Rintala on löytänyt musiikin tekijänä oman tiensä jo varhain ja vienyt sitä määrätietoisesti ja sitkeästi eteenpäin”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

”Rintala on tyylillään onnistunut löytämään tiensä suomalaisten sydämiin. Tästä osoituksena ovat hänet lukuisat kansan suosioon nousseet kappaleensa, jotka jäävät elämään pitkään”, kertoo Salminen palkinnon perusteista.

Iskelmä Gaalassa jaettava Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019) sekä Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020)  Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Janne Rintalan kappaleita:

Mökkitie
säv & san. Janne Rintala, Arttu Wiskari, säv. Olli Saksa, esittäjä: Arttu Wiskari

Tuntematon potilas:
säv, san & sov. Janne Rintala, Olli Saksa, esittäjä: Arttu Wiskari

Suomen muotoisen pilven alla
säv. & san. Janne Rintala, säv. Mika Laakkonen, esittäjä: Arttu Wiskari

Tässäkö tää oli?
säv. & san. Janne Rintala, säv. Mika Haapasalo, esittäjä: Arttu Wiskari feat. Leavings-orkesteri

Syntisten pöytä
säv. & san. Janne Rintala, Kaisa Korhonen, sov. Mika Laakkonen, esittäjä: Erika Vikman

Cicciolina
säv. Janne Rintala & Mika Laakkonen, san. Janne Rintala, Erika Vikman & Saskia Vanhalakka, sov. Mika Laakkonen & Janne Rintala, esittäjä: Erika Vikman

 

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Lapset tarvitsevat oman musiikkinsa ja Salossa uuden lastenmusiikin tekemiselle on pitkät perinteet. Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää tänä vuonna Lastenlaulufestivaalit jo 31. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös kaikille lauluntekijöille avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 26. Salossa Soi -tallenne.

Lastenmusiikissa on aina lapsuuden aito arvostaminen olennaista ja teemat ovat useimmiten varsin ajattomia. Aiheet löytyvät lasten läheltä kodista, luonnosta, saduista ja lasten omasta maailmasta ja laulua voivat laulaa lapset itse tai niitä voidaan laulaa lapsille. Laulaminen tuo mielihyvää, luo tunnelmaa, yhdistää, auttaa oppimaan ja luo lapselle rakkaita muistoja.

Kilpailuaikaa on 24.2.2021 saakka. Kilpailuun lähetettävän demon ei tarvitse olla studiossa tehty, pelkästään laulettu versiokin riittää. Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse info@lastenlaulukaupunki.fi.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 26”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 12.6.2021, säestyksenä käytetään taustanauhaa. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa. Säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta https://lastenlaulukaupunki.fi/category/tapahtumat/.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €. Kolmas palkinto on 25 kpl tuoreita äänitallenteita.

Tapahtuman ajankohta voi koronapandemian vuoksi muuttua ja muutoksista ilmoitetaan Lasten Laulukaupungin somekanavissa.

Musiikkiala on jatkuvasti tiiviissä yhteydessä päättäjiin – kärkenä tuet, sosiaaliturva ja exit-suunnitelma

Musiikkialan on todettu ottaneen koronakriisin vastaan ensimmäisenä tapahtumien peruuntumisen ja kieltämisen takia, ja palautuvan siitä viimeisenä alan toimintarakenteiden vuoksi. Tällä tarkoitetaan erityisesti tekijänoikeuskorvauksia, jotka tilitetään oikeudenomistajille eli musiikintekijöille ja -kustantajille viiveellä. Musiikkiala arvioikin, että alan tulonmenetykset koronakriisistä johtuen jatkuvat vielä pitkälle vuoteen 2022, ellei jopa vuoteen 2023.

Kun koronakriisi sulki keikkapaikat ja tapahtumat vuoden 2020 maaliskuussa, yhdisti musiikkiala voimansa, jotta tieto alan kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista saavuttaisi päättäjät. Jo lähes vuoden ajan on tehty tiivistä yhteistyötä alan järjestöjen ja yrityksien kesken, jotta tilannekuva on saatu luotettavasti kartoitettua ja laadittua esimerkiksi tukitarpeista selkeää kuvaa. Näin on saatu alalle jo ohjattua tukea, esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavina apurahoina.

Tilannekuva vuoden 2021 alussa

Epidemiatilanne pitää keikkapaikat edelleen suljettuina ja rokotuksien edistyminen jättää suurta epävarmuutta tulevien tapahtumien toteutumiselle. Musiikkiala pitääkin nyt tärkeänä, että tukia jatketaan ja kehitetään vastaamaan tarkemmin kentän tarpeisiin. Näistä tarpeista viestitään jatkuvasti päättäjien suuntaan, jotta heillä on käytössään ajantasainen ja oikea tieto.

Musiikkiala esittää nyt seuraavia toimenpiteitä toimialan tukemiseksi:

  1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille
  2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi
  3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille
  4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille
  5. Pitkän tähtäimen rakennetuki
  6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä

Näiden lisäksi on suunnitteilla lisätukia eri toimijoiden kautta, esimerkiksi Teoston koronatukea on tarkoitus jakaa lisää kesäkuussa 2021.

Myös Musiikintekijöiden rahastosta on jaossa helmikuun 2021 haussa koronan takia enemmän rahaa.

Musiikkiala on myös viestinyt päättäjille freelancereiden sosiaaliturvan puutteista. Erityisen ongelmallinen on työttömyysturva: tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä ja ne eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä. Kyseessä on ristiriitainen kirjaus työttömyyspäivärahan yhteensovittamista koskevassa asetuksessa.

Musiikkiala on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa siihen, että ongelmallinen kirjaus muutettaisiin. Eduskunnassa kerättiin vuoden vaihteessa poikkiparlamentaarista aloitetta ”Tekijänoikeusjärjestöjen maksamien korvausten vaikutus työttömyysturvan sovitteluun poistettava.” Musiikkiala seuraa tiiviisti asian edistymistä.

Kriisin yli

Vaikuttamistyötä tehdään edelleen tiiviisti yhdessä läpi koko kulttuurisektorin. Kriisi jatkuu ja tilanne muuttuu usein päivittäin.

Musiikkialan toimenpide-ehdotukset on saatettu päättäjien tietoon. Tukien huolellinen kohdentaminen musiikkialan eri toimijoille, tapahtumajärjestäjien takuutuen järjestäminen sekä pitkän tähtäimen rakennetuki auttaisivat musiikkialaa selviytymään tilanteesta kohtuullisesti.

Erityisen tärkeää on nyt myös luodata näkymää tulevaisuuteen. Musiikkiala käykin jatkuvaa keskustelua päättäjien kanssa siitä, miten ja milloin musiikki- ja tapahtuma-alaa voidaan avata hallitusti viranomaisyhteistyössä.

Luovien alojen merkittävyys paitsi taloudellisiin niin myös henkisiin tarpeisiin on tunnistettu. Nyt on tärkeää saada toivoa myös alalle toimiville.

Katso myös Music Finlandin toiminnanjohtajan Kaisa Rönkön vierailu Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa 3.2.2021. Rönkön osuus alkaa noin kohdasta 12.30.