Aku Toivonen, 10 vuotta Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtajana: Juuri nyt tapahtuu paljon musiikintekijöiden toimintaedellytysten kehittämisessä
Aku Toivosen ura Musiikintekijöiden toiminnanjohtajana alkoi syyskuussa 2012. Vuosien varrelle on mahtunut runsaasti yksilöllistä neuvontaa ja yhteistä edunvalvontaa. Myös yhdistyksen toimintaa on kehitetty merkittävästi.
”Reilut viisi vuotta sitten loimme laajat mentorointipalvelumme kehittämään jäsentemme ammattitaitoa ja luomaan mahdollisuuksia verkostoitua alalla. Nyt on jälleen aika tarkastella toimintaamme uusin silmin ja päivittää jälleen toimintojamme tyydyttämään nykyisiä tarpeita tarkoituksenmukaisesti.”
Toiminnan kehittämisen lisäksi Toivosen työpöydällä ovat edunvalvontaan liittyvät tehtävät.
”Koen edunvalvonnaksi myös musiikintekijöille antamamme neuvonnan. Se on tosi tärkeää matalan kynnyksen tukea musiikintekijöille. Neuvontakysymysten määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Viime aikoina kansainvälisiin av-tuotantoihin säveltäminen on selvästi lisääntynyt, ja tämän myötä näiden sopimusten käsitteleminen. Oikeuksien luovuttamiseen liittyvät kysymykset eivät tunnu olevan kovin selviä myöskään av-tuottajilla pöydän toisella puolen. Tietoa ja tukea tarvitaan.”
Hän kertoo, kuinka yhteisessä edunvalvonnassa on viime aikoina tapahtunut paljon. Olennaisimpia edunvalvonta-asioita ovat viime aikoina olleet tekijänoikeuslain uudistaminen sekä alan herättely musiikintekijäpalkkioon. Kyseessä on korvausmallivalikoima, jossa on mukana muun muassa korvaus musiikintekijälle masterin tuotosta ja ns. hold-fee.
”Musiikintekijälle on turhauttavaa luoda musiikkia kiireisissä tunnelmissa ja sen jälkeen odotella tietoa julkaisun mahdollisesta etenemisestä”, Toivonen toteaa. Musiikintekijä saa useimmiten korvauksia vasta sen jälkeen, kun teos on julkaistu ja saanut myös kuuntelua tai esityksiä.
”Turhauttavinta on, jos korvauksettomasti tehdyn työn ja pitkän odottelun jälkeen käykin ilmi, ettei biisiä julkaistakaan. Työ tuli tehtyä turhaan, ilman palkkiota. Julkaiseminen on harvoin musiikintekijän omissa käsissä, päätöksen tekee joku muu.”
Aika on Toivosen mukaan nyt kypsä uudenlaisille ratkaisuille.
”Keskustelu musiikintekijäpalkkiosta lähti liikkeelle kansainvälisiltä sisarjärjestöiltämme, ja me teemme omaa vaikuttamistyötämme kotimaassa. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta aktiivisesti. Lisäksi musiikintekijät itse ovat tehneet henkilökohtaisia ulostuloja. Aihe on tärkeä. Jos musiikkiala ei ymmärrä tätä pyrkimystä oikein, vaarana on se, ettei tekijänä voi enää toimia ammattimaisesti. Kyse on alan houkuttavuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta. Suomalainen käytäntö ei voi jäädä kehityksen jalkoihin.”