Teoston uusi tilityssääntö tuli voimaan 1.1.2022

Julkaistu 10.1.2022

Teoston kaltaisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa tilityssääntö on yksi keskeisimmistä asiakirjoista: se sisältää ne periaatteet, joiden mukaan teoksia koskevaa dataa käsitellään, tilityslaskenta tehdään ja joiden mukaan tilitykset lopulta jaetaan oikeudenomistajille.

Tilityssääntö on julkinen asiakirja, jonka hyväksyvät Teoston jäsenet jäsenkokouksessa. Nyt voimaantullut tilityssääntö hyväksyttiin Teoston jäsenkokouksessa toukokuussa 2021 ja syksyn ajan sen käyttöönoton prosesseja on valmisteltu Teostossa sisäisesti.

Vuosina 2018 ─ 2021 käynnissä olleen tilityssäännön uudistusprojektin tavoitteena oli tehdä dokumentista entistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Tilityssääntö kaipasi päivittämistä, koska mm. niin lainsäädäntö, valvonta kuin musiikkimarkkinatkin olivat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tänä päivänä teosten tekemiseen osallistuu entistä laajempi joukko oikeudenomistajia ja osuuksien jakaminen näiden kesken on entistä monisyisempää. Uudistusta valmisteltiin työryhmässä, jossa oli Teoston toimiston sekä sen jäsenjärjestöjen edustus.

Nyt käyttöön otetussa uudessa dokumentissa sääntelyä on päivitetty nykylainsäädännön mukaiseksi sekä tilitykseen liittyvää päätöksentekoa on selkeytetty: esimerkiksi Teoston toimitusjohtajan ja hallituksen päätösvastuut tilityksen suhteen on nyt kirjattu tarkemmin. Myös käytettyä terminologiaa on yhtenäistetty ja tilityssääntöön on liitetty erillinen sanasto, jonka toivotaan lisäävän dokumentin ymmärrettävyyttä. Lisäksi on poistettu joitakin vanhentuneita käytäntöjä sekä kirjattu ylös uusia, jo käytännön toiminnassa vakiintuneita käytäntöjä. Uudella tilityssäännöllä ei ole takautuvia vaikutuksia vaan se koskee tilityksiä ja toimia, jotka tehdään sen voimaantulon jälkeen.

Muutos aikaisempaan käytäntöön on sovitusosuuksiin liittyvä menettely. Uudessa tilityssäännössä sovitusosuuksien kriteerit on kirjattu vastaamaan tarkemmin jo aiemmin voimassa olleita määräyksiä. Tilityssäännössä tarkennetaan kohtaa, jonka mukaan sovittajan osuus ei voi olla suurempi kuin kuudesosa koko teokselle tilitettävistä korvauksista (16,67 %). Aikaisemmin sovittajan osuus on voitu teosilmoitusta tehtäessä ilmoittaa tätä suuremmaksi. Nyt tästä menettelystä luovutaan siten, että sovittajalle ei voi enää antaa teoksen ensirekisteröinnissä tätä suurempaa osuutta. Mikäli tätä suurempi osuus halutaan antaa, on henkilö merkittävä säveltäjäksi. Uusi menettely tulee käyttöön Teoston verkkopalveluissa 11.1. alkaen.

Poikkeuksena tästä ovat olemassa olevien teosten uudet versiot, joissa sovittajan luovan panoksen voidaan katsoa olevan tavanomaista merkittävämpi. Tällöin säveltäjällä – kustannettujen teosten osalta yhdessä kustantajan kanssa – on mahdollisuus hakea Teoston ohjelmistotoimikunnalta sovittajalle tavanomaista korkeampaa jako-osuutta, joka voi olla enintään 33,33 % koko teokselle tilitettävistä korvauksista.

Tilityssäännöstä ja sen menettelyistä kerätään palautetta kevään 2022 aikana toiminnan kehittämistä silmällä pitäen.

Uuteen tilityssääntöön voit perehtyä osoitteessa teosto.fi/tilityssaanto

Tutustu Suomen Musiikintekijöiden Neuvonta-sivuilla Teoston tilityssääntö -ohjeisiin

Musiikkiarkiston hallitus on myöntänyt Jazzlegenda-palkinnon rumpali Matti Koskialalle

Julkaistu 17.12.2021

Suomen Jazzlegenda -palkintoja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001–2014 Suomen Big Band Yhdistys, Suomen Jazz & Pop Arkisto ja Imatra Big Band Festival valitsivat yhteensä 28 Jazzlegendaa. Vuodesta 2017 lähtien palkintojen jakamisesta on vastannut Musiikkiarkisto. Luettelo aikaisemmin jaetuista Suomen Jazzlegenda -palkinnoista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Jazzlegenda

Matti Koskiala on soittanut lukemattoman määrän keikkoja eri kokoonpanoissa. Esimerkiksi yhteistyö Heikki Sarmannon kanssa alkoi jo vuonna 1958. Koskialan pitkäaikaisempia kokoonpanoja ovat olleet Sarmannon yhtyeen lisäksi esimerkiksi Pentti Tiensuun, Onni Gideonin, Aarno Wallin, Seppo Sädevuon, Seppo Hovin ja Mikki Nuorivaaran johtamat yhtyeet.

Koskiala on lisäksi soittanut monien kansainvälisten jazzsolistien kanssa konserteissa, radiossa ja televisiossa sekä klubeilla. Hänen rumpujaan on kuultu muun muassa Art Farmerin, Ted Cursonin, Johnny Griffinin, Ben Websterin, Charlie Marianon, Arne Domneruksen, George Russelin ja Jan Johanssonin taustalla.

Yleisradion musiikkiohjelmissa esiintymisiä on ollut noin 750 kpl ja televisioesiintymisiä noin 610 kpl. Erilaisissa filmimusiikeissa Koskiala on ollut mukana yli 200 kertaa. Koskiala on myös ollut ahkerasti käytetty studiomuusikko – Gramexin rekisterissä on yli 2000 uraa.

Koskiala on rumpupedagogiikan edelläkävijä Suomessa. Hän opetti Fazerin musiikkikoulussa 1968–71 ja Pop/Jazz konservatoriossa 1972–78. Koskialan oppilaita ovat olleet muun muassa Jukkis Uotila, Janne Haavisto, Jartsa Karvonen ja Tomi Parkkonen.

Koskialalla oli omia radio-ohjelmia jazzista ja brasilialaisesta musiikista vuosina 1963–1995 yhteensä noin 300 kpl. Lisäksi hänellä on ollut pedegogisia koulukonsertteja yli 200 kpl. Koskiala on myös kirjoittanut tietokirjan ”Samba ja Rion karnevaalit” (1984) sekä tuottanut oppimateriaalipaketin ”Rytmiikkaa” (1972).

Kuvatiedot: Suomen Jazzlegenda nro 37 Matti Koskiala ja arkistonjohtaja Juha Henriksson. Musiikkiarkisto.

Vuoden 2022 Mentorointistipendiparit julkistettu

Julkaistu 15.12.2021

Vuoden 2022 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 44 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.

Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.

Mentorointistipendiparit vuodelle 2022

Samu Haber – Niko Salmela
Maija Kauhanen – Janne Ali-Vehmas
Olavi Uusivirta – Jere Valkonen
Janne Rintala – Jaakko Kiuru
Eija Hinkkala – Jaakko Linnovaara

Mentorointistipendi on tarkoitus järjestää jälleen vuodelle 2023.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Coaching-tarjous Suomen Musiikintekijöiden jäsenille

Julkaistu 15.12.2021

Mitä coaching on?

Coaching on ajattelutapa ja käytännönläheinen menetelmä, joka vapauttaa ihmisten kehittymisenergiaa.
Coach aktivoi toisten ajattelua mm. voimallisilla kysymyksillä ja kuuntelutaidolla. Apunaan coachilla on toimivia ja testattuja coaching-työkaluja, mm. Pilari-malli, verkostokartta, kulttuuridynamo ja ITU-malli.
Yksilöiden coaching ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan tarvitaan samalla ymmärrystä coachattavan lähipiiristä ja toimintakentästä. Systeemisyys auttaa näkemään laajemmin sekä ymmärtämään vuorovaikutussuhteiden moninaisuutta. Fokus siirtyy yksilöiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutusverkostojen hahmottamiseen.
Systeemisessä coachingissa yhdistyy tavoitekeskeisyys ja tutkiva ote. Lopputuloksena on sekä asiakas- että ratkaisukeskeinen prosessi, jossa luottamuksellisessa yhteistyöllä coach tukee coachattavaa saavuttamaan tavoitteensa. Systeeminen ote lisää coachattavan ymmärrystä itsestään ja omasta tilanteestaan, koska asioita tutkitaan eri näkökulmista.
Systemic Business Coach® on kansainvälisen coaching-yhdistyksen eli International Coaching Federationin (ICF) hyväksymä koulutus, joka mahdollistaa coaching- ammattilaisen sertifioinnin (ACC).

Yksilöcoaching-tarjous Suomen Musiikintekijöiden jäsenille 2022

Kerro palvelua varatessasi olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
Ennen ensimmäistä coaching-kertaa pidetään 30min aloituskeskustelu.
Coaching-keskustelujen sisältö on aina luottamuksellinen.
Yksi coaching-keskustelu on 1-1,5h ja ne sijoitetaan 2-4viikon välein.
Hinnat sisältävät em. aloituskeskustelun sekä 3 tai 5 coaching-kertaa.
Hinnat ovat etätoteutuksille. Mahdolliset lähitapaamiset sovitaan erikseen ja niistä veloitetaan mahdolliset matkakulut.
Jäsenhintaisia coachingeja on tarjolla rajoitettu määrä riippuen coachin valmennuskalenterista kyseisenä aikana.
3 coachingin sarja 350€ +alv (norm. 690€+alv)
5 coachingin sarja 490€ +alv (norm. 990€+alv)

Sanna-Riikka Valtonen

Sanna-Riikalla on yli 15 vuoden johtamiskokemus vähittäiskaupan ja myynnin hektisessä maailmassa. Hän on työskennellyt myös kansainvälisesti hajautetussa tiimissä ja hänellä on vuosien johtoryhmäkokemus. Valmentajana hän on sparrannut mm. yksinyrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa.

Esihenkilötehtävissä 2004-2019, joista esihenkilöiden johtajana 2012 alkaen johtoryhmätasolla
Yrittäjien businessvalmentajana 2019-2020
Valmennuskonsultti 2018-
Sertifioitu EASI-valmentaja 2016-
Mentori 2014-
Systemic Business Coach 01/2022
Substanssiosaaminen:
- Johtaminen, erityisesti etä- ja vuorotyön johtaminen
- Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvoinnin johtaminen
- Vähittäiskauppa, marketkauppa
- Yrittäjyys, erityisosaamista suoramyyntiyrittäjyydestä

Yhteystiedot

Kerro palvelua varatessasi olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen.

Sanna-Riikka Valtonen
Toimitusjohtaja, valmentaja ja konsultti
Sertifioitu EASI valmentaja
Systemic Business Coach
Rohkea Development Oy
+358 40 1962 583
sanna-riikka.valtonen@rohkeagroup.fi
https://www.linkedin.com/in/sannariikkavaltonen/
https://www.rohkea.fi

IG ja FB @rohkeafi

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin Lastenmusiikki ry:lle

Julkaistu 14.12.2021

Tänä vuonna kunniamaininnan saa Lastenmusiikki ry, joka edistää lastenmusiikin tekijöiden ja esittäjien asemaa yhteiskunnassa ja kehittää Suomessa tapahtuvaa lastenmusiikkikulttuuria. Se on muun muassa luonut alan toimijoille oman verkoston, joka tukee lastenmusiikintekijöiden ja esittäjien toimintaa.

Lastenmusiikki ry järjestää vuosittaisen kansallisen lastenmusiikkiin keskittyvän päivä- tai viikkotapahtuman ja lastenmusiikintekijöiden palkintogaalan. Lisäksi yhdistys auttaa järjestämään lastenmusiikkiin keskittyviä konsertteja, kokouksia, juhlia ja koulutustilaisuuksia. Lastenmusiikki ry on kerännyt sivustolleen kattavaa katalogia lastenmusiikin tekijöistä, esittäjistä ja julkaisuista. Yhdistys vastaa myös Lasten Oman Radion toiminnasta.

”Suomessa on paljon lastenmusiikkiin erikoistuneita ja koulutettuja tekijöitä, artisteja ja yhtyeitä. Heidän työssään toteutuu lasten oikeus omaan, laadukkaaseen ja lasta arvostavaan musiikkikulttuuriin. Lapsuudessa koetut kulttuurielämykset lisäävät lapsen henkistä hyvinvointia, kielellistä kehitystä ja kasvua. Tämä työ on nykyään entistäkin tärkeämpää, koska lastenmusiikkia ei juurikaan kuule enää radioista tai TV:stä eivätkä levy-yhtiöt julkaise aktiivisesti lastenmusiikkia”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.

Lastenmusiikki ry:n puheenjohtaja Luca Gargano on otettu yhdistyksen saamasta huomionosoituksesta.

”Lastenmusiikki ry on äärimmäisen iloinen siitä, että työmme on noteerattu. Yhdistys haluaa nostaa lastenmusiikin tekijöitä ja esittäjiä paremmin esiin yhteiskunnassa, erityisesti medioissa ja tärkeimpien portinvartijoiden eli vanhempien keskuudessa. Usein näyttää siltä, että lastenmusiikki on jäänyt paitsioasemaan muuten monipuolisessa lastenkulttuurikentässä. Haluamme muistuttaa, että lapsilla on yhtä suuri oikeus laadukkaaseen lastenmusiikkiin kuin laadukkaisiin lastenkirjoihin, elokuviin, peleihin tai leikkeihin”, Gargano sanoo.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

Lisätietoja

Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Julkaistu 14.12.2021

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 14. joulukuuta vuoden 2021 apurahat luovaan työhön. Suuruudeltaan 1.700 – 2.000 euron apurahat jaettiin 33 musiikintekijälle. Hakijoita oli 449 kpl.

Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi

Apurahoina jaettu summa 65.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Lisätiedot

Klaavi.fi
Georg Malmstén -säätiö

Eurooppalainen musiikintekijäyhteisö peräänkuuluttaa työskentelypalkkiota musiikintekijöille

Julkaistu 13.12.2021

Eurooppalaisen musiikintekijäyhteisön aloittaman kampanjan tavoitteena on luoda musiikintekijöille ansaintamahdollisuus esimerkiksi tilanteissa, joissa työstetty biisi ei etenekään. Vastaavasti kompensaatio alkuperäiselle tekijälle on paikallaan, kun biisistä hyödynnetäänkin toisaalla vain tiettyä osaa, tai kun kappaletta pidetään ”holdissa” – joskus niin kauan, että biisin ajankohtainen momentum menetetään. Oppaassa esitellään myös ajatuksia, kuinka palkkion maksava taho voi vaihdella tilanteesta riippuen. Esimerkiksi työskentelypalkkion maksaminen biisin kirjoitusvaiheessa voisi perustua tilaajatahoon.

Musiikintekijöiden työskentelypalkkio edistäisi suomalaisen musiikin elinvoimaa

Työskentelypalkkiota on kokeiltu muun muassa Tanskassa ja Saksassa. Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen kokee, että työskentelypalkkiolla varmistettaisiin ennen kaikkea suomalaisen musiikin kilpailukykyä.

”Yhä hupenevissa tulonlähteissä musiikintekijät ovat entistä kapeammassa leivässä kiinni. On realistinen pelko, ettei musiikintekemistä koeta enää mielekkääksi uravaihtoehdoksi. Työskentelypalkkiomallilla voidaan varmistaa alalle järkeviä korvauskäytänteitä, jotka osaltaan tukisivat suomalaisen musiikin elinvoimaa, laadukkuutta ja kilpailukykyä. Tämä kannustaisi myös uusia tekijöitä hakeutumaan alalle mukaan”, Toivonen toteaa.

Työskentelypalkkio korjaa myös osaltaan alan vääristynyttä tulonjakoa, jossa levy-yhtiöiden saama tulonjako-osuus perustuu edelleen aikaan ennen striimauspalveluja. Ennen olikin perusteita huomioida fyysisten painotuotteiden kulut ja riskit levy-yhtiöiden osuuksissa – striimauspalveluiden aikakaudella tämä jakoperiaate ei enää päde. Työskentelypalkkio ei vielä täydellisesti korjaisi ajastaan jääneitä jako-osuuksien periaatteita, mutta toisi alan ansaintaperiaatteisiin kaivattua tasapainoa.

”Työskentelypalkkion periaatteet käyttöönsä ottaneet tanskalaiset levy-yhtiöt vaikuttavat tietojemme mukaan olevan kehitykseen tyytyväisiä. Työskentelypalkkiolla levy-yhtiöt voivat muun muassa sitouttaa musiikintekijän projekteihinsa. Parhaassa tapauksessa siis kaikki voittavat”, Toivonen sanoo

#paysongwriters
https://www.paysongwriters.com/

Lisätietoja

Taiken kuudes korona-apuraha haettavissa joulukuussa – huomioi ainakin nämä

Julkaistu 9.12.2021

Taiteen edistämiskeskus avaa taiteilijoille sekä taide- ja kulttuurialan yhteisöille kuudennen koronahaun. Tukea jaetaan noin 18 miljoonaa euroa koronapandemian vaikutusten vähentämiseen. Haettavana on kaksi tukimuotoa: apurahat yksityishenkilöille sekä erityisavustukset taide- ja kulttuurialan yhteisöille.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille COVID-19-pandemian vaikutusten vähentämiseen. Apuraha on tarkoitettu hakijan taiteelliseen työskentelyyn.

Tukimuotoja on kaksi:

Korona-apurahat taiteilijoille (yksityishenkilöt)
Erityisavustukset taide- ja kulttuurialan yhteisöille (yhteisöt)

Haku päättyy 21.12.2021 kello 16.00. Hae Taiken apurahaa tästä.

Ohjeita apurahan hakuun yksityishenkilönä

Yleistä

Lue ohjeet huolella ja aloita hakemuksen täyttäminen ajoissa.
Apurahan määrä on 12 000 euroa.
Apuraha on tarkoitettu kuuden kuukauden työskentelyyn välillä 1.4. – 31.12.2022.
Apurahakuukaudet on käytettävä yhdenjaksoisesti.
Apurahan käyttöaikaa ei voi muuttaa.
Apurahaa ei myönnetä hakijalle
- jolla on vuonna 2022 valtion taiteilija-apuraha.
- jolla on vuonna 2022 jokin muu vähintään yksivuotinen apuraha.
- jolle on aiemmin myönnetty tai myönnetään alkuvuodesta 2022 ylimääräinen taiteilijaeläke.
- joka opiskelee päätoimisesti.
- jolla on apurahan käyttöaikana päätoiminen ja kokoaikainen (100-prosenttinen) työ.
- Keikkoja ja muuta epäsäännöllistä työtä saa tehdä apurahan työskentelyjakson aikana.
Aikaisemmista Taiken korona-apurahoista poiketen tässä apurahahaussa ei ole merkitystä koronan aiheuttamilla menetyksillä ja niiden arvioinnilla, vaan haussa keskitytään taiteellisuuden arvioimiseen aikaisemmilla taiteellisilla ansioilla ja työsuunnitelmalla.
Apurahakaudelta ei pääsääntöisesti voi saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Apurahan saajan tulee selvittää tämä etuuden maksajalta (työttömyyskassasta tai Kelasta).
Taiken apuraha lähtökohtaisesti katkaisee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, eli kannattaa huolella arvioida, kannattaako tukea hakea laisinkaan.
Taiteelliseen toimintaan myönnetty apuraha on verovapaa. (Tuloverolaki 82 §).
Apuraha sisältää Maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen eläke- ja tapaturmavakuutusosuuden. Apurahansaajan tulee maksaa apurahasta Maatalousyrittäjien eläkelain mukainen eläkevakuutusosuus, joka on noin 13 – 25 % apurahan kokonaissummasta.
Jos saat tämän Taiken 6. korona-apurahan, et voi saada keväällä Taiken alueellista apurahaa.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa yksityishenkilönä vaikka sinulla on yritys.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa sekä yksityishenkilönä että yhteisön edustajana.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa projektiin, johon olet jo aikaisemmin saanut tukea.
Voit hakea Taiken korona-apurahaa, vaikka olet aikaisemmin saanut Taiken korona-apurahaa.
Taiken sivuilta löytyy UKK eli Usein Kysytyt Kysymykset -neuvontasivu

Ohjeet lomakkeen täyttämiseen

”Täytä perustiedot”

Tähän määritellään mm. henkilötiedot.

”Käyttötarkoitus lyhyesti”

Ilmoita käyttötarkoitus lyhyesti vain muutamalla sanalla. Tilaa on vain 122 merkkiä, eli kuvaile lyhyesti ja ytimekkäästi, esim. Taiteelliseen työskentelyyn 6 kk ajan vuonna 2022 tai esim. Uusien biisien säveltämiseen/ sanoittamiseen/ sovittamiseen 1.4. – 30.9.2022 välisenä aikana.
Hakijan hakemuksessa mainitsema tuen käyttötarkoitus on julkinen tieto.

”Työskentelysuunnitelma”

Taike ilmoittaa seuraavia tekijöitä arviointiperusteiksi:

Hakijan aikaisemmat taiteelliset ansiot
- Onko hakija ammattilainen?
- Millaiset ovat hakijan aikaisemmat taiteelliset näytöt?
Työsuunnitelma
- Onko työskentely hyvin suunniteltua ja toteutettavissa olevaa?
- Sisältyykö työsuunnitelmaan ammatillista kehitystä?
- Sisältääkö työsuunnitelma taiteenalan näkökulmasta kiinnostavia tai uutta luovia sisältöjä?

Huomioi työsuunnitelmassa:

Hyvä työsuunnitelma vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: mitä teet, missä teet, kenen kanssa, milloin ja mikä on työskentelysi tavoite? Miksi juuri sinun pitäisi saada apurahaa? Mitä kenties uutta tuot taiteen kentälle?
Pitäydy ammatillisissa asioissa. Taike tai muukaan apurahataho ei ole Kela.
Ole selkeä.
Työsuunnitelma voi sisältää montaa eri projektia tai ”työtä”, eli se ei ole projektikohtainen.
Luetuta oma työskentelysuunnitelmasi jollakin kollegalla tai ystävälläsi. Kysy palautetta, tuleeko hakemuksesta selkeästi esille omat tavoitteesi musiikintekijänä?
Jos suomen kielen kirjoittaminen on vaikeaa, kysy apua.
Tutustu myös apurahan kirjoittamisen oppaisiin:
- https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kelpo-hakemus-ei-jaarittele-ja-on-huolella-tehty/
- https://pasilyytikainen.blogspot.com/2017/02/pasin-pieni-apurahaopas.html
- https://musiikintekijat.fi/ajankohtaista/uutiset/taiken-koronatuki-haettavissa-huomioi-ainakin-nama/

”Samaan tarkoitukseen haetut, haettavat tai saadut apurahat”

Kirjaa tähän, mikäli olet saanut tälle kyseiselle apurahan työskentelyjaksolle (eli 1.4. – 31.12.2022.) vastaavaan tarkoitukseen apurahoja, eli kuvaamasi työsuunnitelman toteuttamiseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa olla rehellinen, jos sinulla on samaan tarkoitukseen jo työskentelyapuraha. Joskus voi olla eduksi, että sinulla on esim. MES tai Musiikintekijöiden 1 kk työskentelystipendi ja tämä Taiken apuraha mahdollistaa pidempijaksoisen keskittymisen meneillään olevan projektiisi.
Teoston mahdollinen uusi keväällä jaettava koronatukikierros ei näillä näkymin ehdi vaikuttamaan tähän Taiken 6. korona-apurahan saamiseen.
Kirjoita myös selkeästi, mikäli et ole saanut (tai hakenut) mitään vastaavaa tukea.
Taike tarkastaa mahdolliset omat päällekkäiset myönnöt sekä mm. SKRn vuosiapurahojen saajat.

”Tiivistelmä aikaisemmasta taiteellisesta toiminnasta”

Kirjoita tähän tiivistelmä aikaisemmasta taiteellisesta toiminnasta. Pelkkä viittaus ansioluetteloon ei riitä.
Kirjoita lyhyesti tekijähistoriasi ja mahdolliset huomionosoitukset, palkinnot, listasijoitukset, striimien katsojamäärät, tms.
Kirjoita vain asiat, jotka liittyvät musiikin tekemiseen.
Tietyllä koulutuksella ei ole niinkään merkitystä, vaan työt merkitsevät enemmän.

”Liitteet”

Taiteilijan ansioluettelo on pakollinen liite.
Laadi taiteellisesta työskentelyhistoriastasi CV. Tämä on Taiken mukaan keskeinen väline taiteellisuuden määrittelyssä.
Älä liioittele
Älä jää liian ylätasolle, vaan erittele esim. keskeisimmät saamasi palkinnot/huomionosoitukset
Älä myöskään listaa kaikkea mahdollista, vaan tiivistäminen keskeisimmistä asioista on hyvästä.

”Internet-linkit”

Tähän voit laittaa esim. omien sosiaalisen median tilejäsi, verkkosivusi tai biisejäsi esim. Spotify-linkkeinä.
Tarkista, että linkit ovat toimivia ja mahdollisimman tuoreita.

Päätökset

Muista: Apurahat ovat harkinnanvaraisia eli niihin ei ole subjektiivista oikeutta, vaikka kaikki arviointiperusteet täyttyisivät.
Hakemusten kokonaisarvioinnissa hakemuksia vertaillaan keskenään.
Päätöksenteossa otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat, hakijoiden alueellinen jakautuneisuus, kieli, taidealojen alagenret, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Päätöksentekoon vaikuttaa myös käytettävissä oleva määräraha.
Taiken taidetoimikuntien jäsenistä koottu monialainen asiantuntijapaneeli antaa arvion hakemuksista. Johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä.
Kaikki hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä 15.3.2022 mennessä.
Apurahan saajan tulee tehdä kirjallinen selvitys apurahan käytöstä käyttöajan päätyttyä.

Sanna Salmenkallio ehdokkaana pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi

Julkaistu 9.12.2021

Pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto Harpa jaetaan vuosittain Nordic Film Music Days -tapahtumassa, joka järjestetään Berliinin elokuvafestivaalien yhteydessä helmikuussa. Voittajan valitsee kansainvälinen tuomaristo.

Lisätietoja:
https://www.nordicfilmmusicdays.com/sanna-salmenkallio-fin.html
https://www.nordicfilmmusicdays.com/

Englanninkielinen tiedote

The composer organizations of the five Nordic countries have announced their national nominees for the 12th Annual HARPA Nordic Film Composers Award. Once again, the nominees reflect the high quality and uniqueness of Nordic artistry, with a mix of Nordic electronic soundscapes, delicate & strong themes, confident collaborations, richly orchestrated music, and highly original scores.

The award ceremony will take place on Feb 12th with more details on the location to be announced in January.

Nominees 2022

DENMARK | Jonas Struck for his score for “Vores mand i Amerika” (directed by Christina Rosendahl)
*** An excellent and personal film score – inventive and different***

FINLAND | Sanna Salmenkallio for her score for “Aalto” (directed by Virpi Suutari)
***Surprise, elegance and a strong sense of purpose are present from start to finish, Salmenkallio’s music really gives life to this great documentary***

ICELAND| Þórarinn Guðnason for his score for “Lamb” (directed by Valdimar Jóhannsson)
*** the score and the sound design exert a subtle pressure that words would be unlikely to match ***

NORWAY | Erik Ljunggren for his score for “Gritt” (directed by Itonje Søimer Guttormsen)
*** the score plays an important role in this film, for coherence, direction and overall tone, and for weaving together the layers of the drama. ***

SWEDEN | Johan Testad for his score for “Björnstad” (directed by Peter Grönlund)
*** the score heightens the intensity of a multifaceted drama that holds great contrast: toxic macho culture, peer pressure, loneliness, vulnerability and longing ***

Each year during the HARPA Nordic Film Music Days, the HARPA Nordic Film Composers Award is awarded to the most outstanding Nordic score of the year – and thereby putting a spotlight on Nordic talent and craftmanship. National juries from each Nordic country have watched, listened, discussed, and finally decided which of the submitted scores will proceed as their national nominee. An international jury will determine the winner, which will be announced Saturday Feb 12th during Nordic Film Music Days.
For more information: www.nordicfilmmusicdays.com

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony took place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlinale Film Festival and virtually in 2021.

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award

Nordic Film Music Days (NFMD) is carried out as a collaboration between the Nordic composer organizations, Music Norway and Music Finland. To achieve its goals Nordic Film Music Days is once again co-operating closely with the Nordic Embassies in Berlin and the national film institutes. HARPA Nordic Film Music Days and Nordic Film Composers Award is the ‘place-to-meet’ for anybody interested in Nordic film and Nordic film- & media-music. Through collaborations with other European festivals and events, Nordic Film Music Days is showcased throughout the year.

Nordic Film Music Days and HARPA Nordic Film Composers Award is supported by Nordisk Film og TV fond and the Nordic Embassies in Berlin.

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2021
– Skap (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
– FST (Swedish Society of Composers)
– Music Finland
– FMC (Finnish Music Creators)
– STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
– NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
– Komponistforeningen (Norwegian Society of Composers)
– Music Norway
– BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)
– Thomas Mikusz, White Bear PR/Associated Publicist and International PR

Yle, miksei Elämäni biisi -ohjelmassa näy oikeat tekijätiedot asianmukaisesti esityksen yhteydessä?

Julkaistu 2.12.2021

Arvoisat Elämäni biisi -ohjelman tekijät ja Ylen vastuulliset henkilöt!

Olen Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja kirjoitan koko hallituksen puolesta.

Aiheena on Elämäni biisi, joka yksimielisen raatimme mukaan on loistava musiikkiohjelma, ehkä parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Ohjelmassa on kansainvälistä tasoa oleva orkesteri, jolta taittuvat kaikki tyylilajit. Solistit ovat huikean ammattitaitoisia. Sovitukset tekevät suurta kunniaa jopa jo hieman unohdetuillekin kappaleille ja nostavat ne uuteen arvoonsa tässä ajassa. Ohjelman juontaja Katja Ståhl on ohjelman sielu, joka saa vieraistaan esiin uusia puolia ja inhimillisiä tarinoita lämpimän, mutta terävän huumorinsa kautta.

Mutta. Koko jäsenistömme sekä useat läheisistämme ja ystävistämme ovat hämmentyneinä lukeneet alkavan musiikkiesityksen aikana tv-ruudusta nimen, joka ei todellakaan ole tekijän, niin kuin asiaan toki kuuluisi, vaan jonkun, joka kenties on tehnyt soitetuimman, kuuluisimman, jonkun mielestä parhaimman (?!) version kyseisestä kappaleesta.

Mielestäni esimerkiksi Kaj Chydenius ja Anu Kaipainen olisivat ansainneet kunnian Nuoruustangostaan. Eräs musiikintekijä pohti keskusteluissamme, mitä mahtaa lukea artistitietona, kun elämän biisi on Finlandia tai Maamme-laulu…

Tiedän, että Ville Vilén on toiminnanjohtajallemme vastannut aiemmin, että tekijätiedot kyllä tulevat lopputeksteissä ja tämä artistinimi palvelee hänen näkemyksensä mukaan yleisöä paremmin. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän muidenkin näkemyksiä tästä, ja perusteluita, miksi juuri tämä käytäntö palvelee katsojaa.

Itse en voi olla Ville Vilénin kanssa enempää eri mieltä. Jokainen, joka on yrittänyt lopputeksteistä lukea tekijätietoja tai mitä tahansa infoa, tietää, että ikänäkö ei ole ainoa syy, miksi tieto vilisee ohi silmien. Sen sijaan esityksen aikana ruutuun ilmestyvä nimi johtaa normikatsojan täysin harhaan.

Loistava juontaja usein paikkailee aukkoja tekijätiedoissa, mutta ajallisesti hänen olisi toki helpompaa kertoa se esittäjän nimi kuin luetella joskus useitakin tekijöitä.

Jo ohjelman nimen perusteella voisi odottaa sen arvostavan nimenomaan tekijöiden moraalisia oikeuksia. Tekijänoikeuslaissa mainitaan, että tekijä tulee mainita hyvän tavan mukaisesti aina, kun teosta käytetään (isyysoikeus). Hyvä tapa on toki laaja käsite, mutta hyvä varmaankin olisi, ettei johdateltaisi katsojaa luulemaan tekstiplanssissa mainittua nimeä tekijäksi.

Ja luulisi, että hyvä tapa Suomen Ylen ohjelmissa olisi samaa luokkaa kuin esim. Ruotsin SVT:n lippulaivoissa Allsång på Skansen tai Melodifestivalen, joissa kaikki tekijätiedot on saatu tyylikkäästi mahtumaan tekstiplanssiin esityksen aikana.

Kotimaisista suosikkiohjelmista esimerkiksi Nelosen Vain elämää ja MTV3:n Masked Singer näyttävät uskovan, että katsojia palvelevat oikeat tekijätiedot esityksen yhteydessä.

Ilman musiikintekijöitä teillä ei olisi tätä hienoa ohjelmaa. Nyt, kun valmistaudutte uuteen kauteen, toivon todella, että huomioitte niin omia katsojianne kuin meitä musiikintekijöitä niin, että meillä olisi aihetta teitä julkisesti siitä kiittää!

Ystävällisin terveisin ja keskustelua toivoen,

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja

Ylen luovien sisältöjen johtajan Ville Vilénin vastaus kirjeeseen

Kiitokset Kaija tästä hyvästä palautteesta ja huomiosta, joka on kyllä kiirinyt tänne useampaakin kautta. Käymme asian läpi kun mahdollista uutta kautta menestyneestä ohjelmasta suunnitellaan.

Terveisin,
Ville