Sade

Sade

Kuuntele Spotifyssa

MAALIS-HUHTIKUUN vaihteessa 1994 järjestettiin Rukalla lasketteluun liittynyt pr-tapahtuma, johon kutsuttujen joukossa oli Ile Kallio. Tällä matkalla lähti lentoon laulu, josta tuli kestohitti ja nimikappale platinamyyntiin yltäneelle albumille.

ILE Kallio kertoo hetkestä, jolloin hän alkoi syödä aamiaista yksin mökissään:

”Hanget hohtivat auringossa ja oli mielettömän kirkasta. Jo vuoden alussa olin tehnyt Sateen tekstin raakaversion ja myös melodian, mutta ihan toisenlaisella kompilla ja sointukierrolla. Se ei toiminut ja jäi hyllylle.

Siinä aamiaisella tuli äkillinen leimaus, että yhdessä varastossa olleessa kitarariffissä on juuri oikea komppi, svengi ja sointumaailma tähän tekstiin ja melodiaan. Näin se riffi ja muu biisi löysivät toisensa. Kitara käteen, kynä ja paperia, ja biisi oli lähes valmis. Se oli hieno hetki, jollaisia tulee harvoin.

Kaunis kevätaamu Kuusamossa ja pling, tulee laulu sateesta. Vastavoimat tekivät taikojaan.”

KAIJA Kärkinen kertoo, että Ilen luvalla hän muokkasi tekstiä omaan suuhunsa sopivaksi:

”Laulettavuus, soivuus ja rytmi olivat mulle jo silloin teksteissä tosi tärkeitä; se että teksti soi ja svengaa osana musiikkia. Perussisältöä en muuttanut vaan sanajärjestystä, riimittelyä ja rytmitystä, korvasin joitakin sanoja toisilla ja muuta vastaavaa.

Sade-albumia tehtäessä en vielä rohjennut tarjota omia tekstejäni. Viidessä biisissä olin mukana toisena sanoittajana.

Teatterikorkeakoulussa 80-luvulla olin kyllä tehnyt tekstejä, muun muassa Cyrano de Bergerac -esitykseen, mutta levyllä ensimmäiset julkaistiin vasta vuoden 1996 Lupaus-albumilla. Silloin Ilen kannustamana olin saanut rohkeutta jo niin, että levylle tuli viisi kokonaan omaa tekstiäni. Näin pitkän tien kautta minusta tuli duomme pääsanoittaja.

Nuorena Sodankylässä en osannut ajatellakaan kirjoittavani laulutekstejä, vaikka kirjoitin paljon, ihan hyviä aineitakin. Enkä edes kavereille kehdannut kertoa haaveistani näyttelijäksi. Laulamisesta asenne oli, että kiva kun harrastelet, mutta oikea ammattikin pitää löytyä.”

ILE Kallio kertoo, että ennen Sade-biisiä oli vaihe, jolloin hän sai pakit kaikissa kiertämissään levy-yhtiöissä.

”Demossa oli jo muut albumin biisit paitsi Sade. Kierroksen päätteeksi kysyin ison yhtiön edustajalta, mihin vielä voisin tarjota. Hän vastasi, että älä ainakaan Audiovoxille, se on pulju, joka pian häviää.

Niinpä menin Audiovoxiin Ilkka Vainion luo. Sovittiin, että tulen heti huomenna ja jutellaan, jos on jotain juteltavaa. Kun menin, Ile ja Klaus Weiner kertoivat olevansa aivan fiilareissa ja sanoivat, että olisi tosi hienoa, jos saataisiin olla mukana tässä.

Tämä oli ennen Rukan maagista aamua. Kun levy alkoi studiossa valmistua, kutsuin Ile Vainion, soitin muutaman näytteen ja sanoin, että ois vielä yksi bonus, joka ei ollut demolla. Laitoin Sateen soimaan, ja Ile oli aivan myyty. Biisi julkaistiin sinkkuna loppuvuodesta 1994 ja albumi 1995.

Albumin myytyä platinaa, Ile Vainio kysyi kerran erään ison levy-yhtiön edustajalta, miksi te ette sitä ottaneet: ‘No, kun siinä demolla ei ollut Sadetta.’ Ile vastasi, ettei ollut meilläkään.

Kun alkaa filosofoimaan, niin sateessa on kaksi hienoa asiaa. Tullessaan sade muuttaa maailman tunnelman ihan omanlaisekseen. Kun se loppuu, tulee sateen jälkeinen valo, jolloin maailma on aivan erityinen.”

Hyvästi yö

INTERVISION laulukilpailun 1980 voittanut Hyvästi yö oli Esko Björkmanin eli Esko Koivumiehen ensimmäinen hitti. Hän kertoo, että melodia syntyi lokakuussa 1979.

”Otin työhuoneessani pianosta c-mollin ja aloin laulaa remuitaliaa. Melodia syntyi ihan itsestään, en vaikuttanut sen tuloon mitenkään. Kassu Halosta lainaten: me säveltäjät olemme antenneja, jotka otamme melodioita vastaan. En minä tätä luonut, se tuli täysin ilmaiseksi.

Jotkut säveltäjät laulavat remuenglantia, mutta minä rallattelin italiaa muistuttavaa mongerrusta.

Pari päivää myöhemmin syntyi teksti oikeilla sanoilla. Ne pulppusivat melodiasta, kertosäe tietenkin ensin, sitten ei tarvinnut kuin keksiä juoni. Eli jostain taivaasta sekin tuli.

HÄMÄRÄSTI muistelen, että yksityiselämässä olisi ollut jokin hankalampi vaihe ja nyt näkyi valoa. Ehkä siitä tuli se hyvästi yö.

Tunsin Finnlevyltä Esa Niemisen ja Kim Kuusen saatuani artistiensa Tapani Viljan ja Olli Junttilan sinkuille biisejäni. Finnlevyllä oli tiivis yhteistyö saman yhtiön eli Musiikki Fazerin iskelmäkustantamon kanssa. Sitä veti Arto Alaspää.

Tehtyäni neljän laulun demokasetin Hyvästi yö päätyi Arton kautta EMI:lle Marion Rungin levytettäväksi, sovittajana Antti Hyvärinen. EMI:llä päättivät tarjota sitä interviisukarsintoihin. Antti nosti sen ison orkesterin sovituksellaan kansainväliselle tasolle. Ja Marion teki siitä esityksellään hitin.

Katsoin kotona karsinnat, jotka pidettiin yhdessä euroviisukarsintojen kanssa. Meillä oli vieraita ja lähdimme ravintola Kappeliin juhlimaan. Tarjoilija onnitteli sanoen, että ravintola tarjoaa ensimmäiset!

SOPOTISSA elokuussa 1980 pidetyssä finaalissa olin mukana. Gdanskin telakan kapina oli juuri alkanut ja kisapaikka oli lähellä sitä. Kadulla tuli konepistoolimiehiä huutaen, että poistukaa. Seuran toimittaja ehti ottaa kuvia, ja minä salakuljetin ne Suomeen. Seura järjesti niin, että sotilasattasea Suomen suurlähestystöstä saattoi minut kaikkien tarkastusten ohi lentokoneeseen.

Voiton jälkeen minut kutsuttiin heti Fazerille. Kustantamoa veti nyt EMI:ltä tullut Raimo Henriksson. Rami esitteli työhuoneessaan istuneen Chrisse Johanssonin: ”saanko esitellä, tässä on tuleva yhteistyökumppanisi.”

Olihan se aivan uskomatonta, itse Chrisse Johansson! Niin me tehtiin Taivaan lahja, De va kukku de ja monta muuta. Ramin neuvo oli, että jos saatte Metsäradioon soimaan yhdenkin biisin, se on varma hitti, sitä ohjelmaa kuuntelee puolet kansasta. No, saatiinhan me sinne esimerkiksi Maritta Tammenojan levyttämä Sattuman sanelema juttu.

Humppakansa oli haltioissaan.

Chrissen myötä alkoi mullakin säteillä se ammattimainen biisintekeminen. Että nyt tehdään hittejä työksemme.

YLE Areenasta löytyy dokumentti Intervisio, iskelmät ja kylmä sota. Siinä Lech Walesalta kysytään, oliko sattumaa, että kilpailun voitti juuri tämä laulu. Hän vastaa ajattelevansa, että maailmaa sittenkin ohjailee jokin korkeampi voima.

Yksi laulujen hienous on, että niissä voi kuulla viestejä, joiden ääneen lausuminen on sillä hetkellä kiellettyä: hyvästi yö, hyvästi kommunismi! Niissä viimeisiksi jääneissä interviisuissa esiintyi muuten vierailevana tähtiartistina Gloria Gaynor laulaen silloin jo superhitiksi nousseen I will survive.”

Laulun I will survive ovat säveltäneet ja sanoittaneet Freddie Perren ja Dino Fekaris.

Elokuvien säveltäjät

SALLA LUHTALA: ”Olen alun perin klassinen lyömäsoittaja. Opiskelin Sibelius-Akatemiassa ja Malmön musiikkikorkeakoulussa. Työtapaturman seurauksena sain käteeni hermovamman ja jouduin lopettamaan lyömäsoittimien soittamisen. Päätin ottaa eron musiikista ja menin opiskelemaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistolle. Valmistuin ja menin töihin, mutta lakkasin nukkumasta, koska koin elämäni valuvan hukkaan.

Halusin päästä tekemään musiikkia. Se oli suorastaan pakko. Aloin säveltämään. Olen soittanut myös aika paljon poppia ja kansanmusaa erilaisissa bändeissä ja opiskellut jazzin teoriaa ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Kymmenen vuotta sitten sävelsin ensimmäisen elokuva-scoreni.”

PANU AALTIO: ”Aloin nelivuotiaana soittamaan selloa. Jossain kohtaa sain tietokoneen ja aloin tekemään sillä omaa musiikkia. Sellonharjoittelu jäi aika äkkiä taka-alalle. Kiinnostuin elokuvamusiikista lukioaikana. Pääsin opiskelemaan Sibelius-Akatemiassa musiikkiteknologiaa. Reilu parikymmentä vuotta sitten Suomesta ei löytynyt varsinaista leffasävellyskoulutusta.

Sibiksen jälkeen lähdin opiskelemaan elokuvamusiikkia Los Angelesiin. Olin siellä vuoden. Sitä seurasi työharjoittelujakso. Kun Yhdysvalloissa tekee tutkinnon, sen päälle pääsee vuodeksi töihin. Tein siellä monenlaisia assistentin hommia muun muassa Spider-Man 3 -elokuvassa ja tv-sarjassa Lost. Sen jälkeen pääsin säveltämään Dome Karukosken Tummien perhosten koti -elokuvaa Suomessa.”

ROLF GUSTAVSON: ”Aloitin vanhempieni kannustamana trumpetinsoiton 8-vuotiaana. Vuonna 2006 perustin ensimmäisen bändini. Olin herännyt musiikkiin skidinä, kun olin kuullut punkbändi Green Dayn American Idiot -albumin. Lukioikäisenä aloin kiinnostua lapsena nähtyjen Disney-leffojen musiikista. Ne olivat pääasiassa musikaalibiisejä, joissa oli bändi mutta myös paljon orkesterisoittimia. Aloin herkistymään kaikelle tälle. Halusin ymmärtää ja oppia tuota maailmaa.

Naapurissani asui säveltäjä Timo Laiho. Päädyin hänen oppiinsa lukioikäisenä. Silloin aloin opiskelemaan myös nuottien kirjoittamista ja musiikin teoriaa Porvoon musiikkiopistossa. Kristallinkirkas tavoitteeni oli päästä Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan sävellystä. Halusin oppia, miten musiikkia tehdään oikein, koska pelkkä soittelu bändin kanssa treenikämpällä on aika hähmäistä. Lähdin Sibelius-Akatemiaan melko avoimin mielin, valmistuin sieltä kaksi vuotta sitten.”

Salla Luhtala ja Panu Aaltio pääsivät elokuvamusiikin pariin tekemällä musiikkia Taideteollisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen sekä alan ulkomaisten opinahjojen kautta.

SALLA LUHTALA: ”Aloin todella aktiivisesti etsimään elokuvasävellystöitä. Olin kouluihin yhteydessä ja kyselin löytyisikö projekteja, joihin tarvitsisi säveltäjää. Näin sain ensimmäisiä töitäni. Vuonna 2014 tein ensimmäisen lyhytelokuvamusiikkini Lontoon Filmschooliin. Elokuvan nimi oli Inner life of Veronica. Se oli mustavalkoinen kauhulyhäri. Musiikki syöksyi ulos minusta. Minulla oli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että ymmärsin aina nähneeni musiikin väreinä. En ollut aikaisemmin tajunnut sitä. Kun katsoin mustavalkoista elokuvaa, mieleeni tuli minkä väristä musiikki olisi.”

PANU AALTIO: ”Ensimmäinen elokuvamusiikin mentorini Tuomas Kantelinen neuvoi minua ottamaan yhteyttä Taikin elokuvataiteen laitokseen ja kysymään oppilastöitä. Näin päädyin säveltämään ensimmäisen elokuvamusiikkini Mari Mantelan lyhytelokuvaan Operaatio vieras äly. Se oli taiteellisesti kunnianhimoinen leffa, jonka musiikkia mietin todella paljon. Työ tuntui alkuun aika vaikealta. Säveltäminen itsessään ei ollut vaikeaa, mutta haimme pitkään oikeaa tyylilajia. En hahmottanut heti myöskään mistä musiikki alkaa ja mihin se loppuu. Nykyään tuollainen on minulle intuitiivista. Voin katsoa jonkin elokuvan ilman ääntä ja kertoa missä musiikkipaikat suurin piirtein ovat. Dramaturgiset kaaret ovat yleensä melko ilmeisiä.”

Rolf Gustavsonin polku elokuvien pariin on hieman toisenlainen:

”Vuonna 2018 pianisti-säveltäjä Pessi Levanto lähetti minulle viestin ja pyysi jeesaamaan nuottienkirjoittamisessa. Kyseessä oli esiorkestrointi ja midisiivous Markku Pölösen Oma maa -leffaan, jonka musiikki äänitettiin Tapiola Sinfoniettan kanssa. Se oli ensimmäinen kunnollinen elokuvaduunini. Sille polulle minä sitten jäin. Levanto lähetti minut myös Itävaltaan opiskelemaan elokuvamusiikkia Conrad Popen kanssa. Silloin asiat alkoivat konkretisoitua; elokuvat, musiikki, säveltäminen sekä myös sovittaminen ja orkestrointi. On ollut mielenkiintoista olla osa tiimiä ja tehdä musiikkia.”

Elokuvan tekeminen on ryhmätyötä, mutta elokuva on aina ohjaajansa taideteos. Hän vastaa teoksensa kokonaisuudesta, ja kaikki elokuvassa on alisteista ohjaajan taiteelliselle visiolle – olipa kyse sitten näyttelemisestä, lavastuksesta, valoista tai musiikista. Elokuvaohjaajat eivät ole saaneet välttämättä musiikillista koulutusta, niinpä elokuvasäveltäjän on kommunikoitava heidän kanssaan toisin kuin muusikoiden kanssa.

SALLA LUHTALA: ”Koen, että elokuvamusiikin säveltäminen on kykyä inspiroitua siitä, mitä näkee. Sitten se tulkkautuu ajatukseksi musiikista, jota voi ehdottaa ohjaajalle. Musiikin voi tehdä kuunneltavaan muotoon ja sitä voi sitten soittaa ohjaajalle. Säveltäminen ja musikaalisuus on yksi osa työtä, sen lisäksi on pystyttävä kommunikoimaan ohjaajan kanssa. Monesti ohjaajat saattavat olla epävarmoja siitä, osaavatko he puhua musiikista. Säveltäjän ja ohjaajan kohtaaminen on aina oppimistilanne. Tilanne muistuttaa sitä, että opeteltaisiin yhdessä uusi kieli. Toisten ohjaajien kanssa se on helpompaa ja toisten kanssa taas vaikeampaa. Psykologinen taso ja kommunikaation haasteet ovat iso asia, josta tässä työssä on hyvä koko ajan oppia lisää.”

PANU AALTIO: ”Minulle on jäänyt mieleen ohje ’älä puhu ohjaajan kanssa musiikista, vaan puhu elokuvasta’. Se on kieltä, jonka ohjaajat osaavat todella hyvin. Olen yrittänyt pitää tuon mielessä. Heti kun keskustelu menee vaikkapa siihen, että ’pitäisikö tuossa olla oboe’, mennään harhaan. Ennemmin kannattaa kysyä ohjaajalta, mitä hän haluaa sanoa tässä kohtauksessa, mitä nämä hahmot ajattelevat ja miten ohjaaja haluaisi katsojan tulkitsevan kohtauksen. Kun pääset tuohon keskusteluun, musiikilliset termit unohtuvat aika nopeasti. Ammattiohjaajat osaavat tämän. Sen sijaan opiskelijatasolla, kun asiat olivat uusia, tästä seurasi helposti mikromanagerointia. Sen jälkeen ei nähdä enää metsää puilta.”

ROLF GUSTAVSON: ”Hyvä elokuvasäveltäjä kokee olevansa elokuvantekijä, hänen erikoisosaamisalueensa vain sattuu olemaan musiikki. Tärkeintä on, että tähtäin on tehdä hyvää leffaa. Minulla ei ole paljoa kokemusta ohjaajista. Minusta on aina ollut vaikeaa löytää se yhteinen kieli. Olen pyrkinyt muusikkojen seuraan. Silloin yhteinen kieli on tullut tietysti annettuna. Näin orkestroijan näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, mihin elokuvalla pyritään ja mitä siinä halutaan sanoa. Se on oltava koko ajan keskiössä omassa tekemisessä. Yksityiskohdat eivät ole välttämättä tärkeitä.”

Orkestraatio eli soitinnus nousee esiin, kun puhutaan elokuvamusiikista. Sillä tarkoitetaan klassisesti äänten jakamista eri soittimille.

SALLA LUHTALA: ”Olen nähnyt joskus hauskan meemin, jossa kerrottiin säveltämisen olevan sitä, että luututaan lattiaa isolla luutulla. Sovittaminen on sitä, että siivotaan lattia porstalla. Orkestroinnissa taas siivoaminen tapahtuu hammasharjalla.”

ROLF GUSTAVSON: ”Sovittamiseen liittyy amerikkalainen termi reimagine eli musiikin uudelleen kuvitteleminen. Sovittaminen voi todellakin olla sitä. Aluksi on olemassa minimaalinen musiikillinen informaatio eli melodia ja soinnut. Siitä voi sovittamalla tehdä periaatteessa mitä vaan. Orkestraatio on taas tarkoittanut teknisesti, että sävellyksen luonnoksesta kirjoitetaan jokainen soitin auki partituuriin. Tämä on orkestraation alkuperäinen merkitys.”

Kun kolmikolta kysyy heidän omasta mielestään merkittävimpiä töitään elokuvamusiikin saralla, seuraa aluksi diplomaattinen hiljaisuus. Pienen tuumaustauon jälkeen kohokohdat hahmottuvat kuitenkin helposti.

SALLA LUHTALA: ”Parhaissa töissä työskentely on ollut inspiroivaa, mukavaa ja mukaansatempaavaa. Tällainen työ oli muun muassa Charlotte Airaksen dokumentti Valonsieppaaja (2021). Siitä tuli kokonaisuutena todella hieno. Olen tyytyväinen myös musiikkiin.”

PANU AALTIO: ”Minulle henkilökohtaisesti tärkeitä ovat säveltämäni Marko Röhrin luontodokumentit Metsän tarina (2012), Järven tarina (2016) ja Tunturin tarina (2021). Olen itse eläinoikeus- ja luonnonsuojeluihminen. Tuottaja-ohjaaja Marko Röhrin kanssa on ollut hienoa työskennellä. Hänestä huokuu, miten tärkeä aihe luonto on hänelle itselleen. Toisaalta myös Joona Tenan Supermarsu-elokuvia on ollut todella kiva tehdä. AJ Annilan ohjaama tv-sarja Nyrkki oli myös erittäin hauska duuni. Ohjaaja kutsui sitä korkeaoktaaniseksi humpuukiksi.”

ROLF GUSTAVSON: ”Olin mukana Supermarsun orkestroinnissa. Musiikkia äänitettiin Tampereella ja oli huikeaa, kun samassa salissa oli sata tyyppiä touhuamassa. Koskaan en ole tehnyt niin kovaa duunia, mutta kuitenkin niin että samaan aikaan oli todella hauskaa. Minulle high light on ollut myös Juha Wuolijoen ohjaama Vinski ja näkymättömyyspulveri (2021). Musiikin olivat tehneet Lasse Enersen ja Leri Leskinen, ja pääsin orkestroimaan sitä yhdessä Tuomas Nikkisen kanssa. Olen myös säveltänyt musiikin Emilia Hernesniemen ohjaamaan lyhytelokuvaan Hei, hei Tornio, joka voitti lyhytelokuvien Jussi-palkinnon vuonna 2022.”

 

Tekijänoikeusbarometri 2024

Laittomien suoratoistopalveluiden käyttö lisääntynyt 25–34-vuotiaiden parissa

Piratismiin liittyvät asenteet ovat pysyneet koko väestön tasolla pääosin ennallaan: yli puolet (53 %) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. 15–34-vuotiaiden joukossa osuus on kuitenkin selvästi alhaisempi (36 %). Suomalaisista keskimäärin reilu kymmenes (12 %) pitää hyväksyttävänä laittomista suoratoistopalveluista siellä luvatta tarjolla olevan elokuvan tai tv-sarjan katsomista. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat tämän hyväksyy jo joka neljännes (24 %), eli kasvua edelliseen vuoteen on tullut kahdeksan prosenttia. 15–24-vuotiaiden joukossa 24 % hyväksyy piraattitallenteiden ja neljä prosenttia jopa varastetun aidon tallenteen ostamisen. Koko väestön tasolla näiden tekojen hyväksyttävyys on vastaavasti yhdeksän prosenttia ja yksi prosentti.

Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi kymmenen prosenttia kaikista vastaajista (v. 2023 / 11 %). Lähes neljännes (23 %) 15–34 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli 25–34-vuotiaiden joukossa vielä vuosi sitten 15 %. Vastaajista 56 % kertoo itse tai perheenjäsenen käyttäneen laillista internetin viihdepalvelua; viime vuonna näin kertoi 60 % vastaajista. Laittomasta lähteestä lataamisen myöntää 7 % vastaajista ikäryhmässä 15–24, ja 10 % ikäryhmässä 25–34; koko väestön tasolla teon myöntää 5 % vastaajista.

Enemmistö tukee oikeutta selvittää anonyymit oikeudenloukkaukset ja saada korvausta

Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 %) on samaa mieltä väittämästä, että laittomaan jakamiseen syyllistyneen henkilön tulee olla velvollinen maksamaan teosten tekijöille korvausta, loukkauksen laajuuden mukaisesti. Kymmenes (10 %) on väittämän kanssa eri mieltä. Lähes kaksi kolmesta (63 %) vastaajasta on myös sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on reilu kymmenes vastaajista (12 %). Lisäksi neljä viidestä vastaajasta on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa kaikki lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita (81 %). Eri mieltä on viisi prosenttia vastaajista.

Keskimääräistä enemmän väittämien kanssa eri mieltä ovat miehet, alle 35-vuotiaat ja luvatonta materiaalia internetistä ladanneet sekä piraattipalveluita käyttäneet vastaajat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kahdeksattatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 12.9.–7.10.2024 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1112 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2024: tekijänoikeus
Tekijänoikeusbarometri 2024: piratismi

Sakset seis! -kampanja kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan. Allekirjoita adressi ja tule mukaan luovutustilaisuuteen!

Allekirjoita adressi

  • Kampanja kutsuu kaikki taiteen ja kulttuurin yleisöt ja tekijät mukaan allekirjoittamaan adressin. Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa osoitteessa https://www.adressit.com/sakset_seis.

Osallistu suurmielenosoitukseen

  • Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille suurmielenosoituksessa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2024 klo 14-16 Kansalaistorilla, Helsingissä. Päivämäärä korostaa kulttuurin ja taiteen keskeistä roolia yhteiskunnan liimana, suomalaisen identiteetin rakentajana ja huoltovarmuustekijänä.
  • Ohjelma tulee sisältämään puheita, adressin kirjoittajien kommentteja, musiikillisia elementtejä, teatteri-ilmaisua ja paljon muuta jännittävää! Ennen kaikkea ohjelmassa olette te, yleisö!
  • Tapahtuma on tekijöiden ja yleisön yhteinen hätähuuto taiteen ja kulttuurin puolesta. Se saattaa meidät kaikki yli kuppikuntien ja puoluerajojen yhteisölliseksi voimaksi, puolustamaan itsenäistä ja moninaista kulttuuria ja perintöämme.
  • Tarkista viime hetken ohjeet tapahtuman Facebook-sivulta.
Lisätietoa kampanjasta

Forum Artis ry:n jäseninä on 20 valtakunnallista taiteilijajärjestöä, jotka edustavat laajasti taiteen kenttää. Jäsenjärjestöjensä kautta Forum Artis ry edustaa noin 23 000 suomalaista ammattitaiteilijaa. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Freelancerin työkalupakki ja paljon muita maksuttomia taidealan työelämäopintoja avoimella yliopistolla keväällä

Taideyliopiston avoimen yliopiston kevään 2025 koko opetustarjonta on julkaistu verkkosivuillamme. Haku kursseille alkaa 19.11.2024 ja päättyy 9.12. (tutkinto-opetukseen integroitu opetus) tai 12.12.2024 (avoimen yon järjestämä opetus). Alla poiminta taide- ja kulttuurialan työelämäopinnoista ja linkit varsinaisiin kurssikuvauksiin ja ilmoittautumiseen.

Taiteen vapaan kentän freelancereille suunnatut maksuttomat kurssit

Freelancerin työkalupakki (7–10 op) 7.1.–9.6.2025

Ota haltuun taide- ja kulttuurialan freelancerin olennaisimmat työelämätaidot uudella osaamiskokonaisuudella. Se on suunniteltu tukemaan taidealan opiskelijoiden ja ammattilaisten valmiuksia toimia vapaan kentän ammattilaisena. Työkalupakin muodostaa viisi etäkurssia, jotka kattavat mm. itsensä johtamisen, omasta osaamisestaan viestinnän, urasuunnittelun, taloustaitojen sekä tuottamisen perusteet.

Lue lisää osaamiskokonaisuudesta Freelancerin työkalupakki Opinto-oppaasta

Ajankäyttö, hyvinvointi ja itsensä johtaminen (2 op) 7.1.–11.2.2025

Monityöläisyys, epävarmuus ja vaihteleva työkuorma ovat arkea monelle, ja kurssilla keskitytään löytämään toimivia ratkaisuja, jotka tukevat ajankäyttöä, hyvinvointia ja itsensä johtamista.

Lue lisää Ajankäyttö, hyvinvointi ja itsensä johtaminen -kurssista Opinto-oppaasta.

Ura ja viestintä taide- ja kulttuurialalla –verkkokurssi (1–2 op) 24.2.–30.4.2025

Moodlessa itsenäisesti suoritettavalla verkkokurssilla tutustutaan urasuunnitteluun, oman julkisuuskuvan rakentamiseen ja omasta osaamisesta viestimiseen esimerkiksi Linkedin-verkostoitumispalvelun avulla. Saat tukea apuraha- ja työhakemuksien laatimiseen sekä vinkkejä rahoituksen ja työn hakemiseen.

Lue lisää Ura ja viestintä taide- ja kulttuurialalla -kurssista Opinto-oppaasta.

Projektinhallinta taiteen vapaalla kentällä (5 op) 15.1.–26.3.2025

Kurssin tavoitteena on antaa työkaluja ns. taiteen vapaan kentän toimijoiden (osuuskunnat, rekisteröidyt yhdistykset sekä työryhmät) projektien hallintaan. Kurssilla tutustutaan keskeisiin projektihallinnan menetelmiin ja työkaluihin niin lyhyiden projektien kuin pitkäjänteisemmän työskentelyyn tukemiseksi.

Lue lisää Projektinhallinta taiteen vapaalla kentällä -kurssista Opinto-oppaasta.

Taiteilija osana organisaatiota -verkkokurssi (1–2 op) 24.2.–30.4.2025

Kurssin tarkoituksena on avata vuoropuhelua ja ymmärrystä yhteistyön mahdollisuuksista erilaisten toimialojen välillä. Kurssilla avataan luovan ja taiteellisen asiantuntijuuden käsitettä ja sitä, miten tätä asiantuntijuutta voi hyödyntää organisaatioissa.

Lue lisää Taiteilija osana organisaatiota -kurssista Opinto-oppaasta.

Ura+ (1–2 op) 25.2. –6.5.2025

Opintojakso tukee uravalmiuksien kehittymistä uravalmiuksien itsearvion ja henkilökohtaisten ohjaustapaamisten avulla. Opintojakso sisältää myös ryhmän toiveiden ja tarpeiden pohjalta räätälöityä työelämävalmennusta.

Lue lisää Ura+ -kurssista Opinto-oppaasta.

Taidealan freelancerin taloustaidot -verkkokurssi (1–2 op) 15.1.–30.4.2025

Tutustu monipuolisesti taidealan freelancerin taloushallintaan. Vierailevat asiantuntijat jakavat napakoita tietopaketteja tueksi työelämän eri tilanteisiin.

Lue lisää Taiteilija osana organisaatiota -kurssista Opinto-oppaasta.

Taiteilijan luovan osaamisen sanoittaminen –verkkokurssi (1–2 op) 15.1.–30.4.2025

Lue lisää Taiteilijan luovan osaamisen sanoittaminen-kurssista Opinto-oppaasta.

Maksullinen tarjonta

Neuvottelutaidon verkkokurssi (1–2 op) 15.1.–30.4.2025

Lue lisää Neuvottelutaidon verkkokurssista Opinto-oppaasta.

Taideyliopiston omien avoimien opintojen lisäksi Helsingin seudun kesäyliopisto järjestää keväällä kolme opintojaksoa Luovan liiketoiminnan opintokokonaisuudesta, joka kuuluu Taideyliopiston Avoimen kampuksen työelämäopintojen opetussuunnitelmaan. Luovan liiketoiminnan opinnot hyväksytään taidejohtamisen avoimien opintojen ohella väyläopinnoiksi Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship -maisteriohjelman seuraavassa vuoden 2026 haussa.

Katso Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship -maisteriohjelman väyläopinnot kurssikalenteristamme

Lue lisää Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship -maisteriohjelman avoimesta väylästä

Katso kevään koko opetustarjonta verkkosivuiltamme.

Taideyliopiston Avoimen yliopiston opinnot maksavat normaalisti 20 EUR / opintopiste. Yhteistyöoppilaitosten järjestämissä kursseissa opintomaksut vaihtelevat ja jokainen yhteistyöoppilaitos vastaa itse hinnnoittelustaan. Maksuttomat opinnot ovat Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamia. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Haku kursseille alkaa 19.11.2024 klo 9:00 ja päättyy 9.12. (tutkinto-opetukseen integroidut opinnot kuten työelämäopinnot) tai 12.12.2024 (avoimen yliopiston järjestämät opinnot) klo 23:59. Hakuaikana kursseille voi hakea kurssikalenterimme kautta. Tavoitat meidät osoitteesta avoin@uniarts.fi.

Liisa Ketomäki jättää Teoston kulttuurisäätiön toimitusjohtajan tehtävän

Päätös on tehty hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä hallituksen ja Ketomäen kesken.

”On ollut todella mielenkiintoista seurata näinkin lyhyt aika musiikin kenttää rahoittajan näkökulmasta. Siirryn kuitenkin uuteen rooliin tammikuusta ja jätän tehtäväni Teoston kulttuurisäätiössä. Säätiöllä on hieno missio ja toivotan sille mitä parhainta menestystä. Kulttuurin rahoitus on muutoksen edessä ja säätiön perustaminen on juuri sellaista toimijuutta, jota tarvitaan”, toteaa Ketomäki.

Teoston kulttuurisäätiö on uusi, tänä vuonna perustettu säätiö, jonka tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikinarvon pitkäjänteinen kasvattaminen. Ensimmäinen tukihaku on parhaillaan käynnissä ja säätiön hallitus tekee päätökset tuista vuoden loppuun mennessä.

Ketomäki jättää toimitusjohtajan tehtävän heti. Säätiön rakenteiden, tukikäytäntöjen ja muun toiminnan rakentaminen etenee suunnitellusti säätiön hallituksen sekä näiden taustaorganisaatioiden voimin. Säätiön toiminta tulee käynnistymään täysimääräisesti vuonna 2025. Uuden johtajan hausta tiedotetaan erikseen.

Lisätietoja:

Teoston kulttuurisäätiön ensimmäiset tuet haettavana – rahoitusta ammattimaisesti toimiville musiikin tekijöille pitkäjänteiseen työskentelyyn

Teoston kulttuurisäätiö on uusi, vuonna 2024 perustettu säätiö, jonka tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Säätiön perustamisesta päätettiin Teoston jäsenkokouksessa joulukuussa 2023 ja sen rahoitus tulee Teosto-rahastosta. 

Säätiö avaa ensimmäisen tukihakunsa marraskuussa 2024. Ensimmäinen hakukierros toimii pilottina, jonka kautta rakennetaan laajempaa ymmärrystä kotimaisen musiikkikentän tarpeista, joita nykyiset tuki-instrumentit eivät riittävästi palvele. 

Teoston kulttuurisäätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon merkittävä kasvu. Säätiö pyrkii nostamaan jo ammattimaisesti toimivia tekijöitä uudelle tasolle sekä vahvistamaan musiikkialan monimuotoisuutta ja kansainvälistymistä. 

Säätiön tuet on tarkoitettu tukemaan näitä tavoitteita laaja-alaisesti. Toiminnan toteutusmuodolle tai laadulle ei ole asetettu erityisiä rajoitteita, joten tukea voi saada monenlaisiin hankkeisiin, jotka edistävät uuden sisällön syntymistä, taiteellista uraa tai musiikin esille pääsyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuki on suunnattu uransa vakiinnuttaneille, ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti toimiville musiikin tekijöille.

Tänä vuonna perustetulla Teoston kulttuurisäätiöllä ei ole vielä omia hakukanavia tai käsittelyprosesseja. Sen vuoksi ensimmäisellä hakukierroksella käytetään Music Finlandin, Musiikintekijöiden rahaston sekä  Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston hakujärjestelmiä. Tukihakemukset osoitetaan näille tahoille ja hakemukset käsitellään rahastojen vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. Kaikkiaan Teoston kulttuurisäätiö jakaa noin 70 apurahaa.

Tarkempaa tietoa Teoston kulttuurisäätiön ensimmäisestä tukihausta

  • Tukihakemukset osoitetaan joko Suomen Musiikintekijöiden rahaston, Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston (Klaavi.fi -sivuston kautta) tai Music Finlandin toimikuntien käsiteltäväksi.
  • Henkilökohtaisten tukien hakuaika on 4.11.–25.11.2024 klo 23.59. Music Finlandille osoitetun teos- ja tekijäviennin osalta hakuaika päättyy 30.11.2024 klo 23.59.
  • Tukea voivat hakea suomalaiset ja Suomessa vakituisesti toimivat säveltäjät, sanoittajat tai sovittajat. Music Finlandin teos- ja tekijäviennin tukea voivat hakea myös alan yritykset. 
  • Tukisumma on 6000 euroa / hakija. Yksi hakija voi saada vain yhden apurahan. Henkilökohtaiset tuet ovat verottomia apurahoja taiteen harjoittamista varten (Tuloverolain 82 § ehtojen täyttyessä).
  • Tuen kriteereinä on hakijan aiempi, ammattimainen toiminta ja kokemus. Hakemuksessa tulee käydä ilmi hakijan tavoite sekä selvitys siitä, millä tavoin apuraha edistää hakijan taiteellisia tavoitteita, musiikkiuraa tai kansainvälistä läpimurtoa.
  • Tuen kohdentuminen: Musiikintekijöiden rahaston käsittelemät tuet kohdennetaan ensisijaisesti kevyen musiikin tekijöille, Sibelius-rahaston käsittelemät tuet taidemusiikin säveltäjille ja Music Finlandin käsittelemät tuet kansainvälistymistä edistävään toimintaan. 
  • Tukihakemukset käsitellään em. rahastojen vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. 
  • Päätökset tuista tekee Teoston kulttuurisäätiön hallitus. Tuista päätetään vuoden loppuun mennessä ja kaikille hakijoille ilmoitetaan henkilökohtaisesti hakemuksessa annettuun sähköpostiin. 

Hakemuksen jättäminen ja tarkemmat tiedot

Lisätietoja:

  • Musiikintekijöiden rahaston esittelijä Riitta Huttunen: rahasto@musiikintekijat.fi, 050 355 1036. Tiedustelut ensisijaisesti iltaisin klo 16-20 välisenä aikana.
  • Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston osalta asianhoitaja Vappu Verronen: vappu.verronen@composers.fi, 040 500 5905. Puhelinajat: ma 18.11. ja pe 22.11. 2024. Molempina päivinä klo 12-14.
  • Music Finland toiminnanjohtaja Mikko Manninen, mikko.manninen@musicfinland.fi

Teoston kulttuurisäätiö

English version

Apply Now for the First Grants by the Teosto Cultural Foundation – Funding for Professional Music Creators for Long-Term Work

The Teosto Cultural Foundation will open its first application round on Monday, November 4, 2024. This pilot round allows applicants to seek support for artistic work, the promotion of their musical careers, exposure of their creations, and internationalization.

Established in 2024, the Teosto Cultural Foundation’s mission is to promote Finnish creative musical art and improve its operational conditions. The decision to establish the foundation was made at the Teosto member meeting in December 2023, and it receives funding from the Teosto Fund.

This initial application round aims to gain a deeper understanding of the needs within the Finnish music sector, particularly areas not sufficiently addressed by existing funding mechanisms. The Foundation seeks to significantly enhance the value of Finnish music by elevating established professional creators and strengthening the diversity and international reach of the music sector. 

The grants awarded by the Foundation are designed to support these objectives comprehensively. There are no specific restrictions on the form or quality of the activities funded, allowing grants to be awarded to a diverse array of projects that promote the creation of new content, artistic careers, or the exposure of music both nationally and internationally. The support is targeted at professional creators with established careers who engage in sustained and rigorous work in music.

As a newly established foundation, the Teosto Cultural Foundation currently lacks its own application channels or established processes. Therefore, the application systems of Music Finland, the Music Creators’ Fund, and the Sibelius Fund of the Society of Finnish Composers will be utilized for this first round of applications. Grant applications should be directed to these entities and will be processed by the peer review committees of the respective funds, alongside the expert committee of Music Finland. In total, the Teosto Cultural Foundation will award approximately 70 grants.

Further Information on the Teosto Cultural Foundation’s First Round of Grant Applications:

  • Grant applications should be submitted either to the Finnish Music Creators’ Fund, the Sibelius Fund of the Society of Finnish Composers (via the Klaavi.fi website), or to the committees of Music Finland.
  • The application period for personal grants is from November 4 to November 25, 2024. For applications concerning the export of works and creators directed to Music Finland, the application period ends on November 30, 2024.
  • Eligible applicants include composers, lyricists, and arrangers who are Finnish or have permanent residency in Finland. Companies in the sector can also apply for grants for the export of works and creators through Music Finland.
  • The grant amount is EUR 6,000 per applicant, and each applicant may receive only one grant. Personal grants are tax-free subsidies for artistic work (provided they meet the criteria defined in Section 82 of the Income Tax Act).
  • The criteria for grant eligibility include the applicant’s prior professional activities and experience. The application must outline the applicant’s goals and explain how the grant will further their artistic objectives, musical career, or international breakthrough.
  • Grant allocation: Grants processed by the Music Creators’ Fund primarily support music creators, grants from the Sibelius Fund are aimed at composers of contemporary art music, and grants processed by Music Finland are focused on activities that promote internationalization.
  • The applications will be evaluated by the peer review committees of the aforementioned funds and by the expert committee of Music Finland.
  • The Board of Directors of the Teosto Cultural Foundation will make the final decisions on grants. All applicants will be personally notified of the outcomes by email by the end of the year.

Submitting an Application and Further Details:

Teoston kulttuurisäätiö

Musiikintekijöiden rahaston elokuun 2024 hakukierroksen stipendit jaettu

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2024 toinen stipendihakukierros on nyt käyty läpi ja stipendien saajat on saatu valittua. Hakemuksia tuli hieman vähemmän kuin viime kierroksella, mutta edelleen hakemuksien määrä on merkittävä ja on selvää, että tuen tarve on alalla suurta. Erityisstipendiä emme tällä kierroksella jakaneet, mutta on ilahduttavaa, että nuoremmat hakijat ovat löytäneet Uralle-stipendin, joita jaoimme kaksi kappaletta. Kaiken kaikkiaan Työskentely-stipendihakemuksia oli eniten ja niitä myös jaettiin eniten”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Musiikintekijöiden rahasto on kiinnittänyt erityistä huomiota yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumiseen toimikunnan toiminnassa ja päätöksissä. Rahasto on kouluttautunut aiheeseen asiantuntijan opastuksella.

”Koen toimikunnan toimineen ja toimivan yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisesti. Asia on kuitenkin todella tärkeä, joten jatkossa toimikunta kouluttautuu DEI-teemoihin säännöllisesti, ja asiasta keskustellaan myös aina ennen päätöksentekoa”, Haapaniemi kertoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 49 kpl
  • Yhteensä 84 100 euroa

Hankintastipendit

  • Jaettiin 14 kpl
  • Yhteensä 23 200 euroa

Reissustipendit


  • Jaettiin 7 kpl
  • Yhteensä 10 250 euroa

Uralle-stipendit

  • Jaettiin 2 kpl
  • Yhteensä 10 000 (5000 euroa per myönnetty stipendi)

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendit

  • Jaettiin 4 kpl
  • Yhteensä 10 000 euroa

Erityisstipendejä ei jaettu

 

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea kuutta erilaista stipendiä:  

  • Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissustipendi on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.
  • Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokka on tarkoitettu luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittajien luovaan taiteelliseen työskentelyyn, luovaan työskentelyyn residenssissä, verkostojen vahvistamiseen, täydennyskoulutukseen, ammatilliseen pätevöitymiseen tai sanoittamista edistävään hankintaan. Stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.
  • Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2025. Huomioithan, ettei stipendiä myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

 

Lastenmusiikkipäivää juhlitaan jo seitsemättä kertaa

Päivän aikana Lastenmusiikki ry järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa juhlakonsertit, lastenmusiikkiseminaarin ja kutsuvierastilaisuutena Jellonagaalan, jossa palkitaan lastenmusiikin alalla ansioituneita tekijöitä ja esiintyjiä. Jellonagaalassa julkistetaan myös vuoden 2026 Lastenmusiikkipääkaupunki. Lastenmusiikkipäivän valmistelut ovat jo täydessä käynnissä ja Lastenmusiikki ry kutsuukin kaikki iloitsemaan lastenmusiikista!

Juhlapäivän tarkoituksena on nostaa esille lastenmusiikin asemaa ja lasten oikeutta omaan musiikkiinsa sekä juhlia lastenmusiikin monipuolisuutta. Kaikki päivän tapahtumat striimataan Lastenmusiikkiyhdistyksen YouTube-kanavalle. Vuoden 2025 Lastenmusiikkipääkaupunki on Kauniainen ja siksi tapahtumaa vietetään tänä vuonna Uudellamaalla. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikkipääkaupunki -tunnustuksella Lastenmusiikki ry haluaa nostaa esiin kuntien ja kaupunkien roolia lastenmusiikin edistäjinä sekä kannustaa tunnustuksen saajaa jatkamaan lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.

Juhlakonsertit järjestetään 20.11.2024 Kauniaisten Uudella Paviljongilla. Kahdessa konsertissa esiintyvät Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko, Kaumo-orkesteri Kauniaisten musiikkiopistosta yhdessä Granhultsskolanin ja Mäntymäen koulun kuorojen kanssa sekä FlipFlop -bändi. Juhlakonsertit, lastenmusiikkiseminaari ja Jellonagaala striimataan Kauniaisista kaikkien nähtäväksi.

Lastenmusiikkipäivän tapahtumien yhteistyökumppaneina toimivat tänä vuonna Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten musiikkiopisto, Konserttikeskus, Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry sekä Suomen Musiikintekijät. Tapahtumaa on tukenut myös DLX Music.

Lastenmusiikkipäivän ympärillä olevaan juhlaviikkoon voivat osallistua kaikki toimijat ympäri Suomen. Lastenmusiikki ry haastaa kaupungit, kunnat, koulut, opistot ja yritykset mukaan järjestämään saavutettavia lastenmusiikkitapahtumia ja -konsertteja 18.-24.11.2024 välillä. Tarjotaan lapsille ja perheille mahdollisuus lastenkulttuurin ja -musiikin kokemiseen kautta maan!

Jori Jellona on Lastenmusiikkipäivän maskottileijona. Upean Jellona-logon on suunnitellut Hanna Vehkaoja.

Lastenmusiikki ry on vuonna 2018 perustettu yhdistys, joka pyrkii edistämään sekä lastenmusiikin että lastenmusiikintekijöiden asemaa yhteiskunnassa. Yhdistys haluaa lisätä lastenmusiikin tietoisuutta kansallisella tasolla ja kehittää Suomessa tapahtuvaa lastenmusiikkikulttuuria ja -toimintaa.

Katselulinkit striimeihin 2024: