Vuosi vaihtui - ja YEL-tarkistukset tulevat

Vuosi vaihtui – ja YEL-tarkistukset tulevat

Yhteistyökumppanimme MYRY (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) on laatinut selkeät toimintaohjeet erityisesti pien- ja yksinyrittäjien näkökulmasta.

Ensiapuneuvo: Älä hätäile!

  • Odota eläkelaitoksen yhteydenottoa. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi.
  • Tarkkaile tilannetta ja voit myös käydä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

Liity nyt MYRYn jäseneksi Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuhintaan! Saat jäsenmaksun puoleen hintaan kun kerrot hakemuslomakkeessa olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen. MYRYn vuosimaksu on 35 euroa.

Lue selkeät YEL-ohjeet pien- ja yksinyrittäjille

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2024 kurssilaiset valittu

Vuoden 2024 kurssille haki 197 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Kaiku Entertainmentin Publishing Manager Jonnaemilia Karrus.

”Hakemuksia läpi käydessä on aina ilo huomata, että meiltä löytyy rutkasti musiikintekemiseen intohimolla suhtautuvia hakijoita. Kurssille valikoitui joukko lupaavia uusia nimiä, joiden uskon toimivan hyvin yhteen myös cowrite-tiimeinä.”

”Toivon, että kurssi kannustaa valittuja hakijoita kehittämään omaa tekijyyttään monipuolisesti. Kannustan tekemään tuttavuutta myös itselle vieraampien genrejen sekä esimerkiksi itselle vieraamman kielen kanssa. Mitä enemmän uskaltaa kokeilla, sitä laajemmaksi kasvaa oma keinovalikoima. Biiseissä on aina lopulta kyse musiikillisesta tarinankerronnasta, ja omaa ääntään tekijänä voi löytää ja syventää vain kokeilemalla rohkeasti myös uutta”, Emmi Hakala välittää raadin terveiset valituille hakijoille.

Vuoden 2024 kurssilaiset

Vuoden 2024 Top 20 – Future Hitmakers -kurssille valittiin seuraavat hakijat:

Samuel DaayataEmmi HarjuDaniel HilanderJanieMatias JurmuEmma KarhuAku KeinonenKaisu KoittolaHeikki KoivistoKRSNASami LaineKasper LindellLilja LundénIida NättinenSanteri PirttisaloHelmi PitkänenIiris RyhänenAaron SalovaaraVeera VentoEmilia VirlanderOpri Vuori.

Vuoden 2024 ohjelma ja puhujat

Top 20 – Future Hitmakers -kurssi koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2024 puhujina ovat mm. artisti, lauluntekijä Ellinoora; tuottaja, säveltäjä Samuli Sirviö; Nordic Music Partnersin toimitusjohtaja Riku Salomaa; HMC Publishingin luova johtaja Patric Sarin; artisti, tuottaja, biisintekijä Noora Tuuri; laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula sekä artisti, biisintekijä Ani Nnebedum.

Iiris Suomela aloittaa työt musiikin luovan alkutuotannon edunvalvojana

Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat koko vuoden 2023 edistäneet tavoitteitaan yhdessä niin eduskuntavaaleissa kuin EU-tason edunvalvonnassakin. Myönteisten kokemusten pohjalta yhteistyötä on päätetty jatkaa tulevaisuudessakin.

Edunvalvontapäälliköksi valittu Iiris Suomela tulee edistämään kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä musiikkialan sekä laajemmin luovien alojen ja kulttuurikentän keskeisenä toimijana. Aiemmin hän on toiminut kansanedustajana vaalikaudella 2019–2023 ja vuosina 2021–2022 myös vihreän puolueen puheenjohtajana Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Suomela on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sekä Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Suomela aloittaa neljän musiikkialan järjestön yhteisenä edunvalvontapäällikkönä 22. tammikuuta 2024. Hänen tehtävänään on järjestöjen edunvalvonnan johtaminen, poliittisen tilannekuvan luominen ja kannanmuodostuksen koordinointi. Lisäksi hän pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja viestii järjestöjen yhteisistä kannoista.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salmisen mukaan yhteisen edunvalvonnan tärkeä missio on parantaa musiikkialan asemaa yhteiskunnassa toimintaympäristön muuttuessa yhä nopeammin. Valtakunnanpolitiikan lisäksi vaikuttamista on lisättävä myös EU- ja kuntatasolla.

”Iiriksellä on vahva kokemus yhteiskunnallisen päätöksenteon prosesseista ja vaikuttamisesta eri tasoilla sekä valmiita kontakteja keskeisiin sidosryhmiin. Musiikin luova alkutuotanto, säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat ovat osa musiikin ja taiteen laajaa ekosysteemiä ja koko sen arvoketjun ytimessä. Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa kotimaisella säveltaiteella on edellytykset monimuotoisen ja kansainvälisesti yhä laajemmin menestyvän musiikin luomiseen”

Tämän hallituskauden keskeisiä teemoja tulevat olemaan paitsi hallitusohjelmaan kirjattujen hyvien tavoitteiden toteutuminen, myös luovan alan asemasta huolehtiminen yleisemmin. Kulttuurin rahoitusasema leikkauspolitiikan aikakaudella on koko kulttuurialaa yhdistävä huolenaihe. Lisäksi luovan tekijän turvaverkon puutteet, kasvun rakenteiden alasajo ja sääntelyn ajantasaisuus edellyttävät aktiivista oman äänen esiin tuomista.

Iiris Suomela lähtee uuteen tehtäväänsä innostuneena.

”On iso ilo ja kunnia päästä aloittamaan työt musiikkialan alkutuotannon edunvalvojana. Alalla on valtava kasvupotentiaali maailmalla, mikä politiikan on korkea aika tunnistaa. Ennen kaikkea elämä ilman musiikkia olisi paljon tyhjempää ja köyhempää. Siksi on erittäin innostavaa päästä mukaan edistämään musiikkialan kukoistusta!”

Eduskunnan Arkadia-seura: Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän toteutumista

Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran mielestä Yleisradio on hukkaamassa oman ydintehtävänsä kilpaillessaan kaupallisen median kanssa kuulijoista ja katselijoista. Tämä johtaa vääjäämättä ohjelmatarjonnan ja -tuotannon kaventumiseen ja yksipuolistumiseen. Yleisradion tulisi päin vastoin keskittyä siihen, mitä kaupallinen media ei tee: nostaa esiin suomalainen laaja-alainen ja moniääninen kulttuurikenttä musiikista kirjallisuuteen, teatterista kuvataiteeseen tai rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Sen tulisi aktiivisesti seurata myös vähemmistöjen keskuudessa ja marginaaleissa tapahtuvia ilmiöitä sekä tarjota niille foorumi jo ennen kuin ne mahdollisesti nousevat valtavirraksi. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole. Yleisradion musiikkitarjonnan profiili on kaventunut pitkään erityisesti kevyen musiikin ohjelmistossa. Vuoden 2023 aikana on lopetettu useita musiikin erityisohjelmia, ja vielä suuremmat leikkaukset tapahtuvat vuoden 2024 alussa. Jo vuosia sitten Yleisradio teki korvaamatonta vahinkoa lopettamalla lastenmusiikkiohjelmiensa tarjonnan. Myöskään alueellista musiikkitarjontaa ei enää ole alueradioiden ohjelmatoiminnassa, koska sama keskitetty koneisto tuottaa musiikkisisällöt myös alueille.

Tuorein esimerkki jatkuvasta ohjelmatarjonnan kaventumisesta on kansanmusiikkiohjelman Sydänjuurilla lakkauttaminen Yle Radio 1:stä. Näin häipyy ohjelmatarjonnasta se ainoa tunti viikossa, joka on omistettu suomalaiselle kansainvälisesti menestyvälle kansanmusiikille, ja maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien, karjalaisyhteisöjen ja saamen eri kielillä tehdyn saamelaismusiikin esittelylle.

Ylen vuonna 2022 julkaistussa musiikkistrategiassa todetaan, että ”Yle on Suomen moniäänisin musiikkitalo. Olemme kotimaisen musiikin muisti sekä korva kansainväliselle tarjonnalle. Tuotteemme ja tekijämme tunnistetaan, niistä puhutaan ja niitä palkitaan. Teemme merkityksellisiä sisältöjä, joita kaupallinen media ei tekisi ja joiden avulla Suomen ja suomalaisten musiikkimaailma on rikkaampi.” Herää kysymys, että miten strategiassa mainittu moniäänisyys lisääntyy musiikkiohjelmia lopettamalla?

Yleisradion lähetysvirran musiikkiprofiili on siirtynyt yhä määrätietoisemmin vaihtoehtojen tarjoamisesta kohti kilpailua tehokkaasti osansa hoitavan kaupallisen ohjelmatoiminnan kanssa. Tarjonta on yksipuolistunut myös siten, että esimerkiksi Radio Suomen musiikkiohjelmavirrasta kolmen monikansallisen yhtiön tuotanto on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on ollut merkittävä tulovirtojen menetys suomalaisomisteiselle kustannus- ja tuotantotoiminnalle. Yle on ilmoittanut pyrkivänsä lähetysvirrassa tarjoamaan ”aiempaa enemmän suoraa lähetystä”, ”vahvasti vuorovaikutuksessa” kuuntelijoiden kanssa ja ”yhä enemmän toivemusiikkia”. Myös tämä on juuri sitä, minkä kaupallinen toiminta pääosin jo hyvin kattaa.

Yleisradion perustehtävä on suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen (Yleisradiolaki 7§). Koska Yle on suomalaisten lakisääteisesti omistama ja sen verokertyminä mahdollistama, sen ohjelmatarjonnan tulisi antaa rikkaasta ja moninaisesta kansallisesta kulttuurikentästämme mahdollisimman kattava kuva.

Yleisradion strategioiden lähtökohtana tulee olla, että tarjoamalla lisää vaihtoehtoja luodaan myös uutta kysyntää. Maksetuilla ohjelmistokorvauksilla tuettaisiin tärkeällä tavalla myös kotimaista tuotantoa.

Kuinka hyvin ja missä määrin suomalaisen kulttuurin osa-alueet ovat esillä Yleisradiossa marginaali-ilmiöitä ja vähemmistökulttuureja myöten? Miten tekijänoikeuskorvaukset jakautuvat monikansallisille ja suomalaisomisteisille kustannus- ja tuotantoyhtiöille? Tulisiko Yleisradiolain hengen toteutuminen määritellä tarkemmin erilaisin suosituksin, esimerkiksi kielen tai marginaalikulttuurien ohjelmaosuuksien määrällisin ohjeistuksin?

Eduskunnan Arkadia-seuran mukaan tarvitaan Yleisradion ulkopuolisen selvityshenkilön tekemä tutkimustietoon perustuva kartoitus toteutuneesta ohjelmapolitiikasta ja sen muutoksista.

Marko Kilpi
kansanedustaja, kirjailija, Arkadiaseuran puheenjohtaja

Hannu Saha
FT, dosentti, muusikko
Arkadia-seuran jäsen

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen kausi on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (pois lukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio.

Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2024 on Virpi Eroma.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusaikanaan saada apurahaa Georg Malmstén -säätiöltä.

Ilmoita kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn 31.1.2024 mennessä. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle joko puheenjohtajaksi tai hallitusjäsenen luottamustehtävään. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus:

Kaija Kärkinen (puheenjohtaja, erovuorossa), Markus Norderstreng (varapj), Panu Aaltio (erovuorossa), Jussi Chydenius (erovuorossa), Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi (erovuorossa) ja Noora Tuuri.

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus:

Vesa Anttila (pj), Sanna Korkee (varapj, erovuorossa), Maija Kaunismaa, Jaakko Kiuru (erovuorossa), Samae Koskinen, Tommi Lindell, Yatta Malmstén (suvun edustaja) ja Laura Sippola (erovuorossa).

Isoja Teosto-asioita

Aloitetaan Teoston kulttuurisäätiön (Teosto-säätiö) perustamisesta, jota on valmisteltu runsaat neljä vuotta Teoston ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyöllä. Jäsenjärjestöjä ovat Musiikintekijöiden lisäksi Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat.

Teoston ylimääräinen jäsenkokous hyväksyi perustamiseen liittyvät asiakirjat. Päätettiin muun muassa säätiön sääntöjen hyväksymisestä, sille siirrettävistä varoista sekä sen ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta. Perustamispäätöksen jälkeen Teosto-säätiö on itsenäinen toimija, ja kuten säätiöillä aina, tälläkään ei ole hallitustaan korkeampaa päättävää elintä.

Ylimääräiselle jäsenkokoukselle esitettiin, että Teosto lahjoittaa säätiölle perustamisvaiheen peruspääomaksi noin 10 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta sekä toiminnan käynnistämisen kustannuksiin 400 000 euroa.

Varat lahjoitetaan Teosto-rahastosta. Lähivuosien suunnitelmissa on lahjoittaa säätiölle uutta peruspääomaa niin, että sen kokonaispääoma on noin 40 miljoonaa euroa. Koko tätä Teoston taseessa olevaa varallisuutta ei siis siirretä säätiöön kerralla. Näin Teoston jäsenistöllä säilyy kontrolli säätiön perustamisvaiheen onnistumisesta.

Sijoitustuottojen lisäksi Teoston tarkoituksena on lahjoittaa säätiölle kunakin vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista.

Teosto-säätiö tukee luovan säveltaiteen edistämistä. Rahoitussuunnitelman mukaan sillä on tähän tarkoitukseen 1,4 miljoonaa euroa jo vuonna 2026, ja vähintään vastaava määrä vuosikaudet eteenpäin. Säätiöt ovat tarkoitettu ikuisiksi.

Säätiölle lahjoitettava varallisuus on Teoston kollektiivista omaisuutta, josta kenelläkään yksittäisellä oikeudenhaltijalla tai millään oikeudenhaltijaryhmällä ei ole oikeutta saada esimerkiksi tilityksiä.

Ensimmäinen toimintavuosi (2024) on toiminnan käynnistämisen aikaa. Säätiön hallitus määrittelee tukitoiminnan strategian, valitsee toimitusjohtajan sekä muut toimihenkilöt ja rakentaa säätiölle nettisivut ja apurahojen hakujärjestelmän. Verohallinnon ennakkopäätöksen mukaisesti säätiön on jo ensimmäisenä toimintavuotenaan jaettava tukina noin 0,8 miljoonaa euroa. Tämä tehdään todennäköisesti lahjoittamalla jo olemassa oleville tukitoimijoille varoja jaettavaksi apurahoina.

Tarkoitus on synnyttää hyvän kierre: kun Teosto-säätiö tukee oikeilla valinnoillaan kotimaista luovaa säveltaidetta, syntyy Teostolle lisää liikevaihtoa, josta koituu jälleen kansallisina varoina säätiölle siirrettäviä varoja, jotka jaetaan kotimaisen luovan säveltaiteen hyväksi. Tarkoitus on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä, luoda kasvua.

Nyt on siis kyse historiallisesti merkittävästä asiasta ja mahdollisuudesta. Kannan huolta niin sanotun kevyen musiikin edustajien tukihakemisen suhteellisen lyhyestä kulttuurista. Meidän täytyy kyetä sanallistamaan tarpeemme oikein. Samalla säätiön hallituksen tulee oppia tunnistamaan kevyen musiikin toimintakenttä ja toimintatavat. Teosto-säätiöstä täytyy tulla myös kevyen musiikin asiantuntija sen kaikissa ilmenemismuodoissaan – toisin kuin monet muut kulttuurille tukia jakavat tukilähteet ovat.

……

Toinen iso uutinen on, että verottajan mukaan Teoston koronatuki ei olekaan luettavissa verottomaksi apurahaksi. Näin ollen kaikkien yli 2000 euroa tukea per vuosi saaneiden verotus tullaan oikaisemaan, ja koronatukiin tulee kohdistumaan jälkiverotus.

Verottaja lähetti kesällä 2023 Teostolle selvityspyynnön koronatuen myöntökriteereistä. Selvityksen jälkeen se ilmoitti kantanaan, että koronatuki ei ole ollut verovapaa apuraha tuloverolain 82 §:n näkökulmasta.

Syyskokous päätti Teoston hallituksen esityksen mukaisesti, että Teosto kompensoi nämä jälkiverot. Summa on kaikkiaan 950 000 euroa. Menettely tulee vaatimaan tekijältä aktiivisuutta: hänen tulee ilmoittaa Teostolle halukkuutensa kompensaatioon.

Teosto on yhteydessä jokaiseen jälkiveron kohteeksi joutuneeseen tekijään ja kertoo menettelystä sekä vaadittavista toimista. Teosto pyytää myös heiltä valtakirjan asian hoitamiseksi verottajan kanssa. Tavoitteena on, että tilanteesta aiheutuisi tekijöille mahdollisimman vähän harmia ja haittaa.

Koronatuen valmistelua ohjasi linjaus, että tukirakenteen tulee perustua lainsäädäntöön ja verottajan antamiin ohjeistuksiin. Valmistelu, jossa oli mukana myös KPMG:n veroasiantuntija, tähtäsi siihen, että tuki olisi täyttänyt verottoman apurahan kriteerit. Verottajan ennakkoratkaisu päätettiin kuitenkin jättää hakematta, koska se olisi viivästyttänyt koronatukiprosessia vähintään puoli vuotta. Tämä katsottiin kentän kriittisessä tilanteessa liian pitkäksi ajaksi.

Pandemian hillitsemiseen liittyneet viralliset ohjaukset osuivat juuri musiikintekijöiden ansaintaan, ja tiedossa oli, että vaikutuksia on odotettavissa sekä välittömästi että pitkällä aikajänteellä.

Valmistelun lähtökohta oli vilpitön: ajateltiin, että nyt jos koskaan on aika käyttää Teosto-rahaston varoja tekijöiden tukemiseksi. Tukea valmisteleva työryhmä, johon itsekin kuuluin, näki tärkeäksi toimia mahdollisimman nopeasti. Koronatukien tavoite oli lieventää rajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Tuella haluttiin mahdollistaa taiteellisen työskentelyn jatkuminen koronatilanteen aikana.

Teoston koronatuet

Teosto myönsi koronatukea vuosina 2020–2022 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa neljällä eri hakukierroksella. Tuen saamisen kriteerinä oli Teoston asiakkuus sekä riittävä määrä tilityksiä koronatukea edeltävinä kolmena vuotena. Koska tuki haluttiin kohdentaa ammattimaisille säveltäjille, sanoittajille ja musiikkikustantajille, tuen saamisen alaraja oli vähintään 1500 euron tilitys kolmen edeltävän vuoden aikana. Tukisummia maksettiin kaikkiaan 12 eri tukiluokassa, joista alimmat olivat 270 euroa ja ylimmät 5000–10 000 euroa.

 

Aku Toivonen

toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

PS. Kansallisilla varoilla tarkoitetaan Teoston keräämistä esityskorvauksista tehtävää pidätystä. Siitä syntyvä euromäärä siirretään Teosto-rahastoon ja käytetään sieltä jäsenistön päättämin tavoin suomalaisen musiikin edistämiseen. Teoston jäsenistö päättää kansallisten varojen pidätysprosentin. Tällä hetkellä se on 6 %. Teoston oikeus kerätä kansallisia varoja perustuu Teoston asiakassopimukseen.

 

 

Teoston ylimääräinen jäsenkokous päätti uuden kulttuurisäätiön perustamisesta

Teoston perustaa uuden säätiön kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen toimintaedellytysten edistämiseksi. Asiasta päätti Teoston jäsenkokous yksimielisesti keskiviikkona 13.12.2023.

Säätiön nimi on Teoston kulttuurisäätiö, ja sen tavoitteena on kotimaisen luovan säveltaiteen arvon ja arvostuksen merkittävä kasvu. Säätiön olisi tarkoitus tehdä toiminnassaan isoja panostuksia tukien sekä yksilöllistä työskentelyä että laajempia kokonaisuuksia. Toiminnan painopisteitä ovat muun muassa musiikin monimuotoisuuden sekä kansainvälisyyden tukeminen.

”Kyseessä on historiallinen päätös, jolla haluamme pitkäjänteisesti kehittää kotimaisen luovan säveltaiteen kenttää. Teoston kulttuurisäätiö voi tukea kotimaista luovaa säveltaidetta tavoilla, joihin tämänhetkisiä tukirakenteita ei ole suunniteltu. Säätiön tavoitteet tähtäävät ennen kaikkea siihen, että kotimaisen musiikin arvo, laajasti ymmärtäen, kasvaa ja jatkaa kasvuaan”, sanoo Teoston hallituksen puheenjohtaja, säveltäjä Antti Auvinen.

Kulttuurisäätiö vahvistaa musiikkialan tulevaisuuden mahdollisuuksia

Säätiön säännöt mahdollistavat monenlaiset toimintamuodot. Säätiö voi esimerkiksi myöntää apurahoja, tukea sävellys- ja sanoitustilauksia, esityksiä ja tallentamista. Lisäksi säätiö voisi tukea sen tarkoitusta vastaavia merkittäviä hankkeita, tutkimusta ja osaamisen kehittämistä. Säätiö voi tukea myös musiikkikustantajien toimintaan kuuluvia, musiikin monimuotoisuutta tai muuten säätiön tarkoitusta edistäviä säätiön tukikohteita.

Säätiön rahoitus tapahtuisi Teosto-rahastosta siirrettävillä varoilla. Teosto-rahasto perustettiin vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja varmistamaan luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuutta. Alkuvaiheessa Teosto-rahastosta luovutettaisiin peruspääomaksi noin 10 miljoonaa euroa, josta pääosa sijoitusvarallisuutena.

Säätiö sijoittaisi peruspääoman suunnitelmallisesti, ja myöhemmin lisäpääomaa siirrettäisiin säätiöön useammassa erässä Teoston jäsenkokouksen päätöksillä. Teoston tahtotila perustajana on, että säätiön pääomaa kasvatetaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti vahvistamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia luovan säveltaiteen tukitoimintaan.

Toiminta käynnistyy vuoden 2024 lopulla

Teoston kulttuurisäätiön perustamista on valmisteltu vuosina 2019-2023 työryhmässä, jossa on ollut Teoston ja sen jäsenjärjestöjen, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien sekä Suomen Musiikkikustantajien edustus.

Perustamista koskevan päätöksen yhteydessä asetettiin myös säätiön ensimmäinen hallitus, jonka tehtävänä on muun muassa rekrytoida säätiölle toimitusjohtaja sekä toteuttaa vuoden 2024 aikana muut säätiön toiminnan käynnistämiseen johtavat toimet.  Aloitusvaiheen hallituksen puheenjohtajana toimii Gummeruksen toimitusjohtaja, kustantaja Anna Baijars. Muut hallituksen jäsenet ovat Aku Toivonen, Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi, Tommi Tuomainen, Jari Muikku, Veli Kujala, Vappu Verronen ja Risto Salminen.

Teoston kulttuurisäätiöstä käytetään myös nimeä Teosto-säätiö.

 

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Pikku Kakkoselle

Pikku Kakkosessa on yli 40 vuoden ajan soinut vahvasti musiikki. Vuodesta toiseen tämä suosittu lastenohjelma on tarjonnut työtilaisuuksia musiikintekijöille ja tutustuttanut lapset uusiin lauluihin, mikä on tehnyt siitä tärkeän toimijan suomalaisen lastenmusiikin kentällä. Uudet laulut ja samalla niiden tekijät ovat tulleet TV:stä tutuiksi ja tavoittaneet sen jälkeen lapset ja perheet myös livekonserteissa.

”Suomalainen lastenmusiikki on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen korkeatasoista ja monimuotoista. Pikku Kakkonen on omalta osaltaan ollut mahdollistamassa tätä kehitystä. Koska Pikku Kakkosen rooli suomalaisen lastenmusiikin kentällä on niin merkittävä, kannustammekin ohjelman tekijöitä olemaan rohkeita tilaamaan runsaasti uutta kotimaista musiikkia. Näin lastenmusiikki pysyy kiinni ajassa ja uudistuu. Pidetään yhdessä hyvää huolta tämän arvokkaan kulttuurin osa-alueen virkeydestä ja elinvoimaisuudesta. Pro Musiikintekijät on tällä kerralla erityisesti pro lapset!”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä ja lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula kiittävät Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

”Pikku Kakkosen väki on iloisen yllättynyt huomionosoituksesta. Musiikki on ollut tärkeä osa Pikku Kakkosta koko sen historian ajan, kiitos siitä laajalle joukolle musiikintekijöitä.

Pikku Kakkosessa musiikki on mukana niin sukupolvelta toiselle siirtyvinä laululeikkeinä kuin uutena lastenmusiikkina. Kannustamme musiikkiharrastusten pariin, tarjoamme konserttielämyksiä livenä ja tallenteina ja Leikitään Pikku Kakkosta -kiertueella perheet yhdessä kokevat festarielämyksiä. Kaikkea tätä meillä on ollut ilo tehdä lasten asialle omistautuneiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä olemme tarjonneet vahvoja tunteita, tanssittaneet askelia ja luoneet pohjaa lapsen positiiviselle kasvulle. Pikku Kakkosen lastenkonsertteja on katsottu Areenassa lähes viisi miljoonaa kertaa, mikä kertoo siitä, kuinka paljon musiikki vetoaa lapsiin”, he toteavat.

Kunniamaininta myönnettiin Pikku Kakkoselle 12.12.2023.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Kuvassa lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula (vasemmalla) ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat julkistettu

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat 2023

Axel Ehnström

Axel Ehnström on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä musiikintekijöitä. Suomessa Ehnströmin kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Abreu, Mikael Gabriel, Pyhimys, JVG sekä Isac Elliot. Ehnström on lisäksi mukana Pilven Piirtäjät ja Folkhem -yhtyeissä.

Axel Ehnströmin onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): No business on the dancefloor (Keira), Muukalainen (Frans Harju).

Jaakko Kiuru

Jaakko Kiuru on musiikintekijä ja muusikko, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä. Kiurun kirjoittamia biisejä
ovat esittäneet muun muassa Tuuli, BESS, Kiki, Etta sekä Lukas Leon. Musiikintekijyyden ohella Kiuru toimii aktiivisesti muusikkona.

Jaakko Kiurun onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
OnlyFans (TUULI, ibe), Jumalan selän takana (Pyhimys, Etta).

Kaisa Korhonen

Kaisa Korhosen nimi löytyy usean viime vuosina julkaistun hitin tekijätiedoista. Korhosen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Erika Vikman, Antti Tuisku, Maija Vilkkumaa, Elastinen sekä Titta. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Korhosen syyskuussa 2020 Vuoden läpimurto -palkinnolla.

Kaisa Korhosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Auto jää (Antti Tuisku, Käärijä), Susta tulee tähti (Sara Siipola).

Vilma Lähteenmäki

Vilma Lähteenmäki on ehtinyt vakuuttaa sekä artistina että musiikintekijänä. Lähteenmäen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Viivi, Kaija Koo, Nelli Matula, ABREU sekä Tuure Boelius. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Lähteenmäen Vuoden 2020 kevyen musiikin tekijänä.

Vilma Lähteenmäen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): Mitä näil korteil saa (VIIVI), Missio (BESS).

Sana Mustonen

Sana Mustonen on pitkän uransa aikana tehnyt sanoituksia lukuisille suomalaisille artisteille ja yhtyeille. Mustosen sanoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Pate Mustajärvi, Robin, Suvi Teräsniska, Ressu Redford sekä Vicky Rosti. Mustosen sanoittamat biisit ovat myös menestyneet valtakunnallisissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa.

Sana Mustosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Kun me hajotaan (Katri Ylander), Rakkauden laulupuu (JP Leppäluoto).

Kyösti Salokorpi

Kyösti Salokorpi on monipuolinen musiikintekijä, muusikko ja kirjailija. Salokorven kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Kaija Koo, Elastinen, Ege Zulu, Raappana sekä Ilta. Hänen tekemiään biisejä on julkaistu runsaasti myös ulkomailla. Salokorpi on lisäksi mukana Folkhem -yhtyeessä.

Kyösti Salokorven onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Onnea matkaan (Kaija Koo), Kolmistaan (Robin Packalen, Ege Zulu).

Raati

Vuoden Musiikintekijä -kategorian ehdokkaat on valinnut Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati: Aku Toivonen (pj), musiikintekijät Virpi Eroma ja Riku Mattila sekä musiikkikustantaja Marja Kortelainen. Voittajan valitsee Emma Gaalan pääraati.

Kuvat: Axel Ehnström: Henkka Niemistö, Jaakko Kiuru: Santtu Salminen, Kaisa Korhonen: Paavo Korhonen, Vilma Lähteenmäki: Vilma Töyräs, Sana Mustonen: Sana Mustonen, Kyösti Salokorpi: Kyösti Salokorpi