Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Julkaistu 14.3.2024

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 61 uutta laulua. Kilpailun esiraati on kuunnellut demot ja valinnut sävellyskilpailun finaaliin seuraavat uudet lastenlaulut:

Aavikkokettu. Mikko Olkinuora, Merja Salonen, Helsinki
Eläinlääkäri Piippolainen. Aleksi Autere, Helsinki
Höpölöpöauto. Juha Mäki, Kerava
Karhu ja siili. Jussi Rasinkangas, Kimmo Ojala, Toni Nygård, Kempele
Karvakamun elämää. Mariam Sandhu, Jukka Kinnunen, Laihia
Lauteilla saunan. Kyösti Salmijärvi, Markus Lampela, Oulu
Lätäkköön. Tuija Rantalainen, Raimo Hentunen, Helsinki
Nukkumaa. Katja Karisukki, Ypäjä
Onneks mörköjä ei ole olemassa. Maco Oey, Jaakko Löytty, Tampere
Pilvien kaupungit. Eveliina Brockman, Oulu
Tittitittidi. Satu Nesteoja, Salo
Vanha kitara. Mikko Koskela, Päivi Tuulikki Koskela, Oulu
Velhon siivouspäivä. Ville Karttunen, Järvenpää

Esiraadissa olivat mukana musiikkileikkikoulunopettaja ja musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, muusikko, ääniteknikko, musiikkituottaja Timo Haanpää, nuori musiikinharrastaja, kuorolaulaja Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Raati kuunteli kaikki demot anonyymisti eli tuomaristolla ei ollut kuunteluvaiheessa tietoa lauluntekijöistä. Nuorin lauluntekijä oli tällä kertaa 8-vuotias ja finaaliin edenneistä nuorin oli 12-vuotias. Tämän vuoden lastenlaulujen aiheita raatilaiset pitivät monipuolisina ja raikkaina. Kiitosta saivat myös tarttuvan rytmikkäät riimit ja sanojen sekä melodioiden keskinäinen yhteensopivuus. Tiukan valintaprosessin jälkeen oli esiraadin yhteinen mielipide, että näistä kilpailukappaleista olisi voinut valita finaaliin 50 laulua.

Finaalikonsertissa Salossa Kulttuuritalo Kivassa 8.6.2024 tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Finaaliin valituista lauluista tehdään myös äänitallenne numero 29 Salossa Soi -sarjaan.

Kuva lastenlaulukilpailusta vuodelta 2022: Vuoden Lastenlaulu 2022 oli Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan Haitarinoita ja kuvassa ovat laulun esittäneet Anniina, Emilia ja Annika Rautio.

Sano edes ei – Jokainen ihminen on vastauksen arvoinen

Julkaistu 13.3.2024

Yllä kuvattu tilanne on valitettavan tuttu niin kappaleitaan tarjoaville musiikintekijöille, uusista yhteistyökumppaneista tai medianäkyvyydestä haaveileville artisteille kuin myös esiintymisiään keikkapaikoille tai -myyjille markkinoiville. Teet jotain mistä olet ylpeä, annat itsestäsi kaiken mitä osaat, mutta et saa vastausta tai palautetta. Et yksinkertaista ”ei kiitos” -vastausta, rakentavasta kritiikistä puhumattakaan. Ehkäpä levy-yhtiön päässä ollaan niin kiireisiä. Ehkäpä teokseni ovat niin huonoja, että niistä ei viitsitä sanoa mitään. Vai jäikö teokseni kokonaan kuulematta?

Epätoivoinen epätietoisuus

Epätietoisuus kalvaa mieltä enemmän kuin se, että saisi täydellisen tyrmäyksen tai viiltävää kritiikkiä. Jos ei saa vastausta, mielikuvitus täyttää aukot. Jos vastaukseksi saa ”ei”, tietää ainakin, että voi hyvillä mielin liikkua eteenpäin ja yrittää tehdä asioita eri tavalla tai paremmin, tai tarjota teostaan jollekulle toiselle. Jos ei saa minkäänlaista vastausta, jää teoksensa ja suunnitelmiensa kanssa välitilaan, jossa ei oikein tiedä mitä tekisi. Tämä lisää turhautumista, laskee motivaatiota ja nakertaa koko alan kestävyyttä, uskottavuutta ja yhteishenkeä.

Vastaamattomuus on asia, johon kaikki aika ajoin sorrumme. Aina voi vedota kiireeseen, vaikka kiireen sanotaankin olevan pohjimmiltaan vain suunnittelu- ja ennakointikyvyn puutetta. Kiire ei kuitenkaan oikeuta valta-aseman väärinkäyttöön, minkä mukaan ihmiset voisi jakaa eri arvoluokkiin sen perusteella, onko heistä välitöntä henkilökohtaista tai taloudellista hyötyä. Jos analysoidaan ihmisten välisiä vuorovaikutuksia ja keskusteluja yleisellä tasolla, mikä voisikaan olla keskustelulle vahingollisempaa kuin keskustelukumppani joka näpyttelee puhelintaan eikä lainkaan kuuntele. Ehkä hän ei silloin myöskään arvosta meitä ihmisenä? Kuunnelluksi ja huomioiduksi tulemisen tarve on kaikille ihmisille yhteinen asia, jonka sivuuttaminen heikentää ihmisten välistä luottamusta ja vuorovaikutusta. Vastaamatta jättäminen laskee arvostusta koko alaa ja rehellisiä suoraselkäisiä toimintatapoja kohtaan. Vastaamatta jättäminen on yksinkertaisesti toksinen käyttäytymismalli, mistä ei seuraa mitään hyvää.

Vastaaminen rakentaa luottamusta ja turvallisuutta

Jos asetutaan hetkeksi vastaanottajan rooliin. Miksi sitten kannattaa vastata? Kun kuitenkin tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, ja aika on rajallista. Vaikka tänään teoksensa lähettävän tekijän tuotos ei vastaisikaan nykypäivän tarvetta, voi hän kasvaa ja kehittyä ja joskus tulevaisuudessa tarjota teosta, joka vastaakin juuri sen hetkistä trendiä tai kysyntää. On todennäköisempää, että teosta tarjotaan jatkossakin sinne, mistä on saatu jonkinlainen signaali vastauksen tai palautteen muodossa, vaikka palaute olisi tiukkaa kritiikkiä. Toisaalta, jos teostaan tarjoava ei saa minkäänlaista vastausta, hän todennäköisemmin lähettää uusia kyselyjä vielä tiheämmin. Yksi lyhyen ”ei kiitos tällä kertaa” -vastauksen kirjoittaminen vie taatusti vähemmän aikaa, kun lukea tai pyyhkiä pois useita viestejä, puhelinsoittoon vastaamisesta puhumattakaan.

Esimerkiksi Outlookissa voi luoda vakiovastauksen, joka lähtee yhden napin painalluksella, eikä syytä voi siten laittaa pelkästään tekniikan piikkiin. Huono maine myös leviää alalla kulovalkean tavoin. Jokainen meistä on varmasti kuullut jostakin toimijasta, jolle ei kannata lähettää viestiä, koska hän ei vastaa. Ne, jotka jättävät vastaamatta, eivät välttämättä tule olemaan mukana niissä hetkissä, jolloin tekijä tekee sen uransa merkittävimmän teoksen. On toki myös poikkeuksia, toimijoita, jotka vastaavat aina. Jos itsestään haluaa jättää vastaajana parhaimman mahdollisimman kuvan, voi myös vastata pidemmälti kuin vain vaikkapa että ”kertsi ei lähe”. Jos antaa edes jonkun lyhyen käytännön syyn tai rakentavan palautteen mihin tekijä voi tarttua ja siten kehittää tuotettaan, tekijä todennäköisesti palaa vasta siinä vaiheessa, kun hänellä on oikeasti jotakin parempaa tai sopivampaa tarjottavana. Näin kaikkien aika myös säästyy.

Yhteinen tärkeä musiikkiteollisuus

Ehkä merkityksellisin syy miksi kannattaa vastata, on kuitenkin jo edellä mainittu yleinen kunnioitus alaamme kohtaan. Jos emme arvosta alaamme ja toisiamme, luo se yleistä väheksyntää, epäkunnioitusta ja sääntöjen tai rehellisyyden laiminlyöntiä myös levy-yhtiöiden, keikkamyyjien ja muiden toimijoiden suuntaan. Haluammeko rehellisen ja luotettavan toimintaympäristön, jossa ihmisiin voi luottaa ja jota myös ulkopuolinen maailma kunnioittaa? Vai haluammeko jatkaa elämää stereotypioiden ja ennakkoluulojen vankeina. Minä en usko, että kukaan haluaa. Tehdään todellisuudesta jotakin muuta.

Vastaamattomuus ei myöskään ole kaikkien alojen kiusa. Esimerkiksi lääketieteen alalla oltaisiin huolissaan sellaisesta kollegasta, joka ei vastaa. Mikä hänellä on hätänä? Vastaaminen ja siitä huolehtiminen liittyy alan sisäiseen kulttuuriin ja kunnioitukseen. Vaikka useimpiin ja levy- ja tuotantoyhtiöiden ja ohjelmatoimistojen työtehtäviin ei ole virallista ammatillista tai moraaleihin ja etiikkaan liittyvää koulutusta, voimme silti yhdessä luoda kaikille turvallisen ja tuottavan ympäristön. Eikä tämä rajoitu ainoastaan tilanteisiin tarjoajan ja vastaanottajan välillä, vaan vastaaminen ja sitä kautta kollegan kunnioittaminen kuuluu kaikkeen alan kommunikaatioon ja kaikille alan toimijoille, myös musiikintekijöille.

Pala kunnioitusta ansaitaan hyvin pienellä eleellä: vastaamalla. Sano edes ”kiitos ei”, ja luot sillä taatusti enemmän luottamusta, tuottavuutta ja parempaa kommunikaatiota omaan yhteisöösi ja toimintaympäristöösi. Kunnioitetaan toisiamme ja arvostetaan meille tärkeää yhteistä alaamme – vasta sitten sitä voivat arvostaa myös kaikki sidosryhmämme aina kuluttajista politiikkoihin ja lainsäätäjiin saakka.

Sauli Vuoti
Professori, musiikintekijä, terapeutti

Taideneuvosto varoittaa kehysriihen alla taiteen ja kulttuurin leikkausten vaikutuksista

Julkaistu 13.3.2024

Taideneuvoston kannanotto:

Pelkästään tänä vuonna taiteen kentälle kohdistuvat leikkaukset supistavat merkittävästi sekä kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytyksiä että kulttuuritarjontaa. Hallitusohjelman mukaiset entistä suuremmat säästöt tulevina vuosina nakertaisivat koko suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen pohjaa.

Kulttuuri ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa valitettavan kapeasti ja virheellisesti, ikään kuin ylimääräisenä harrastuksena. Väärinkäsitys on tuhoisa, sillä elämme joka päivä keskellä kulttuuriamme. Kulttuuri on kirjastoja, suomalaista elokuvaa, sarjoja ja kaikkien rakastamia bändejä. Se on orkesterikeikkoja, teattereita, tajuntaamme avartavia taideteoksia tai vaikkapa perinnetuolin verhoilua ja ympäristömme elävöittämistä. Suomalainen kulttuuri ei ole ollut ikinä yhtä rikasta, monipuolista ja ihmisläheistä kuin 2020-luvun alussa. Se ei missään nimessä ole hyväosaisten etuoikeus eikä eliitin puuhastelua.

Valtiontalouden tilanne on haastava, mutta se ei johdu ylisuureksi paisuneesta kulttuuribudjetista. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on 0,8 prosenttia, alle kansainvälisen keskiarvon. Kunnat käyttävät kulttuuriin alle kaksi prosenttia menoistaan.

On selvää, että valtiontalouden iso kuva ei ratkea tästä suunnasta säästämällä. Käy ikävä kyllä päinvastoin – Suomi menettää kasvun mahdollisuudet, joita se kipeästi tarvitsee. Lisäksi kansalaiset voivat huonommin ja yhteiskunnastamme tulee epävakaampi ja turvattomampi.

Näkökohta 1: Talous

Kulttuuriala on merkittävä ja työllistävä osa elinkeinoelämää sekä Suomessa että globaalisti. Leikkaukset kulttuuriin nakertavat alan ammattilaisten työllisyyttä ja vähentävät verotuloja.

Kansainvälisessä vertailussa luovien alojen BKT-osuus Suomessa on pieni, joten kasvupotentiaali on huomattava. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee – esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn.

Ylipäätään vireä kulttuurielämä ruokkii luovuutta, jonka varassa korkean jalostusarvon elinkeinotoiminta lepää. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja uudenlaisia yrityksiä. Kulttuuri pitää siis lopultakin ymmärtää elinkeinona, jonka menestyminen on hyväksi koko kansakunnalle.

Näkökohta 2: Hyvinvointi

Kulttuurilla on tutkitusti huomattavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Myös WHO on kehottanut valtioita tunnustamaan kulttuurihyvinvoinnin tärkeyden ja vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali-ja terveysalojen yhteistyörakenteita ja -mekanismeja. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on tarpeen hillitä, kulttuurista leikkaaminen on oman oksan sahaamista.

Jo vuodelle 2024 kohdistuvat leikkaukset Taiken toiminta-avustuksiin pudottivat avustuksen piiristä 17 aiemmin avustusta saanutta yhteisöä eri puolilta maata. Noin sata taiteilijaa jäi ilman kohdeapurahaa. Näin kulttuurin saavutettavuus heikkenee ja maakuntien elinvoima hiipuu.

Näkökohta 3: Turvallisuus

Epävakaaksi muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi tarvitsee elinvoimaista kulttuuria kipeämmin kuin koskaan. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Tästä kertoo sekin, että huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Sivistynyttä, lukutaitoista ja omasta kulttuuristaan myönteisellä tavalla ylpeää kansakuntaa on huomattavasti vaikeampi horjuttaa esimerkiksi informaatiovaikuttamisella tai muilla vihamielisillä aikeilla.

Suomen ei pidä säästää sielustaan ja sydämestään

Taide- ja kulttuurialan nykyisiä rahoitusmalleja ja rakenteita tulee toki tarkastella myös kriittisesti –se on sekä taiteen tekijöiden että kokijoiden etu. Myönteistä on, että parhaillaan käynnissä oleva kulttuuripoliittinen selonteko katsoo nimenomaan tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään parlamentaarista tukea laajan ryhmätyön pohjalta esitettäville kulttuuripoliittisille toimenpiteille.

Elinvoimainen kulttuuri ei tietenkään lepää pelkästään valtion ja kuntien rahoituksen varassa. Säätiöt tukevat taidetta yli 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Ehdottomasti eniten kulttuuria rahoittavat kuluttajat tehdessään hankintoja ja käyttäessään palveluja.

On kuitenkin selvää, että julkista rahoitusta tarvitaan. Näin on jokaisessa sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, eikä etenkään Suomen kaltaisen pienen kansakunnan pidä säästää sielustaan ja sydämestään. Jos kulttuurimme näivettyy ja sivistyksemme pohja rapautuu, tulevaisuus on sekä materiaalisesti että henkisesti köyhempi.

Taideneuvosto on Taiken asiantuntijaelin, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia taiteenedistäjiä, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

Musiikintekijöiden tulevaisuuden historia

Julkaistu 5.3.2024

Näitä asioita päädyimme pohtimaan työyhteisössämme, kun tutustuimme Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaan ja siihen liittyvään hankehakuun. Ajatuksemme oli rakentaa meille hanke, jossa haastamme olemassa olevia oletuksia musiikkialan tulevaisuudesta, kuvittelemme toivottavan tulevaisuuden, ja toimimme ja vaikutamme tulevaisuuteen. Rakennamme siis tulevaisuusvaltaa.

Yksinkertaista – periaatteessa. Valmistelevassa ajatustyössä ajautuu helposti valikoimaan tällä hetkellä harmittavia asioita ja todellisuuksia. Se ei ehkä olekaan tarkoitus. Tuleekin irtautua nykyhetken ilmiöistä, jotta voimme antaa tulevaisuuden muutoksille tilaa.

Tulevaisuusvaltaa on läsnä koko ajan, sillä se kätkeytyy kulttuuriin ja kiertoilmaisuihin. Miten tunnistamme tulevaisuusvaltaa, sitä valtaa, joka määrittää, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena ja todennäköisenä?

Tulevaisuusvallan laajentamisessa on kyse myös näkemyksien moninaisuudesta. Miten erilaiset näkemykset tulevat kuulluksi ja huomioiduksi? Tulevaisuusajattelun kuuluu olla erilaisten näkemysten pelikenttä – ja se innostaa minua erityisesti. Vaihtoehtoja on monia. Mutta minkälaisia?

Haluan haastaa sinut interaktiivisuuteen. Lähetä minulle näkemyksesi musiikkialan ja mielellään tarkennettuna juuri musiikintekijyyden tulevaisuudesta. Minkälaisia vaihtoehtoja sinä näet? Mikä on toivottava tulevaisuus sinun mielestäsi? Toivon, että kirjoitat minulle. Käsittelen saamani postit luottamuksellisesti.

En ole varma, ehdimmekö rakentamaan hanketta juuri tähän Sitran hankehakuun, mutta ei se mitään – olennaista on ajatella, keskustella, käydä kaukana ja palata lähelle, ja uudelleen: ajatella. Muutoksentekijä tarvitsee tulevaisuusajattelua.

Meidän on hyvä tunnistaa, että kuvat ja näkemykset tulevaisuudesta ohjaavat ja toisaalta myös rajoittavat nykyhetkessä tehtäviä päätöksiä ja valintoja. Tulee myös tunnistaa, että nykyhetkessä tehtävät päätökset vaikuttavat tulevaisuuden suuntaan ja muotoutumiseen.

Vapauta ajattelusi ja virittäydy tulevaisuustaajuudelle. Kysy itseltäsi: mitä jos…?

Siteeraan otsikossa muunnellen William MacAskillin tietokirjan Ihmiskunnan tulevaisuuden historia -nimeä. Suomentaja Mari Janatuinen, kirjan alkuperäinen nimi on What we owe the future.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
aku.toivonen@musiikintekijat.fi

Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Julkaistu 29.2.2024

Musiikkialalle saadaan lisää kaivattuja työkaluja kestävyysmurroksen käytännön toteuttamiseen, kun alan yhteinen hiilijalanjälkilaskuri julkaistaan Elma.live -alustalla. Kuka tahansa musiikkialan ammattilainen voi käyttää laskuria maksutta Elmaan rekisteröidyttyään. Toistaiseksi laskuri on saatavilla vain suomeksi.

Laskurilla tehtävä hiilijalanjälkilaskelma perustuu laskijan syöttämiin toiminnan kulutustietoihin ja laskurin päästökerroinpankkiin, josta löytyy julkaisuhetkellä päästökertoimet 95:lle alalla yleiselle päästölähteelle. Käyttäjä kirjaa laskuriin esimerkiksi käytetyn polttoaineen litramäärän, matkustetut kilometrit, syötyjen ruoka-annosten lukumäärät tai tavara- tai palveluhankintojen euromäärät, joiden perusteella laskuri antaa arvion hiilijalanjäljestä. Helppokäyttöinen työkalu joustaa musiikkialan monimuotoisten toimijoiden erilaisiin tarpeisiin.

“Helppokäyttöisyyden rinnalla laskurista pyrittiin tekemään myös mahdollisimman luotettava, riippumatta käyttäjän taitotasosta. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi GHG-protokollan scope-määrityksen pois jättämistä”, kertoo laskurin kehittämistiimiä vetänyt Sitowisen johtava asiantuntija Outi Ugas. “Musiikkialan ilmastotyössä on paljon tärkeämpää hahmottaa, millaiset päästöt vaikkapa klubitilan energiankulutuksesta tai liikkumisesta syntyy ja miten niitä voisi pienentää, kuin miettiä sitä, onko jokin ajoneuvo organisaation oma tai liisattu, firman vuokraama auto, tai ehkä kaverilta lainassa, mihin scope-jaottelusta lähtevä laskenta ajattelun helposti ohjaa”, Ugas toteaa.

“GHG-protokollan olennaiset periaatteet laskelman laatua, päästökertoimien valintaa, kulutustietojen lähteitä ja laskelman rakennetta koskien ovat olleet pohjana myös tämän laskurin kehittämisessä. Elman laskurissa päästöt on jäsennetty siten, että ne antavat mahdollisimman selkeän kuvan toiminnasta elävän musiikin alalle räätälöidysti”, Ugas kertoo. Päästöt on laskurissa jaettu neljään kategoriaan: energia ja tilat, jäte, logistiikka sekä hankinnat.

Vuonna 2023 valmistuneen alan ilmastoselvityksen mukaan valtaosa elävän musiikin alan päästöistä syntyy liikkumisesta. Alan toiseksi suurin päästölähde ovat hankinnat.

“Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset, kohdentamaan päästövähennyksiään tehokkaasti ja asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita”, kertoo musiikkialan yhteistä laskurihanketta koordinoinut tuottaja Petra Piiroinen. “Tämä on tärkeä askel – oman toimintansa vaikutusten ymmärtäminen on tarpeellinen osa vastuullista toimintaa alalla kuin alalla,” Piiroinen jatkaa.

Hankkeen taustalla on yhteensä 14 alan keskeistä kattojärjestöä. Laaja sitoutuminen projektiin kertoo alan tarpeesta ja halusta ilmastotoimiin. “Luovilla aloilla on supervoimia kirittää sitä kulttuurinmuutosta, jonka tarvitsemme yhteiskunnan kiireellisen kestävyysmurroksen toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että meillä on musiikkialalla käytössämme kaikki tarvittavat työkalut myös oman toimintamme vihreään siirtymään”, Piiroinen kommentoi.

Hanketta on hallinnoinut Muusikkojen liitto ja mukana yhteistyössä ovat olleet alan kattojärjestöistä Finland Festivals, Globe Art Point, Konserttikeskus, LiveFIN, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto. Hanketta ovat rahoittaneet myös Musiikin edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Laskurin on laatinut Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:tä).

Hankkeen käynnistäjänä on ollut KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkosto, jonka perustajajäseniä ovat Finland Festivals, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Jazzliitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Elävän musiikin CO2-laskuri: https://www.elma.live/fi/calculator

Ilmastoselvitys ja ilmastotiekartta (2023): https://viileamusiikki.fi
Elma.live: https://www.elma.live
Elma.liveä hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja sen taustalla on KEMUT-verkoston yhteistyö. Alustan rakentamiseen on saatu rahoitusta Euroopan Unionilta, Musiikin edistämissäätiöltä, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä sekä KEMUT-verkoston perustajajäseniltä. Elman yhteistyökumppaneita ovat Tiketti Oy ja Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:ta).
KEMUT-verkosto: https://www.kestavamusiikki.net

Seitsemän sävelteosta ehdolla vuoden 2024 Teosto-palkinnon saajaksi

Julkaistu 27.2.2024

Teosto-palkinnon palkintosumma 40 000 euroa voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2023 aikana.

Teosto-palkintoehdokkaat 2024 ovat

Niko Katavaisen ja työryhmän teokset MELOn levyllä m<3lo
Outi Tarkiaisen sävellys Polar Pearls, konsertto kamariorkesterille
Minna Leinosen sävellys …and we are rotating with it
Jenni Kinnusen sävellykset ja Jenni Kinnusen ja työryhmän sovitukset Tinyhawk & Bizzarron levyllä Nekorok
Orvokki Oittilan teokset Orvokin levyllä Kasvotusten
Verneri Pohjolan sävellykset levyllä Monkey Mind
Vilma Jään ja Mikko Renforsin sävellykset, Vilma Jään sanoitukset sekä Vilma Jään, Mikko Renforsin, Hanna Ryynäsen ja työryhmän sovitukset Vilma Jään levyllä Kosto

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Katri Norrlin (pj), toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä, DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar, bloggari Pasi Virtanen alias Jazzpossu sekä toimittajat Sonja Saarikoski, Auli Särkiö-Pitkänen ja Oskari Onninen.

”Ehdokasteoksissa on tällä kertaa omaehtoista popmusiikkia, oivaltavaa instrumentaalimusiikkia, suuria melodioita sekä väkeviä teemoja. Ehdokaslistasta välittyy, miten monipuolisesti Suomessa julkaistiin viime vuonna erityisen kiinnostavaa ja omaleimaista musiikkia”, esiraadin puheenjohtaja Katri Norrlin pohtii.

Teosto-palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2023 Teosto-palkintovoittajat Tapio Lappalainen, Helmi Kajaste alias Draama-Helmi ja Mikko Sarvanne sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Spotify Suomen editor Ida Karimaa ja MuT, pop-jazzlaulun lehtori ja musiikintekijä Aija Puurtinen.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolassa pidettävässä kutsuvierastilaisuudessa huhtikuun puolen välin jälkeen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Teosto-palkinto juhlii musiikkilajien moninaisuutta

Teosto haluaa kantaa Teosto-palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin menestyksestä ja monimuotoisuudesta myös tulevaisuudessa. Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai teoksen kaupallisesta menestyksestä riippumatta.

Teosto haluaa myös palkinnon avulla korostaa, että musiikintekijöiden ja säveltäjien tekemä työ ja alkutuotanto on erityisen tärkeää koko musiikkialan ekosysteemissä.

Teosto-palkinnon ehdokasteosten perustelut

NIKO KATAVAISEN JA TYÖRYHMÄN TEOKSET MELON LEVYLLÄ M<3LO

M<3lo kuulostaa siinä määrin oman aikansa omapäiseltä popmusiikilta, että Suomessa vastaavaan pystyy vain harva. Albumilla 2010-luvun taitteen kolkko ja dramaattinen elektroestetiikka yhdistyy saumattomasti tylyihin uusiin rap-tuotantoihin. Pintansa alla M<3lo on silti popin ytimessä, sisältäen helposti omaksuttavaa henkilökohtaista tunneilmaisua. Levyn ääripäistä syntyy kolmio: tekstit ovat repivän tunteikkaita, äänimaisema digitaalisesti etäännytetty ja melodiat vastustamattoman sokerisia. Ristiriitojen välille MELO on virittänyt taidokkaan jännitteen.

OUTI TARKIAISEN SÄVELLYS POLAR PEARLS, KONSERTTO KAMARIORKESTERILLE

(kantaesitys: Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds 1.6.2023, Sallan kirkko)
Outi Tarkiaisen Polar Pearls on kahdeksasta miniatyyrimaisesta osasta koostuva konsertto kamariorkesterille. Se ammentaa ihmisen ja luonnon erottamattomasta suhteesta pohjoisessa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vielä nopeammin kuin muualla. Polar Pearls on myös aikamatka ja barokkiviitteistä nykypäivään sulavasti liikkuva teos, joka tarkastelee synkkää aihettaan melankolisen kauneuden kautta. Kamariorkesterin instrumenttien kekseliäs käyttö ja loistava orkestraatio muodostavat saman aikaan surumielisen ja toiveikkaan kokonaisuuden.

MINNA LEINOSEN SÄVELLYS …AND WE ARE ROTATING WITH IT

(kantaesitys: Kamus-kvartetti, Meidän Festivaali 29.7.2023, Kallio-Kuninkalan Leonora-sali)
Teoksessaan …and we are rotating with it Minna Leinonen onnistuu sekä jatkamaan jousikvarteton pitkää perinnettä että tuomaan siihen jotakin selkeästi uutta ja omaleimaista. Maapallon pyörimisnopeuden kiihtyminen antaa lähtökohdan, josta sävellys laajenee monitulkintaiseksi pyörryttävän muutoksen kuvaukseksi hyödyntäen laajennettuja soittotapoja orgaanisella tavalla.

JENNI KINNUSEN SÄVELLYKSET JA JENNI KINNUSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET TINYHAWK & BIZZARRON LEVYLLÄ NEKOROK

Tinyhawk & Bizarron instrumentaalilevy Nekorok yhdistelee sujuvasti valtavaa määrää erilaisia musiikkityylejä aavikkorockista konemusiikin kautta AOR:ään. Jenni Kinnusen kitara soi tyylitajuisesti ja oivaltavasti, ja hänen sävellyksensä puhaltavat raikkaan tuulahduksen suomalaiseen sähkökitaraperinteeseen.

ORVOKKI OITTILAN TEOKSET ORVOKIN LEVYLLÄ KASVOTUSTEN

Orvokin Kasvotusten on luova, kokeileva ja ajatuksella tehty ja sommiteltu debyyttialbumi täynnä vangitsevaa ja arvaamatonta popmusiikkia, jossa kiehtova ja leikkisä elektroninen musiikki taipuu tanssittavaksi, elokuvamaiseksi ja koskettavaksi. Orvokki on luonut yhdeksän kappaleen kokonaisuudella jotain oikeasti rohkeaa ja täysin uudenlaista tietäen, mitä tekee.

VERNERI POHJOLAN SÄVELLYKSET LEVYLLÄ MONKEY MIND

Verneri Pohjolan Monkey Mind etenee hektisestä mielen rauhattomuuden kuvauksesta kohti seesteistä mielenrauhaa. Pohjolan suuret melodiat kohtaavat sävellyksissä improvisointiin innostavat avoimet äänimaailmat. Haureudesta ja haavoittuvuudesta kohoaa sisäinen voima ja toivo. Kokonaisuutena Monkey Mind tuntuu Pohjolan tähänastisen uran erilaisten puolien onnistuneelta synteesiltä, jossa kuuluu vahvasti säveltäjän oma ääni ja persoonallisuus.

VILMA JÄÄN JA MIKKO RENFORSIN SÄVELLYKSET, VILMA JÄÄN SANOITUKSET SEKÄ VILMA JÄÄN, MIKKO RENFORSIN, HANNA RYYNÄSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET VILMA JÄÄN LEVYLLÄ KOSTO

Vilma Jään esikoisalbumi Kosto yhdistelee kansanmusiikkia modernin popin keinoihin harvinaisen toimivalla tavalla niin sävellyksissä kuin sovituksissakin. Traumaa ja selviytymistä käsittelevän teemalevyn sanoitukset kertovat vaikeista aiheista kuten manipuloinnista ja naisten kokemasta hyväksikäytöstä. Musiikin eri elementtien sekoitus on omaperäinen ja uudenlainen.

Music Kickup konkurssiin – toimintaohjeita

Julkaistu 27.2.2024

Mikäli et ole saanut musiikkiasi pois palvelusta, toimi näin:

Valitse uusi digijakelija ja vie sinne master, kansikuva ja metadata.
Tee julkaisu uuden digijakelijan kautta.
Tulet näkemään Spotifyssä julkaisusi päällekkäin: alkuperäinen julkaisu Music Kickupin kautta ja uusi julkaisu valitsemasi uuden digijakelijan kautta. Tarkista, että uusi julkaisu näkyy Spotifyssä alla olevalla tavalla:

Ota tämän jälkeen yhteyttä Spofityn supportiin ja kerro tilanne:

- ”Haluan vaihtaa pois Music Kickupilta, minulla on uusi jakelija X, ISRC:t on samat, kertyneet lataukset tulee säilyä. Tämä tilanne koskee ISRC:itä: x, y, z jne”.
Olemme varmistaneet Spotifyltä, että lataukset tulee säilyä vaihtamisen yhteydessä.
- Spotify korostaa, että vaihdon tulee olla tarkka: “As long as the artists are uploading the same content and metadata (preferably the same ISRC) through another aggregator of their choice Spotify will link to the old content and replace it so artist profiles, track counts etc. won’t be affected.”
- Spotifyn pitäisi tämän jälkeen poistaa Music Kickupin kautta tehty julkaisu, ja näkyvillä pitäisi olla vain julkaisu uuden jakelijan kautta.
- Mikäli näin ei käy, ota yhteyttä neuvontaamme

Mikäli sinulla on tilittämättömiä rahoja Music Kickupissa, toimi näin:

Music Kickupin konkurssissa mahdolliset saatavat tulee erikseen ”kirjallisesti valvoa” myöhemmin määrättynä valvontapäivänä, jotta niille voisi saada jako-osuutta pesän varoista. Tästä johtuen:

Pyri yksilöimään sinulle olevat tilittämättömät saatavat tilitysraporteista. Mikäli sinulla ei ole niitä, tee saatavista kokonaisarvio. Huom: katso alta, onko mielekästä lähteä velkomaan, mikäli arvioit saataviesi määrän pienehköksi (joitain satoja euroja).
Kerää selkeä listaus niistä teoksista (teoksien nimet ja ISRC-koodit) joista sinulla mahdollisesti on saatavia konkurssipesältä.
Lähetä tiedot (saatavien kokonaisarvio, listaus teoksista ja muut mahdolliset tositteet) konkurssipesän pesänselvittäjälle: asianajaja Aarni Oksanen, aarni.oksanen@aolaki.fi

Huomioitavaa saatavien määrästä ja todennäköisyydestä saada tilittämättömiä rahoja konkurssin jako-osuuksista:

Yleisesti voi todeta, että pienvelkojien (saatavia alle 3000 euroa) asema on konkurssitapauksissa haasteellinen. Tässä tapauksessa velkojien saatavissa puhutaan tyypillisesti korkeintaan joistakin sadoista euroista per velkoja.
Kun otetaan huomioon tähän mennessä Music Kickupin konkurssissa jaettavin varojen määrä, jäänee jako-osuus per velkoja vähäiseksi. On siis melko todennäköistä, että muutaman sadan euron pienvelkojille ei kerry lainkaan jako-osuutta, koska alle 50 euron jako-osuuksia ei makseta konkurssin päätteeksi.
Saattaa siis olla, että ainoa tapa menetellä on joko luopua kokonaan valvomasta saataviaan tai sitten tehdä jonkinlainen enimmäismääräinen arvio perustellen asiaa niin seikkaperäisesti kuin mahdollista käytettävissä olevilla tiedoilla (kts. yltä ohjeet).
Mikäli siis arvioit saatavasi jäävän pienehköksi (joitain satoja euroja), kannattaa harkita saatavien valvomisen luopumisesta.
Ylisuurta valvontaa ei saa missään tapauksessa tehdä vain sillä perusteella, että tiedot omista saatavista olisivat puutteelliset.
Konkurssipesän hallinto ei voi auttaa yksittäisiä velkojia selvittämään näiden saatavien määriä ja perusteita.

Tule mukaan viettämään Musiikintekijöiden päivää!

Julkaistu 27.2.2024

Lämpimästi tervetuloa viettämään jälleen kokopäiväistä Musiikintekijöiden päivää 23.4.2024!

Etkot klo 10–16.40 – Paljon upeita seminaareja ja uutuutena pikamentoroinnit. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan etkoille!
Jatkot klo 17–21.30 – Yhdistyksen kevätkokous. Jatkoilla ruokaa ja yhdessäoloa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jatkoille!

Etkoille ja kevätkokoukseen on erilliset ilmoittautumiset. Ilmoittauduthan myös aamiaiselle erikseen tästä linkistä. Tapahtuma on maksuton ja vain Musiikintekijöiden jäsenille. Varsinainen kutsu lähetetään erikseen myöhemmin.

Ilmoittaudu viimeistään 8.4.2024.

Teosto selvittää kyselyn avulla yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla

Julkaistu 23.2.2024

VASTAA KYSELYYN TÄSTÄ LINKISTÄ (FI/EN)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia, jotka perustuvat kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn sekä sopimuksiin. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kyselyssä selvitetään, kuinka hyvin syrjimättömyys toteutuu musiikkialalla. Kyselyyn toivotaan vastauksia musiikin parissa työskenteleviltä säveltäjiltä, sanoittajilta, muusikoilta, tuottajilta mutta myös esimerkiksi levy-yhtiöiden, kustantajien ja muiden alan toimijoiden työntekijöiltä sekä alan opiskelijoilta. Monimuotoisuus nähdään tärkeänä teemana suomalaisen musiikkialan uusiutumisen ja kehittymisen kannalta.

”Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ilman pelkoa, että voisi joutua syrjityksi. Myös musiikkialan tulevaisuuden menestys on kiinni siitä, kuinka onnistumme hyödyntämään kaikki saatavilla olevat kyvyt syrjinnän tai ennakkoluulojen sitä estämättä”, sanoo Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Kyselyllä pyritään myös saamaan kattava kuva siitä, kuinka paljon erilaisia vähemmistöjä musiikkialalla toimii. Tietoa haetaan niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kuin esimerkiksi etnisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä vammaisten asemasta musiikin tekijöinä. Lisäksi tietoa kerätään muun muassa ikäsyrjinnästä.

”Musiikkiala on edelläkävijä monella sosiaalisen vastuun alueella, ja viime vuosina on julkaistu muun muassa ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi. Saamme toivottavasti myös selville eri vähemmistöryhmien eroja – mitkä ryhmät ovat yhä erityisen haavoittuvassa asemassa Suomen musiikkialalla.”

Viime vuonna Teoston toteutti yhdessä yhdentoista musiikkialan toimijan kanssa myös sukupuolten tasa-arvoa musiikkialalla kartoittavan kyselyn. Tulosten avulla saatiin käynnistettyä laajaa keskustelua ja toimenpiteitä musiikkialan sukupuolijakauman korjaamiseksi.

Tulokset julkaistaan kevään aikana Teoston verkkosivuilla. Myös tästä kyselystä pyritään löytämään keinoja, joilla alalla mahdollisesti piileviin ongelmiin voidaan jatkossa entistä voimakkaammin vaikuttaa.

Vuoden Musiikintekijä -Emma-palkinto Vilma Alinalle

Julkaistu 21.2.2024

Viime vuoden menestyneimpiä artisteja ja musiikkialan ammattilaisia palkittiin tänään jo 41. kertaa juhlittavassa Emma Gaalassa. Loppuunmyydyssä Espoo Metro Areenassa järjestetyn gaalan voitokkain oli kansainväliseksi ilmiöksi viime vuonna noussut Käärijä, joka palkittiin kaikkiaan viidessä ehdokassarjassa (Vuoden Artisti, Vuoden Biisi, Vuoden Tulokas, Vuoden striimatuin kotimainen biisi ja Vienti-Emma). Illan menestyjiin lukeutui myös neljällä Emmalla palkittu KUUMAA (Vuoden Albumi, Vuoden Yhtye, Vuoden Pop ja Vuoden myydyin albumi). Kaikkiaan palkintoja jaettiin yhteensä 24. Katso kaikki tämän vuoden voittajat täältä.

Nelosella suorana lähetyksenä nähdyssä gaalassa esiintyivät BEHM, Käärijä, Sexmane, KUUMAA, Jenni Vartiainen, Vesterinen Yhtyeineen sekä uuden yhteisbiisinsä ensimmäistä kertaa esittäneet Ellinoora ja Samuli Putro. Jo perinteeksi muodostuneen tulokaspotpurin tarjoilivat kategorian ehdokkaat Aliisa Syrjä, Bee, emma & matilda, jambo ja Jami Faltin. Metro Areenalla liveyleisön tunnelmaa piti yllä Suomen tuore euroviisuedustaja Windows95man. Gaalan juonsivat pitkän linjan Emma-konkari Heikki Paasonen ja viime vuonna eniten Emma-palkintoja napannnut BESS, jonka ensimmäinen juontotehtävä tämä oli.

Suomen suurimman vuotuisen musiikkialan juhlagaalan järjestää Musiikkituottajat – IFPI Finland ry.

Kaikki Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat täällä.