EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Risu ja ruusut

Tekijä: Mysteerio

Risu ja ruusut

Julkaistu

Minulle on aivan sama, kuinka monikansallinen tekijäkaarti euroviisukappaleemme on tehnyt. Kappaleen esittäjänä Saara Aalto on varmasti parasta A-luokkaa: taitava, lahjakas ja ahkera, lauluntekijä itsekin. Ylellä on oikeus järjestää tismalleen sellainen kilpailu kuin se parhaaksi katsoo. Avoimesti tai kutsuttuna, tai vaikka kaverille kilauttaen.

Itse ”toteutustavan” muuttaminen kesken kilpailun on kuitenkin rimanalitus. Yle on pistänyt sekä uskottavuutensa että arvonsa, eli luotettavuuden, riippumattomuuden ja ihmisen arvostamisen, melkoiselle koetukselle. Noin 300 kilpailukappaleen tekemiseen on käytetty työtunteja, aikaa ja rahaakin. UMK:n ”sääntöjen” vaatimat korkeatasoiset demot eivät synny ihan ilmaiseksi.

Kovin arvostavaa toiminta ei musiikintekijöitä kohtaan ollut, eikä todellakaan herätä luottamusta tulevia kisoja kohtaan. Riippumattomuudenkin perään voi kysellä, jos yksi monikansallinen levy-yhtiö huseeraa kilpailussa verovaroin kustannettuna.  Suomen Musiikintekijät ry lähetti UMK-aiheisen avoimen kirjeen Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle. Toinen heistä vastasi, ei tosin kysymyksiimme. Musiikintekijöiden Aku Toivosen ja Ylen Ville Vilénin avoimen kirjeenvaihdon voit lukea täältä.

Hyvääkin Ylen suunnalta toki kuului ja näkyi, tässä yksi esimerkki: Areena välitti suorana kaikkien aikojen ensimmäisen Etnogaalan, joka järjestettiin marraskuun alussa Tavastialla. Ohjelma on nähtävissä Areenassa edelleen. Ruusu sille!

Etnogaala oli todellinen kulttuuriteko, josta isoimmat kiitokset kuuluvat Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselle (KEK) ja sen uutteralle ja aikaansaavalle toiminnanjohtajalle, Sirpa Lahdelle. Suomalainen maailmanmusiikki ansaitsee tulla vihdoinkin näkyväksi ja kuuluvaksi myös täällä kotimaassa!

Gaala osoitti, kuinka ammattitaitoisesti, intohimoisesti ja monimuotoisesti meillä kansanmusiikkia tehdään. Tarjolla oli herkkää ja taidokasta tulkintaa, ronskia huumoria ja raivokasta biletystä, laadusta tinkimättä! Suomen Musiikintekijät ry jakoi gaalassa vuoden kansanmusiikkitekijän palkinnon, jonka sai Pekko Käppi kera K:H:H:L-bändinsä. Ja esiintyjäpuolella järjestömme oli komeasti edustettuna!

Ruusuja sataa myös kiitettävälle jäsenaktiivisuudelle! Uuden palvelut on otettu hienosti vastaan, ja tapahtumien osallistumisprosentti on korkealla. Erityiskiitokset niille ahkerille ja aloitteellisille jäsenille, joiden ansiosta maakuntien yleisö pääsee nauttimaan Tekosyy-klubien annista. Ja ison ruusun ansaitsevat myös Radio Helsingin Lauluraita-radio-ohjelman tekijät! Mikä nautinto kuunnella monen ikäisiä ja eri tyylilajien tekstinikkareita ja inspiroitua itsekin.

Yhdistyksen uusi nimi on jo osoittanut voimansa monissa tilanteissa: suoraan asiaan, ilman selityksiä! Kiitos hienosta vuodesta ja valoa tulevaan, Suomen Musiikintekijät!

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja.

Aktiivinen ja uusiutuva Music Finland

Julkaistu

Nämä ovat tuoreet Music Finlandin strategiset perusviestit, jotka muotoiltiin kuluneen vuoden aikana hallituksen, asiakkaiden ja henkilöstön yhteistyönä. Päivitettyyn strategiaan muotoiltiin ensimmäistä kertaa myös asiakasryhmäkohtaiset tavoitteet. Musiikintekijöiden osalta ne ovat: ”Osaavien tekijöiden määrä kasvaa ja tekijäjoukko on kilpailu- ja uusiutumiskykyinen. Yhä useampi suomalainen tekijä luo kansainvälisiä hittejä.”

Tällaiseen tulevaisuuteen on syytä uskoa. On paljon nuoria, jotka tähtäävät kansainvälisille tekijämarkkinoille. Teosviennin profili on selkeästi noussut, ja media on kiinnostunut suomalaisten musiikintekijöiden menestystarinoista maailmalla. Eikä ihme: viime vuonna suomalaiset tekijät saivat ennätysmäärän biisejä kansainvälisille julkaisuille. Music Finland, Musiikkikustantajat ja Musiikintekijät ovat tehneet tämän eteen määrätietoista työtä kymmenkunta vuotta, ja nyt se kantaa hedelmää.

Kolmivuotinen Music Finlandin puheenjohtajuuskauteni päättyy vuoden 2017 lopussa. Aloittaessani kysyin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtiseltä, missä asiassa hänen mielestään voisimme olla paras. Hän vastasi haluavansa Music Finlandin olevan Suomen paras työpaikka. Tästä käynnistyikin prosessi, jonka myötä Music Finland sijoittui kahdesti Suomen parhaiden työpaikkojen listalle, ja viime vuonna koko sarjan ainoana voittoa tavoittelemattomana organisaationa. Tämä on vaatinut Tuomolta näkemyksellistä johtajuutta, samoin kuin erittäin tuloksekas ja onnistunut saksankieliseen Eurooppaan suuntautunut Aus Finnland -hanke, josta puhuttaessa hän aina muistuttaa menestyksen olleen koko henkilökunnan ansiota.

Alusta alkaen pidin hallituksen toimintaperiaatteena yhteiseen hiileen puhaltamista omista intresseistä välillä joustaen. Tämä on onnistunut hienosti, eikä minun ole tarvinnut tästä periaatteesta suuremmin muistutella. Kiitos Music Finlandin henkilökunnalle ja hallitukselle näistä antoisista vuosista ja myötäisiä tuulia purjeisiin seuraajalleni Wemppa Koivumäelle!

PS: Music Finlandin toimintaa ohjaa hallitus, jossa on edustajat Muusikkojen liitosta, IndieCo:sta , Musiikkituottajista, Gramexista, Suomen Säveltäjistä, Musiikkikustantajista, Musiikintekijöistä ja Teostosta. Nämä tahot rahoittavat toimintaa niin, että ensimmäisten neljän ja jälkimmäisten neljän yhteenlasketut rahoitusosuudet ovat samankokoiset, ja nämä yhteenlaskettuna kattavat 38 % Music Finlandin kokonaisrahoituksesta. Toimintaa rahoittaa myös opetus- ja kulttuuriministeriö 40 %:n, ja työ- ja elin-keinoministeriö 22 %:n osuudella kokonaistuloista. Lisäksi toimintaan saadaan erilaisia projekti- ja hanketukia ministeriöiltä, MES:iltä ja Tekesiltä.

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Yhdistys on nyt ajan hermolla nimensäkin puolesta

Julkaistu

Yhdistyksen toiminta jatkuu ennallaan. Nimenvaihdokselle oli hyvät perustelut. Vanha nimi korosti harhaanjohtavasti pientä intressiryhmää, vaikka työskentelemme koko Suomen musiikintekijöiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Oli myös huomioitava, ettei musiikintekeminen tänä päivänä ole enää vain säveltämistä ja sanoittamista. Lisäksi vahvasti tiettyyn herra Presleyhyn helposti sekoitettava vanha nimi saattoi johtaa vaikkapa poliittisen päättäjän kanssa aloitetun pikakeskustelun aivan väärille poluille, ja tilaisuus puhua musiikintekijöille tärkeästä asiasta saattoi olla menetetty. Vaihdokselle oli siis todellinen tarve.

Nimenvaihdoksen ajankohta oli myös olennainen, sillä olemme työskennelleet paremmin palvelevien verkkosivujen eteen jo noin vuoden päivät. Totesimme, että mikäli yhdistyksen nimeä halutaan lähiaikoina vaihtaa, kannattaa se tehdä nyt eikä vasta sitten, kun uudet sivut on jo otettu käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuplatyötä: uuden visuaalisen identiteetin koodaamista sivustolle. Oli siis kustannustehokasta tehdä nimenvaihdos nyt.

Uusi logo ja ilme tulevat vähitellen näkymään kaikessa yhdistyksen viestinnässä. Suurimmat muutokset visuaalisesti tulevat olemaan jäsenlehden ilmeen päivitys ja nimen vaihtuminen, sekä uusien verkkosivujen lanseeraus vuoden 2018 aikana. Täysin uusia ominaisuuksia sivuilla tulevat olemaan jäsenen oma kirjautuminen, jonka kautta voit kätevästi itse hallinnoida muun muassa tapahtumaosallistumisiasi sekä omia jäsenesittäytymissivujasi. Myös yhteydenpito muihin Suomen Musiikintekijöiden jäseniin helpottuu.

Tavoitteena on, että verkkosivut tulevat myös mahdollistamaan jäsenillemme entistä paremman palvelukokemuksen kehittyneempien neuvontasivujen ansiosta sekä mahdollistamaan vaikkapa co-write-kumppanin löytämisen. Suomen Musiikintekijöillä on nyt hyvin tuulta purjeissa. Työsarkaa riittää paitsi keskeisen tärkeässä edunvalvonnassa niin myös uusien jäsenpalveluiden parissa. Siksi yhdistyksen verkkopalveluiden pitää olla ajassa kiinni ja palvella sinua, jäsenemme, parhaalla mahdollisella tavalla unohtamatta kuitenkaan sitä tärkeintä, eli kohtaamista kasvokkain. Osallistu siis rohkeasti tapahtumiimme tai poikkea vaikkapa toimistolle kahville!

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö.

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2017 Ossi Runnelle

Julkaistu
 

Muusikkojen liiton vuoden 2017 tunnustuspalkinto on myönnetty musiikkineuvos Ossi Runnelle hänen mittavasta elämäntyöstään suomalaisen musiikkielämän hyväksi. Liiton hallitus kiinnitti liiton 100-vuotisjuhlavuonna erityistä huomiota siihen, että Runnen ura kattaa suurimman osan Muusikkojen liiton ja itsenäisen Suomen historiasta. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.
 
Kapellimestari, trumpetisti ja sovittaja Ossi Runne on tehnyt vaikuttavan uran musiikkialalla. 1940–50-luvuilla Runne toimi trumpetistina Ossi Aallon orkesterissa, Toivo Kärjen yhtyeessä, Olle Lindströmin orkesterissa, Erkki Ahon orkesterissa ja Al Stefanon orkesterissa. Vuosina 1954–55 Runne johti omaa kokoonpanoaan, Ossi Runnen orkesteria, ja 1956–57 China Varieteeta Tukholmassa.
 
Vuodesta 1956 lähtien Runne toimi Musiikki-Fazerilla sovittajana, säestäjänä ja levytyskapellimestarina. Tuona aikana Runne oli kaikkiaan mukana yli 4 000 levytyksessä. Musiikki-Fazerilta Runne siirtyi vuonna 1965 Yleisradion kapellimestariksi. Radion Tanssiorkesterin johtajana aloittanut Runne siirtyi pian TV:n puolelle ja tuli tutuksi esimerkiksi TV1-kanavan suositun Jatkoaika-ohjelman myötä. Vuosien varrella Runne johti myös 22 Suomen euroviisua, ja vuonna 1966 Runnen sävellys, Ann Christine Nyströmin esittämä Playboy edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa. Ylellä Runne työskenteli vuoteen 1992 saakka.
 
Vuosien 1986–2003 ajan Runne johti Karelia-puhallinorkesteria.
 
Runne on tehnyt trumpetistina mittavan määrän soololevytyksiä. Lisäksi hän toimi trumpetinsoiton opettajana Oulunkylän Pop & Jazz opistossa 1972–83. Musiikkineuvoksen arvonimen Runne sai vuonna 1995.
 
Palkinnon jakoi 28. joulukuuta 2017 Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
 

Suomen Musiikintekijät kävi Radio Suomessa kylässä

Julkaistu

Tavoitteena oli tutustua keväällä työnsä aloittaneeseen musiikkipäällikkö Johan Lindroosiin sekä kysyä yleisemmin Radio Suomen musiikkivalinnoista ja toiminnasta tänä päivänä. Lindroosia tapaamassa olivat hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen, varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen. 

 
Suomen Musiikintekijät kysyivät, Lindroos vastasi.
 
1. Onko mahdollista nostaa Radio Suomen soittaman musiikin kotimaisuusastetta?
– Kotimaisuusasteen nostaminen on ollut tietoinen valinta. Me mittaamme ja seuraamme kotimaisuusastetta aktiivisesti, mutta emme ole määritelleet kiintiötä kotimaiselle musiikille. Kotimaisuusaste on kuitenkin viime kuukausien aikana noussut.
 
2. Miten uudet/tulevat julkaisut tulevat musiikkipäällikön tietoon? 
– Uudet biisit lähetetään useimmiten sähköpostilla, jossa on linkki soivaan tiedostoon. Uutta musiikkia tullaan myös esittelemään minulle toimistolleni.
 
3. Miten soittopäätökset tehdään?
– Valitsen kuunteluraadin Ylen henkilökunnasta. Esittelen raadille uutuudet ja samalla kuuntelemme myös vanhoja biisejä, joista tehdään nostoja raadin keskustelun perusteella. Raadit kuuntelevat kappaleet ilman, että tietävät kuka on artisti, tai mikä on kappaleen nimi. Tällä pyritään välttämään raadin ennakkoasenteiden vaikuttamista valintoihin. Eli kuulokuva ratkaisee soittoon menevät biisit. Muita vaikuttajia ei ole. 
 
4. Julkaisevatko muut kuin major-yhtiöt soittamisen arvoista musiikkia?
– Julkaisevat! Ja Radio Suomen valikoimassa soi myös muiden kuin vain major-yhtiöiden musiikkia. Kaikki kappaleet ovat meidän näkökulmasta samalla viivalla. Kuulokuva ja yksittäisen kappaleen sopiminen kokonaisuuteen ratkaisee – riippumatta siitä, onko se omakustanne tai levy-yhtiön julkaisema. 
 
5. Miten huomioitte suomalaisen riippumattoman musiikkituotannon ja onko mahdollista soittaa enemmän musiikkia valtavirran ulkopuolelta?
– Musiikin erikoisohjelmilla on vapaat kädet itse valita ne kappaleet, jotka ohjelmassa soivat. Musiikin erikoisohjelmia on 17 ja lisäksi toivekonsertteja joissa soi paljon niin sanotusti valtavirran ulkopuolelta. Ja mitä tulee lähetysvirtaan, niin avainsana meille on tunnettavuus. Voidakseen ujuttaa musiikkia valtavirran ulkopuolelta täytyy soittaa tarpeeksi “tuttua”, ettei kanavan kuunteleminen tule liian raskaaksi. Musiikin pitää myös tukea puhuttua sisältöä.
 
6. Olisiko mahdollista, että alueellisuus ja ohjelmasisällöt voisivat kohdata soitettavan musiikin kanssa? Millainen mahdollisuus aluetoimituksilla on valita soitettavaa musiikkia?
– Aluetoimittajilla on mahdollisuus nostaa musiikkia esim. artistihaastattelun yhteydessä ohjelman aiheen mukaan. Aluetoimitukset ovat myös mukana raadeissa vaikuttamassa siihen, mitkä uutuuskappaleet nostetaan soittoon. 
 
7. Onko mahdollista lisätä kotimaisen muun kuin suomenkielisen musiikin soittamista?
– Englanninkielisen suomalaisen musiikin soittaminen on lisääntynyt viime aikoina. 
 
8. Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 55-vuotiasta. Miten tämä kohderyhmä on huomioitu Radio Suomen musiikkivalinnoissa? Miten toisaalta huomioidaan kanavan markkinajohtajuus? Entä miksi Radio Suomessa on ryhdytty soittamaan hyvin samankaltaista musiikkia kuin YleX:ssä?
– Radio Suomi on yleiskanava, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki suomalaiset kuuntelijat, ikäryhmiä sen suuremmin erittelemättä tai painottamatta. Ylex sen sijaan profiloidaan nuorten kanavaksi. 
 
9. Miten huomioitte moraaliset oikeudet: tekijöillä on oikeus tulla mainituiksi teostensa tekijöinä?
– Olemme nyt tämän keskustelun pohjalta lisänneet tekijätiedot alkaen viikosta 49 Radio Suomen nettisivuille listaan, jossa mainitaan viikon uutuuskappaleet. 
 
10. Kuvaile Radio Suomen soittaman musiikin nykylinjausta muutamalla sanalla. 
– Musiikkia suomalaisille. 
 
Kuvassa vasemmalta Kaija Kärkinen, Markus Nordenstreng, Johan Lindroos ja Aku Toivonen. Kuva: Akut Toivonen.
 

Säveltäjä Jukka Viitasaarelle kansainvälistä sävellyskilpailumenestystä

Julkaistu

Tamperelainen Jukka Viitasaari on voittanut 1. palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen järjestämässä sävellyskilpailussa teoksellaan ”The Hero´s Journey”.

Orkesteri tulee esittämään teoksen kahdesti vuoden 2018 kevätkonserteissaan, jotka myös taltioidaan. Viitasaari on ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen kilpailussa palkittu kautta kilpailun historian. Sinfoniselle puhallinorkesterille sävelletty ”The Hero´s Journey” on säveltäjän 13. ulkomaisissa sävellyskilpailuissa palkittu teos. Kotimaisia palkintoja on kuusi.

Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsen Jukka Viitasaari (s. 1961) on tamperelainen puhallinmusiikin säveltäjä, kustantaja, kriitikko, kitaristi ja tuubansoittaja.

Kilpailun sivut: https://www.hillcrestwindensemble.com/contest.html

Jukka Viitasaari, Music Finland:

https://core.musicfinland.fi/composers/jukka-viitasaari

Kuva: Janne Kaakinen

Heikki Elolle ja Sampo Terholle Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

Julkaistu

Säveltäjä Heikki Elo ja kulttuuriministeri Sampo Terho nimettiin Teoston Vuoden kulttuurikummipariksi 19.12. järjestetyssä tilaisuudessa. Elo ja Terho valittiin vuoden kummipariksi tunnustuksena pitkästä yhteistyöstä kulttuurikummihankkeen parissa sekä erityismainintana yhteisen sävellysteoksen tuottamisesta.

”Elon ja Terhon yhteistyö on erinomainen esimerkki Teoston kulttuurikummihankkeen tavoitteista. He ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä ja edistäneet kulttuurikummihankkeen tavoitteita kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä”, totesi Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

Heikki Elo on toiminut Teoston kulttuurikummina hankkeen alusta saakka vuodesta 2009. Hänen ja Sampo Terhon yhteistyö hankkeessa alkoi vuonna 2011, kun Terho työskenteli meppinä Brysselissä. Elo ja Terho ovat jatkaneet kulttuurikummiparina myös Terhon tultua valituksi kansanedustajaksi 2015 ja sittemmin vuonna 2017 eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi.

”Ajatusten vaihto Terhon kanssa on sujunut aina hyvin luontevasti ja rennosti. Olemme keskustelleet ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat musiikintekijöitä ja meidän toimintaympäristöämme. Yhteistyö hänen kanssaan kulttuurikummina on myös lisännyt omaa ymmärrystäni siitä, miten politiikka ja lainsäädäntö toimivat” kertoi säveltäjä Heikki Elo.

Silta musiikintekijöiden ja päättäjien välille

Teoston vuonna 2009 aloittaman kulttuurikummitoiminnan tavoitteena on saattaa poliittiset päättäjät ja musiikintekijät yhteen keskustelemaan ajankohtaisista musiikkialaan ja musiikintekijöiden toimintaympäristöön liittyvistä aiheista.

”Musiikintekijöiden ja päättäjien välille on pyritty hankkeen avulla luomaan luonteva ja toimiva keskusteluyhteys. On hyvä, että tiedonvaihtoa puolin ja toisin on enemmän”, Katri Sipilä toteaa.

”Kulttuurikummitoiminta on hyvä kanava saada tietoa luovien alojen toimintaedellytyksistä sekä erityisesti musiikintekijöiden arjesta ja tarpeista. Yhteistyö Heikki Elon kanssa on ollut kiinnostavaa ja antoisaa”, toteaa ministeri Sampo Terho. Erityisenä osoituksena kulttuurikummitoiminnan hedelmällisyydestä on Terhon ja Elon yhteistyönä viimeistelemä Terhon sävellysteos Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Teoston tavoitteena on edistää musiikintekijöiden ja musiikkialan menestymismahdollisuuksia. Kummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.

Audiovisual Finland ry lopettaa toimintansa 31.12.2017 ja sen toiminnot jatkuvat uudessa tuottajayhdistyksessä

Julkaistu

Elokuva- ja TV-alan vientiorganisaatio Audiovisual Finland lopettaa toimintansa 31.12.2017. AV-alan kansainvälistymistä edistävien toimintojen ja palvelujen tuottamisesta vastaa tulevaisuudessa uusi, keväällä 2018 perustettava tuottajien yhdistys.

Audiovisual Finlandin tehtävänä on ollut edistää suomalaisen elokuva- ja TV-alan kansainvälistymistä ja kasvua sekä tehdä suomalaista audiovisuaalista tuotantoa tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla.

Kymmenen toimintavuotensa aikana järjestö on tuottanut lukuisia vienninedistämistapahtumia Suomessa ja maailmalla, kouluttanut suomalaisia AV-alan ammattilaisia sekä rakentanut yhteyksiä kansainvälisiin alan yrityksiin sekä toimialavaikuttajiin eri maissa.

Lisäksi Audiovisual Finland toimi koko toimialan veturina pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä, jonka tuloksena Suomeen syntyi vuoden 2017 alussa kansainvälisesti kilpailukykyinen AV-alan tuotantokannustinjärjestelmä.

Päätehtäviensä ohessa järjestö on jakanut vuosittain Hulda-vientipalkintoa, joka annetaan kotimaiselle audiovisuaaliselle tuotannolle, henkilölle, yritykselle tai työryhmälle, joka on osoittanut innovatiivisuutta ja tehnyt selkeän kansainvälisen läpimurron alallaan.

”Kiitän koko Audiovisual Finlandin hallituksen puolesta organisaation arjen pyörittämisestä vuosien varrella vastanneita toiminnanjohtajia, vienninedistämistyöhön sitoutunutta henkilöstöä sekä yhteistyökumppaneita merkittävien tulosten saavuttamisesta. Tulevaisuudessa tämä arvokas työ tulee jatkumaan osana uutta organisaatiota, johon eri av-alan toimijoita yhdistetään ja saamme aiempaa suurempia muskeleita suomalaisen AV-osaamisen ja -tuotannon vientiin”, kiittää hallituksen puheenjohtaja Valtteri Niiranen.

Vuosina 2007-2015 organisaatio tunnettiin nimellä FAVEX (Finnish Film & Audiovisual Export) ennen nimen vaihtamista Audiovisual Finlandiksi vuonna 2016.

Uudesta, perusteilla olevasta tuottajien yhdistyksestä ja sen palveluista tiedotetaan tarkemmin kevään 2018 aikana.

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 13. joulukuuta vuoden 2017 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 251 kpl. 28 apurahaa, suuruudeltaan 1.500 – 2.000 euroa myönnettiin mm. seuraaville.

Siru Airistola, Antti Autio, Malang Cissokho, Jukka Eskola, Susanna Haavisto, Janne Haavisto, Jukka Haavisto, Eija Hinkkala, Reetta Hotti, Joel Mäkinen, Jussi Sydänmäki, Jyrki Linnankivi, Mirkka Paajanen, Pasi Moilanen, Kyösti Mäkimattila, Pekka Nisu, Kimmo Numminen, Mika Peltonen, Tuomo Prättälä, Susanna Rantakylä, Noora Salmi ja Antti Vuorenmaa.

Apurahoina jaettu summa 51.190 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Suomen Musiikintekijöiden ensimmäiset Mentorointistipendiparit julkistettu

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Mentorointistipendi tarjoaa mentoroitavalle mahdollisuuden päästä vuoden ajaksi musiikintekemisen ammattilaisen mentorointiin. Vuonna 2018 mentoreina toimivat: Anssi Kela, Anna-Mari Kähärä, Jonas Olsson, Mariska, Riku Mattila ja Henri ”MGI” Lanz. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa lähetettyjen hakemuksien perusteella. Seuraava Mentorointistipendihaku käynnistyy syksyllä 2018. 

Vuoden 2018 Mentoroinstistipendiparit ovat

  • Jonas Olsson: Mirkka Paajanen 
  • Mariska: Lotta Savolainen
  • Riku Mattila: Matti Johannes Koivu
  • Anssi Kela: Annika Tello
  • Anna-Mari Kähärä: Vilma Talvitie
  • Henri ”MGI” Lanz: Mikke Neuvonen

Suomen Musiikintekijät onnittelee valittuja ja toivoo menestyksekästä mentorointia vuodelle 2018! Valituille lähetetään lisätietoa tulevasta ohjelmasta. 

Lue lisää jäsenpalveluista.

Kuva. Aku Toivonen.