Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahojen syksyn hakuajat ovat muuttuneet. Apurahojen haku ja hakemusten käsittely siirtyvät verkkoon.
Tekijä: Mysteerio
Tarkista teoksesi – Teoston verkkopalvelun osia pois käytöstä 28.8.– 5.10.
Teosto siirtyy lokakuussa käyttämään ICE-teostietokantaa, minkä vuoksi osa verkkopalvelun toiminnallisuuksista on pois käytöstä 28.8.–5.10.
Suomen Kulttuurirahaston haku taiteilijataloihin avoinna
Suomen Kulttuurirahaston haku taiteilijataloihin avoinna 20.8.−17.9.2015 Kulttuurirahaston verkkopalvelussa
Juhlan aika on Kansan Sivistysrahaston Onnittelulaulukilpailun voittajakappale

Onnittelulaulukilpailun voittajakappale Juhlan aika kajautettiin maailmalle
Vuoden Merilaulu 2015 valittiin Meripäivillä

Kuvassa voittajakappaleen tekijät Sami Tamminen ja Outi Keskitalo. Kuva: Marjo Kiljunen
Vuoden Merilaulu 2015 -sävellys- ja sanoituskilpailun finaali käytiin Kotkan Meripäivillä perjantaina 24.7. Voittajakappaleeksi tuomaristo valitsi Sami Tammisen ja Outi Keskitalon säveltämän kappaleen Kannattaa jakaa. Sami Tamminen oli myös sanoittanut biisin. Voittajakaksikko on kotoisin Tampereelta. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 2000 euroa.
Toisen palkinnon (1200 euroa) sai tamperelainen Juhani Valkama kappaleella Kotiin.
Kolmas sija (700 euroa) meni Helsingissä tällä hetkellä vaikuttavan Laura Sippolan kappaleelle Mies.
Kemiläinen solisti Mikko Koivulehto voitti Kotkan ruusu -kiertopalkinnon, eli parhaan esityksen palkinnon (1000 euroa). Koivulehto esitti finaalissa kappaleen Rakensinko pyykkituvan.
Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi säveltäjä-muusikko Esa Nieminen. Muut tuomarit olivat sanoittaja, laululyriikan valmentaja Eija Hinkkala, Warnerin tuotantopäällikkö Pequ Nieminen, säveltäjä ja sanoittaja Jonnaemilia Kärkkäinen sekä Kotkan kulttuurijohtaja Antti Karjalainen. Tuomarit olivat erittäin tyytyväisiä finaalin tasoon.
Vuoden Merilaulu -kilpailun finaalikonsertti järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Kotkan Kulttuuriasiainkeskus sekä Warner Music Finland. Tänä vuonna kisaan osallistui 185 uutta sävellystä ja sanoitusta, joista finaalin oli valittu kymmenen parasta.
Lisätietoja
Kotkan kulttuurijohtaja Antti Karjalainen 040 668 2747
Elvis ry:n viestintäpäällikkö Nina Lith, 041 517 8998
Kustannussopimus on kumppanuussopimus

Sopimus kannattaa tehdä, jos kokee tarvitsevansa kumppanin joko nuotin julkaisemiseen tai teoksen edistämistoimenpiteisiin. Myös sopimuskumppanin valinnan tulee olla tietoista. Sopimuksen sisällön ja keston tulee olla molempien osapuolien hyväksymä ja ymmärtämä.
Kustannussopimuksen purkaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi vuokrasopimuksen irtisanominen tai vaikkapa avioero. Purkuperusteena tulee olla jommankumman osapuolen sopimusrikkomus. Jos kustannussopimusta ei ole tehty määräaikaiseksi, se on voimassa koko tekijän eliniän sekä 70 vuotta kuoleman jälkeen.
Sopimusten purkukynnys sai uutta näkökulmaa Kolmas Nainen vs. Bark Boat Music Oy -jutun myötä, kun korkein oikeus jätti voimaan hovioikeuden tuomion. Tuomiosta on tulkittavissa, että sopimusten purkamisen kannalta merkityksellisempää oli nuotin julkaisematta jättäminen kuin se, että tilitystietoja ei toimitettu eikä korvauksia maksettu.
Se, että nuotin julkaisematta jättäminen katsottiin sopimuksen purkuperusteeksi, on merkityksellinen asia. On todennäköisesti olemassa muitakin tapauksia, joissa nuottia ei ole koskaan julkaistu, vaikka se on kustantajan velvollisuudeksi sopimuksessa määritelty.
Hovioikeus otti kantaa rojaltin laskentaan ja erityisesti ns. recouppauksen suorittamiseen. Se totesi tuomiossaan, että kustantajan väite kaikkien teosten ja kaikkien kustannussopimusten tulojen ja menojen eräänlaisesta ristiin kattamisoikeudesta (cross-collateral) oli väärä. Tämä on tärkeä tieto tekijöille: teosten ennakkoja voidaan hovioikeuden tuomion mukaan siis recoupata vain juuri sitä kustannussopimusta koskien, jonka tilityksestä on kyse.
Jää arvailujen varaan, mikä olisi ollut hovioikeuden tuomio, jos tämä kyseinen tapaus olisi riitautettu aiemmin. Hovioikeuden tuomio antaa ymmärtää, että jos tekijät olisivat puuttuneet tilitysten suorittamattomuuteen aiemmin, purkuperuste olisi voinut täyttyä. Hovioikeus sovelsi tässä ”hiljaisen hyväksynnän” määritelmää.
Miksi siis tehdä kustannussopimus, jos se on sitovuudeltaan näin vahva? Se kannattaa tehdä, jos tekijällä on aitoja tarpeita kustantajan tarjoamiin palveluihin. Sopimusta tehdessä tulee kiinnittää huomiota jokaiseen yksityiskohtaan, jotta se määrittää molempien osapuolien näkökulmasta sopimussuhteen muodon, laajuuden, pituuden ja molemminpuoliset velvoitteet. Lisäksi on olennaista selvittää, miten kyseessä oleva kustantaja tapaa hoitaa velvollisuutensa.
Kustannussopimusta ei ole syytä tehdä, jos sopimuksentekotilanteessa ei ole selvää, mikä on levytys- ja kustannussopimuksen ero. Kustannussopimus ei voi olla levytyssopimuksen ehto, eikä kustannussopimusta kannata tehdä, jos kustantajan rooli ja velvollisuudet jäävät tekijälle epäselväksi.
Parhaimmillaan musiikintekijän ja kustantajan suhde on molempia osapuolia hyödyttävä ja hienosti toimiva. Onneksi useimmiten näin on.
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Elvis ry
Tarkkana saa olla

Pauli Hanhiniemi kertoi Selvisille antamassaan haastattelussa, että ”kun ensimmäisen kerran ilmaisimme, ettei kustannussopimuksen allekirjoittaminen kiinnosta, oli vastaus tyly: jos kustareita ei allekirjoiteta, ei tule levyäkään”.
Muistan itsekin istuneeni ”neuvottelupöydässä” levy-yhtiöpomon ja kustantajan kanssa (yksi ja sama henkilö) ja allekirjoittaneeni nipun kustareita siinä vaiheessa, kun levyn äänitykset olivat aluillaan. Luin sopimuspaperit tarkoin ja kysyin, tuleeko biiseistä sitten nuotitkin. Ehkä tulee ehkä ei, oli vastaus – ja samalla todettiin, että kynä käteen ja nimi viivalle, tai studioaika perutaan. Kustari oli ”alan käytäntö”. Levy tehtiin aikataulussa, nuotteja ei ole näkynyt.
Sekä käräjä- että hovioikeus antoivat oikeuden purkaa kustarit niistä Kolmannen naisen biiseistä, joista kustantaja ei ollut julkaissut nuottia. Tämä on merkittävä ennakkotapaus. Se, mitä sopimuksessa lukee, todellakin velvoittaa.
Mallikustannussopimus uusittiin viime vuonna Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n yhteistuumin.
Sopimuksen päivittämisessä huomioitiin se, ettei kustantajan intresseissä välttämättä aina ole nuotin valmistaminen. Uusia mallikustannussopimuksia onkin kaksi: nuotillinen ja nuotiton. Kannattaa tutustua.
Sopimukset ohjeistuksineen löytyvät Elvisin nettisivuilta elvisry.fi > sopimukset.
Sopivaa kesää!
Sanna Korkee
Päätoimittaja
Kolmas Nainen vs. Bark Boat Music Oy
Kolmas Nainen -yhtyeen ja Bark Boat Music Oy:n kiista kustannussopimuksista on saatu päätökseen. Bark Boat tuomittiin 10 000 euron uhkasakon uhalla maksamaan tekijöille nuottimyynnin tilitykset vuosilta 2005–2011.
Kustannussopimukset purettiin kahdesta biisistä, joita kustantaja ei ollut nuotintanut sopimuksen edellyttämällä tavalla. 23 kustannussopimusta jäi edelleen voimaan.
Riidan molemmat osapuolet hakivat korkeimmalta oikeudelta lupaa valittaa hovioikeuden päätöksestä. Lupaa ei irronnut.
”Tuomiosta voi tehdä kaksi päätelmää”, pohtii Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen.
”Ensinnäkin merkittävää on se, että sekä käräjä- että hovioikeus pitivät sopimuksen purkuoikeuden kannalta ratkaisevana asiana sitä, onko kustantaja toteuttanut nuotinjulkaisuvelvoitteensa vai ei.”
”Toiseksi tuomio on muistutus siitä, että jos kustantaja ei täytä sopimuksessa olevia velvollisuuksiaan, tulee tekijän puuttua asiaan heti. Ensimmäinen askel on tehdä kirjallinen huomautus kustantajalle.”
Nuottimyynnin tilitysten laiminlyönti ei oikeuden mielestä ollut sopimusten purkuperuste, koska tekijät eivät olleet puuttuneet siihen ”kohtuullisessa ajassa”.
Jutussa asianomistajana ollut Pauli Hanhiniemi kokee, ettei ollut tasa-arvoisessa neuvotteluasemassa, kun kustannussopimuksia allekirjoitettiin.
”Ensimmäiset sopparit allekirjoitettiin ohimennen. Luulimme, että ne jollain lailla virallistavat musiikkimme ja ovat omiaan lisäämään tulojamme. Kustannussopimuksista ei noihin aikoihin neuvoteltu lainkaan. Ne vain tuotiin eteen kuin itsestäänselvyyksinä.”
Alalla pitkään toiminut, itsekin kustantajana työskennellyt säveltäjä ja kapellimestari Esa Nieminen vahvistaa, että moinen käytäntö oli hyvin yleinen.
”1980 ja 1990 -luvuilla tunnettiin jo hyvin kustantajien lanseeraama ’kustikset samaan taloon kattamaan kuluja’ -teema. Mitä pienempi yhtiö, sen hanakammin haalittiin biisien kustannusoikeudet ikään kuin ’levy-yhtiötaloon’. Kustannussopimusten tarkka sisällönselvitys ennen allekirjoituksia, ja se, kenen firmalle ne oikeastaan menivät, jäi usein selvittämättä. Niin tässäkin tapauksessa.”
Mistä on kyse?
Kolmas Nainen -yhtyeen jäsenet haastoivat oikeuteen kustannusyhtiö Bark Boat Music Oy:n, jonka omistaa Gugi Kokljuschkin.
Pyrkimyksenä oli saada purettua heti tai kohtuullisen ajan kuluttua 25 kustannussopimusta ajalta 1988–1993. Sopimukset kattoivat Kolmannen naisen koko tuotannon ko. ajalta.
Tekijät vaativat myös, että Bark Boat Music Oy velvoitetaan toimittamaan puuttuvat vuositilitykset nuottijulkaisuista. Kustannusyhtiö kiisti tekijöiden vaatimukset. Asia eteni käräjäoikeudesta hovioikeuteen, jonka tuomio jäi voimaan. Korkein oikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Elvis ry antoi oikeusapua Kolmas Nainen -yhtyeelle.
Elvis kävi kylässä

Olin vieraillut samassa opinahjossa vuotta aiemmin, joten uusintakutsu ilahdutti. Muistin tulleeni ulos koulusta huumaantuneen onnellisessa mutta sekavassa olotilassa; oliko kaikki oleellinen tullut sanottua, miksi aika loppui kesken, mitähän opettaja tuumasi varsin vapaamuotoisesta esityksestäni… ja miten viisaita ja avoimia nuoret oikein ovatkaan!
Tälläkin kertaa päätin selviytyä ilman powerpointtien tuomaa turvaa ja arvovaltaa. Ranskalaisin viiruin suhaistua kässäriäkään en laukusta löytänyt. Oppilaat hälisivät, jatkoivat keskenjääneitä juttujaan kevään loppupinnistelyistä, ja heittelivät myötätuntoisia katseita käytävässä väriseville pääsykoekandidaateille.
Hälinä vaimeni, ja sekunnin sadasosan paniikkihäivähdys haihtui tietoisuudesta. Kerroin lyhyen elämäkertani nuoruudenhaaveista harharetkien (joita ne eivät tietenkään olleet) kautta tähän päivään ja siihen, miksi tunsin tärkeäksi toimia muidenkin musiikintekijöiden hyväksi ja jutella näiden kuulijoiden kanssa juuri tässä, juuri nyt.
Ensimmäisen varovaisen kysymyksen jälkeen hanat aukesivat, ja keskustelu läikehti kysyjän persoonan ja aiheen mukaan. Selviteltiin, mistä puroista tekijän tulot kertyvät ja miten ne kerätään, ja miksi esitysilmoitukset pitää tehdä. Tekijänoikeuksien ja tekijänoikeusjärjestöjen merkitys konkretisoitui. Tekijän osuus Spotify- ja YouTube -klikkauksista herätti ällistelyä: mitä asialle voisi tehdä? Kerroin, että maailmanlaajuisesti ollaan virittämässä vaatimusta korvausten oikeudenmukaisemmasta jakamisesta. Ja että siihen hommaan tarvitaan sekä tekijöiden että kuluttajien ääntä.
Keväinen katusoittolupa-aihe herätti myös vilkasta ajatustenvaihtoa: pitääkö maksaa ja tehdä esitysilmoitukset myös katukeikoista? Juu, pitää kyllä, on jo moraalisesti oikein kunnioittaa tekijöitä, joiden hienolla musiikilla itse ansaitsee rahaa. Keskisormia ei noussut, asia ymmärrettiin, mutta luvan korkeaa hintaa ei. Niinpä päädyimme ideaan edullisesta pikaluvasta, jonka saisi tilattua kätevästi kännykällä. Lupasin viedä ideaa eteenpäin.
Loppuun olimme varanneet aikaa itse musiikista ja varsinkin teksteistä puhumiseen. Miten ne syntyvät, millaista on tehdä biisejä jollekin toiselle, mitä voi tehdä, kun pää on tyhjä ja deadline häämöttää. Aika loppui kesken, taas, ja tietysti!
Vierailuni oli osa Musiikintekijän puheenvuoro -kampanjaamme. Kuulijoiden palaute on ollut varsin rohkaisevaa, joten jatkamme vierailuja ja laajennamme toimintaa syksyllä. Tervetuloa mukaan puhujarinkiin kaikki kiinnostuneet elvisläiset. Tekijän omat kokemukset ja persoona ovat kuulijalle tärkeintä antia. Valmiiksi raamitettuja vastauksia ei tarvitse mukaan pakata. Ja faktapaketin saa tueksi mukaansa Elvis ry:n toimistolta. Pienen puhujapalkkion lisäksi luvassa onnellistumista ja vuorovaikutuksen tuomaa energiaa!
Mutta sitä ennen, soikoon kesänne sulosävelin!
Kaija Kärkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Elvis ry
Berlinale Talents 2016 -haku on käynnissä
Helmikuiseen koulutus- ja verkostoitumisohjelmaan voit hakea aina 1.9. saakka. Ohjelmaan valitaan huolella 300 eri elokuva- ja av-alan tekijää. Valittujen matka- ja majoituskuluja tuetaan ohjelman puolesta.
Eligible for Berlinale Talents are film and (TV) drama series professionals in the fifth to tenth year of their career:
actors, cinematographers, directors, distributors, editors, film critics, producers, production designers, sales agents, screenwriters, score composers, and sound designers.
The application procedure varies depending on your field of work. To find out if you are eligible to apply and to get a quick overview of the application process please watch the application video and further information on our how to apply page or drop us a line at talents@berlinale.de.
APPLY NOW AT https://www.berlinale-talents.de/sto…/…/application-2016.html
DEADLINE: 1 September 2015, 23:59 (CET)