Musiikintekijä Kirjallisuus

Villa Vikanin mökeissä kesän jälkeen vapaita viikkoja

Villa Vikanin päärakennus on varattu koko vuoden osalta, mutta rannan mökeissä on vielä tilaa viikon 34 jälkeen. Tutustu Villa Vikanin vuokraustietoihin ja ota yhteyttä toimistoon toimisto@elvisry.fi.

 

VUOKRAUSTIEDOT

  • Haettavat kohteet:
    • päärakennus (n. 200 m2,), 8 hlöä
    • hirsihuvilat (n. 55 m2), á 4 hlöä
  • Vuokrahinnat:
    • päärakennus 350 €/viikko + liinavaatemaksu 30 €/hlö toisesta henkilöstä alkaen
    • hirsihuvila 250 €/viikko + liinavaatemaksu 30 €/hlö toisesta henkilöstä alkaen
  • Vikan sijaitsee Raaseporissa entisen Pohjan kunnan alueella Persbölen kylässä Långträsket-järven rannalla, mistä on noin 10 kilometriä Fiskarsiin ja Karjaan keskustaan. Helsingistä matkaa Vikaniin on 93 kilometriä ja Turusta 115 kilometriä. 
  • Villa Vikanin osoite: Vikan 30-31, Persböle, 10420 Pohjankuru

Lisätietoja

https://elvisry.fi/ajankohtaista/villa-vikanin-residenssihaku-kaynnistyy-…

Helsingin taideapurahat haussa nyt

Helsingin kaupunki jakaa taideapurahoja helsinkiläisille ammattitaiteilijoille. Nyt hakuvuorossa ovat mediataide, sarjakuvataide, kevyt musiikki ja tanssitaide. Hakuaika päättyy perjantaina 6.6.2014 klo 16.00. 

 
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää taideapurahoja tänä vuonna yhteensä 240 000 euroa. Apurahat jaetaan kaupungintalossa marraskuussa. Samalla myönnetään Helsingin kulttuuripalkinto, jonka suuruus on 10 000 euroa. Apurahat ja palkinnon jakaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
 
Vuonna 2013 taideapuraha myönnettiin 73 taiteilijalle. Helsingin kulttuuripalkinnon sai kirjailija Kjell Westö. 
 
 
 
 
 
Lisätiedot:
kulttuurisuunnittelija Rita Heiliö, rita.heilio@hel.fi tai puh. (09) 310 37004 suunnittelija Petri Rostedt, petri.rostedt@hel.fi tai puh. (09) 310 32988

Teoston eurovaalipaneeli: Panostukset luovaan talouteen synnyttävät kasvua

Teosto järjesti lauantaina 26.4. luovien alojen kysymyksiin keskittyvän eurovaalipaneelin yhdessä Helsingin Akateemisen kirjakaupan kanssa. Paneelin lähtökohtana oli Teoston näkemys, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman vuosiksi 2014–2019.

 
Eurovaalipaneelissa musiikintekijöille tärkeistä kysymyksistä keskustelivat Olli Rehn (kesk.), Mikael Jungner (SDP), Eija-Riitta Korhola (kok.), Sampo Terho (PS) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.). Tilaisuuden juonsi Yleisradion toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.
 
Eurovaalien teemoista erityisesti talous ja kulttuuri koskettavat luovan työn tekijöitä. Teosto uskoo, että panostukset luovaan talouteen synnyttävät uutta kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia laajemminkin. Tähän uskoo myös talouskomissaarin paikalta parlamenttiin pyrkivä Olli Rehn.
 
”Luovalle alalle voi syntyä runsaasti uusia työpaikkoja. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että luovan työn tekijänoikeudet ovat kunnossa ja yrittämiselle luodaan suotuisat olosuhteet”, Olli Rehn kommentoi.
 
Tukea musiikintekijöiden verokannustimille
 
Tekijänoikeudet ovat olleet EU-tasolla esillä muun muassa kollektiivihallinnointidirektiivin puitteissa. Direktiivin varjoesittelijänä teollisuusvaliokunnassa toiminut Eija-Riitta Korhola kertoi pitäneensä tärkeänä, ettei suomalaisen musiikin pääsy EU-markkinoille vaarannu ja ettei alalla tapahdu ylisääntelyä.
 
”Haluan jatkaa työskentelyä tekijänoikeuskysymysten parissa, jos minut valitaan seuraavalle kaudelle. Tuen myös voimakkaasti muun muassa Teoston esitystä verokannustimista musiikin tekijöille. Meppien on pidettävä huolta pienestä kieli- ja kulttuurialueesta luovilla aloilla”, Korhola totesi.
 
Panelistit: luovan työn tekemisen edellytykset varmistettava
 
Suomessa luovan talouden kasvulle on luotu erinomainen pohja: luovan alan työllistämisvaikutukset ovat meillä merkittävän suuret muihin EU-maihin verrattuna. Vain Ruotsissa ja Tanskassa luovat alat työllistävät Suomeakin enemmän.
 
Keskustelijat pitivät tärkeänä sitä, että luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset ovat turvatut ja että tämän varmistaminen kuuluu myös EU:n toimielinten tehtäviin.
 
”Luovan työn tukeminen edellyttää konkreettisia tavoitteita, keinoja ja päätöksiä. Tekijänoikeudet on turvattava, sillä luovan työn tekijällä on oikeus korvaukseen työnsä hedelmistä”, summasi Outi Alanko-Kahiluoto.
 
Teoston teemat luovan alan toimintaohjelmaan
 
  • Kulttuurialan ja luovien alojen merkitys Euroopan innovaation ja työllisyyden edistäjinä on tunnustettava kaikissa olennaisissa EU-politiikoissa ja -ohjelmissa.
  • Suotuisten olosuhteiden luominen Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseksi on oltava yksi EU-parlamentin ja komission päätavoitteista. Olemassa olevien direktiivien tarkistukset eivät saa heikentää luovan työn tekijöiden oikeuksia.
  • On luotava toimintaympäristö, joka turvaa luovan työn tekijöiden oikeudet.
  • Kestäviä digitaalista taloutta koskevia ratkaisuja on edistettävä. Kaikkiin tarpeellisiin ja sopiviin toimiin on ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että uusia globaaleja digitaalialan toimijoita koskevat samat velvollisuudet ja velvoitteet kuin muitakin, ja että ne omalta osaltaan panostavat kulttuurin luomisen rahoittamiseen.
  • Taloudellinen selvitys on käynnistettävä Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen sekä digitaalisten sisämarkkinoiden välisestä riippuvuudesta.

Tarjolla rahoitusta luovaan talouteen

Luovien alojen pk-yrityksille suunnattujen CreMA-avustusten hakuaika on alkanut. CreMA on tarkoitettu luovan alan yritysten monialaiseen tuotekehitystyöhön. AVEK jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää määrärahaa tänä vuonna enintään 300 000 euroa.

 
CreMA-tuki lisää luovilla aloilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tuen tavoitteena on yhtäältä siirtää luovilla aloilla olevaa osaamista muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja toisaalta välittää muilla aloilla olevaa liiketoimintaosaamista luoville aloille.
 
CreMA-hanke toteutetaan yhteistyössä 13 ELY-keskuksen kanssa. Tukea voivat hakea mukana olevien ELY-keskusten alueilla toimivat luovan alan yritykset pilottihankkeeseen. Hankkeissa tulee olla mukana yhteistyökumppanina vähintään yksi perinteisten teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys. Hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä.
 
Avustusten hakuaika alkaa 17.4.2014 ja päättyy 31.5.2014. Tukipäätökset tehdään elokuun loppuun mennessä.
 
CreMA-tuki on osa CreaDemo-määrärahaa, jota AVEK on ensimmäisen kerran jakanut luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin keväällä 2012.
 
Lisätietoja
Avekin toimisto puh. 09 4315 2350
Tuotantoneuvoja Milla Moilanen | puhelinaika ma klo 13‒15, 040 900 9199
Pääsihteeri Juha Samola | 09 4315 2351
 
 
 
Mukana olevat ELY-keskukset
 
Etelä-Savon ELY-keskus, Riitta Kettunen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Eija Karhatsu
Kainuun ELY-keskus, Tapani Laitinen
Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Taskinen ja Saila Pulkkinen
Lapin ELY-keskus, Mika Tenhunen
Pirkanmaan ELY-keskus, Jukka T. Raivio
Pohjanmaan ELY-keskus, Henrik Granqvist
Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Seija Varis
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Salla Kananen
Pohjois-Savon ELY-keskus, Timo Ollila
Satakunnan ELY-keskus, Mirja Hinkkanen (mirja.hinkkanen@tekes.fi) ja Timo Klimoff
Uudenmaan ELY-keskus: Antti Salminen
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Timo Metsä-Tokila
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
 
Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria. Varat ovat pääasiassa peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään muun muassa dvd-levyistä ja digitaalisista videotallentimista. AVEK myöntää tukea elokuvan eri lajityyppien kehittelyyn ja kulttuurivientiin, audiovisuaalisen alan tekijöiden jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä festivaalien ja tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi AVEK myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista tukea myönnetään kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen.

Musiikintekijöille Teostosta 52,3 miljoonaa euroa vuodelta 2013

Teosto keräsi vuoden 2013 aikana 50,3 miljoonaa euroa korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille tilitettäväksi. Kerätty summa oli 4 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2012.

 
Muilta järjestöiltä tuloituneiden korvausten kera Teoston kokonaistulot kasvoivat 59,5 miljoonaan euroon. Tuloksessa ovat mukana ulkomaisten sisarjärjestöjen Teostolle tilittämät korvaukset suomalaisen musiikin esittämisestä ulkomailla, yhteispohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun (NCB) tilittämät tallennuskorvaukset suomalaisille teoksille ja lainauskorvaus musiikkiäänitteiden ja nuottien kirjastolainauksista.
 
Tilityksiä yli 10 000 kotimaiselle musiikintekijälle
 
Teosto maksaa vuoden 2013 musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia koti- ja ulkomaisille tekijöille sekä kustantajille toimintakulujen vähentämisen jälkeen yhteensä 52,3 miljoonaa euroa. Maksettava summa on 3,1 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.
 
Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat korvauksista 22,3 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksaa musiikinesityskorvaukset ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä. Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat Teostosta korvauksia neljästi vuodessa. Pääosan tilityksistä Teosto maksaa kesäkuussa.
 
Suomalaisen musiikin edistämiseen Teosto käyttää koko jaettavasta summasta musiikintekijöiden ja -kustantajien yhteisillä päätöksillä 6,7 prosenttia eli 2,9 miljoonaa euroa.
 
Teoston toiminnan kulut olivat viime vuonna 14 prosenttia. Muihin Euroopan tekijänoikeusjärjestöihin verrattuna Teosto onkin yksi tehokkaimmista järjestöistä.
 
Kotimaisen musiikin osuus radiossa ja tv:ssä kasvoi edelleen
 
Teoston keräämistä esityskorvauksista 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Aiempien vuosien tapaan radioiden ja televisiokanavien musiikinkäyttö tuotti musiikintekijöille ja ‑kustantajille merkittävän osan musiikinesityskorvauksista. Kotimaisten musiikintekijöiden kannalta on myönteistä, että varsinkin radioissa suomalainen musiikki soi aiempaa useammin. Korvauksia kertyi jaettavaksi enemmän myös ohjelmasisältöjen lisääntyneen tarjonnan ansiosta. Erityisesti uusien audiovisuaalisten online-palveluiden, kuten Netflixin ja HBO:n, tarjonta ja käyttö kasvoivat.
 
Myös taustamusiikin käyttö yrityksissä tuotti musiikintekijöille ja -kustantajille merkittävästi korvauksia. Teoston tulokertymästä 16 prosenttia tulikin myymälöiden, ravintoloiden ja esimerkiksi liikennevälineiden käyttämästä taustamusiikista. Taustamusiikkia soitettiin entistä enemmän erityisesti kuntosaleilla ja muissa liikuntapaikoissa.
 
Viime vuoden stadionkonsertit ja isot festivaalit onnistuivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yli odotusten. Niiden osuus Teoston tulokertymästä oli 13 prosenttia.
 
Yhteistyöllä lisää tehokkuutta
 
Tulosvuoden aikana Teosto jatkoi tiiviisti työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtenä merkittävimmistä tekijänoikeuksien hallinnoinnin tulevaisuutta ennakoivista yhteistyöhankkeista on Teoston, tanskalaisen tekijänoikeusjärjestö Kodan ja norjalaisen Tonon muodostama Polaris Nordic -yhteenliittymä. Polaris Nordic -järjestöjen yhdessä kehittämää tilitysjärjestelmää käytettiin ensi kerran Teoston joulukuun tilityksessä.
 
”Yhteistyöllä vähennämme kustannuksia ja lisäämme tuloja musiikintekijöille ja -kustantajille. Haluamme tarjota musiikkia tekeville ja käyttäville asiakkaillemme ajanmukaiset, helpot, hyödylliset ja huolettomat palvelut, ja tähdätä myös siihen, että musiikinkäytön luvat saa tulevaisuudessa sekä Teoston että Gramexin puolesta yhdeltä luukulta”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
 
Kimmo Hakola uudeksi jäseneksi Teoston hallitukseen
 
Teoston jäsenkokous valitsi 9.4. pitämässään kokouksessa Teoston hallitukseen uudeksi jäseneksi säveltäjä Kimmo Hakolan. Teoston hallitukseen kuuluvat lisäksi säveltäjä Kim Kuusi, sanoittaja Kaija Kärkinen, musiikinkustantaja Ari Nieminen, säveltäjä Juha Tikka ja musiikinkustantaja Tommi Tuomainen.
 
Hallituksen jäsenyyden tässä kokouksessa jättänyt säveltäjä Mikko Heiniö ehti olla yhteensä 30 vuotta Teoston hallituksessa, joista 15 vuotta hallituksen puheenjohtajana. Kevätkokouksessa Heiniö valittiin Teoston kunniapuheenjohtajaksi.

Musiikintekijän puheenvuoro

Tilaa musiikintekijä tilaisuuteesi kertomaan musiikin tekemisen haasteista ja mahdollisuuksista!

 
Elvis ry haluaa jakaa tietoutta musiikintekijöiden tämän päivän arjesta. Mikä saa säveltämään ja sanoittamaan? Mistä ideat syttyvät? Ja ennen kaikkea, miten unelma-ammatilla voi itseään elättää? 
 
Tutustu elvisläisiin musiikintekijöihin, jotka ovat valmiita tulemaan tilaisuuteesi pitämään puheenvuoron tai keskustelemaan. Puheenvuoron kesto voidaan vapaasti määritellä, ja keskustelu voi olla vaikkapa osallistuminen paneeliin. Puhujalista päivittyy ja täydentyy vuoden aikana. Puheenvuoro on tilaajalle maksuton.
 
 
Lisätiedot:
 
Nina Lith, viestintäpäällikkö
nina.lith (at) elvisry.fi
puh. 041 517 8998
 

Musiikkitoimikunta jakoi säveltaiteen kirjastoapurahoja 115 000 euroa

Valtion musiikkitoimikunta myönsi kirjastoapurahoja yhteensä 57 hakijalle. Toimikunta sai 133 hakemusta.

 
Säveltaiteen kirjastoapurahat on tarkoitettu säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
 
Valtion musiikkitoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista.
 
Säveltaiteen kirjastoapurahat 2014 
 
Backlund Tapio, 2000 €, Helsinki
 
Elo Heikki, 3000 €, Vantaa
 
Eskola Jukka, 2000 €, Helsinki
 
Gomez-Tapio Debra, 2000 €, Valkeakoski
 
Haaja Vesa Petri, 1500 €, Nurmijärvi
 
Hille-Taskila Sid, 2000 €, Helsinki
 
Hilli Sebastian, 1500 €, Helsinki
 
Hyväluoma Tero, 1500 €, Helsinki
 
Hägerstrand Peter, 2000 €, Helsinki
 
Ikonen Marja, 2500 €, Rantasalmi
 
Juutilainen Petri, 3000 €, Tampere
 
Jäntti Harri, 1500 €, Helsinki
 
Kaunisvuo Kirsti, 1500 €, Helsinki
 
Keränen Asko, 2000 €, Helsinki
 
Keränen Hannu, 2000 €, Helsinki
 
Koskelin Olli, 2000 €, Helsinki
 
Kotaja Iikka, 1500 €, Helsinki
 
Kujanpää Antti, 1500 €, Helsinki
 
Kujanpää Juha, 2000 € ,Helsinki
 
Kuokkanen Mika, 2000 € ,Helsinki
 
Kuula Anne, 2000 €, Helsinki
 
Kyhälä Jouko, 3000 €, Kirkkonummi
 
Kärkinen Kaija, 3000 €, Kirkkonummi
 
Lampela Jussi, 3000 €, Helsinki
 
Lassila Sampo, 3000 €, Helsinki
 
Lehti Pekka, 2000 €, Helsinki
 
Lepistö Markku, 2000 €, Valkeakoski
 
Lumme Sonja, 1500 €, Helsinki
 
Malkki Jari-Pekka, 2000 €, Vantaa
 
Merivirta Jasse, 1500 €, Helsinki
 
Merivirta Tarja, 1500 €, Helsinki
 
Pajunen Jyrki, 1500 €, Helsinki
 
Pietilä Esa, 3000 €, Helsinki
 
Poutanen Kirsi, 2000 €, Helsinki
 
Priha Antero, 3000 €, Helsinki
 
Rissanen Aki, 1500 €, Helsinki
 
Saha Topi, 1500 €, Helsinki
 
Salo Jari, 2000 €, Helsinki
 
Salovaara Matti, 2000 €, Helsinki
 
Santonen Esa, 3000 €, Lohja
 
Sarjanen Mikko, 1500 €, Helsinki
 
Sippola Laura-Liina, 2000 €, Helsinki
 
Tegelman Pekka, 3000 €, Helsinki
 
Toivanen Joona, 2000 €, Ulkomaat
 
Tonttila Pekka, 2000 €, Helsinki
 
Tonttila Tuula, 2000 €, Helsinki
 
Tuhkanen Timo, 2000 €, Helsinki
 
Tuppurainen Timo, 1500 €, Helsinki
 
Utriainen Antti, 2000 €, Helsinki
 
Valanne Mika, 1500 €, Helsinki
 
Widenius Joonas, 2000 €, Helsinki
 
Virtaperko Olli, 2000 €, Helsinki
 
von Hertzen Johan, 1500 €, Helsinki
 
von Hertzen Kristian, 1500 €, Helsinki
 
von Hertzen Magnus, 1500 €, Espoo
 
Vuorenmaa Antti, 1000 €, Helsinki
 
Yrjänä Aki, 3000 €, Porvoo

Hae nyt Villa Karon taiteilijaresidenssiin Beniniin, Länsi-Afrikkaan

Villa Karo on suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus, joka sijaitsee Grand-Popon kylässä Beninissä, Länsi-Afrikassa. Keskuksen päämääränä on parantaa suomalaisten kulttuurivaikuttajien Afrikka-tietämystä, edistää yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten taiteilijoiden ja tutkijoiden välillä sekä tukea Suomen ja Beninin välistä kulttuurivaihtoa.
 
Villa Karon residenssijaksojen pituus on 5 viikkoa–3 kuukautta.
 
Syksyn residenssien (1.9–31.12) hakuaika päättyy 15. huhtikuuta ja kevätkauden (1.1–31.5) hakuaika 15. syyskuuta.
 
Hakemuksessa Villa Karoon on tärkeintä työsuunnitelma, jonka tulisi mieluusti liittyä jollain tavalla Afrikkaan tai afrikkalaiseen kulttuuriin. Villa Karoon voivat hakea kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaiset, tutkijat ja taiteilijat. Residenssi sopii hyvin niin oman tutkimuksen tekoon tai taiteellisen työn tekemiseen kuin myös esimerkiksi yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Ihanteellista on, jos residenssissä olija pystyy myös tarjoamaan jotakin paikalliselle yhteisölle. Villa Karon henkilökunta auttaa kontaktien löytämisessä ja työskentelyn järjestämisessä.
 
Hakemuksen (lyhyt ansioluettelo ja työsuunnitelma) voi toimittaa Villa Karon ystävien toimistoon sähköpostitse: hakemukset@villakaro.org. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan tai työryhmän tiedot ja residenssin ajankohtatoive.
 
Hakemukset arvioi ja residensseistä päättää erillinen lautakunta.
 
Elinolosuhteista Beninissä ja Villa Karossa kerrotaan näillä sivuilla sekä Villa Karon ABC-kirjassa, joka on tilattavissa Villa Karon ystävien Helsingin toimistosta 15 euron hintaan. Hyviä matka-oppaita ovat lisäksi Lonely Planetin West-Africa sekä Bradtin Benin.
 
Residenssiin tulevalla on mahdollisuus ottaa puoliso, elinkumppani tai omainen mukaan Villa Karoon. Alle 16-vuotiaita lapsia ei kuitenkaan voi ottaa residenssiin muun muassa siksi, että Villa Karon asumis- ja työskentelytilat ovat siirtomaa-aikaisissa rakennuksissa, joissa ei ole juurikaan äänieristystä. Vieraita, perhettä tai esimerkiksi turistimatkoja varten suosittelemme esimerkiksi Hotel L’Auberge de Grand-Popoa, Hotel Saveurs d’Afriquea sekä Hotel Maison Blanchea. Reppumatkailijoille hyvä valinta on Lion Bar -hostelli.
 
Lisätiedot: www.villakaro.org
 

Elvis ry:n hallitus sai yhden uuden jäsenen


Kuvassa Elvis ry:n hallitus. Ylärivi vasemmalta: Heikki Elo, Esa Nieminen, Olavi Uusivirta. Alarivi vasemmalta: Eero Lupari, Kaija Kärkinen (pj), Juha Tikka. Kuvasta puuttuu Markus Nordenstreng. Kuva: Markku Mattila.
 

Kaija Kärkinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana

 
Elvis ry:n kevätkokous ja hallitusvaali järjestettiin maanantaina 24.3.2014 Helsingissä. Hallitusvaalissa erovuoroisia olivat Heikki Elo, Kaija Kärkinen, Sanni Orasmaa ja Olavi Uusivirta. Sanni Orasmaa ilmoitti ennen vaalia vetäytyvänsä hallitustehtävistä.
 
Kärkisellä ei ollut vastaehdokkaita puheenjohtajavaalissa, joten hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan luottamustehtävässään. Erovuoroisista tehtävissään jatkamaan valittiin Heikki Elo ja Olavi Uusivirta. Uutena jäsenenä hallitukseen äänestettiin Esa Nieminen. 
 
Elvisin uusi hallitus kokonaisuudessaan: Puheenjohtaja: Kaija Kärkinen. Jäsenet: Heikki Elo, Eero Lupari, Esa Nieminen, Markus Nordenstreng, Juha Tikka ja Olavi Uusivirta.
 
Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan huhtikuun alussa. 
 
 
Lisätiedot
Nina Lith
Viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998