Musiikkiteatteri Kapsäkin laulunsanoituskurssilla tutustutaan laululyriikkaan ja kirjoitetaan laululle sanat. Jos olet haaveillut laululyriikan kirjoittamisesta, nyt siihen on loistava tilaisuus muusikko Tuija Rantalaisen johdolla. Tuija Rantalainen on kokenut musiikkilyriikan valmentaja, joka on kouluttanut sanoittajaoppilaita aloittelijoista konkareihin. Rantalainen on julkaissut musiikkia lapsille ja aikuisille niin omilla albumeillaan kuin teatteriesityksiinkin. Kurssilaisilta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta laululyriikan kirjoittamisesta. Kurssimaksu 150,00 euroa.
Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Hae elokuussa Saaren kartanoon
Saaren kartanon residenssi on eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden rauhallinen työskentely-ympäristö ja hedelmällinen kohtauspaikka. Residenssi tarjoaa syys–huhtikuussa suomalaisille ja ulkomaisille eri alojen taiteilijoille, kriitikoille ja kääntäjille mahdollisuuden kahden kuukauden mittaiseen intensiiviseen työskentelyjaksoon rauhallisessa maaseutuympäristössä. Myös taiteilijaryhmät voivat hakea tiloja käyttöönsä määräajaksi touko–elokuussa.
SBBY järjestää kurssin big band –kapellimestareille
SBBY järjestää kurssin big band –kapellimestareille Oulun Elojazzien yhteydessä. Kurssin ajankohta on 28.7.-1.8.2015. Kouluttajina ovat Tapio Maunuvaara (OASBB), Marjo Riihimäki ja Antti Rissanen (www.anttirissanen.com).
Kurssille otetaan korkeintaan 10 kapellimestariopiskelijaa ja kapubändinä toimii oululainen TT-big band. Kurssi päättyy lauantaina 1.8. Rotuaarilla järjestettävään konserttiin.
Kurssilaiset saavat opetusta niin orkesterin johtamisessa, harjoittamisessa sekä orkesterin toimintaan liittyvissä asioissa, kuten hallinto, rahoitus, tapahtumatuotanto ja ohjelmistovalinnat. Tiedossa siis monipuolinen kurssi!
Kurssihinta 250 euroa, sisältää opetuksen ja vapaan pääsyn Elojatsien iltakonsertteihin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marjo Riihimäelle marjo.riihimaki (at) sbby.com
Teostosta kotimaisille musiikin tekijöille ja kustantajille 15,5 miljoonaa euroa
Teosto on maksanut 12.6. vuoden päätilityksensä säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille. Kesäkuun tilitys koostuu pääosin vuonna 2014 kerätyistä kotimaisista esityskorvauksista. Tilityksessä korvauksia maksettiin kaikkiaan 9 640 musiikintekijälle ja -kustantajalle. Yksittäinen musiikintekijä sai tilityksessä keskimäärin 1 603 euroa.
Noin 13 miljoonaa euroa tilityksen kokonaissummasta koostuu kotimaisilla radiokanavilla, tv:ssä, konserteissa, festivaaleilla ja muissa elävän musiikin tapahtumissa soitetun musiikin esityskorvauksista. Tekijöille ja kustantajille maksettiin lisäksi 1,7 miljoonaa euroa NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) keräämiä tallennuskorvauksia ja online-korvauksia musiikin käytöstä muun muassa Spotifyn ja YouTuben kaltaisissa online-palveluissa.
Lisäksi maksettiin 0,9 miljoonaa euroa korvauksia kotimaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien teosten esittämisestä ulkomailla. Suurimmat ulkomaan korvaussummat olivat peräisin Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Sveitsissä esitetystä musiikista.
Kotimainen musiikki soi konserteissa ja tapahtumissa
Teosto maksaa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille sisarjärjestöjensä kautta yhteensä 21,6 miljoonaa euroa esityskorvauksia heidän musiikkinsa esittämisestä Suomessa.
Teoston tilityksessä käsiteltävän tiedon perusteella Suomessa soiva musiikki on yhä useammin ulkomaista. Vuonna 2014 kaikesta Suomessa esitetystä musiikista noin 37 prosenttia oli kotimaista.
”Erityisen pieneksi kotimaisen musiikin osuus näyttäisi jääneen vuonna 2014 televisiossa ja erilaisissa Video on Demand -palveluissa. Eniten kotimaista musiikkia kuultiin puolestaan konserteissa ja muissa elävän musiikin tilaisuuksissa, joissa lähes 80 prosenttia esitetystä musiikista oli kotimaista alkuperää.”, Teoston tilitystuotepäällikkö Marja Isokangas kertoo.
Teosto maksaa esitys- ja tallennuskorvauksia oikeudenomistajille neljästi vuodessa. Päätilitys on kesäkuussa, jolloin maksetaan suurin osa edelliseltä vuodelta laskutetuista esityskorvauksista. Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon järjestö, jonka keräämät musiikinkäytön korvaukset menevät kulujen vähentämisen jälkeen suoraan säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille.
Kesäkuun tilityksessä tekijöille ja kustantajille maksetut korvaukset
Euroa | |
Radio | 3 854 185 |
Televisio | 3 290 626 |
Teatterielokuvat | 132 318 |
Tapahtumat, elävä musiikki | 5 322 206 |
Internet | 279 802 |
Esityskorvaukset ulkomailta | 920 340 |
NCB:n online- ja tallennuskorvaukset | 1 664 566 |
YHTEENSÄ | 15 464 043 |
Taiken syksyn hakuajat muuttuvat – apurahat haettavissa sähköisesti
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahojen syksyn hakuajat muuttuvat.
Vuoden 2016 valtakunnallisten kohdeapurahojen sekä alueiden työskentely- ja kohdeapurahojen hakuaika on 1.10.–6.11.2015. Hakemuksen tulee olla perillä 6. marraskuuta klo 16.
Ensimmäistä kertaa Taiken kaikki apurahat ovat sähköisesti haettavissa. Verkkopalvelu edellyttää hakijalta tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.
Verkkohakemusten rinnalla Taike ottaa edelleen vastaan myös paperihakemuksia. Niidenkin on oltava perillä hakuajan päättyessä kello 16.00. Viimeisen päivän postileima ei riitä.
Hakijoiden kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä ja jättää hakemus ennen viimeistä hakupäivää. Viime syksynä Taike sai reilut 5 000 apurahahakemusta. Vain määräajassa saapuneet hakemukset huomioidaan.
Yhteisöavustusta haetaan paperilomakkeella
Vuoden 2016 yhteisöjen erityis- ja toiminta-avustukset ovat haettavana 1.–30.10.2015. Yhteisöavustusta haetaan edelleen paperilomakkeella. Hakuaika päättyy perjantaina 30.10. klo 16, jolloin hakemuksen tulee olla perillä Taiteen edistämiskeskuksessa. Viimeisen päivän postileima ei riitä.
Hakemuksen voi jättää joko Taiken päätoimipisteeseen tai aluetoimipisteeseen.
Tarkemmat tiedot syksyn hauista julkaistaan Taiken verkkosivuilla syyskuussa.
Lisätietoja:
Tiina Kuoppa, suunnittelupäällikkö
p.0295 330 801
Teosto avaa musiikkidataa – livedata kehittäjien käyttöön
”Vaikka teemme paljon työtä digitaalisten palvelujen kehittämisen ja oman datamme hyödyntämisen eteen, on syytä tiedostaa, ettei datan omistaja aina ole paras taho ottamaan siitä kaikkea hyötyä irti”, kirjoittaa Teoston tutkija Turo Pekari. Teosto avaa dataansa ulkopuolisten kehittäjien käyttöön kilpailuhaasteen muodossa.
Pohjoismaiden suurin avointa dataa ja avointa tietoa hyödyntävä innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (ent. Apps4Finland) käynnistyy tänään 1. kesäkuuta. Kilpailu on kiihdytyskaista avointa yhteiskuntaa edistäville digitaalisille innovaatioille sekä yhteisö niiden kehittäjille. Tänä vuonna myös Teosto osallistuu kilpailuun omalla haasteellaan.
”Tällä hetkellä kehitämme Teosto for Developers APIa eli avointa rajapintaa. Teosto APIn kautta tulemme tarjoamaan kolmansille osapuolille pääsyn Teoston livedataan, joka on laajin tietokanta Suomessa esitetystä livemusiikista”, kirjoittaa Teoston tutkija Turo Pekari Teostory-verkkolehdessä.
”Olemme kiinnostuneita uusista ideoista ja tavoista rikastaa Teoston dataa muista lähteistä saatavalla tiedolla. Vaikka teemme paljon työtä digitaalisten palvelujen kehittämisen ja oman datamme hyödyntämisen eteen, on syytä tiedostaa, ettei datan omistaja aina ole paras taho ottamaan siitä kaikkea hyötyä irti.”
Teoston kilpailuhaasteessa palkitaan paras Teosto APIn aineistoja hyödyntävä uusi sovellus, työkalu tai visualisointi. Toiveena on synnyttää uudenlaisia sovelluksia, jotka hyödyttävät musiikin tekijöitä, artisteja tai kuluttajia.
Lue Turo Pekarin koko kirjoitus osoitteessa: https://bit.ly/avoindata
Musiikkiarkisto JAPAn yhteydessä toimivan Erik Lindströmin rahaston vuoden 2015 apuraha on myönnetty Sami Nummelalle
2500 euron apuraha on tarkoitettu Yhdysvaltain opintomatkaa varten.
Rumpali Sami Nummela (s. 1990) opiskelee Sibelius-Akatemian jazzosastolla. Hän on valmistunut Pop & Jazz Konservatoriosta keväällä 2014. Nummelan opettajina ovat toimineet muun muassa Nappi Ikonen, Teppo Mäkynen, John Riley ja Jukkis Uotila. Nummela on esiintynyt esimerkiksi Grantstand Quartetin, JASS Quartetin, Teemu Åkerblom Quartetin, Mikko Sarvanne & The Hip Companyn, Johan Bowman Trion, Olli Ahvenlahden, Eero Koivistoisen, Timo Lassyn sekä Marten Van Der Grintenin kanssa. Hänelle on kertynyt kokemusta niin yhtyeenjohtajana, säveltäjänä kuin tavallisena rivimiehenäkin. Nummela toimii pääasiassa jazzmusiikin parissa, mutta häntä kuullaan satunnaisesti myös kokeellisen musiikin projekteissa.
Musiikkiarkisto JAPAn yhteydessä toimivan Erik Lindströmin rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström, ja sitä kartutetaan lahjoituksilla. Rahasto on tarkoitettu nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelun tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla.
Rumpali Sami Nummela (s. 1990) opiskelee Sibelius-Akatemian jazzosastolla. Hän on valmistunut Pop & Jazz Konservatoriosta keväällä 2014. Nummelan opettajina ovat toimineet muun muassa Nappi Ikonen, Teppo Mäkynen, John Riley ja Jukkis Uotila. Nummela on esiintynyt esimerkiksi Grantstand Quartetin, JASS Quartetin, Teemu Åkerblom Quartetin, Mikko Sarvanne & The Hip Companyn, Johan Bowman Trion, Olli Ahvenlahden, Eero Koivistoisen, Timo Lassyn sekä Marten Van Der Grintenin kanssa. Hänelle on kertynyt kokemusta niin yhtyeenjohtajana, säveltäjänä kuin tavallisena rivimiehenäkin. Nummela toimii pääasiassa jazzmusiikin parissa, mutta häntä kuullaan satunnaisesti myös kokeellisen musiikin projekteissa.
Musiikkiarkisto JAPAn yhteydessä toimivan Erik Lindströmin rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström, ja sitä kartutetaan lahjoituksilla. Rahasto on tarkoitettu nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelun tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla.
Teatteri- ja biisileiri lapsille ja nuorille
Kuusiston saaressa Kaarinassa, Vuolahden leirialueella ma 3.8 – pe 7.8.2015
Kouluttajina Ykkösryhmän biisintekijöitä, ohjaajia ja näyttelijöitä mm:
Neiti Ö Nina Erjossaari FIA,
Valtteri Lipasti,
Karoliina Niskanen FIA,
MC KAJO Kalle Niskanen,
Samppi BREAK Hirvikangas,
Jaana Mäkinen
Ryhmät: 10-12 v & 13-15 v & 16-17 v
Leirillä tehdään biisejä ja esityksiä omista aiheista, näytellään, liikutaan, beatboxataan, räpätään, soitetaan, uidaan, saunotaan, lauletaan ja nauretaan nuotiolla! Teatterin ja biisien tekeminen antavat rohkeutta esiintymiseen sekä omien tunteiden ja mielipiteiden esilletuomiseen. Ne antavat myös itsevarmuutta. Leirillä kehittyy ilmaisutaito ja yhteistyökyky. Leirin aikana syntyneet biisit ja esitykset nähdään viimeisenä päivänä 7.8.klo18 Vuolahden Leiriteatterissa. Vanhemmat ja Ystävät tervetuloa!
Aikaisempaa kokemusta ei tarvita – mukaan vaan!
Ryhmämajoitus Luhdissa tai omassa teltassa. Leirin hinta 225 €, sisaralennus -20 € sis. aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala, majoitus, opetus ja opetusmateriaalit.
Ilmoittautumiset:
Kaarinan Yhteispalvelupiste 02 588 4010
Ykkösryhmä 040 771 7715
PYSYVÄÄ HYVÄÄ – teatterin ja musiikin leiriperinne Kaarinassa 1991 lähtien
ILOLLA JA AMMATTITAIDOLLA – www.ykkosryhma.fi
Suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suuria kasvulukuja vuodelle 2015
Suomalaiset musiikkialan startupit ennakoivat merkittävää kasvua vuodelle 2015, selviää Teoston ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startupsin tuoreesta selvityksestä.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportista käy ilmi, että suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suurta kasvua liikevaihtoonsa tämän vuoden aikana. Raportista ilmenee musiikkialan startupien liikevaihdon kaksinkertaistuneen vuodesta 2013 vuoteen 2014, jolloin se nousi 2,2 miljoonaan euroon. Yritysten omien arvioiden mukaan koko klusterin liikevaihto voi nousta jopa yli 22 miljoonaan euroon vuonna 2015.
Musiikkialan startupeissa voi olla potentiaalia pelialan tapaan suurempaan menestykseen.
”Musiikkialan startupit ovat selvästi aktivoituneet viimeisen parin vuoden aikana ja tuloksiakin alkaa syntyä. Suomessa on kymmeniä aktiivisesti musiikkiteknologiaa ja -palveluja kehittävää kasvuyritystä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki suuntaavat kansainvälisille musiikkimarkkinoille, joka kaipaa kuumeisesti uusia innovaatioita. Esimerkiksi kitaransoittoa opettavaa sovellusta kehittävä Musopia on aloittanut yhteistyön maailman kuudenneksi suurimman kitaravalmistaja Samickin kanssa. Musiikin opetukseen keskittyvä SongHi solmi puolestaan sopimuksen yhden maailman suurimman tietoliikenneyhtiön kanssa”, kommentoi Finnish Music Startupsin vetäjä Jiri Koivuniemi.
”Musiikkialan startupien menestystarinat tulevat mitä luultavimmin löytymään musiikkiteknologian, opetuksen ja oppimisen tai musiikin jakeluun soveltuvien palveluiden joukosta Spotifyn kaltaisen suoratoistopalvelun sijaan”, toteaa raportin toteutuksesta vastannut Teoston tutkija Turo Pekari.
Kasvu on merkittävä kehityssuunta musiikkialan kannalta
Teknologiasektorin ohella musiikkialan startup-yrityksen ovat osa musiikkialaa. Musiikki muodostaa keskeisen osan yritysten tarjoamissa palveluissa sekä tuotteissa ja yritykset ovat verkottuneet toiminnassaan laajasti eri musiikkialan toimijoiden kanssa. Musiikkialan startup-yritysten perustajista suurimmalla osalla musiikkitausta joko alan töiden tai harrastamisen kautta.
Pekari uskoo, että startupien menestyksellä on kasvava merkitys myös yksittäisen musiikintekijän tulonmuodostuksen kannalta.
”Musiikkialan startupit hyödyntävät sisältöjä monipuolisesti ja innovatiivisesti ja ne tuovat uutta tuloa myös musiikin tekijöille. Vaikka nykytilanteessa puhutaan vielä pienistä summista, musiikkialan startupien taloudellinen merkitys voi tulevaisuudessa olla merkittävä myös musiikin tekijöille”, Pekari sanoo.
Rahoitus koettiin suurimmaksi haasteeksi
Suurimpana haasteena startupit kokivat rahoituksen saamisen. Selvitykseen osallistuneet yritykset ovat keränneet rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa. Ulkomaisen rahoituksen osuus kerätystä määrästä on 1,4 miljoonaa euroa.
Rahoituksen löytämisen haasteena pidetään muun muassa pääomasijoittajien pientä määrää Suomessa sekä sijoitusten pienuutta. Startupit kokivat, että rahoituksen saamista voitaisiin helpottaa houkuttelemalla pääomasijoittajia Suomeen verohelpotuksilla, perustamalla kansallisen musiikkialan startup-rahaston tai tukemalla startup-yrityksiä viennin saralla.
”Uudet innovaatiot musiikkialalla luovat vientipotentiaalia, jonka hyödyntämisessä julkisen vallan toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Pekari toteaa.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportti selvittää suomalaisten musiikkialan kasvuyritysten markkinaa ja tunnuslukuja. Musiikintekijöiden järjestö Teosto ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startups keräsivät tietoja 23 musiikkialan startup -yritykseltä. Tiedot kerättiin joulukuussa 2014.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportista käy ilmi, että suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suurta kasvua liikevaihtoonsa tämän vuoden aikana. Raportista ilmenee musiikkialan startupien liikevaihdon kaksinkertaistuneen vuodesta 2013 vuoteen 2014, jolloin se nousi 2,2 miljoonaan euroon. Yritysten omien arvioiden mukaan koko klusterin liikevaihto voi nousta jopa yli 22 miljoonaan euroon vuonna 2015.
Musiikkialan startupeissa voi olla potentiaalia pelialan tapaan suurempaan menestykseen.
”Musiikkialan startupit ovat selvästi aktivoituneet viimeisen parin vuoden aikana ja tuloksiakin alkaa syntyä. Suomessa on kymmeniä aktiivisesti musiikkiteknologiaa ja -palveluja kehittävää kasvuyritystä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki suuntaavat kansainvälisille musiikkimarkkinoille, joka kaipaa kuumeisesti uusia innovaatioita. Esimerkiksi kitaransoittoa opettavaa sovellusta kehittävä Musopia on aloittanut yhteistyön maailman kuudenneksi suurimman kitaravalmistaja Samickin kanssa. Musiikin opetukseen keskittyvä SongHi solmi puolestaan sopimuksen yhden maailman suurimman tietoliikenneyhtiön kanssa”, kommentoi Finnish Music Startupsin vetäjä Jiri Koivuniemi.
”Musiikkialan startupien menestystarinat tulevat mitä luultavimmin löytymään musiikkiteknologian, opetuksen ja oppimisen tai musiikin jakeluun soveltuvien palveluiden joukosta Spotifyn kaltaisen suoratoistopalvelun sijaan”, toteaa raportin toteutuksesta vastannut Teoston tutkija Turo Pekari.
Kasvu on merkittävä kehityssuunta musiikkialan kannalta
Teknologiasektorin ohella musiikkialan startup-yrityksen ovat osa musiikkialaa. Musiikki muodostaa keskeisen osan yritysten tarjoamissa palveluissa sekä tuotteissa ja yritykset ovat verkottuneet toiminnassaan laajasti eri musiikkialan toimijoiden kanssa. Musiikkialan startup-yritysten perustajista suurimmalla osalla musiikkitausta joko alan töiden tai harrastamisen kautta.
Pekari uskoo, että startupien menestyksellä on kasvava merkitys myös yksittäisen musiikintekijän tulonmuodostuksen kannalta.
”Musiikkialan startupit hyödyntävät sisältöjä monipuolisesti ja innovatiivisesti ja ne tuovat uutta tuloa myös musiikin tekijöille. Vaikka nykytilanteessa puhutaan vielä pienistä summista, musiikkialan startupien taloudellinen merkitys voi tulevaisuudessa olla merkittävä myös musiikin tekijöille”, Pekari sanoo.
Rahoitus koettiin suurimmaksi haasteeksi
Suurimpana haasteena startupit kokivat rahoituksen saamisen. Selvitykseen osallistuneet yritykset ovat keränneet rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa. Ulkomaisen rahoituksen osuus kerätystä määrästä on 1,4 miljoonaa euroa.
Rahoituksen löytämisen haasteena pidetään muun muassa pääomasijoittajien pientä määrää Suomessa sekä sijoitusten pienuutta. Startupit kokivat, että rahoituksen saamista voitaisiin helpottaa houkuttelemalla pääomasijoittajia Suomeen verohelpotuksilla, perustamalla kansallisen musiikkialan startup-rahaston tai tukemalla startup-yrityksiä viennin saralla.
”Uudet innovaatiot musiikkialalla luovat vientipotentiaalia, jonka hyödyntämisessä julkisen vallan toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Pekari toteaa.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportti selvittää suomalaisten musiikkialan kasvuyritysten markkinaa ja tunnuslukuja. Musiikintekijöiden järjestö Teosto ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startups keräsivät tietoja 23 musiikkialan startup -yritykseltä. Tiedot kerättiin joulukuussa 2014.
Suomalaisen musiikkiviennin uusi kohde: artisti ja musiikin tekijä
Tune Pan Alley Oy avaa 21.5.2015 sivuston tunepan.com. Tunepan Alley Oy on viime kesänä perustettu suomalaisten musiikin tekijöiden kehittämä start up –yritys.Tunepan.com toimii platform-mallisena verkkoyhteisöpalveluna sekä digitaalisena julkaisijana.
Verkkopalvelussa musiikintekijät voivat tehdä tuotantosopimuksia sekä tuottaa ja julkaista digitaalisesti musiikkia. Julkaisu tapahtuu verkossa toimiviin digikauppoihin ja streamauspalveluihin. Mukana ovat mm. Itunes, Google Play, Spotify ja Deezer.
Palvelu on invitation-only periaatteella jäsenensä valitseva palvelu. Tällä hetkellä mukana on noin 200 beta-käyttäjää, jotka koostuvat pääasiassa suomalaisista studiomuusikoista ja tuottajista.
Tunepan.com –sivustolla on tarkoitus paikata vallitsevaa crowdsourcing-henkisen online-alustan puutetta ammattimaisella tasolla työskenteleville musiikintekijöille.
Globaalissa musiikintekijöiden verkkoyhteisössä on myös vahva kansainvälisen työllistämisen tavoite.
Tunepan Alley Oy on alusta asti käyttänyt palvelun suunnittelussa ja sisällössä Elvis ry:n, Teoston sekä Muusikkojen liiton asiantuntemusta. Verkkoyhteisön tavoite on kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi verkkotyökaluksi.
Tunepanilla on selkeä missio: Helpotetaan musiikintekijöitä musiikin tekemisessä ja sen julkaisussa kansainvälisesti. Tämän tavoitteen mukaisesti Tunepanin jäsenet saavat pitää myös tuottamansa musiikin oikeudet sekä myyntivoitot itsellään 100%. Tunepanin liiketoiminta-ajatus perustuu vuosimaksuun sekä tuotemyyntiin.