EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

The House of Songs -vaihto-ohjelmaan lähtijät vuodelle 2017 valittu

Julkaistu

 

The House of Songs -vaihto-ohjelma on valinnut vuonna 2017 vaihto-ohjelmaan mukaan päässeet. Ensi vuonna Austiniin lähtevät Ville Leppänen, Anni Mattila, Matti Mikkola, Kalle Ryökäs ja Annika Tello.

Seuraavasta hakuajasta tiedotetaan loppuvuodesta 2017.

The House of Songs -vaihto-ohjelma

THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia. 
 
Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon. Talosta löytyy langaton verkkoyhteys, Gibson-kitaroita, piano sekä tietysti polkupyöriä, jotta vierailevat musiikintekijät voivat aktiivisesti tutustua ympäröivään ”the Live Music Capital of the World” -kaupunkiin.  
 
Päätavoitteena on kuitenkin edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja. 
 
Elvis osallistuu vaihto-ohjelmaan lähtijöiden kustannuksiin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse. 
 
THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta lähtijät. Heidän tulee olla Elvisin jäseniä. Lähtijät valitsee The House of Songs -vaihto-ohjelma. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla, ja siitä tiedotetaan Elvisin jäseniä.
Tutustu The House of Songsiin https://video.klru.tv/video/2365840215/
 

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2016 Minna Pensolalle

Julkaistu

Suomen Muusikkojen Liitto ry:n vuoden 2016 tunnustuspalkinto on myönnetty viulisti Minna Pensolalle hänen työstään klassisen livemusiikin tuomisessa uusille yleisöille. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.

Minna Pensola on kamarimuusikkona ja solistina esiintyvä viulisti, joka on työllään kehittänyt ja uudistanut klassisen livemusiikin kenttää tavoittaen samalla uutta yleisöä. Pelimannihenkisenä heittäytyjänä tunnettu Pensola on laajentanut käsitystä muusikkoudesta ja esiintymisestä.

Pensolan vuonna 2008 käynnistämä Klasariklubi yhdistää rennon baari-illan, artistien kanssa jutustelun sekä klassisen livemusiikin kuuntelun. Klasariklubia on järjestetty eri ravintoloissa Helsingin Punavuoressa, ja nykyään se toimii G Livelab -klubilla Yrjönkatu 3:ssa.

Pensolan yhdessä viulisti Antti Tikkasen kanssa perustama Punavuoren Kamarimusiikkiyhdistys toimii Helsingin kamarimusiikkitarjonnan elävoittämiseksi. Lisäksi Pensola on G Livelab -klubin ja Radio Helsingin toiminnasta vastaavan Livelaboratorio Oy:n hallituksen ja ohjelmaryhmän jäsen, ja hänellä on ollut tärkeä rooli G Livelabin ohjelmalinjauksissa.

Pensola on Meta4-jousikvartetin jäsen. Ryhmä voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä D. Sostakovits-kvartettikilpailussa Moskovassa 2004 sekä Joseph Haydn-kamarimusiikkikilpailussa Wienissä 2007 ja on siitä lähtien ollut kysytty vieras eurooppalaisissa musiikkikeskuksissa. Solistina Pensola on esiintynyt lähes kaikkien suomalaisten orkesterien kanssa johtajinaan mm. Sakari Oramo, Olari Elts, Eva Ollikainen ja John Storgårds. Pensola opettaa viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa,  ja hän toimi Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana vuosina 2006–2012.

 

Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain merkittävästä työstä liiton toimintapiirissä. Sen rahoittavat Suomen Muusikkojen Liitto ry sekä Suomen Messusäätiö.

”Mihin jäi punk?” -muistitietoaineisto on julkaistu

Julkaistu

Musiikkiarkisto JAPA on julkaissut ”Mihin jäi punk?” -hankkeessa kerätyn muistitietoaineiston avoindata.fi-palvelussa, jossa se on avoimesti käytettävissä ja ladattavissa excel-taulukkomuodossa. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mihin-jai-punk-keruuhankkeen-muistelut

Muistitietohanke ”Mihin jäi punk?” selvitti, millaista oli olla punk sen ensimmäisen aallon aikaan 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun. Hankkeessa kerättiin omakohtaisia kirjoituksia Suomessa poikkeuksellisen vireästä punk-kulttuurista. Muistelut kertovat esimerkiksi musiikkifaniudesta, toiminnasta punk-liikkeessä, itseilmaisun aloittamisesta, kasvusta punk-nuorena tai mieleen jääneistä festivaalireissuista. Hankkeessa oltiin kiinnostuttu myös aikakauden todistaneiden, mutta punk-kulttuurin ulkopuolelle jääneiden näkökulmista punkiin.

Mihin jäi punk?” -hanke toteutettiin 28.2.–31.8.2016. Kerätyistä 37 muistelusta 36 on julkaistu avoimesti. Muistelut keskittyvät punkin ensimmäiseen aaltoon. Yhteistyöhankkeen takana olivat Musiikkiarkisto JAPA ja Oranssi ry sekä Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisotutkimusseura. Hankkeen toteutti Juho Hänninen. Julkaistusta aineistosta on poistettu suorat tunnistetiedot ja epäsuorat tunnistetiedot on luokiteltu. Vastaajien taustatiedot sisältävä alkuperäinen muistitietoaineisto on tallennettu Musiikkiarkisto JAPAan. 

Musiikkiarkisto JAPA (www.musiikkiarkisto.fi) on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. JAPAn toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. JAPA on ainoa itsenäinen, palkkatyövoimalla toimiva musiikkiarkisto Suomessa. JAPA palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita.

JAPA panostaa voimakkaasti aineistojensa ja julkaisujensa avaamiseen. JAPAn Open Access -toiminta löytyy keskitetysti sivustolta https://oa.musiikkiarkisto.fi/, jonne on koottu esimerkiksi linkit JAPAn käyttämiin julkaisualustoihin sekä avoimiin kirja- ja levyjulkaisuihin.

Teosto mukana musiikkialan kansainvälisessä tulevaisuushankkeessa

Julkaistu

Teosto on mukana Open Music Iniativessa (OMI), jossa kehitetään radikaaleja innovaatioita musiikkioikeuksien lisensointiin. Hanketta vetää Berklee School of Music. Hankkeen tavoitteena on tuoda musiikkiteollisuuden toimijat yhteen ja edistää alan yrittäjyyttä, innovaatioita ja läpinäkyvyyttä. Vuoden kestävässä hankkeessa hyödynnetään open source -alustoja sekä hajautettuja verkkoteknologioita, kuten blockchainia.

”Keskustelu musiikkialan ja teknologiatoimijoiden välillä on välttämätöntä, jotta ymmärrämme paremmin blockchain-teknologian mahdollisuudet”, arvioi hankkeessa Teostoa edustava Turo Pekari, Teoston Senior advisor, innovation and discovery.

Teoston lisäksi hankkeessa on mukana yli 140 toimijaa: huippuyliopistoja (MIT Media Lab, Harvard Business School, University College of London), ylikansallisia levy-yhtiöitä (Universal, Warner, Sony), teknologiayrityksiä (Youtube, Spotify, Netflix), musiikkikustantajia, musiikkialan järjestöjä ja muita toimijoita. Tekijänoikeusjärjestöistä mukana on Teoston lisäksi ranskalainen SACEM, kanadalainen SOCAN ja hollantilainen BUMA. Teostolle hanke tarjoaa mahdollisuuden yhteistyön luomiseen maailman parhaiden yliopistojen, tärkeiden musiikkia käyttävien asiakkaidemme ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa.

”Olemme huomanneet jo nyt, että tekijänoikeusjärjestöjen dataa tarvitaan, jotta musiikkialalla voidaan ottaa käyttöön toimivia blockchain-ratkaisuja. Teoston ja muiden kaltaistemme toimijoiden rooli voikin osoittautua keskeiseksi, kun uusia tekijänoikeuksien hallinnointiin liittyviä ratkaisuja kehitetään. On mahdollista, että olemme tulevaisuudessa myös palvelujen ja alustojen tarjoaja ja siten suorassa kilpailussa kaupallisten toimijoiden kanssa”, Pekari arvioi.

Ensimmäisiä julkaistavia tuloksia OMI:sta on luvassa alkuvuodesta 2017.

Teosto mukana myös Slush Musicissa

Pekarin mukaan musiikkialalla blockchainiin liittyvä hype on tällä hetkellä kuumimmillaan.

”Voi olla, että kestävät ratkaisut odottavat vielä syntyään. Isoimmat kehityshankkeet saattavat seuraavassa vaiheessa tapahtua musiikkialan isojen toimijoiden sisäisissä hankkeissa finanssialan blockchain-kehityksen tapaan”, sanoo Pekari.

Musiikkialan kehitystä edistetään tulevina päivinä ensi kertaa myös Slushissa, kun Euroopan johtava kasvuyritystapahtuma Slush järjestää ensimmäistä kertaa musiikkia, teknologiaa ja yrittäjyyttä yhdistävän sisartapahtuman Slush Musicin. Teosto on Slush Musicin pääyhteistyökumppani.

Teosto on mukana myös kahdessa Slush Musicin ohjelmasisällössä Kaapelitehtaalla:

  • Klo 11.30 The Fight for the Share of Ear (Tempo Stage)
  • Nelonen Median kanssa yhdessä toteutettavassa puheenvuorossa radioiden sisältöjohtaja Johannes Saukko avaa audiosisältöjen tarjonnan tulevaisuutta, musiikin lisensoinnista audiosisältöihin kertoo Teoston Markus Kaarto (Head of broadcast and online licensing).
  •  
  • Klo 15.30 Blockchain – Music and Next Steps (Drop Stage)
  • Allen Bargfreden vetämässä paneelikeskustelussa Teostolta mukana Turo Pekari (Senior Advisor, Innovation and Discovery).

Slush Music kokoaa 30. marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalle 1 500 osallistujaa kiihdyttämään miljardien arvoisen toimialan kehittymistä. Torstaina 1.12. Slush Music sulautuu Messukeskuksen päätapahtumaan.

Teoston ständillä maailman ensimmäinen virtuaalitodellisuudessa toteutettu musiikkivideo

Teostolla on Slush Musicissa oma ständi, jossa voi muun muassa katsoa maailman ensimmäisen virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan musiikkivideon. HTC Vive VR -laseilla katsottavassa videossa sen katsoja kuulee kotimaisen rap-artisti Viewn Avalon-biisin ja pääsee visuaaliselle matkalle, jossa todellinen Kaapelitehtaan Slush Music -ympäristö ja kuvitteelliset elementit sekoittuvat omaksi surrealistiseksi maailmakseen, jonka keskellä katsoja liikkuu ja havainnoi sekä ympäristöään että itseään.

Marita Taavitsaiselle ja Markus Allanille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja tangolaulaja Marita Taavitsaiselle sekä Markus Allanille. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin myös toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto, joka myönnettiin populaarimusiikin edistämisestä äänilevytuottaja, tutkija Juha Nikulaiselle.

Säätiön hallitus palkitsi Tuula Marita Taavitsaisen (1968) monipuolisesta urasta ja taitavista tulkinnoistaan.

”Marita Taavitsainen on taiteilija ja erittäin taitava sellainen. Harva ihminen näyttää niin onnelliselta laulaessaan kuin hän”, luonnehti säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Suuri yleisö oppi tuntemaan Marita Taavitsaisen vuonna 1995, jolloin hänet valittiin tangokuningattareksi. Laulaja on todennut, ettei pysty vieläkään kuvailemaan tuon illan, suuren muutoksen luomaa säihkettä. Elämä muuttui kertaheitolla, pysyvästi.

Kun vuonna 1998 Syksyn sävelessä kuultiin Kari Litmasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama André, monille jäi mieleen tulkinta ja laulu, joista Taavitsainen tunnetaan vieläkin.

”Kappaleessa koettiin salaperäinen feministinen vivahdus, veikeä silmänisku ja haikea tarina, jolle luvattiin jatkoa. André voitti Syksyn sävelen ylivoimaisesti”, Niiniluoto kuvaili tilaisuudessa.

”Laulaminen on parasta, mitä elämässä voi tehdä” sanoo Marita Taavitsainen. Aikoinaan hänet johdattivat musiikin maailmaan muun muassa radiossa soineet ikivihreät sekä musiikkiopiston luokkahuoneista kaikunut äänimaailma.

Taavitsainen on puhunut paljon tangon ja tanssimusiikin tuomasta syvästä terapiasta ihmiseen. Parhaillaan hän kiertää Mikael Konttisen kanssa Sydämeni tango –konserttikiertueella hoivakodeissa ja kertoo, että on ikäihmisille laulaessaan saanut kokea olevansa muistojen välittäjä vuosisadan takaa.

Tangon suurlähettiläs Markus Allan

Helsingissä syntynyt Markus Allan (oik. Hemmi Allan Isberg 1945) aloitti laulajan uransa nuorena. Jo 16-vuotiaana häntä kuultiin laulusolistina Expo-hallissa. Nyt hän on laulanut yhtäjaksoisesti 50 vuotta.

Maarit Niiniluoto kertoi puheessaan, että lapsena Allan oppi jo varhain radiosta 1930-luvun tangon Ruhtinaan viulu, joka on Valto Tynnilän säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama. Tämä klassikkotango on sittemmin kuulunut aina taiteilija Markus Allanin ohjelmistoon ja soi edelleen suomalaisilla tanssilavoilla.

Varhaisista teinivuosistaan laulaja muistaa nähneensä Olavi Virran Korson sirkuksessa, missä tangokuninkaan hymy, sulava olemus, eloisat silmät jäivät ikuisesti mieleen upean äänen lisäksi. Olavi Virran vaikutusta hän luonnehtii maagiseksi.

Teini-iässä 1960-luvun alkupuolella Markus Allan osallistui Suomen Laulumestaruuskilpailuun voittaen miesten sarjan.

Toivo Kärki päätti ottaa ensimmäiset suomalaiset romanilaulajat äänilevylle 1960-luvun alussa. Heitä olivat Taisto Tammi (Lundberg) 1962, Markus Allan 1963 ja Anneli Sari (Lundberg) 1964, kaikki alle 20-vuotiaita.

”1960-luvulla oli niin paljon laulukeikkoja lavoilla kuin vain jaksoi tehdä”, sanoo Markus Allan, joka lauloi niin Olavi Virran kuin oman tangosukupolvensa Taisto Tammen, Esko Rahkosen ja Reijo Taipaleen kanssa. Ilmoille kaikuivatkin sellaiset tangot kuin Sokeripala, Mustalaisen kaipaus ja Kaiken vaihtaisin tangoon.

Vuonna 1985 Markus Allan sai yllättävän soiton uudelta elokuvaohjaajalta Aki Kaurismäeltä. Sen myötä hän on laulanut Veikko Aaltosen elokuvassa Tilinteko sekä Kaurismäen elokuvissa Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä ikivihreitä suomalaisia tangoja. Hän on esiintynyt Sodankylän elokuvajuhlilla, ja yhdeksi kohokohdakseen Allan mainitsee esiintymisen Cannesin elokuvajuhlilla.

”Esiinnyimme avotaivaan alla koko orkesterin kanssa ja lauloin elokuvaväelle sellaisia tangoja kuin Siks oon mä suruinen, Liljankukka, Elämän valtateillä, Kauas pilvet karkaavat. Sen suomalaisempaa ei ohjelmisto olisi voinut olla. Yleisö kuunteli ja tanssi.”

Markus Allanin ura on ollut erittäin monipuolinen ja 2000-luvulla hänestä on tullut eräänlainen suomalaisen tangon suurlähettiläs ulkomailla sekä tangoaiheisissa dokumenttielokuvissa. Tulevan osalta Allanin mielessä ovat uudet suunnitelmat: Tammikuussa hän alkaa taltioida argentiinalaisia tangoja yhdessä lahtelaisten muusikkojen kanssa, Raimo Hastin sovituksina ja Rauli Nordbergin sanoituksin.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Tunnustus Juha Nikulaiselle

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna äänilevytuottaja, tutkija Juha Nikulainen. Palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Kulttuurituottajaksi valmistunut Nikulainen kiinnostui jo varhain musiikin kuuntelusta. Hänellä oli opintojensa myötä määrätietoinen suunnitelma jalostaa musiikkiharrastuksensa ammatiksi: jatkaa musiikin levittämistä laajemmin, paremmilla resursseilla ja ammattitaitoisemmin.

Maarit Niiniluoto totesi puheessaan, että Nikulaisen onnistui tutustua musiikin tekijöihin, levy-yhtiöihin ja muuhun verkostoon jo ammatillisen tiensä alkuvaiheissa.

Uransa aikana Nikulainen on luonut merkittäviä cd-kokoelmia, joista ensimmäisenä ilmestyi Jormas.

”Nikulainen kokosi Jormasia täyspäiväisesti useamman kuukauden ajan, selvitti tarkasti bändin historian, miehistönvaihdokset, levytyskokoonpanot, kappaleiden taustatiedot, haastatteli kymmeniä aikalaisia”, Niiniluoto kuvaili Nikulaisen työskentelyä, johon liittyy tapa perehtyä mahdollisimman syvälle bändin nahkoihin.

Nykyisin Nikulainen julkaisee riippumattomalle vinyylifirmalle Svart Recordsille ainutlaatuisia kokoelmia, joissa musiikillinen skaala on laaja. Levyjen julkaisusta Nikulainen toteaa, ettei ole ns. formaattiuskovainen.

”Cd on varmempi, mutta vinyylissä on tiettyä jännitystä ja syvyyttä enemmän. Enemmän emotionaalista tarttumapintaa”, Nikulainen toteaa.

 

Kuva: Aku Toivonen    

Uusi kirja musiikin tekemisestä vie koulut säveltämisen jäljille

Julkaistu

Uusi 25.11. julkaistava kirja Säveltäjyyden jäljillä – musiikintekijät tulevaisuuden koulussa rohkaisee tuomaan musiikin luovan tekemisen koululuokkiin. Kirjan ovat kirjoittaneet tutkijatohtori Heidi Partti ja musiikkitoimittaja Anu Ahola ja se on tehty yhteistyössä Teoston, ArtsEqual-hankkeen sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.

Tutkimusten mukaan suomalaisilla musiikintunneilla soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia aktiivisesti ja monipuolisesti. Omia sävellyksiä, sovituksia tai improvisaatioita luokkahuoneissa ei silti juurikaan tehdä, vaikka musiikin luova tekeminen on sisältynyt valtakunnallisiin opetussuunnitelmateksteihin jo vuosikymmeniä.

”Kirja lähti liikkeelle siitä ihmetyksestä, miten jopa musiikin aktiiviharrastaja voi kulkea halki suomalaisen musiikkikasvatusjärjestelmän ammattilaisuuteen saakka säveltämättä koskaan omaa musiikkia. Vaikka opetussuunnitelmassa korostetaan luovuuden merkitystä, luokkahuoneiden arjessa lasten omalle musiikilliselle keksinnälle on vain vähän tilaa”, Heidi Partti taustoittaa.

Voiko kuka vain säveltää omia lauluja ja miten se onnistuu?

Säveltäjyyden jäljillä -kirjassa pohditaankin muun muassa sitä, kuka voi ja saa säveltää musiikkia.

”Tavoitteenamme on rohkaista ja innostaa opettajia kokeilemaan säveltämistä, sanoittamista ja luovuutta koululuokassa ja madaltaa kynnystä itse tekemiseen. Samalla haluamme omalta osaltamme viedä päättäjille viestiä siitä, miten tärkeää on varmistaa, että opettajilla on tarvittavat taidot ja resurssit musiikin luovan tuottamisen opetukseen”, kertoo Anu Ahola.

”Kirjassa tuuletetaan perinteisiä asenteita musiikin tekijyyteen. Lähestymme säveltämistä toimintana, joka on, tai ainakin pitäisi olla, kenen tahansa ulottuvilla. Kyse on siis myös tasa-arvosta, siitä, onko kaikilla oppilailla mahdollisuus aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen”, Heidi Partti painottaa.

Kirja liittyy osaltaan ArtsEqual-hankkeeseen, jossa tutkitaan taiteen mahdollisuuksia lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Samalla kirja pyrkii tukemaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman tavoitteita, joiden mukaan luovat työtavat, monipuoliset käytännöt ja yhteistyö nousevat musiikkikasvatuksessa yhä merkittävämpään asemaan musiikin esittämisen ja kuuntelun rinnalle.

Taustalla Teoston BiisiPumppu-projekti

Kirjan pohjana toimi Teoston BiisiPumppu-kouluprojekti, jossa musiikin tekijät jalkautuivat kouluihin ja auttoivat yhteistyössä opettajien kanssa oppilaita tekemään omaa musiikkia osana musiikin ja äidinkielen tunteja. Projektin aikana pyrittiin löytämään ja kehittelemään uusia tapoja opettaa musiikin luovaa tekemistä luokkahuoneympäristössä.

”Projektissa tehtyjä havaintoja ja saatuja oppeja haluttiin hyödyntää mahdollisimman laajasti. Nyt julkaistavan kirjan muodossa musiikin tekijöiden ja opettajien oivallukset ja hyvät käytännöt voidaan jakaa kouluihin ympäri Suomen”, Teoston Tekijät ja kustantajat -ryhmän päällikkö Sirke Salovaara sanoo.

”Parhaassa tapauksessa pystymme tarjoamaan opettajille inspiraatiota ja ideoita siihen, miten musiikin tunneilla on mahdollista luoda omia teoksia. Tätä kautta saamme toivottavasti pitkällä tähtäimellä myös uusia musiikintekijöitä”, Salovaara jatkaa.

Kirjasta julkaistaan sekä painettu että sähköinen versio. Kirjan sähköistä versiota voi ladata maksutta täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169020

Kirjan julkaisutilaisuus 25.11. Musiikkitalossa

Kirja julkaistaan 25.11. Uudistuva musiikkikasvatus, toimijuus ja tasa-arvo -seminaarin yhteydessä Helsingin Musiikkitalossa. Julkaisutilaisuudessa järjestetään klo 14.15–15.15 paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa ovat tuottaja ja lauluntekijä Jukka Immonen, musiikinlehtori Tuomas Sidoroff, musiikkikasvattaja-tutkija ja lauluntekijä Anna Kuoppamäki sekä kirjan kirjoittajat Heidi Partti ja Anu Ahola. Lisäksi tilaisuudessa nähdään säveltäjien videotervehdys Niinistön koulun oppilailta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siihen voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://fisme.fi/wp-content/uploads/2016/11/Fisme_ohjelma_161125.pdf

Löydä Co-Write-kaveri! Uusi ryhmä Facebookissa vain Elvisin jäsenille

Julkaistu

Etsitkö säveltäjää sanoituksillesi, sanoituksia säveliisi, träkkäyksen biisiaihioosi tai haluaisitko kokeilla tehdä uuden biisin alusta asti jonkun kanssa? Uudessa ryhmässä voit etsiä ja löytää itsellesi co-write -kumppaneita! Ryhmän jäsenet ovat Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n jäseniä, eli ammattimaisesti toimivia musiikintekijöitä. Ryhmän löydät Facebookista https://www.facebook.com/groups/1232330190153148/

OHJEET
1. Julkaise ryhmän seinällä ja kerro lyhyesti, kuka olet, mitä teet tai haluaisit tehdä. 
2. Liitä julkaisuun linkki mahdolliseen työnäytteeseen.
3. Voit halutessasi linkittää tai julkaista myös materiaalia, johon etsit tekijää (esim. teksti ilman säveltä) tai sparrausapua. 
4. Sopikaa keskenänne työtavoista, ajoista ja paikoista.

Kehotamme tekijöitä sopimaan biisin jako-osuudet heti yhteistyön alettua.

Ryhmää hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Ryhmä on tarkoitettu vain Elvis ry:n jäsenille.

 

Uusi jäsenetu! Yövy huoneistohotellissa alennettuun hintaan

Julkaistu

Etu Elvis ry:n jäsenille – majoitu 10% edullisemmin

Forenom on suomalainen majoitusalan yritys, jolla on Suomessa huoneistohotelleja Helsingissä kaksi (Kamppi & Herttoniemi), Espoossa (Leppävaara), Lahdessa, Oulussa, Raahessa ja Tampereella. Kohde-esittelyt: https://forenom.fi/aparthotels

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n jäsenenä saat 10% alennuksen jo muutoinkin edullisista majoitushinnoista.

Varausohjeet

  • Etu koskee ainoastaan verkkovarauksia, eli osoitteessa www.forenom.fi tehtyjä varauksia
  • Ensimmäinen varauskerta edellyttää lyhyen kirjautumistunnusten luomisen
  • Antamalla varauksen yhteydessä kampanjakoodin ”ELVIS” saat 10 % alennuksen hinnasta (Aparthotellit)
  • Varaukset ovat muuten 100 % sitovia, mutta lisäämällä Flex Joustoturvan varauksellesi voit vielä peruuttaa tai muuttaa (Joustoturvan hinta ainoana kulunasi) varaustasi majoituksen alkamista edeltävänä työpäivänä klo 16.00 saakka
  • Varaukset maksetaan varauksen yhteydessä: Visa, Mastercard tai suomalainen verkkopankki
  • Alennus tulee automaattisesti näkyville 
  • Lisäohjeet

 

MES-työskentelytuen kriteereitä muutettu – nyt kannattaa hakea!

Julkaistu

MESin työskentelytukea voi nyt hakea ja saada myös sellaiseen säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, jonka julkaisukohde ei ole tiedossa. 

Tämä päätös on hyvin käytännönläheinen: kevyen musiikin alalla luovaa työtä tehdessä on hyvin harvoin varmuutta siitä, mikä on työskentelyn lopputuloksen julkaisuosoite – puhumattakaan siitä, että kyseessä olisi niin sanottu varma tilaus. Musiikintekijän ammattimaisuuden arviointi tapahtuu näissä tapauksissa pääasiassa hakijan aiemman työskentelyn perusteella.

Seuraava MES-työskentelytuen hakuaika umpeutuu 15.11. 

Taideneuvosto valitsi uudet jäsenet taidetoimikuntiin kaksivuotiskaudelle 2017-18

Julkaistu

Seitsemässä valtion taidetoimikunnassa aloittaa ensi vuoden alusta 75 asiantuntijajäsentä. Alueellisissa taidetoimikunnissa on 112 jäsentä. Kaikkien toimikuntien puheenjohtajat ovat taiteilijataustaisia.

 

Taideneuvosto pyysi ehdotuksia yli 800 taholta, muun muassa taiteen alan järjestöiltä, korkeakouluilta ja maakuntaliitoilta.

 

Ensi vuoden alusta aloittavat toimikunnat ovat yhtä laaja-alaisia kuin nykyiselläkin kaudella. Esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen sekä performanssi- ja esitystaiteen apurahoista ja palkinnoista. Visuaalisten taiteiden toimikunta päättää kuva- ja valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista ja palkinnoista. Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta päättää elokuva-, media- sekä valo- ja äänitaiteen apurahoista ja palkinnoista.

 

”Taiteenalakohtainen vertaisarviointi turvataan hyödyntämällä asiantuntemusta yli toimikuntarajojen. Lisäksi ehdotettuja mutta toimikuntien ulkopuolelle jääneitä asiantuntijoita on tarkoitus saada mukaan hakemusten arviointiin”, toteaa taideneuvoston puheenjohtaja Risto Ruohonen.

 

Taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunnan puheenjohtajaksi taideneuvosto nimesi valokuva- ja kuvataiteilija Marja Helanderin. Toimikunnan muut jäsenet taideneuvosto nimeää ensi vuoden alussa, kun muut toimikunnat ovat järjestäytyneet. Jäsenistä kuusi tulee olemaan muiden valtion taidetoimikuntien puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia ja kaksi alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia. Toimikunta päättää liikkuvuus-, monikulttuurisuus- ja monialaisista apurahoista.

 

Taideneuvosto ja taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Toimikunnat päättävät vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla alallaan ja alueellaan. Toimikunnat jakavat apurahoja ja palkintoja vuositasolla yhteensä 21,7 miljoonaa euroa. Niiden suorassa päätösvallassa on 64 % Taiken 34 miljoonan euron kokonaistuesta taiteelle ja kulttuurille. Lisäksi ne arvioivat viraston päätösvallassa olevat yhteisöjen avustushakemukset.

 

Valtion taidetoimikunnat:

 

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Tarja Tuupanen, korutaiteilija, Lappeenranta

Jäsenet:

Pentti Kareoja, arkkitehti, professori, Helsinki

Niina Kilpelä, arkkitehti, Helsinki

Juuso Koponen, informaatiomuotoilija, Helsinki

Kimmo Lintula, arkkitehti, professori (adjunct.), Helsinki

Eero Lintusaari, taidekäsityöläinen, korutaiteilija, Tuusula

Päivi Meuronen, sisustusarkkitehti SIO, Helsinki

Saara Repo, arkkitehti, Kuopio

Mariana Salgado, vanhempi tutkija, Helsinki

Vesa Varrela, muotoilija, lasitaiteilija, Tampere

 

Audiovisuaalinen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Dag Andersson, verksamhetsledare, Kimito

Jäsenet:

Simo Alitalo, äänitaiteilija, Turku

Joonas Berghäll, elokuvaohjaaja, Helsinki

Tellervo Kalleinen, taiteilija, Helsinki

Mia Kivinen, valosuunnittelija, kuraattori, Helsinki

Hanna Maylett, elokuvaohjaaja, Espoo

Leena Perälä, elokuvasihteeri, Lahti

Miia Rinne, mediataiteilija, Helsinki

Mika Ronkainen, elokuvaohjaaja, Oulu

Sami van Ingen, kuvataiteilija, Helsinki

Sari Väänänen, toiminnanjohtaja, Helsinki

 

Esittävien taiteiden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Kirsi Monni, professori, Helsinki

Jäsenet:

Mikael Aaltonen, tuottaja, Helsinki

Kimmo Hietanen, sirkustaiteilija, Helsinki

Saara Juvonen, kulttuurituottaja, Helsinki

Aino Kivi, teatteriohjaaja, Joensuu

Taina Kopra, sirkustirehtööri, ohjaaja, Tampere

Antti Mattila, lavastaja, Helsinki

Reetta Ristimäki, oopperalaulaja, näyttelijä, Helsinki

Lotta Skaffari, asiamies, Tampere

Joachim Thibblin, teatterinjohtaja, Paattinen

Johanna Tuukkanen, taiteellinen johtaja, performanssitaiteilija, Kuopio

Vesa Tapio Valo, dramaturgi, ohjaaja, Helsinki

 

Kirjallisuustoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Tomi Kontio, kirjailija, Helsinki

Jäsenet:

Kristiina Drews, kääntäjä, Helsinki

Anneli Kanto, kirjailija, käsikirjoittaja, Tampere

Satu Koho, kirjallisuuden tutkija, toimittaja, Oulu

Jussi Ojajärvi, kirjallisuuden lehtori, dosentti, Oulu

Jusa Peltoniemi, dramaturgi, kirjailija, Fiskars

Alexandra Salmela, kirjailija, Tampere

Peter Sandström, författare, journalist, Åbo

Mikaela Stömberg-Schalin, författare, Borgå

Esko-Pekka Tiitinen, kirjailija, Joensuu

Sisko-Tuulikki Toijonen, toimittaja, Tampere

 

Musiikkitoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Kimmo Hakola, säveltäjä, Helsinki

Jäsenet:

Jaana Haanterä, viulisti, kapellimestari, Tampere

Sanna Kurki-Suonio, muusikko, Espoo

Maija Kylkilahti, apulaisintendentti, Lahti

Mats Liljeroos, musikvetare, Helsingfors

Marouf Majidi, muusikko, Helsinki

Esa Nieminen, kapellimestari, säveltäjä, Espoo

Markku Ollila, rehtori, Pori

Jenny Robson, muusikko, Espoo

Outi Tarkiainen, säveltäjä, Rovaniemi

 

Taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Marja Helander, valokuva- ja kuvataiteilija, Helsinki

Jäsenet:

Kuuden valtion taidetoimikunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kahden alueellisen taidetoimikunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jotka nimetään myöhemmin.

 

Visuaalisten taiteiden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Veli Granö, valokuvataiteilija, Porvoo

Jäsenet:

Terhi Ekebom, kuvittaja, sarjakuvataiteilija, Helsinki

Maria Hirvi-Ijäs, kriitikko, tutkija, Helsinki

Minna Henriksson, taiteilija, Helsinki

Villu Jaanisoo, kuvanveistäjä, Pirkkala

Aimo Katajamäki, kuvittaja, kuvataiteilija, Helsinki

Laura Köönikkä, kuraattori, Helsinki

Anni Leppälä, valokuvataiteilija, Helsinki

Ismo Luukkonen, valokuvataiteilija, Turku

Pekka Paikkari, kuvanveistäjä, muotoilija, Sipoo

Kari Södö, kuvataiteilija, Oulu

Anne Tamminen, kuvataiteilija, Hämeenlinna

 

Alueelliset taidetoimikunnat:

Etelä-Savon taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Anne Leinonen, kirjailija, Otava

Jäsenet:

Katriina Honkanen, teatterinjohtaja, Vantaa

Nikke Isomöttönen, orkesterin intendentti, Mikkeli

Kirsti Kovanen, arkkitehti, Mikkeli

Jarkko Liutu, kuvataiteilija, Savonlinna

Eino Logren, kanttori-urkuri, Punkaharju

Riitta Turunen, tekstiilitaiteilija, Varistaival

 

Hämeen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Mia Mironoff, tanssitaiteilija, Lahti

Jäsenet:

Risto Autio, näyttelijä, käsikirjoittaja, Hämeenlinna

Tapani Bagge, kirjailija, Hämeenlinna

Tuija Lampinen, taidemaalari, Riihimäki

Kirsti Nenye, valokuvataiteilija, Lahti

Simo Ripatti, kuvataiteilija, Turenki

Tiina Salmi, kuvataiteilija, Lahti

Esa Vienamo, etnomusikologi, Parola

Timo Väänänen, muusikko, Lahti

 

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Petteri Ikonen, kuvataiteilija, koulutusalajohtaja muotoilu, Kotka/ Vantaa

Jäsenet:

Mikko Holm, korutaiteilija, Lappeenranta

Annukka Järvi-Herlevi, kirjailija, kriitikko, Reitkalli

Mika Kallio, muusikko, Kouvola

Sanna Kemppainen, näyttelijä, Lappeenranta

Susanna Kivinen, tanssinopettaja, Lappeenranta

Tiina Luhtaniemi, teatterinjohtaja, Jyväskylä / Kouvola

Markku Metso, graafinen suunnittelija, kuvittaja, Koria

 

Keski-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Tuukka Toijanniemi, valo-ja äänisuunnittelija, Jyväskylä

Jäsenet:

Miia Elivuo, tanssipedagogi, tanssija, Jyväskylä

Pirjo Hassinen, kirjailija, Jyväskylä

Janne Heinonen, elokuvaohjaaja, Saarijärvi

Marko Hämäläinen, valokuvataiteilija, Muurame

Teija Isohauta, freelancertutkija ja – kuraattori, Korpilahti

Jouni Koskimäki, lehtori ja muusikko, Jyväskylä

Virpi Lehto, kuvataiteilija, Joutsa

 

Lapin taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Liisa Penttilä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi

Jäsenet:

Antti Haase, elokuvaohjaaja, Tornio

Risto Immonen, kuvanveistäjä, Muurola

Tenka Issakainen, kriitikko, Rovaniemi

Tanja Kavasvuo, intendentti, Kemi

Tomi Knuutila, digitaalisen median lehtori, Rovaniemi

Anna Laakso, pianisti, Rovaniemi

Maarit Magga, Duodjin maisteri, Palojoensuu

Jussi Siirilä, kirjailija, Kemi

 

Pirkanmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Antti Haapio, valokuvauksen lehtori, Tampere

Jäsenet:

Anna Angervo, viulisti, Vesilahti

Kari Aronpuro, kirjailija, Tampere

Sirpa Joenniemi, kuvataideintendentti (eläk), Tampere

Jaana Kari, tuottaja, Valkeakoski

Anna Elina Lyytikäinen, näyttelijä, ohjaaja, Tampere

Mia Manner, korumuotoilija, kultaseppä, Nokia

Mikko Metsähonkala, arkkitehti, Tampere

Miika Riekkinen, tanssin lehtori, Tampere

 

Pohjanmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Hannah Kaihovirta, kuvataiteilija, tutkija, Vaasa

Jäsenet:

Liisu Aurasmaa, näyttelijä, Seinäjoki

Mervi Heikkilä, kirjailija, Ylistaro

Teemu Hirvilammi, arkkitehti, Seinäjoki

Niina Kiprianoff, orkesterimuusikko, pedagogi, Nurmo

Jyrki Portin, valokuvataiteilija, Kokkola

Riku Riippa, kuvanveistäjä, Kälviä

Dennis Rundt, författare, chefredaktör emeritus, Kristinestad

Annika Sillander, toiminnanjohtaja, Maalahti

 

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Ulla Mäkinen, tanssin koulutuksen johtaja, Outokumpu

Jäsenet:

Anneli Hynninen, musiikkipedagogi, Joensuu

Aino Kivi, teatteriohjaaja, Joensuu

Jokke Saharinen, kuvataiteilija, kriitikko, Joensuu

Pentti Stranius, kirjailija, Lieksa

Outi Särkikoski, kuvataiteilija, Joensuu

Harri Turunen, kuvanveistäjä, Joensuu

 

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Petri Kauppinen, tanssitaiteilija, koreografi, Oulu

Jäsenet:

Helena Kaikkonen, kuva- ja tekstiilitaiteilija, Oulu

Leo Karsikas, kuvanveistäjä, Kajaani

Tapio Lappalainen, säveltäjä, Haapajärvi

Arja-Liisa Räisänen, toiminnanjohtaja, Oulu

Ulla Schroderus, ohjaaja, Suomussalmi

Jussi Valtakari, taidemaalari, kuvanveistäjä, Taivalkoski

Pauliina Vanhatalo, kirjailija, Raahe

Maria Viitasaari, säveltäjä, musiikinopettaja, Oulu

 

Pohjois-Savon taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Matti Kaarlejärvi, lausuntataiteilija, Kuopio

Jäsenet:

Maarit Hakkarainen, taideasiantuntija, Kuopio

Tatu-Pekka Kekäläinen, kirjailija, Kuopio

Pekka Laasonen, teatterinjohtaja, Kuopio

Pentti Otsamo, sarjakuvataiteilija, Maaninka

Eeri Pihlajakari, tanssin opettaja, Kortejoki

Mari Piipponen, arkkitehti, Kuopio

Satu Vihavainen, oopperalaulaja, Helsinki

 

Satakunnan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Angelika Meusel, näyttelijä, Pori

Jäsenet:

Maija Anttila, arkkitehti, Kankaanpää

Tapio Haapala, kuvataiteilija, Kokemäki

Tapio Koivukari, kirjailija, Rauma

Heli Latvala, tuottaja, Pori

Markku Ollila, rehtori, Pori

Jenny Valli, museonjohtaja, Rauma

 

Uudenmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Hanna Weselius, yliopiston lehtori, valokuvataiteilija, Helsinki

Jäsenet:

Jouko Aaltonen, elokuvaohjaaja, tuottaja, Helsinki

Marko Alastalo, taiteilija, Vantaa

Annina Holmberg, kirjailija, Helsinki

Kristiina Louhi, kuvittaja, lastenkirjailija, Järvenpää

Hannele Niiranen, tanssitaiteilija, Helsinki

Dan Palmgren, bildkonstnär, Helsingfors

Petr Potchinchtchikov, tuottaja, yrittäjä, Helsinki

Silja Puranen, kuvataiteilija, Tuusula

Leena Rapola, näyttelijä, Helsinki

Jolin Slotte, författare, Sjundeå

Hannu Tolvanen, erikoissuunnittelija, Helsinki

 

Varsinais-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:

Matti Tainio, kuvataiteilija, Kaarina

Jäsenet:

Jukka Aaltonen, teatterinjohtaja, Turku

Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku

Emilie Gardberg, intendentti, Salo

Sade Kahra, valokuvataiteilija, Turku

Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, Turku

Niina Repo, kirjailija, Turku

Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä, Salo

Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio

 

Lisätietoja: 

Taideneuvoston puheenjohtaja Risto Ruohonen, yhteydenotot viestintäpäällikkö Eija Ristimäen kautta, p. 0295 330 722, eija.ristimaki@taike.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.