The House of Songsiin, THOSiin, Teksasiin lähtijät vuodelle 2019 on valittu. Seuraavat henkilöt pääsevät matkaan Suomen Musiikintekijöiden tukemana:
- Sirja Puurtinen
- Judith Regwan
Onnittelut lähtijöille!
Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Antti Ketoselle ja Dallapé-orkesterin Juha Hostikalle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot
Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä.
”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.
Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin.
”Dallapén soundi on säilynyt maagisena”
”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.
Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin.
Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.
Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.
Tunnustus Ari Hakuliselle
Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen.
Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956.
Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.
Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna
Paremmaksi neuvottelijaksi -seminaari
Lottaliina Pokkinen piti Musiikintekijöiden päivänä 30.10.2018 seminaarin otsikolla Paremmaksi neuvottelijaksi. Lottaliina Pokkinen on juristi, ammattineuvottelija ja tietokirjailija, joka auttaa työkseen luovan alan ammattilaisia sekä Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä että oman yrityksensä Lehtinen Legal Oy:n kautta. Lottaliinan tietokirja ”Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille” julkaistiin viime syksynä.
Seminaarissa käsitellään seuraavia aiheita: Miten neuvotteluihin kannattaa valmistautua? Miten välttää ”hankalan tyypin” maine? Miten puhua rahasta? Asiantuntijan johdolla perehdytään siihen, miten luovan alan tekijä voi parantaa omaa neuvotteluosaamistaan ja -asemaansa. Seminaarin oppien avulla saat käyttöösi ”työkalupakin”, josta saat apua tuleviin neuvotteluihisi.
Vuoden lastenmusiikintekijä 2018 on Orffit
Suomen Musiikintekijät perusti ammattilaisraadin, joka valitsi Vuoden lastenmusiikkitekijän palkinnon saajan. Raati kuvailee voittajaa, lastenmusiikkiyhtyen Orffitia näin:
”Voittaja on ollut laadukkaan, älykkään ja hauskan lastenmusiikin asialla jo vuodesta 1994. Ansiokkaan tekstin tuottamisen ja kekseliään sävelkynän ansiosta näitä lauluja tykkää kuunnella aikuinenkin. Huomionarvoista on myös ennakkoluuloton asenne soittamiseen ja erilaisiin soittimiin. Tämän porukan keikoilla on yksinkertaisesti hauskaa ja kaikesta näkyy, että hommia tehdään suurella sydämellä.”
Kimmo Ojala, Matti Pollari ja Hannu Sepponen on yhtä kuin Orffit. Yhtye on ollut toiminut jo vuodesta 1996.
Katso Super Janne & Musiikintekijät -podcast – vieraana Yona!
Kuuntele, mitä Yona kertoo urastaan.
Tutkimus: pohjoismaisista kuluttajista jo 90 % käyttää musiikin suoratoistopalveluita, maksuttomat palvelut käytetyimpiä
Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:
- Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
- Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
- Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
- Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
- Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
- Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018. Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.
Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia
Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.
Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).
Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %). Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.
Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.
Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa
Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).
YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.
Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit
Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.
Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.
Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen
58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.
Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi
Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.
HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.
Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018
Musiikintekijöiden rahastosta myönnettiin ensimmäistä kertaa täysimääräisenä 12 000 euron arvoinen Erityisstipendi
Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä yhteensä 48 musiikintekijälle. Työskentelystipendejä myönnettiin 28, Hankintastipendejä 12 ja Reissustipendejä 7. Näiden stipendien summat vaihtelivat 750-2500 euron välillä.
”Jälleen suurin paine oli selkeästi työskentelytuen puolella. On hienoa huomata, että Musiikintekijöiden rahasto on löydetty relevanttina tukikanavana – siitä todisteena kierroksesta toiseen korkeana pysyvät hakemusmäärät”, toteaa Jari Eskola, Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja.
Ensimmäistä kertaa myönnettiin myös täysimääräisenä 12 000 euron Erityisstipendi. Sen sai Hannu ”Tuomari” Nurmio kalevalaiseen runouteen liittyvään projektiinsa.
”Olen lanseerannut projektin, epäviralliselta nimeltään Kalevala 2000-luvulle. Tarkoitus on tsekata mitä siitä skenestä – mukaanlukien tietysti koko vanha tallennettu kansanrunous – saisi revittyä irti nykyaikana. Olemme perustaneet KalevalaFest -yhdistyksen jossa on mukana myös Juha Hurme teatteriohjaajana ja -kirjailijana. Emme kumartele kuvia, emmekä niinkään tutki historiaa tai kansatiedettä vaan haluamme tietää voiko se, ja sen inspiroimana tehty uusi materiaali oikeasti kiinnostaa meitä ja laajempaakin yleisöä. Järjestämme ensimmäiset festarit Helsinkiin ensi vuonna ja ehkä myös sarjan klubikeikkoja, joissa esiintyy muusikoita ja näyttelijöitä, jotka haluavat esitellä tuoreita näkökulmia teemaan. Tarkoitus on resurssien rajoissa jatkaa ja laajentaa toimintaa tulevina vuosina”, kertoo Hannu ”Tuomari” Nurmio Erityisstipendin projektistaan ja toteaa voivansa sen avulla keskittyä aiheeseen laajemmin kuin muuten olisi ollut mahdollista.
Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2019.
Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.
www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi
Suomen Musiikintekijät tukee UMO:n Kauan eläköön UMO -Mesenaattikampanjaa
UMO:n vuonna 1976 perustettu orkesteri on kotimaisessa big band – ja jazz-kentällä käsite. UMO:n 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen esittäen monipuolista ohjelmistoa aina jazzista souliin ja klassiseen musiikkiin.
UMO:n taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään haastava. Taustalla ovat muun muassa leikkaukset orkesterin saamassa julkisen rahoituksen tuessa. UMO:n toiminnan jatkuvuus on nyt kriittisessä vaiheessa, sillä Helsingin kaupunki on nimennyt selvitysmiehen tutkimaan orkesterin toiminnan jatkumisen mahdollisuuksia.
– UMO on suomalaisessa musiikkikentässä merkittävä toimija. Nyt rahoitus kattaa vain perustoiminnan ylläpidon, eikä UMO:lla ole mahdollisuuksia esimerkiksi tilata uusia sävellysteoksia. Muun muassa näistä syistä koimme tärkeäksi lähteä tukemaan Kauan Eläköön UMO -kampanjaa 2000 eurolla, kertoo Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.
– UMO:n merkitys suomalaisille musiikintekijöille ja erityisesti uusille musiikillisille avauksille on korvaamaton. Osallistumalla Mesenaattikampanjaan haluamme osoittaa tukemme UMO:lle. Samalla haluamme muistuttaa UMO:n omistajalle, eli Helsingin kaupungille, kuinka tärkeää on varmistaa UMO:n elinvoimaisuus tulevaisuudessakin, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen.
Mesenaattikampanjan rinnalla UMO järjestää Kauan eläköön UMO! -tukikonsertin maanantaina 29.10.2018 Finlandia-talolla. UMOn solisteina konsertissa vierailevat muiden muassa Anna Puu, Paleface, Jimi Tenor, Samit Pitkämö ja Saari, Aija Puurtinen, Higher Ground Vocals, Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Jukka Eskola, Jaakko Kuusisto, Kerkko Koskinen sekä bigbandillinen entisiä umolaisia, mm. Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti, Jukkis Uotila, Pekka Sarmanto ja Pentti Lahti.
Konserttiliput ovat myynnissä Ticketmasterissa ja Mesenaattikampanjassa.
Suomen Musiikintekijät ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä.
musiikintekijat.fi
Top 20 – Future Hitmakers -kurssi
Vuoden 2019 kurssilla tunnetut musiikintekijät kuten Saara Törmä, Lasse Kurki ja Tiina Vainikainen (Top20 -kurssilainen 2016) kertovat omista työskentelytavoistaan, omien biisiensä synnystä ja urapolustaan.
Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat Miika ”Särre” Särmäkari (Rutilus Musiikkimedia Oy), Tom Frisk (Kaiku Songs) ja Jenni Kivikoski (Sony Music Entertainment Finland) valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.
Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.
Vuoden 2019 kurssilla on aiempiin vuosiin verrattuna yksi kurssikerta enemmän. Huhtikuun kurssikerralla Jurek Reunamäki ja Jonas Olsson purkavat tuottamansa hittibiisin osiin, sanallisesti ja ihan käytännön esimerkein.
Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana. Grind Studiosilla tapahtuvan studiopäivän mentorina toimii juuri Teosto 90 -tunnustuspalkinnon saanut Risto Asikainen.
Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.
Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.
Hakulomake ja lisätiedot Teoston sivuilla.
Katso Top 20 – Future Hitmakers -video!
Risto Salminen Teoston toimitusjohtajaksi
”Ristolla on valmiina laajat toimialaverkostot Suomessa ja Euroopassa sekä vankka kokemus ja näkemys musiikin tekijänoikeuksien tehokkaasta hallinnoinnista. Halusimme toimitusjohtajan vaihdoksella hakea Teostolle uutta suuntaa ja uudenlaisia toimintatapoja. Uskon, että Riston erinomainen kokemus alalta yhdistettynä hänen haluunsa uudistaa toimintaa ja tehdä rohkeita avauksia, antavat erinomaisen lähtökohdan tulevaisuuden Teoston kehittämiseen”, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi kommentoi nimitystä.
Tavoitteena joustavat palvelut ja toimivat musiikkimarkkinat
Toimitusjohtajaksi nimitetty Risto Salminen näkee Teoston toiminnan olevan murrosvaiheessa.
”Musiikki- ja sisältömarkkinat ovat sirpaloituneet samalla kun musiikkia kulutetaan ja kuunnellaan enemmän kuin koskaan. Musiikintekijöiden ja -kustantajien kannalta tämä on tarkoittanut sitä, että heidän tulonsa ja korvauksensa ovat pieninä puroina maailmalla ja hankalasti hallittavissa. Teostolla on 90 vuoden kokemus oikeuksien hallinnasta. Uskon, että tämän vankan kokemuksemme ja asiantuntemuksemme sekä kansainvälisen verkostomme turvin olemme tulevaisuudessakin musiikin tekijöille ja kustantajille paras kumppani huolehtimaan heidän musiikin käytön korvauksistaan. Samalla pirstaleinen ja digitalisoituva markkina kirittää meitä kehittämään omaa toimintaamme entisestään”, Risto Salminen sanoo.
”Teoston vahvuus on musiikin tekijänoikeuksien ensiluokkainen osaaminen. Meillä on asiantunteva henkilöstö ja repertoaarissamme Suomen parhaat musiikkisisällöt. Uskon, että menestyksemme avain ja tulevaisuuden kilpailuetu on aktiivinen toiminta musiikkialan verkostoissa ja niiden hyödyntäminen asiakkaidemme parhaaksi. Kaiken keskiössä on se, että tarjoamme ajassa kiinni olevia ja joustavia palveluita asiakkaillemme”, Salminen arvioi.
Teosto
Musiikintekijät ja kustantajat perustivat Teoston vuonna 1928. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. Näin olemme tehneet jo 90 vuotta. Rakkaudesta musiikkiin.
Teosto edustaa 33 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2017 musiikintekijöille ja -kustantajille musiikinkäyttökorvauksia 59,8 miljoonaa euroa.