EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Julkaistu

Hakijoita oli 237 kpl. 27 apurahaa, suuruudeltaan 1.000 – 2.000 euroa myönnettiin mm. seuraaville.

 Merita Berg, Esa Eloranta, Pauli Hanhiniemi, Heimo Hatakka, Antti Hermaja, Suvi Isotalo, Jukka Itkonen, Timo Kiiskinen, Maritta Kuula, Jooel Laakkonen, Maija Lehtinen, John-Peter Lemström, Tuomas Logrén, Hilkka Louhivuori, Matti Pitkänen Sofi Meronen, Iisa Pajula, Mari Rantasila, Jussi Rasinkangas, Rasmus Soini, Aki Rissanen, Fanni Sjöholm, Jere Valkonen, Piia Viitanen.

Apurahoina jaettu summa 51.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin UMO Jazz Orchestran taiteelliselle tiimille

Julkaistu

Uuden Musiikin Orkesteri UMO on Suomen ainoa täyspäiväinen ja julkisrahoitteinen jazzmusiikkia esittävä yhtye. UMO:a on viime aikoina vaivanneet taloudelliset haasteet. Tästä huolimatta UMO on kuitenkin tarjonnut yleisölle jatkuvasti vaihtelevia, monipuolisia ja korkealaatuisia konserttielämyksiä. Lisäksi muusikoiden sekä säveltäjien näkökulmasta UMO:n koulutuksellinen ja työllistävä asema on ollut merkittävä jo vuosikymmenien ajan.

”llman UMO:n kaltaista opinahjoa olisi suomalaisen jazzmuusikkouden yleinen taso eittämättä tuntuvasti heikompi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, säveltäjä Pessi Levanto. Hän täsmentää, että vaikka taloudellisiin haasteisiin on toistaiseksi löytynyt ratkaisu, on huomionosoitus tarpeen.

”Kiitos UMO:lle, jonka ainutlaatuinen asema suomalaisena jazzmusiikin instituutiona ja opinahjona on merkittävä. Kunnioitamme myös sitä sitkeyttä, jolla orkesterilaiset ovat vaikeuksista huolimatta jatkaneet inspiroitunutta yleisötyötä ja jazzperinteen vaalimista”, Levanto sanoo.

”UMO:n taiteellinen tiimi on otettu kunniamaininnasta.

”Saamamme kunniamaininta tuntuu erityisen hyvältä juuri nyt, koska jo jonkin aikaa jatkunut epävarmuuden tila UMO:n tulevaisuudesta on asettanut haasteita taiteellisen sisällön laadukkaalle toteutumiselle. Hankalista ajoista huolimatta olemme tässä nähtävästi onnistuneet, mutta emme pelkästään suunnittelijoina vaan koko UMO-organisaationa”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen. Kiitos kuuluu hänen mukaansa myös muusikoille ja musiikintekijöille.

”Haluamme erityisesti kiittää kaikkia UMOlle musiikkia säveltäneitä ja sovittaneita taiteilijoita. Loppujen lopuksihan musiikin henkeen ja toteutumiseen eniten vaikuttavat muusikoiden luovuus ja heidän yhteissoittonsa, mutta myös heille kirjoitetun musiikin laatu ja taiteellinen syvyys”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.


Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

Lisätietoja

Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8999

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Apocalyptica Agencylle

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin tänään Apocalyptica Agency Oy:lle pitkäjänteisestä panostuksesta suomalaisen musiikin vientiin sekä uraauurtavista ja genrerajoja ylittävistä avauksista. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna neljättä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa ja osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Vuonna 1993 aloittanut Apocalyptica (nykykokoonpanossaan Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja Mikko Sirén) on tehnyt vaikuttavaa kansainvälistä uraa rockin, metallin ja klassisen musiikin välimaastossa jo kolmella eri vuosikymmenellä. Apocalyptican debyyttilevy Plays Metallica by Four Cellos julkaistiin vuonna 1996 ja tähän päivään mennessä se on myynyt maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta. Levyn 20-vuotisjuhlan kunniaksi tehty kiertue käsitti yli 170 konserttia.

Alkujaan Metallica-yhtyeen kappaleiden selloversioinneista tunnetuksi tullut yhtye alkoi jo toisella albumillaan esittää omia sävellyksiään. Apocalyptican 22-vuotisen olemassaolon aikana sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta ja se on soittanut yli tuhat konserttia ympäri maailman. Lisäksi Apocalyptica on vuosien varrella kiertänyt Avanti!-orkesterin kanssa, tehnyt lukuisia tilaustöitä kuten Indigo-oopperan Suomen Kansallisoopperalle, Richard Wagner -juhlakonsertin Wagner Reloaded yhdessä koreografi Gregor Seyffertin kanssa sekä säveltänyt musiikkia elokuviin, peleihin ja muihin projekteihin. Apocalyptican albumeilla on kuultu vierailevia laulajia ja muusikkoja rockyhtyeistä kuten Slipknot, Rammstein, Slayer ja Sepultura.

Apocalyptica pitää musiikillisen rimansa korkealla vuosikymmenestä toiseen luoden nousujohteista kansainvälistä uraa sellaisessa genrejen risteyskohdassa, johon ei ole olemassa ennalta määritettyjä askelmerkkejä. Yhtye pitää myös lähes koko liiketoimintansa omissa käsissään: Apocalyptican omien yritysten liiketoimintoihin kuuluvat esimerkiksi agentuuri, musiikin kustantaminen ja fanituotteiden myynti.

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon valinneen raadin jäsen, Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi perustelee palkittavan valintaa seuraavasti:

”Apocalyptica on urallaan ollut edelläkävijä, raikas rajojen rikkoja sekä avarakatseinen sillanrakentaja. Musiikin eri lajityypit eivät ole rajoittaneet vaan innoittaneet heitä. Mukanaan maailman lavoille Apocalyptica on vienyt sekä rockin että klassisen musiikin artisteja. Sellorockin kokoava voima on ollut paitsi parasta musiikkivientiä, myös genrerajat ylittävää kollegiaalisuutta.”

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Heidi Aho (TPS), Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tomi Korhonen (Business Finland), Liisa Lundelin-Nuortio (työ- ja elinkeinoministeriö), Lilli Paasikivi (Suomen Kansallisooppera), Kaisa Rönkkö (Music Finland),Tuomo Tähtinen (Fullsteam Agency) ja Merja Ylä-Anttila (Yleisradio).

 

Kuvaaja: Julius Töyrylä

Antti Ketoselle ja Dallapé-orkesterin Juha Hostikalle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä.

”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin.

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena”

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.

Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin.

Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Tunnustus Ari Hakuliselle

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen.

Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956.

Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna

 

Paremmaksi neuvottelijaksi -seminaari

Julkaistu

Lottaliina Pokkinen piti Musiikintekijöiden päivänä 30.10.2018 seminaarin otsikolla Paremmaksi neuvottelijaksi. Lottaliina Pokkinen on juristi, ammattineuvottelija ja tietokirjailija, joka auttaa työkseen luovan alan ammattilaisia sekä Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä että oman yrityksensä Lehtinen Legal Oy:n kautta. Lottaliinan tietokirja ”Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille” julkaistiin viime syksynä.

Seminaarissa käsitellään seuraavia aiheita: Miten neuvotteluihin kannattaa valmistautua? Miten välttää ”hankalan tyypin” maine? Miten puhua rahasta? Asiantuntijan johdolla perehdytään siihen, miten luovan alan tekijä voi parantaa omaa neuvotteluosaamistaan ja -asemaansa. Seminaarin oppien avulla saat käyttöösi ”työkalupakin”, josta saat apua tuleviin neuvotteluihisi.

Tutustu tästä seminaarin materiaaliin.

Vuoden lastenmusiikintekijä 2018 on Orffit

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät perusti ammattilaisraadin, joka valitsi Vuoden lastenmusiikkitekijän palkinnon saajan. Raati kuvailee voittajaa, lastenmusiikkiyhtyen Orffitia näin:

”Voittaja on ollut laadukkaan, älykkään ja hauskan lastenmusiikin asialla jo vuodesta 1994. Ansiokkaan tekstin tuottamisen ja kekseliään sävelkynän ansiosta näitä lauluja tykkää kuunnella aikuinenkin.  Huomionarvoista on myös ennakkoluuloton asenne soittamiseen ja erilaisiin soittimiin. Tämän porukan keikoilla on yksinkertaisesti hauskaa ja kaikesta näkyy, että hommia tehdään suurella sydämellä.”

Kimmo Ojala, Matti Pollari ja Hannu Sepponen on yhtä kuin Orffit. Yhtye on ollut toiminut jo vuodesta 1996.

Tutkimus: pohjoismaisista kuluttajista jo 90 % käyttää musiikin suoratoistopalveluita, maksuttomat palvelut käytetyimpiä

Julkaistu

Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:

  • Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
  • Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
  • Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
  • Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
  • Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
  • Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018.  Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia

Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.

Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).

Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %).  Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.

Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.

Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa

Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).

YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.

Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit

Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.

Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen

58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.

Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi

Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.

HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.

Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018