Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Hae Saaren kartanon residenssiin 1.3.–29.3.2019

Saaren kartanon residenssi
Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä. Sen tehtävänä on tarjota eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille rauhallinen työskentely-ympäristö ja hedelmällinen kohtauspaikka.
Hakuaika
Residenssien vuosittainen hakuaika alkaa 1.3. ja päättyy 29.3. klo 16.00 Suomen aikaa.
Hakeminen
Residenssipaikkaa haetaan aina hakua seuraavalle vuodelle.
Residenssiin haetaan residenssihakemusten verkkopalvelussa. Emme vastaanota hakemuksia sähköpostilla tai muilla tavoin verkkopalvelun ulkopuolella. Luethan hakuohjeemme huolellisesti ennen hakemuksesi laatimista.
Saaren kartanon residenssi tarjoaa
- Apurahan. Kahden kuukauden mittaiseen yksilöresidenssiin sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha, joka määräytyy kokemuksen mukaan (2 400 euroa / 2 800 euroa / 3 500 euroa / kk). Residenssiapuraha on tarkoitettu elinkustannusten, matkakustannusten sekä muiden kulujen kattamiseen. Ryhmät voivat hakea ryhmäresidenssitukea elinkustannuksiin ja matkoihin 1–4 viikon mittaiseen työskentelyjaksoon.
- Asunnon. Saaren kartanon asunnoissa on perusvarusteltu keittiö tai minikeittiö, ja lisäksi yhdessä rakennuksessa on yhteiskeittiö. Asunto on vain yhden vieraan käytössä, ja jokaisessa asunnossa on oma suihku ja WC. Ryhmät asuvat tiiviimmin ja jakavat usein asuntoja.
- Työskentelytilan. Saaren kartanon navetta on kunnostettu monipuoliseksi työskentelytilaksi eri alojen taiteilijoille. Navetalla on yksi tanssistudio, kolme kuvataiteilijan työtilaa sekä pieni ompelupiste ja puuverstas. Kirjoitustyötä tekevien työhuoneet ovat asuntojen yhteydessä. Residenssissä ei ole pimiötä, printtimahdollisuutta, savityövälineistöä, grafiikan välineistöä, mediahuonetta tai tekstiilintyöstövälineistöä (ompelukonetta lukuun ottamatta). Residenssipaikkaa voi hakea työn suunnitteluvaiheeseen. Kesäisin kartanolla työskentelevien ryhmien on mahdollista käyttää työskentelyynsä myös kartanon lämmittämättömiä ulkorakennuksia. Työtilaa ei tarvitse jakaa muiden kanssa.
- Työrauhan. Saaren kartanon residenssi sijaitsee rauhallisessa luonnonläheisessä maaseutumiljöössä, Mietoistenlahden rannalla 30 km:n päässä Turusta pohjoiseen. Residenssin monipuoliset työtilat ja rauhallinen maalaisympäristö tarjoavat antoisat puitteet omaan työskentelyyn keskittymiseen. Saaren kartanon residenssi ei ole esimerkiksi taidekenttään verkostoitumiseen tai näyttelyihin /esityksiin tähtäävä residenssi, eikä residenssijakson lopussa residenssipaikan saaneilta edellytetä näyttelyä tai esitystä.
- Mahdollisuuden kohdata toisia taiteilijoita. Residenssissä työskentelevien taiteilijoiden ja tutkijoiden on mahdollisuus kohdata, jakaa ja jättää oma jälkensä toinen toistensa ajatuksiin, työhön ja Saaren kartanoon. Saaren kartanon residenssissä työskentelee kevään ja syksyn aikana yleensä kahdeksan residenssivierasta kerrallaan jokaisessa yksilöresidenssijaksossa, ja kesällä toukokuusta elokuuhun kaikki tilat on varattu ryhmille. Yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee Saaren kartanon kutsutaiteilija syyskuusta huhtikuun loppuun. Lisäksi residenssissä työskentelee läpi vuoden yhteisötaiteilija.
Kuka voi hakea?
Saaren kartano on kansainvälinen residenssi, jonne voi hakea yksittäiset eri alojen suomalaiset ja ulkomaiset ammattitaiteilijat, kirjailijat, kääntäjät, kuraattorit, kriitikot ja taiteilijaryhmät (työryhmä tai y-tunnuksellinen yhteisö) ennalta esitetyn työsuunnitelman toteuttamiseen Saaren kartanossa.
Residenssipaikkaa voi hakea taiteelliseen työskentelyyn. Etusijalla ovat monialaiset, uudet tai valtavirran ulkopuoliset taiteenalat ja aiheet.
Hakuohjeet
Tarkemmat ohjeet tulevat päivittymään verkkosivuillemme ennen hakuaikaa.
Haku: https://koneensaatio.fi/saaren-kartanon-residenssi/residenssin-hakijalle/
Musiikintekijöiden rahaston haku käynnissä 28.2.2019 saakka

Stipendihaku kahdesti vuodessa
Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.
Hakuajat
- 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
- 2. hakukierros 1.-31.8.
Yleistä
- Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
- Stipendityyppejä on neljä.
- Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
- Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
- Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
- Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
- Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
- Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin nuottien kopiointikorvauksista.
Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.
Kopiosto etsii tuntemattomia tekijöitä

Toimi näin:
- Valitse roolisi mukainen lista ja tarkista, onko siinä tekemiäsi ohjelmia.
- Lisää nimesi ”Tekijä”-sarakkeeseen ohjelmien kohdalle. Tämän jälkeen tallenna ja lähetä täydennetty lista meille sähköpostilla osoitteeseen tilitys(at)kopiosto.fi
- Vaihtoehtoisesti voit myös ottaa tekemistäsi ohjelmista ylös ensimmäisessä sarakkeessa näkyvät tuotenumerot, ja ilmoittaa ne meille.
Jotta korvaukset voidaan maksaa, tulee meillä olla myös yhteystietosi. Käy rekisteröitymässä av-tekijän extranettiin, jos et ole sitä vielä tehnyt. Extranetin Omat ohjelmat –sivulla näet kaikki ne ohjelmat, joihin sinut meillä on jo merkitty tekijäksi.
Tuntemattomien tekijöiden listat vuonna 2017 esitetyistä ohjelmista
Graafikot
Kuvaajat
Käsikirjoittajat ja toimittajat
Kääntäjät
Lavastajat
Leikkaajat
Näyttelijät ja selostajat
Ohjaajat
Pukusuunnittelijat
Äänisuunnittelijat
Asiasta Kopioston sivuilla: https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tuntemattomat/
Pro gradu -tutkimus co-writingista
Hänen gradunsa käsittelee co-writingia ja on nyt luettavissa verkossa.
Tutkielma käsittelee ammattilauluntekijöille tyypillistä työmuotoa, co-writingia eli tiimissä kirjoittamista, ammattilauluntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin tekijät työskentelevät co-writing-tilanteessa päästäkseen onnistuneeseen lopputulokseen eli uuden laulun syntymiseen sekä sitä, millaiset ovat tekijöiden näkökulmasta ihanteelliset olosuhteet onnistuneelle co-writing-sessiolle. Lisäksi tutkimus pyrkii valottamaan sitä, millä perusteilla ammattilauluntekijät valikoivat yhteistyökumppaninsa alalla, jossa työsopimuksia ei tehdä, ja millaista itsenäistä urasuunnittelua ammattilaiselta vaaditaan (ote gradusta).
Vamos 2019

Laululeirin rakenne on yksinkertainen. Kokoonnumme joka päivä kirjoittamaan yhdessä tai erikseen, ihan kuinka kullekin sopii. Klinikoimme päivittäin porukalla tuotoksiamme periaatteella ”kaikki auttavat kaikkia” ja simsalabim – hyviä lauluja syntyy!
Jokainen päivä päättyy kreetalaisen herkkupöydän äärelle hyvän seuran ja musiikin merkeissä. Teemme iltaisin retkiä vuoristoon, merelle ja kaupunkeihin. Tutustumme paikallisiin soittajiin ja Repetiko musiikkikultuuriin. Leirin primus motor ja yksi biisintekijöistä on Heikki Salo. Oppaana toimii legendaarinen Kreeta-tuntija Merja Tuominen-Gialitaki ja kreikkalaisina isäntinä Nikos ja Lola Frantzeskakis. Infoa saat osoitteesta vamos@heikkisalo.com
Etnogaalan voittajat on julkaistu

Palkitut kategorioittain:
Raatien perustelut alempana tiedotteella.
Risteys-palkinto
Kulttuuriyhdistämö Interkult, Helsinki
Voittajan valitsi Maailman musiikin keskus, joka luovutti palkinnoksi 2000 €:lla palveluitaan.
Vuoden artisti
Sväng, Suomi/Bulgaria
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Muusikkojen liiton lahjoittamana 2000 €
Vuoden kansainvälistyjä
Tuuletar, pääkaupunkiseutu
Voittajan valitsi Music Finlandin asettama raati. Palkintona voittaja saa Music Finlandin kansainvälitysmispaketin.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Solju, Helsinki/Inari
Voittajan valitsi Suomen Musiikintekijöiden asettama raati. Palkinnoksi Suomen Musiikintekijät lahjoittivat voittajalle 2000 €.
Vuoden tanssintekijä
Kaari Martin, Helsinki
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Suomen nuorisoseurojen lahjoittamana 1000 €.
Vuoden tulokas
Pauanne, Helsinki
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Marjatta & Kaisa Oy:n viestintäpaketin.
Vuoden tuottaja
Kulttuuriosuuskunta Uulu, Tampere
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa mainostilaa Kansanmusiikki-lehteen Suomen Kansanmusiikkiliiton lahjoittamana sekä viestintäpaketin Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselta.
Vuoden tuottaja, kunniamaininta
Bafe’s Factory, Helsinki
Kunniamaininnan myönsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi kunniamaininnasta Bafe’s Factory saa Tapani Kokon tekemän puuveistoksen Laulupuu.
Yleisradio striimasi gaalan ja se on nähtävillä Yle Areenassa: areena.yle.fi/1-50027364
Eri raatien jäsenet löytyvät netistä www.etnogaala.fi/info
Etnogaalan järjesti Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia, Marjatta & Kaisa (maetka), Muusikkojen liitto, Suomen kansanmusiikkiliitto, Musiikin Edistämissäätiö, Kalevalaseura, Maaseudun sivistysliitto sekä Suomalaisen kansantanssin ystävät (Kansallispukuvuokraamo).
Gaalan yhteydessä toteutettavan kansainvälisen-vierasohjelman tukijoita ovat lisäksi Helsinki Marketing, Itävallan Helsingin suurlähetystö, Music Estonia, Norjan Helsingin suurlähetystö, Saura Booking Agency, Suomen Benelux-instituutti ja Suomen Madridin-instituutti.
Raatien perustelut:
Risteys-palkinto:
Risteys-palkinnon voittajan toiminnassa monikulttuurisuus koetaan tavalliseksi asiaksi nykypäivän yhteiskunnassa. Toimija on pitkäjänteisesti, taiteen eri muotoja hyödyntäen luonut mahdollisuuksia erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamiselle. Koska yhä useammalla nuorella on nykyään maahanmuuttajatausta, on toiminta viime vuosien aikana keskittynyt yhä voimakkaammin lapsiin ja nuoriin. Vuonna 2000 perustetun yhdistyksen lähtökohtana on ollut tuoda Suomen sisäinen, jo olemassa oleva kansainvälisyys näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Yksi esimerkki yhdistyksen toiminnan tuloksista on monikulttuurinen naiskuoro Kassandra. Risteys-palkinnon saa Kulttuuriyhdistämö Interkult.
Vuoden kansainvälistyjä
The female a cappella quartet were chosen for the quality and originality of their music. They are drawing on Finnish traditions in a new and innovative way, but they were also selected because they are absolutely export ready. Indeed they’ve already performed in many countries in Europe (including Germany, Hungary and the UK) and as far as India and Japan. They’ve also had their song ‘Alku’ used in the fantasy TV megahit, Game of Thrones. Their management team and record label, Bafe’s Factory, are very active and effective in promoting their music. Tuuletar are a young band with great potential and we hope the Ethnogala’s Border Breaking award will help spread their name internationally.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Tämä yhtye luo musiikillaan taikapiirin, joka pysäyttää ajan ja kutsuu kuulijan mukaan matkalle; omaan pohjoiseen, omaan muistiin, omaan kieleen, esivanhempien maille ja huomiseen, josta emme vielä tiedä, aistimme vain kaukana nousevan tuulen… Tämä yhtye yhdistää perinnettä ja poppia, uutta ja vanhaa kulttuuria ja nivoo ainekset yhteen mielenkiintoisilla, yllättävillä ja visuaalisilla sovituksilla ja äänimaailmoillaan. Kaksi erilaista, taitavaa ja taianomaista ihmisääntä jatkavat ja kommentoivat toistensa tarinoita ja tuovat ne vastustamattomasti iholle, niin että kuulija ymmärtää sanoman, vaikkei aina ymmärtäisi kieltä. Tarttuvat melodiat yhdistettynä saamen kieleen ja rytmimusiikkiin luovat voittamattoman yhdistelmän ja lopputulos on maailmanluokan etnomusiikkia. Nämä tarinat pakottavat muistamaan menneen, jotta huominen olisi mahdollinen.
Tämä yhtye, ja vuoden 2019 kansanmusiikkitekijä, on Solju.
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijällä on omalakinen ja erityinen tyyli käsitellä tanssinlajinsa liikekieltä. Vuosien saatossa kokonainen tanssikulttuuri on taipunut tämän tekijän toimesta monitasoiseksi esittäväksi taiteeksi. Palkittavaa kuvataan usein sanoilla villi, arvaamaton, tyylikäs, anarginen ja sivistynyt. Skandinaavinen viileys ja pohjoismainen muotokieli kietoutuvat tämän kansainvälisesti tunnustetun taiteilijan käsittelyssä Andalusian lämpöä hehkuvaan tanssiperimään. Suomalaisesta flamencotaiteesta on tullut kansainvälinen käsite tämän tanssija-koreografin uraauurtavan näyttämöllisen kädenjäljen myötä. Hyvät naiset ja herrat yli kaksi vuosikymmentä komeaa tanssitaidetta a la vuoden tanssintekijä: Kaari Martin.
Vuoden artisti
Palkinto tulee mahtavasta, omintakeisesta musiikista ja yli 15 vuoden työstä. Sen muusikoilla on soittajanuraa monista muistakin kokoonpanoista, mutta poikkeuksellisen vahva ote juuri erääseen tiettyyn instrumenttiin, jonka ympärille yhtye on rakennettu. Kaikkien panos kuuluu sovituksissa, joissa riittää nyansseja herkuteltavaksi. Eräs jäsenistä on paneutunut soittimeen taiteellisen tohtorintutkinnon verran.
Tuo fyysistä kokoaan suurempi soitin on omiaan värisyttämään ilmoille suomalaista melankoliaa, erityisesti sota-ajan tuntoja, kuten yhtyeen tuorein, tangolle omistettu levy osoittaa. Leimallisesti suomalaisen ohjelmiston rinnalla on paljon muutakin bluesista Balkanin rytmeihin, ja omat sävellykset sulautuvat saumattomasti perinteisen materiaalin joukkoon. Näin on ollut jo ensimmäisestä levystä lähtien. Se ilmestyi vuonna 2005 ja sen nimi oli Sväng. Vuoden artistina palkitaan siis ainutlaatuisen omaleimainen ja oman instrumenttinsa hallinnassa täydellisen suvereeni huuliharppukvaretti Sväng.
Vuoden tulokas
Mitä tapahtuu, kun arkistonauhojen krahina ja vinkuna kohtaa hammond -urut, viulu sumutorvet tai rammerdrum sormipianon? Joutuvatko vanhat uskomukset törmäyskurssille tämän päivän uskomusten kanssa?
Keitos tuottaa moniaistisen kokemuksen, joka lävistää useat aikatasot. Arkistojen kuningattaret ja kuninkaat heräväät eloon!
Vuoden tulokkaan muusikoilla on takanaan monenlaista kokemusta erilaisista musiikkigenreistä ja projekteista sekä rautainen ammattitaito. Muusikoille itselleenkin uudenlaisessa konseptissa asiat loksahtavat hienosti paikoilleen. Musiikista kuultaa ymmärrys ja kunnioitus vanhoja perinteentaitajia kohtaan, mutta ilman pölyttymisen vaaraa. Traditionaalista materiaalia käsitellään kantaaottavasti, hellästi ja huumorilla – tässä ajassa.
Liikku linnat, järkky järvet,
Vuoret vaskiset vapisi
jyskäissä Ukon jyrinän,
pauantehen pauhatessa (SKVR VII4)
Vuoden tulokas on PAUANNE
Vuoden tuottaja
Vuoden tuottaja on ansioitunut kansan- ja maailmanmusiikin koulutuksen kehittäjänä. Heidän pitkäjänteinen työnsä ja laaja-alainen kansanmusiikkikentän palvelu on auttanut heitä vakiinnuttamaan asemansa yhtenä maamme merkittävistä kansan- ja maailmanmusiikin koulutusta järjestävistä organisaatioista. Heidän toimintansa on valtakunnallista, ammattimaista ja mikä tärkeintä, heidän koulutuksensä lähtee siitä, että jokainen ihminen on musikaalinen.
Vuoden tuottaja on….Kulttuuriosuuskunta Uulu
Vuoden tuottaja – kunniamainintaTämän kokonaisuudessaan hyvin tasaväkisen kategorian voitosta taisteli kaksi tahoa, joista toiselle raati on päättänyt myöntää kunniamaininnan. Kunniamaininnan saajalle ojennetaan Tapani Kokon tekemä veistos nimeltään Laulupuu. Kunniamaininnan saaja on lyhyessä ajassa kiilannut tuottajakentän kärkitoimijoiden joukkoon. He asettavat tavoitteet korkealle ja hyvin määrätietoisella työllä pääsevät tavoitteisiinsa kerta toisensa jälkeen. Vuoden tuottaja kunniamaininnan sai Bafe’s Factory
Etnogaala oli osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
11.1. FolkForum-seminaari www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/folkforum
11.-12.1. Folklandia-risteily www.folklandia.fi
12.1. Folklandian jatkot, jossa mm. Folk Big Bandin levynjulkaisu-konsertti
Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960
Yksityisen kopioinnin hyvityksen nykytaso säilyy
Tekijöiden kannalta olennaista päätöstä edelsi usean kansanedustajan ja valiokunnan systemaattinen työ sekä tekijänoikeusjärjestöjen oma aktiivisuus.
Mikko Alatalo (kesk), Raija Vahasalo (kok) ja Pia Viitanen (sd) kokosivat ensimmäisenä puoluerajat ylittäneen budjettialoitteen, kun tieto hallituksen esityksestä leikata hyvitystä 11 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon saapui.
”Meillä oli vahva usko asian läpi menoon alusta asti. Hyvitysvarat ja niistä maksetut tuet ovat monimuotoiselle ja alueellisesti tavoittavalle kotimaiselle kulttuurille olennaisia. Valtion mittakaavassa pienellä investoinnilla saavutetaan suuri tuotto,” tiivistää asiaa vahvasti ajanut Kokoomuksen Raija Vahasalo.
Tuomo Puumalan (kesk) johtama sivistysvaliokunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran jo keväällä kehysbudjetin yhteydessä. Syksyn budjettikäsittelyn lähestyessä valiokunta valitsi yksityisen kopioinnin hyvityksen yhdeksi keskustelun painopistealueeksi.
”Sivistysvaliokunta on jo aiemmin todennut, että jos hyvityksen taso ei ole riittävä on asiaan palattava. Meille oli tärkeää puuttua paitsi hyvityksen suuruuteen myös järjestelmän kehitystarpeisiin,” sanoo Puumala. ”Yli ryhmärajojen tukea nauttivaa asiaa on ollut mukava edistää. Nyt on tärkeää, että uudistusprosessi toteutetaan valiokunnan linjaamassa aikataulussa, keskeisten sidosryhmien kanssa,” hän jatkaa.
Sivistysvaliokunnasta asia eteni Piia Viitasen (sd) johtaman valtiovarainvaliokunnan sivistysjaokseen, joka otti asiaan myönteisen kannan. Viitanen oli jo aikoinaan asiaa esittelevä ministeri, kun hyvitys päätettiin siirtää valtion budjettiin.
”Taiteilijat ja tekijät tarvitsevat toimeentulonsa ja arvostusta työlleen. Kohtuullinen korvaustaso on turvattava. Tämä tukee luovaa taloutta, jota on viisasta edistää ja antaa sille kasvun mahdollisuudet,” sanoo Viitanen.
Lopulta ratkaiseva päätös tehtiin valtiovarainvaliokunnassa. Puheenjohtaja Timo Kallin (kesk) sekä muiden hallituspuolueiden edustajien Timo Heinosen (kok) ja Matti Torvisen (sin) johdolla päätettiin esittää eduskunnalle määrärahaan lisää 2 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta esitti pontena, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot huhtikuuhun 2019 mennessä. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin nykyisen budjettipohjaisen järjestelmän uudistamistyö vuonna 2019 alkavalla hallituskaudella.
”On tekijöiden kannalta olennaista, että budjettipohjasta järjestelmää päivitetään vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia kohtuullisesta korvauksesta. Uudelle hallitukselle jää siis tehtävää,” tiivistää Timo Heinonen.
Mukana vaikuttamistyössä olleet järjestöt kiittävät eduskuntaa lämpimästi viisaasta päätöksestä.
”Tekijöiden kannalta on hienoa, että jokaisesta puolueesta löytyy rohkeita luovan talouden puolestapuhujia. Lisäksi vaikuttamistyö oli upea taidonnäyte järjestöjen yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa,” toteaa Mesin toimitusjohtaja Hannu Saha.
Vaikuttamistyössä mukana olivat
Musiikin edistämissäätiö MES
AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
Kopiosto ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry
Lyhty – Luovan työn tekijät ja yrittäjät -verkosto, ml. esimerkiksi Forum Artis – Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry, visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry., Suomen elokuvatoimistojen liitto ry
Olli Virtaperkolle ja Saara-Sofia Sirénille Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

”Virtaperko ja Sirén ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä. Kulttuurikummitoiminnan tavoitteena onkin luoda luonteva keskusteluyhteys päättäjien ja musiikin ammattilaisten välille sekä kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä. Säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille ajankohtaisia aiheita ovat tänä vuonna olleet Teosto-tulojen verotus ja EU:n tekijänoikeusuudistus”, kertoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen Helsingin Musiikkitalossa pidetyssä tilaisuudessa.
Olli Virtaperko on toiminut Teoston kulttuurikummina vuodesta 2011. Hänen ja Saara-Sofia Sirénin yhteistyö sai alkunsa syksyllä 2016 Turun Musiikkijuhlien avajaiskonsertin yhteydessä käydyistä keskusteluista, jotka sittemmin ovat jatkuneet Teoston kulttuurikummiprojektin puitteissa. Heidän keskustelujensa ytimessä ovat yhtäältä olleet tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset, mutta toisaalta myös kulttuuriin, taiteen ja politiikan suhteet laajemmin.
”Yhteistyö Saara-Sofian kanssa on ollut antoisaa ja vuorovaikutteista. Olen kulttuurikummina pyrkinyt tarjoamaan näköaloja säveltäjänä ja ammattitaiteilijana toimimiseen sekä työn erityispiirteisiin ja vaatimuksiin, ja vastineeksi keskustelumme ovat täsmentäneet ja syventäneet ymmärrystäni politiikan ammattilaisen työstä. Molemminpuolinen kiinnostus toisen osaamiseen ja työhön on ollut kiitollinen lähtökohta keskusteluille”, Olli Virtaperko sanoi.
”Teoston kulttuurikummitoiminta on hieno esimerkki siitä, miten häivytetään raja-aitoja, tuodaan ihmisiä yhteen ja haetaan yhdessä kulmaa johonkin ajankohtaiseen asiaan. Ollin kanssa olemme puhuneet tekijänoikeuksiin liittyvistä teemoista, jotka ovat monimutkaisia, mutta kun niitä perkaa yhdessä musiikintekijän kanssa, niin asioista saa selkoa. Toivon että hyvä yhteistyö Ollin kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa”, kuvaili Saara-Sofia Sirén.
SILTA MUSIIKINTEKIJÖIDEN JA PÄÄTTÄJIEN VÄLILLE
Teoston tavoitteena on edistää säveltäjien, sanoittajien, musiikkikustantajien ja alan menestymismahdollisuuksia. Kulttuurikummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.
Timo Hietala ehdokkaana pohjoismaisen Harpa-elokuvamusiikkisävellyspalkinnon saajaksi

Lisätietoa Nordic Film Music Days
TIMO HIETALA (born 1960) is a professional and critically acclaimed composer, arranger and musician from Helsinki Finland.
His wide career contains a vast amount of productions in all medias and orchestras. He is mostly known for his works with over 60 films; feature, documentary and TV.Hietala has been nominated six times for JUSSI award, winning twice. In 2016 he won the Grand Score Award in Berlin and has also received nominations for Deutsche Film Preis 2011 and Nordic Film Composers Award 2011. Films with his music have won prizes like IDFA main prize 2015 and British Documentary Award ”Grierson Award” for best international documentary 2013 etc. Alongside Hietala’s film scores he has worked successfully with drama music in theaters and radio. Especially his music and soundworks in the Finnish National Theatre has been a great success among audiences and critics. His opera Ihmepoika A / Wonder boy A won the YAM Award for Best Opera in 2017. Hietala is also known for his compositions and arrangements for symphony orchestras and has commissioned scores by Ensemble Intercontemporain Paris, Finnish Radio Symphony Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra and UMO-Jazz Orchestra, BBC London Proms, to name a few. In his works Hietala creatively combines different music genres; concert-, jazz-,improvisational-, ethnic-, rock- and electronic music, and is therefore held as the ”musical freethinker & maker” in the Finnish music scene. |
|