Suomen Musiikintekijät uusiin toimitiloihin yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa

Julkaistu 27.4.2020

Tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Myös sijainti aivan Keilaniemen metroaseman vieressä helpottaa asiointia.

”Teostolle syntyvä säästö, uusi kansainvälisestikin harvinainen musiikkialan yhteisö sekä jäsentapahtumien käytössä olevan, uuden ja valoisan rantapaviljongin mahdollisuudet tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä asioilta tulevaisuutta ajatellen. Uskon ja toivon, että jäsenemme löytävät luoksemme edelleen, ja että yhteisistä tiloista syntyy entistäkin toimivampaa yhteisöllisyyttä niin järjestöjen henkilökuntien kuin jäsenistömme kesken”, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Teoston ja Gramexin tiedote muutosta

Musiikkialan järjestöt yhteisiin toimitiloihin

Yhdeksän musiikkialan järjestöä muuttaa yhteiseen osoitteeseen Keilalampeen keväällä 2021.

Suomen musiikkialan järjestöt muuttavat yhteisiin toimitiloihin Espoon Keilalampeen keväällä 2021. Hankkeen käynnistäjiä ja koordinoijia ovat tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto.

Yhteisöllinen hanke rakentaa positiivista tulevaisuutta koronan jälkeiseen aikaan ja on ainutlaatuinen musiikkialan kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se lisää yhteisöllisyyttä ja tehokkuutta sekä tehostaa tilankäyttöä.

”Muutama vuosi sitten loimme yhteisyrityksen, josta sekä Teoston että Gramexin taustamusiikkilisenssit saa yhdeltä luukulta GT Musiikkiluvat Oy:stä. Ja nyt me kolme ja kuusi muuta järjestöä muutamme samaan osoitteeseen. Kun suunnataan koronan jälkeiseen aikaan, Suomeen rakennetaan nyt aivan uudenlaiset edellytykset musiikkialan yhteistyölle”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo.

”Tämä hanke on musiikkialan kentässä ainutlaatuinen, myös kansainvälisesti. Siirtyminen yhteisiin toimitiloihin mahdollistaa entistä sujuvamman yhteistyön, toimialan kehittämisen sekä huomattavat kustannussäästöt. Uskon, että hankkeen myötä voimme myös merkittävästi lisätä musiikkikentän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Olen iloinen päästessämme rakentamaan tulevaisuuden yhteisöä, jonka yhteisenä nimittäjänä on musiikki.”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Yhdeksän musiikkialan toimijaa saman katon alle

Vuokrasopimus Keilalampeen allekirjoitettiin 27.4.2020. Yhteisiin toimitiloihin muuttaa yhdeksän musiikkialan järjestöä – Gramex, Teosto, GT Musiikkiluvat, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Music Finland sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

Yhteisen katon alle muuttamisessa tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle.

Keilalampeen meren äärelle rakentuu täysin uudistettu, tehokas toimitilaratkaisu hyvin lähellä Keilaniemen metroasemaa. Jokaisella järjestöllä on omat työtilansa, ja lisäksi toimitiloissa on riittävästi yhteistä kohtaamis- ja neuvottelutilaa. Keilalampi-toimistotaloon sijoittuu musiikin järjestöjen lisäksi vakuutusyhtiö IF.

Järjestöt muuttavat uusiin tiloihin huhtikuussa 2021.

Teosto-palkinnon sai Jesse Markinin ja Totte Rautiaisen FOLK

Julkaistu 27.4.2020

Palkinnonsaajista päätti viisihenkinen raati erillisen esiraadin valitsemien seitsemän teoksen ja teoskokonaisuuden joukosta. Raadin puheenjohtajana toimi Ylen luova johtaja Ville Vilén ja jäseninä kapellimestari Dalia Stasevska sekä viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittujen teosten tekijät säveltäjä Sebastian Hilli ja musiikintekijät Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn. FOLK-levylle sovituksia tehnyt Nicolas ’Leissi’ Rehn ei jäävinä osallistunut raadin FOLK-levyä koskeneeseen keskusteluun.

”Kiitämme ehdokkaat valinnutta esiraatia monipuolisista ja hyvin erilaisia tyylilajeja edustaneista ehdokasvalinnoista. Intensiivisen kuunteluvaiheen jälkeen voittajateoksesta vallitsi kuitenkin täydellinen yksimielisyys: fantastisista yksittäisistä biiseistä koostuva FOLK on ehyt ja mietitty kokonaisuus, joka hurmioittaa”, raati toteaa.

Vuodesta 2003 asti jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Kun palkinnon saa yksi teos, palkintosumma on 25 000 euroa.

Voittajan valinnut raati luonnehti palkittua FOLK-levyä seuraavasti:

Erinomaisissa kappaleissa ja terävänäköisesti käsitellyissä teemoissa yhdistellään hienosti eri vaikutteita ja tyylejä. Taidokas, korkealaatuinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kantaa alusta loppuun ja on valmis mihin tahansa.

Voittajateoksen lisäksi raati halusi nostaa esiin Signen To Sappho -teoskokonaisuuden, jossa raati kuuli kunniamaininnan arvoista omaperäisyyttä ja oivaltavuutta.

Palkintoehdokkaina oli seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta

Musiikkialan ammattilaisista koostunut esiraati oli valinnut tänä vuonna palkintoehdokkaiksi kaikkiaan seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta. Yllä mainitun voittajan lisäksi ehdokkaina olivat:

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto perusti tunnustuspalkinnon vuonna 2003 edistääkseen kotimaista luovaa säveltaidetta. Teoston edustamien säveltäjien, musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien rahoittamalla palkinnolla halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 17. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Lisätietoa Teosto-palkinnosta ja edellisten vuosien voittajista löydät Teoston nettisivuilta www.teosto.fi/teosto/teosto-palkinto.

Musiikkialan kriisi – musiikintekijöiden vetoomus päättäjille

Julkaistu 23.4.2020

Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti

Yleisötapahtumien järjestämiskieltoa on verrattava ravintoloiden sulkemiseen ja perustuslain 18 § säädettyyn oikeuteen elinkeinovapaudesta. Keskustelu suorista kompensaatiomekanismeista tulee laajentaa koskemaan myös musiikkialaa, koska myös musiikkialalla elinkeinotoiminnan keskeytyminen aiheutuu suoraan valtioneuvoston tai viranomaisten päätöksistä.

Musiikkialan ytimessä on kolme arvoketjua: elävä musiikki, äänitemyynti sekä tekijänoikeudet. Valtioneuvoston 22.4. tekemällä päätöksellä syntyvä musiikkialan yhteenlaskettu menetys on 127 miljoonaa euroa.

Tuemme Music Finlandin julkaisemaa Musiikkialan kriisi- ja elvytyspakettia kokonaisuudessaan. Music Finland on myös koostanut Musiikkialan tilannekuvan, jossa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia musiikkialalle.

Musiikintekijöiden vetoomus

Musiikintekijöille valtioneuvoston päätöksen merkitys on valtava. Kun säveltäjien ja sanoittajien teoksia ei esitetä, tekijänoikeuskorvauksia ei kerätä eikä tilitetä. Tekijänoikeuskorvauksiin kohdistuva romahdusvaikutus tapahtumien peruuntumisista realisoituu syksyn tilitysajankohdista alkaen jatkuen vähintään kesäkuun 2021 tilityksiin.

Musiikintekijä on epätyypillisen työn tekijä ja hyvin erikoisessa tilanteessa osoittaessaan olevansa työtön. Musiikintekijän (säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan) on päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä.

Musiikintekijöiden toimeentulosta on huolehdittava seuraavin toimenpitein

1. Musiikintekijän on epätyypillisen työn tekijänä päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä. Tämän tulee tapahtua kyseenalaistamatta ja ilman nöyryyttävää kehotusta osaamisensa kehittämiseen työttömyyden aikana.
2. Jo saadut tekijänoikeustulot eivät saa leikata työttömyyspäivärahan määrää, koska tulot tulevat työstä, joka on tehty paljon ennen työttömyysaikaa.
3. Koska tekijänoikeustulot romahtavat, musiikkiala tarvitsee pitkän tähtäyksen rahoitusraamin ja tukea myös myöhempien vaikutusten varalle.
4. Yritystoiminnan tukia tulisi ohjata riittävän monipuolisesti kattamaan myös musiikkialan pienet toimijat. Erityisten innovaatioiden vaatimuksesta tukipäätösten perusteena tulee luopua, koska tarkoituksena on korvata ansainnan menetys, joka johtuu valtioneuvoston päätöksestä.
5. Music Finlandin julkaisema Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti tulee huomioida kokonaisuudessaan.

Kaija Kärkinen, puheenjohtaja
Markus Nordenstreng, varapuheenjohtaja
Aku Toivonen, toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät, 23.4.2020

Musiikintekijöiden rahastosta jaettiin aiempaa enemmän tukea koronakriisin takia

Julkaistu 15.4.2020

Suomen Musiikintekijöiden hallitus ohjasi vuodelle 2020 Musiikintekijöiden rahaston jaettavaksi yhtensä 224 000 euroa, josta päätettiin nyt jakaa 124 000 euroa, eli noin 34 000 euroa enemmän kuin normaalilla hakukierroksella.

”Tämä tuli erityiseen tarpeeseen huomioiden musiikintekijöiden olosuhteet COVID-19 -tilanteessa”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.

Hakemuksia ei tullut juurikaan enemmän kuin viime vuoden vastaavalla kierroksella, mikä saattaa johtua siitä, että hakuaikana helmikuussa ei ollut vielä tiedossa poikkeuslakia ja -olosuhteita. Rahaston toimikunta pystyikin siten kohdentamaan enemmän tukea työskentelyyn.

”Valtaosa, eli lähes 80 prosenttia jaettavasta summasta kohdistui työskentelyyn, Erityisstipendi mukaan laskettuna. Perusteltuja hakemuksia tuettiin myös muissa kategorioissa. Tukea haluttiin myöntää mahdollisimman monelle myös lisärahoituksen valossa; tällä kierroksella stipendejä sai yhteensä 54 tekijää”, Huuskonen sanoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti: Työskentelystipendejä myönnettiin 39 (vuosi sitten 29), Hankintastipendejä 10 (vuosi sitten 14) ja Reissustipendejä 4 (vuosi sitten 13).

Stipendien summat vaihtelivat 1 000-3 000 euron välillä. Lisäksi jaettiin yksi 6 000 euron Erityisstipendi Matti Mikkolalle.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2020.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Kuka tahansa musiikintekijä on tervetullut hakemaan stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

Uusi ©-DAY-kampanja vie huhtikuussa vihreää päin

Julkaistu 14.4.2020

©-DAY kokoaa yhteen kaikki tekijänoikeuksia kunnioittavat toimijat vihreän värin eri sävyjen alle 20.–25.4.2020. Vihreä väri kuvaa sitoutumista tekijöiden ja heidän oikeuksiensa kannalta vastuulliseen toimintatapaan nyt ja tulevaisuudessa. Samalla väri tekee reilusta sisällöstä kuluttajille helposti tunnistettavaa: saa mennä!

”Poikkeukselliset ajat tarvitsevat tulkkeja ja taiteilijoita: nyt tarvitaan elämyksiä, ajattelemisen aihetta, haastajia, viihdettä ja tunteiden välittäjiä. Jotta voimme nauttia tekijöiden työstä joka päivä, pidetään yhdessä huoli, että luovalla työllä on arvonsa, tekijänoikeus. Nyt ja tulevaisuudessa. Olethan mukana,” vetoavat kampanjan lähettiläät, valokuvaaja–toimittaja Meeri Koutaniemi ja musiikin tekijä Markus Nordenstreng.

Mukana kymmeniä kumppaneita

Esimerkiksi kaupallisia radiokanavia edustava RadioMedia liittyi 35-juhlavuoden vastuullisuustekonaan mukaan kampanjaan. 13.–26.4. voit bongata radiokanavilta ympäri Suomen, miltä vihreä kuulostaa.

Kumppanina on myös Kansallisgalleria, jonka Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden verkkosivustot juhlistavat vihreää. Myös KULTA ry:n kautta liittyy mukaan kulttuuritoimijoita ympäri Suomen. Mukana ovat esimerkiksi Mikkelin teatteri, Martinus-Sali Vantaalla ja Doo-Bop-jazzklubi Vaasassa.

Tule mukaan: #kiitosteoksesta

Kutsumme kaikki luovan työn ystävät, tekijät, esittäjät, tuottajat ja oikeudenhaltijat mukaan kampanjaan sosiaalisen median kanavissa. Mikä teos on juuri nyt poikkeusoloissa ilahduttanut sinua ja miksi? Jaa ajatukseksi perusteluineen sosiaaliseen mediaan tunnisteilla #kiitosteoksesta sekä #CDAY ja kiitä tekijää. Vaihda myös kiitokseksi oma profiilikuvasi ©-DAY-kehykseen (https://www.isupportcause.com/campaign/cday—tekijänoikeuspäivä).

Kampanjan teemaan vihreäksi valaistaan tai värjätään luovilla ratkaisuilla myös verkkosivustojen, kotien, toimistojen tai kulttuuritalojen pintoja. Ehkäpä viikolla syntyy jopa vihreä pop-up-installaatio? Kuvia ja videoita vihreistä tiloista voi seurata somessa tunnisteella #cday ja #tekijänoikeuspäivä.

Välitetään kiitoksia ja näytetään samalla, miten monta meitä on vastuullisen luovan työn puolella. Vihreää päin saa mennä!

Lue lisää:
https://cday.fi, seuraa kampanjan somekanavia ja jaa postauksia eteenpäin:

Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili
Tiedustelut ja luovan työn tekijöiden haastattelupyynnöt:
Sari Siikasalmi, sari.siikasalmi@kreab.com, 050 352 1073

Kampanjan mahdollistaa Tekijänoikeusakatemia ry, johon kuuluvat Teosto, Kopiosto, Gramex, Kuvasto, Sanasto ja APFI opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Käytännön koordinaatiosta vastaavat Kreab ja Helsinki 14 yhdessä julkisten ja yksityisten kumppanien kanssa.

Teosto ja jäsenjärjestöt valmistelevat tukea laskevien tekijänoikeuskorvausten kompensoimiseksi

Julkaistu 9.4.2020

Koronapandemia on pysäyttänyt lukuisten taiteilijoiden ansaintamahdollisuudet kuin seinään. Koronan vaikutukset ilmenevät monille musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille kuitenkin vasta viiveellä.

Markkinasulku tulee näkymään tekijänoikeuskorvausten tilityksissä syyskaudesta alkaen. Monet ulkomaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat raportoineet, että vaikutukset tulevat olemaan suurimmat vasta alkuvuoden 2021 tilityksissä.

Musiikintekijät ja musiikkikustantajat tarvitsevat kaiken avun, jolla voidaan rakentaa siltaa tulevaisuuteen. Tämän vuoksi Teosto ja sen jäsenjärjestöt valmistelevat heidän avustamistaan syyskaudella, kun koronan negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä tekijänoikeuskorvausten tilityksissä.

Valmistelussa kartoitetaan mahdollisuudet käyttää kulttuurisiin tarkoituksiin pidätettyjä kansallisia varoja sekä Teosto-rahaston varoja koronatukeen säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Valmistelu tehdään loppukevään aikana.

Luovan työn tekijä, allekirjoita adressi: Ennen työttömyyskautta kertyneet tekijänoikeuskorvaukset eivät saa leikata työttömyyskorvausta

Julkaistu 6.4.2020

Työtön taiteilija on vaikeassa asemassa, sillä hän ei välttämättä saa lainkaan työttömyyskorvausta. Syynä on tekijänoikeuskorvauksien virheellinen yhteensovitus työttömyyskorvausten kanssa: ennen työttömyyskautta kertyneet tekijänoikeuskorvaukset leikkaavat työttömyyskorvausta samalla tavalla kuin työttömyysaikana ansaittu palkka.

Tekijänoikeustuloja ei muutoinkaan nähdä ansiotulojen kaltaisena palkkana, eli ne eivät kerrytä etuuksia ja esimerkiksi erilaisia päivärahoja kuten ansiotiedot. Tämä tarkoittaa, että luovan työn tekijät ovat työttömyysturvassa eriarvoisessa asemassa muiden suomalaisten kanssa.

Lyhty – luovan alan tekijät ja yrittäjät vetoaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa, että rakenteellinen ongelma korjataan viipymättä. Tilanne on juuri nyt akuutti.

Pyydämme nyt sinua, luovan työn tekijä, lukemaan ja allekirjoittamaan tämän tärkeän vetoomuksen Adressit-sivustolla keskiviikkoon 15.4.2020 mennessä.

Siirry allekirjoitukseen tästä.

Jaathan myös adressia eteenpäin sosiaalisessa mediassa tutuillesi.

Valmiin postauksen löydät Lyhdyn tileiltä:
Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili

Lämmin kiitos – vaikutetaan yhdessä!

Tekijäfoorumi: DSM-direktiivi edellyttää huomattavia parannuksia tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaan

Julkaistu 6.4.2020

Luovan alan tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjestöjen yhteistyöelin Tekijäfoorumi korostaa implementointivaiheessa olevan EU:n tekijänoikeusdirektiivin 2019/790 eli DSM-direktiivin tärkeyttä tekijöille ja esiintyville taiteilijoille. Direktiivi on laaja kokonaisuus, ja julkisuudessa keskustelu on koskenut lähinnä tiettyjä direktiivin artikloita.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet direktiivin 3 luvun artiklat 18–23, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa.

Suomessa 3 luvun osalta on käyty neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, Tekijäfoorumin ja Tekijänoikeuden käyttäjien neuvottelukunnan kesken. Konsensuksen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi.

Tekijät ja esiintyvät taiteilijat ovat usein heikommassa neuvotteluasemassa sopimuksia tehdessään. Tämä tuli esiin jo vuonna 2014 tekijänoikeuslakia muutettaessa. Muutoslain esitöissä (HE 181/2014, s. 46) todetaan, että ”lausuntojen pohjalta muutettu esitys antaa mahdollisuuden tekijänoikeusalalla tapahtuvaan neuvottelukulttuurin muutokseen, jota opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa”. Lisäksi esityksessä todetaan seuraavaa: ”laajemmat nykyistä oikeustilaa muuttavat säännökset tulisivat harkittaviksi, jos nyt ehdotettavat säännökset eivät tuo toivottua muutosta”.

Eri taiteenalojen korvauskäytännöt on nostettu esiin myös vuoden 2019 hallitusohjelmakirjauksessa. Kirjauksen mukaan ”minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi selvitetään”.

Tilanne luovilla aloilla ei ole vuoden 2014 jälkeen parantunut, vaan tekijöiden ja esittävien taitelijoiden heikompaa neuvotteluasemaa käytetään edelleen hyväksi. Nyt on tärkeää toteuttaa myös vuoden 2019 hallitusohjelmaan kirjatut lupaukset.

Tekijäfoorumin ehdotukset 18–23 artikloiden implementoimiseksi ovat seuraavat:

18 artikla
Asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaate

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tekijät ja esittävät taiteilijat lisen- soivat tai siirtävät yksinoikeutensa teostensa tai muun suojatun aineistonsa hyödyntämiseen, heillä on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.
Tekijäfoorumi on käytyjen keskustelujen jälkeen huolissaan siitä, että direktiivin tarkoitus tekijöiden aseman parantamisesta ei ole toteutumassa kotimaisessa implementoinnissa. Tueksi tarvitaan poliittista tahtoa.
Direktiivi edellyttää, että kaikki tekijät ja esittävät taitelijat ovat samanarvoisessa asemassa asi anmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen suhteen. Direktiivin 73. johdantolauseen mukaan kertakorvaus voi olla oikeasuhtainen korvaus, mutta tämä ei saisi olla pääsääntö.
Suomen tekijänoikeuslaki ei tällä hetkellä takaa tekijöille ja esittäville taiteilijoille asianmukaista ja oikeasuhteista korvausta, joten artiklan velvoite ei toteudu.
Tekijät ja esittävät taitelijat toimivat alakohtaisesti erilaisissa asemissa: luovilla aloilla on sekä työsuhteisia että itsensätyöllistäjiä. Joillain aloilla korvauksen pääsääntönä ovat kertakorvaukset, joillain rojaltit.
Euroopan neuvoston ministerikomitea linjasi joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä kollektiiviselle sopimiselle itsensätyöllistäjien osalta.

Ehdotus: Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla. Maksettu korvaus on lähtökohtaisesti asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään kollektiivisopimuksen mukainen. Vahvistetaan, että kollektiivinen sopiminen koskee myös itsensätyöllistäjiä.

19 artikla Avoimuusvelvoite

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esittävät taiteilijat saavat sään- nöllisesti ajantasaisia, merkityksellisiä ja kattavia tietoja teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä.
Tällä hetkellä Suomen tekijänoikeuslaki ei sisällä pakottavaa sääntelyä avoimuudesta.
Monilla aloilla tekijät saavat puutteellisesti tai eivät ollenkaan tietoja teostensa hyödyntämisestä. Tietojen saanti on olennainen edellytys sille, että tekijät ja esittävät taiteilijat voivat arvioida korvauksen kohtuullisuutta ja käyttää 20 artiklan mukaista sopimuksen kohtuullistamismekanismia.

Ehdotus: Avoimuusvelvoite kirjataan pakottavassa muodossa tekijänoikeuslakiin. Avoimuus- velvoitteen tulee olla kattava, joten ei tule säätää mahdollisuudesta poiketa avoimuusvelvoitteesta hallinnollisen taakan tai tekijän/esittävän taitelijan panostuksen vähäisyyden perusteella. Alakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa parhaiten huomioon kollektiivisopimuksin.

20–21 artiklat
Sopimuksen kohtuullistamismekanismi Vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely

20 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla tai heidän edustajillaan on oikeus vaatia asianmukainen ja sopiva lisäkorvaus, kun alun perin sovittu korvaus osoittautuu suhteettoman pieneksi verrattuna kaikkiin teosten tai esitysten hyödyntämisestä myöhemmin syntyneisiin merkityksellisiin tuloihin.
21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä, että riidat, jotka koskevat 19 artiklan mukaista avoimuusvelvoitetta ja 20 artiklan mukaista sopimuksen kohtuullistamismekanismia, voidaan saattaa ratkaistaviksi vapaaehtoisessa, vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä.
Tekijänoikeuslain 29 § ei toteuta 20 artiklan edellyttämää sopimuksen kohtuullistamismekanismia – 78. johdantolauseen mukaan artiklan velvoitteessa on kyse sellaisesta korvauksen sovittelusta, joka tapahtuu ennen tuomioistuinkäsittelyä.
Mahdollisuus viedä riita välimiesoikeuden ratkaistavaksi ei toteuta vaihtoehtoista riitojenratkai- sumenettelyä koskevaa 21 artiklan vaatimusta – artikla 21 edellyttää helppoa, halpaa ja mata- lan kynnyksen riitojenratkaisumenettelyä, johon tekijät, esittävät taiteilijat tai heidän puoles- taan toimivat ovat halukkaita saattamaan riidat.

Ehdotus: Perustetaan suositusluonteisia lausuntoja antava OKM:n alainen elin. Sopimuksen kohtuullistamista koskeva sovittelu (artikla 20) tapahtuisi lautakunnan puheenjohtajan johdolla. Jos sovittelu ei tuota tulosta, riita siirtyisi lautakunnan käsiteltäväksi (artikla 21). Alojen erityispiirteet voidaan huomioida lautakunnan ratkaisukokoonpanoissa, joissa tulisi olla mukana alan asiantuntemusta (osapuolia edustavat tahot + riippumaton asiantuntija).

22 artikla Peruuttamisoikeus

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tekijä tai esittävä taiteilija on lisensoinut tai siirtänyt teosta tai muuta suojattua aineistoa koskevat oikeutensa yksinomaisesti, tekijä tai esittävä taiteilija voi peruuttaa lisenssin tai oikeuksien siirron kokonaan tai osittain, jos tätä teosta tai muuta suojattua aineistoa ei hyödynnetä.
Digitaalisessa maailmassa oikeuksia on helppo ”hyödyntää” ainakin näennäisesti – oikeuksien hyödyntämiseen pitäisi liittyä aktiivisuusvelvollisuus.

Ehdotus: Tekijänoikeuslakiin tulee kirjata vaatimus teoksen hyödyntämisestä mahdollisimman tehokkaasti. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan. Alakohtaiset erityispiirteet teosten hyödyntämisessä voidaan parhaiten ottaa huomioon mahdollisimman laajalla kollektiivisopimisella.

23 artikla Yhteiset säännökset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sopimusmääräykset, joilla estetään 19, 20 ja 21 artiklan noudattaminen, ovat täytäntöönpanokelvottomia tekijöihin ja esittäviin taiteilijoihin nähden.

Ehdotus: Jotta direktiivin tarkoitus toteutuu, pitää myös artiklojen 18 ja 22 perusteella tehtävien lainsäädäntömuutosten olla nk. pakottavaa oikeutta.

TEKIJÄFOORUMI on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Perustamisasiakirjan mukaan Tekijäfoorumin tarkoituksena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen tekijänoikeusasioissa, järjestöjen keskinäisen tiedonkulun parantaminen, mahdollisen yhteisen materiaalin tuottaminen, yhteisten kannanottojen valmistaminen sekä yhteisten tapahtumien järjestäminen. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Foorumin tarkoituksena ei ole korvata mitään olemassa olevia yh- teistyöelimiä, tai siirtää järjestöjen tekijänoikeustyötä niiden ulkopuolelle. Tekijäfoorumin tarkoituksena on täydentää em. työtä ja tarjota järjestöille luonteva tapa keskustella tekijänoikeuskysymyksistä. Tekijäfoorumi ennakoi ja seuraa alan tapahtumia ja reagoi niihin, kun siihen löytyy yhteinen tarve.

JÄSENJÄRJESTÖT:

Animaatioklinikka – Suomen animaationtekijät ry Finlands svenska författareförening rf
Finlands Svenska Skådespelarförbund rf Freelance Ohjelmatyöntekijät FOT ry

Grafia ry
Kuvittajat ry
Sarjakuvantekijät ry
Suomen arvostelijain liitto ry
Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry
Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
Suomen Journalistiliitto ry
Suomen Journalistiliitto ry – Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry
Suomen Journalistiliitto ry – Suomen freelancer-journalistit SFJ
Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL
Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL – freelance-ammattiosasto FAO Suomen Kirjailijaliitto ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Suomen Musiikintekijät ry
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Suomen Nuorisokirjailijat ry
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
Suomen Näyttelijäliitto ry
Suomen Radio- ja TV-selostajat ry
Suomen Säveltäjät ry
Suomen Taiteilijaseura
Suomen tiedetoimittajain liitto ry
Suomen tietokirjailijat ry
Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto FINNFOTO ry
TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry – Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET

LISÄTIETOJA ANTAVAT:

Lakimies Satu Lundelin, Suomen tietokirjailijat ry satu.lundelin@suomentietokirjailijat.fi, 050 304 7044

Lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen, Suomen Muusikkojen liitto ry lottaliina.pokkinen@muusikkojenliitto.fi, 040 861 3231

Saitko apurahaa vuonna 2019? Tarkista verotuspäätöksesi

Julkaistu 1.4.2020

Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse tehdä vielä mitään, mutta tarkista lopullinen verotuspäätöksesi kun se on valmis ja tee oikaisupyyntö, mikäli apuraha on siinä merkitty virheellisesti verotettavaksi tuloksi.

Esitäytetyt veroilmoitukset ovat OmaVerossa viimeistään 3.4.2020 ja postitse saapuvat huhtikuun loppuun mennessä. Määräpäivät esitäytetyn veroilmoituksen korjaamiseen ja täydentämiseen ovat 5.5., 12.5. tai 19.5.

Lisää ohjeita esitäytetyn veroilmoituksen tarkastamisesta sekä verovähennyksistä.

Taiken Korona-apurahat haettavissa 15.4.2020 klo 16 mennessä

Julkaistu 1.4.2020

Korona-apurahat

Hakuilmoitus

Hakuaika:

01.04.2020 – 15.04.2020
Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 16:00.

Apurahaa voi yllä olevana hakuaikana hakea verkossa. Kirjaudu verkkopalveluun alla olevasta linkistä. Kirjautumiseen tarvitset pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai henkilökortin.

Kirjaudu ja täytä hakemus verkossa

Ohjeita verkkoasiointiin

Taiteen edistämiskeskus edellyttää, että hakija on perehtynyt hakuilmoitukseen ennen hakemuksen täyttämistä.

Kenelle

Apurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille. Apurahaa eivät voi hakea toiminimet, yritykset, yhdistykset, kunnat, kuntayhtymät, osuuskunnat tai säätiöt.

Kuka arvioi ja päättää

Taiken asiantuntijatiimi arvioi ja johtaja päättää erityisasiantuntijan esittelystä. Taike voi tarvittaessa kuulla muita asiantuntijoita.

Mihin tarkoitukseen

Korona-apuraha on tarkoitettu työskentelyedellytysten lyhytaikaiseen turvaamiseen hakijalle, joka on koronaepidemian vuoksi menettänyt taiteelliseen työhön perustuvia työtilaisuuksia tai ansaintamahdollisuuksia. Korona-apuraha on tarkoitettu hakijan henkilökohtaiseen käyttöön työsuunnitelman mukaiseen taiteelliseen työskentelyyn, suunnitteluun ja/tai ammattitaidon ylläpitämiseen.

Korona-apurahan suuruus on 3000 euroa, ja se on tarkoitettu 1,5 kuukauden työskentelyyn ajalla 1.5. – 31.7.2020. Muu palkattu ansiotyö apurahakauden aikana on sallittu.

Apurahaa ei myönnetä hakijalle,

jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu työskentelyapuraha
jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Millä perusteella hakemukset arvioidaan

Hakemusten arviointi perustuu alla mainittuihin kriteereihin apukysymyksineen ja niistä syntyvään hakemuksen kokonaisarviointiin sekä hakemusten keskinäiseen vertailuun. Kriteereissä ei ole painotuksia.

Korona-apurahan arviointikriteerit

1. Hakijan aikaisemmat taiteelliset ansiot

Onko hakija ammattilainen?
Millaiset ovat hakijan aikaisemmat taiteelliset näytöt?

2. Työsuunnitelman laadukkuus

Onko työsuunnitelma selkeä ja perusteltu?

3. Koronaepidemian takia menetetty toimeentulo ja työtilaisuudet

Millä tavalla koronaepidemia on vaikuttanut hakijan toimeentuloon ja työtilaisuuksien menettämiseen?

Esimerkiksi peruuntuneet esitykset, näyttelyt, konsertit, keikat ja kiertueet, kirjailijavierailut tai muut taiteellisen työn peruuntumisesta aiheutuneet tulonmenetykset, muun muassa teosmyynnin tai tilausten loppuminen.

Päätöksenteossa otetaan huomioon myös hakijoiden alueellinen jakautuneisuus, kieli ja käytettävissä oleva määräraha. Lisäksi otetaan huomioon tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.

Erityisehdot

Taike ei myönnä samaan tarkoitukseen kahta tai useampaa apurahaa.
Apurahoja myönnettäessä otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat.
Uutta apurahaa ei myönnetä, jos aiemmin samaan tarkoitukseen myönnetty apuraha on käyttämättä.
Apurahan saajan tulee tehdä kirjallinen selvitys ja laskelma apurahan käytöstä apurahakauden päätyttyä.

Apurahaa ei voida myöntää, jos

hakemus on tullut myöhässä. Hakemuksen on oltava perillä Taikessa viimeisenä hakupäivänä klo 16 mennessä
hakemus on puutteellinen eikä asianmukaisia tietoja ole toimitettu hakuajan päättymiseen mennessä.
hakija ei ole tehnyt kirjallista selvitystä annettuun määräaikaan mennessä aiemmista Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä apurahoista.

Päätöksiin sovelletaan lakia (657/2012) ja asetusta (727/2012) Taiteen edistämiskeskuksesta ja sekä valtionavustuslakia (688/2001) ja hallintolakia (434/2003). Taiteen edistämiskeskus valvoo valtionavustuksen käyttöä ja sillä on tarvittaessa oikeus tarkastaa saajan taloutta ja toimintaa.

Ohjeita hakijalle

Mitä liitteisiin

Visuaalisten alojen hakijat voivat liittää hakemukseensa 1–5 teoskuvaa yhtenä pdf-tiedostona (enintään 4 Mb). Teoksista mainitaan nimi, tekniikka, koko ja vuosiluku. Video- ja muita liikkuvaa kuvaa sisältäviä tiedostoja ei voi toimittaa liitteenä.

Liitteitä ei voi toimittaa sähköpostitse. Hakemuksia ja liitteitä ei palauteta.

Tieto päätöksestä

Kaikki hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä 30.4.2020 mennessä. Saat viestin sähköpostiisi, kun päätös on asiointipalvelussa. Tarkista myös roskapostisi. Hakijan vastuulla on seurata sähköpostiosoitetta, jonka hän on ilmoittanut hakemuksessa.

Lisätiedot

puh. 0295 330 700
asiakaspalvelu@taike.fi
Chat-asiakaspalvelu Apurahat ja avustukset -sivulla

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen