Musiikintekijä Uutinen

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA: Spotifyn toiminta kestämätöntä

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on toimintamallista pöyristynyt.

”On käsittämätöntä, että Spotify, jonka koko liikeidea perustuu toisten luomaan sisältöön, pyrkii aktiivisesti kuihduttamaan tulonlähteensä, ammattimaisen musiikintekemisen. Se kehittelee ”liikeideoita”, joilla välttyisi maksamasta tekijöille asianmukaisia korvauksia. Epäkunnioittavaa ja täysin kestämätöntä!”

ECSAn lausunnon mukaan Spotifyn korvaustaso on jo nykyisellään yksi ”alan huonoimpia”:

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream, in the best possible scenario.

ECSA peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja myös toimia päättäjätasolla, etenkin tekijänoikeusdirektiviin implementoinnin osalta:

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

 

Lue koko englanninkielinen tiedote alta tai lataa pdf tästä.

ECSA’S REACTION TO SPOTIFY’S SUGGESTION TO “AMPLIFYING ARTIST INPUT IN PERSONALIZED RECOMMENDATIONS” IN EXCHANGE OF LOWER ROYALTY RATES

 

16th November 2020

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. Our main objective is to defend and promote the rights and interests of music authors.

Today, we feel compelled to speak out against the recent announcements by Spotify to allegedly “amplifying artist input in personalized recommendations” in exchange of lower royalty rates.

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream[1], in the best possible scenario. The company also appealed against better royalty rates for songwriters in the US while the average yearly salary of a Spotify’s employee hit $132,301 in 2018 – more than double what it was in 2011[2].

Now and in the foreseeable future, music creators heavily suffer from the COVID-19 pandemic and its consequences all over the world, with a lock-down for most cultural activities and a severe decrease of royalties’ that will continue impacting music creators in the long term.

In that context, Spotify’s suggestion to promise more exposure in exchange of lower royalty rates shows once more its profound disrespect to the community of creators who struggle to make a living. Such a “payola” also puts the spotlight on Spotify’s opaque practices which effectively results in a pay-for-play model to the benefit of a few players with detrimental consequences for the vast majority creators, consumer choice and cultural diversity alike.

Music creators are at the very source of all music on Spotify and have effectively subsidised its lack of a proper business model for years. They should not be financing yet another broken idea and deserve more respect from this company, whose current model prevents an overwhelming majority of them to make a living. It is more than time creators receive appropriate and proportionate remuneration for the use of their works.

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

[1] https://www.digitalmusicnews.com/2020/08/17/how-much-does-spotify-pay-per-stream-latest/

[2] https://www.musicbusinessworldwide.com/the-average-salary-of-a-spotify-employee-hit-132301-last-year-more-than-double-what-it-was-in-2011/

Picture Credits: C D-X

Kolmatta lastenmusiikkipäivää vietettiin 13.11.2020

Oulussa Saalastinsalissa järjestettiin aamupäivällä juhlakonsertti, josta kameroiden ja nettiyhteyksien välityksellä saatiin maittava annos lastenmusiikkia ympäri koko Suomenniemen. Risto Järvenpään karhut tallustivat konsertin vauhtiin ja Soiva Siili opetti yleisölle mm. rakkauden kieltä herneen ja retiisin rakkaustarinan myötä. Konsertin jatkuessa saatiin kuulla myös paljon terveisiä etäyleisöltä, jota kaikesta päätellen oli varsin suuri määrä.

Tilaisuudessa jaettiin yksi merkittävä tunnustus: Lastenmusiikkipääkaupungin statuksen vuodeksi 2021 sai Oulu. Lastenmusiikki ry:n myöntämän tunnustuksen ottivat vastaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz. Diplomin lisäksi heille luovutettiin lastenmusiikille suosiollisten päätösten tekemisen vahvistamista varten puheenjohtajan nuijan tilalle marakassit.  Yhdessä he lupasivat, että Oulusta tulee entistä lastenmusiikkiystävällisempi ja lisäksi he haastoivat muut Suomen kunnat käyttämään lastenkulttuurin ja lastenmusiikin toimijoiden palveluja ja ostamaan oman kunnan lapsille ohjelmaa ja tarjoamaan heille taide-elämyksiä.

Tunnustuksen myöntämisperusteet: ”Oulun kaupungilla on pitkät ja vahvat lastenmusiikin perinteet. Lastenmusiikkikonsertit kiinnostavat laajaa yleisöpohjaa, mikä on kaupungin ja muiden paikallistahojen pitkäjänteisen työn tulosta. Oulussa toimii useita lastenmusiikkiin keskittyviä orkestereita ja tapahtumia ja musiikinopetuksella ja –koulutuksella on merkittävä asema. Musiikkikasvattajakoulutus, musiikkiluokkajärjestelmä, konservatorio, useat musiikkikoulut ja musiikin runsas käyttö varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luovat pohjan yleisö- ja musiikkikasvatukselle. Oulussa on lastenmusiikin saralla esikuvia ja tiivistä verkostoitumista. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikin pääkaupunki –tunnustuksella halutaan nostaa esiin kuntien roolia lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.”

Lastenmusiikkipäivän seminaari

Fisme – Suomen musiikkikasvatusseura järjesti Saalastinsaliin seminaarin otsikolla Ristiinpölytys – Lastenmusiikki taiteiden rajapinnoilla. Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli musiikkikasvattaja Leena Poikela Oulun yliopistosta ja hänen kanssaan lavalla musiikkikasvatuksen opiskelijoita. Leena Poikelan esityksen nimenä oli ”Minä silitän sinua tällä musiikilla”. Vaikka tuo nimi viittaa siihen tutkimustyöhön, jota hän on tehnyt päiväkotilasten parissa, niin aikuiselle kuulijallekin tuli tästä esityksestä hyvin musiikilla silitetty olo; harvoin on luento noin elämyksellinen. Oulun yliopistossa on luotu Leena Poikelan johdolla varhaiskasvatuksen käyttöön uudenlaisia menetelmiä lasten tunnetilojen tukemiseen. Seminaariluennon aikana sai yleisö demonstraation mm. surunarusta.
Vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva esitteli Sibeliusakatemian ja Suomen kansallisoopperan sekä baletin ristiinpölytyksen tuotoksia. Vauvojen taidetuokiot ovat löytäneet yleisönsä ja tarjolle tulevat tuokiot varataan aina hetkessä loppuun. Koululaisoopperat ovat suosittuja ja luennoitsija oli näistä itsekin hyvin innostunut. Räppäri Paleface kertoi insertissä, miten koululaiset ensin harjoittelevat kouluissaan osuuksiaan, jotka sitten kootaan ammattilaisten johdolla oopperan lavalle kokonaiseksi oopperaksi. Viimeisimpänä on nähty Ihmepoika A ja seuraavaankin produktioon on ilmoittautuminen jo käynnissä.
Kolmantena luennoitsijana oli tanssinopettajien kouluttaja Petri Kauppinen, joka lähestyi lastenmusiikin ja tanssin ristiinpölytystä teemalla Musiikin vaikutus ihmisen kehollisuuteen.  ”Kehosi kuulee kaiken, mitä mielesi sanoo ja myös mieli vaikuttuu kehon viesteistä”. Ajattelemisen aihetta meille kaikille Petri Kauppinen antoi sanoessaan, että kehollisuuden kokemiseen ja jopa itseluottamukseen vaikuttaa musiikkitarjonnan köyhtyminen. Siihen lastenmusiikintoimijat voivat varmasti vaikuttaa.

Jellonagaala

Illalla Jellonagaalassa jaettiin vuoden 2020 palkinnot.
ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: MAIJA SALO
Hänen ammattitaidossaan yhdistyy ymmärrys lapsista, musiikista, leikistä, tarinoista ja taiteesta. Hän on muusikko, laulaja, viulupedagogi, varhaisiän musiikkikasvattaja, tv:n lastenohjelmien uranuurtaja, Pikku Kakkosen juontaja, lukuisten lastenmusiikkiohjelmien käsikirjoittaja, oppimateriaalin tekijä, musiikkileikkikoulun perustaja sekä valovomainen esiintyjä ja opettaja.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: RISTO JÄRVENPÄÄ
Hän on soittaja, lauluntekijä, musiikkikasvattaja ja opettaja, jonka laulut ja tapahtumat ovat antaneet iloa lasten ja lapsiperheiden arkeen ja juhlaan jo vuosikymmeniä. Esikuvana ja oppi-isänä hän on näyttänyt tietä monille lastenmuusikoille sekä lauluntekijänä kannustanut uskomaan itseensä.

ERIKOISJELLONA 2020: LASTEN LAULUKAUPUNKI 30 VUOTTA Hieno lastenkulttuuritapahtuma on kasvanut paikallisesta laulu- ja sävellyskilpailusta merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Salossa koetaan laulun ja laulukilpailun lisäksi teatteria, tanssia ja musiikin riemua viikon ajan joka kesä.

VUODEN LASTENMUSIIKKITEKO 2020: KONSERTTIKESKUKSEN ETÄKONSERTTISARJA

VUODEN TULOKAS 2020: PENTTI PUNKIN SYNTYMÄPÄIVÄT

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2020: MUTAVEIJARIT (koko yhtye)

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2020: SIINA & TAIKARADIO

VUODEN LASTENLEVY 2020: NYT MENNÄÄN! (Mutaveijarit)

VUODEN LASTENLAULU 2020: TUU MUN MUKAAN (säv.&san. Onni Lonka, esittäjä Helsingin Poliisisoittokunta ja Onni Lonka)

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet nähdään yhä luontevampana osana digitaalista toimintaympäristöä

Tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeusjärjestöihin suhtaudutaan positiivisesti

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat tekijänoikeudesta. Selkeä enemmistö (88 %) pitää tekijänoikeuksia edelleen tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeutta turhana.

Tekijänoikeudet koetaan myös ennemmin mahdollistavana (48 %) kuin rajoittavana (13 %). Tämän kysymyksen osalta vastauksissa on tapahtunut selkeä muutos aiempiin vuosiin verrattuina. Esimerkiksi vuonna 2019 tekijänoikeuden koki mahdollistavana huomattavasti pienempi osuus vastaajista (35 %) ja rajoittavana suurempi osuus (20 %).

Helppotajuiseksi tekijänoikeuden kokee 38 prosenttia vastaajista, kun taas vaikeatajuiseksi sen kokee 26 prosenttia. Hieman yli kolmannes vastaajista on neutraaleja asian suhteen. Erityisesti 15-24-vuotiaat diginatiivit kokevat tekijänoikeuden helppotajuisena.

Selkeä enemmistö kokee tarpeelliseksi myös tekijänoikeusjärjestöt (78 %) sekä tekijänoikeuskorvaukset (84 %).  Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 50-vuotiaat kokevat keskimääräisesti hieman enemmän tekijänoikeusjärjestöt ja -korvaukset tarpeellisina.

Laillisten sisältöpalveluiden käyttö lisääntynyt

53 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo käyttäneensä internetin laillisia sisältöpalveluja. Lisäksi 42 prosenttia kertoo ostaneensa laillisesta palvelusta digitaalista sisältöä. Kummassakin luvussa on havaittavissa nousua viime vuoteen verrattuna. Laillisten sisältöpalveluiden käyttö on yleisintä 25-49-vuotiaiden keskuudessa; heistä yli kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä palveluita.

Tutkimuksen mukaan koronapandemia on myös osaltaan vaikuttanut laillisten digipalveluiden käyttöön. Esimerkiksi yli kolmannes vastaajista kertoi hankkineensa käyttöönsä elokuvien tai TV-sarjojen suoratoistopalvelun ja joka viidennes äänikirjapalvelun korona-aikana. Vain yksi prosentti vastaajista ilmoitti lopettaneensa palveluiden käytön koronapandemian aikana.

Radion kuuntelu netin välityksellä on lisääntynyt huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä noin joka toinen suomalainen kuuntelee sekä suoria lähetyksiä että jälkikäteen kuunneltavissa olevia ohjelmia (kuten podcasteja) radiokanavien omien nettipalveluiden välityksellä.

Laittomien piraattipalveluiden käytössä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosiin verrattuna. Yhdeksän prosenttia kertoi käyttäneensä laittomia palveluita ja kuusi prosenttia ladanneensa piraattisisältöä omaan käyttöön. Uutena kysymyksenä barometrissa selvitettiin internetistä saatujen laittomien laulujen sanoitusten käyttämistä tai jakamista, jota myönsi tehneensä kolme prosenttia vastaajista. Laittomien palveluiden käyttö on pääsääntöisesti yleisintä 15-34-vuotiaiden keskuudessa.

Piratismia ei hyväksytä ja siihen halutaan puuttua

Piratismiin liittyvissä asenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna.  Vain noin kymmenen prosenttia vastaajista hyväksyy internetiin luvattomasti laitetun sisällön kuluttamisen tai lataamisen. Sisällön luvattomaan jakamiseen suhtaudutaan vielä kielteisemmin; sen hyväksyy ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista. Myönteiset asenteet piratismia kohtaan ovat hieman yleisempiä alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista on sitä mieltä, että laillisten toimijoiden tulee ottaa vastuuta laittomaan sisältöön pääsyn estämiseksi. Esimerkiksi 73 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että YouTuben kaltaisten sisällönjakopalveluiden tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Vastaavasti 79 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hakukoneiden tulee näyttää hakutuloksissa lailliset vaihtoehdot ennen laittomia. Osittain tai täysin eri mieltä väittämien kanssa on noin kymmenen prosenttia. Eri mieltä olevien määrä korostuu nuoremmissa sekä erityisesti piraattipalveluita käyttäneissä vastaajissa.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt neljättätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2020 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1282 henkilöä.

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet

Tekijänoikeusbarometri 2020: Piratismitilanne

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaana Pihkala
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
puh. 09 6803 4049

Lastenmusiikkipäivää vietetään perjantaina 13.11.2020

Lastenmusiikkipäivän Juhlakonsertti Oulusta nähdään nettitelkkarilähetyksenä klo 10 osoitteissa lastenmusiikki.net sekä lastenomaradio.fi. Saalastinsalissa Oulussa esiintyvät Risto Järvenpää Tatsia ja janssia, Soiva Siili, Liikkuva Laulureppu sekä Pentti Punkin Syntymäpäivät. Lisäksi konsertissa saadaan etäyhteydellä terveisiä muualta Suomesta ja mm. julistetaan ensi vuoden lastenmusiikkipääkaupunki.

Konsertin jälkeen Oulussa käsitellään lastenmusiikkia Fisme ry:n järjestämässä seminaarissa RISTIINPÖLYTYS – LASTENMUSIIKKI TAITEIDEN RAJAPINNOILLA. Myös seminaariosuus striimataan kaikille nähtäväksi.

Samana iltana klo 18 nähdään Jellonagaala, jossa luodaan katsaus menneeseen lastenmusiikkivuoteen ja palkitaan ansioituneita tekijöitä. Tämän vuoden gaalaan voivat osallistua kaikki lastenmusiikista kiinnostuneet osoitteissa lastenomaradio.fi. ja lastenmusiikki.net. Jellonagaala näytetään suorana myös Helsingin Sanomien Lasten uutisissa www.hs.fi/lastenuutiset/, Iltasanomien Musiikki-sivulla www.is.fi/musiikki sekä Lasten oman radion YouTube-kanavalla.

Lähetyksessä käydään myös kuluneen vuoden etäkonserteissa ja -muskareissa. Gaalan juontavat Johanna von Hertzen ja Luca Gargano.

Palkintokategorioissa ovat ehdolla seuraavat tekijät:

Vuoden artisti / yhtye 2020 ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Mimmit
Mutaveijarit
Siina & Taikaradio
Soiva Siili

Vuoden lastenlevy 2020 -ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kesät talvet
Esmeralda – Ruohonvihreällä runosohvalla
Mimmit på svenska – Musiksnille
Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis – Eläköön! Loiskis 20 vuotta
Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sarianna Tammilehto – Eläimellistä

Vuoden lastenmusiikintekijä 2020 -ehdokkaat:
Mari ja Timo Rautio
Mutaveijarit
Ritva Haapaniemi
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Pauliina Lerche

Vuoden lastenmusiikkiteko 2020 -ehdokkaat:
Leena Poikela: Nyt Satuillaan! -laulukirja
Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo
Lentävä laulu -hanke
Konserttikeskuksen etäkonserttisarja

Vuoden tulokas 2020 -ehdokkaat:
Naattiorkesteri
Esmeralda
Riku Ässä
Pentti Punkin syntymäpäivät

Vuoden lastenlaulu 2020 -ehdokkaat:
1 Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kivi laulaa
Sävellys: Essi Putkonen
Sanoitus: Riikka Helske
Julkaistu levyllä Kesät talvet (2019)

2 Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sävellys: Leena Untamala
Sanoitus: Leena Untamala, Mutaveijarit
Julkaistu levyllä Nyt mennään! (2019)

3 Aili A. Ikonen – Meidän meri
Sävellys: Soili Perkiö ja Matti Kallio
Sanoitus: Hannele Huovi
Julkaistu Meidän meri -kampanjan tunnuslauluksi (2020)

4 Helsingin poliisisoittokunta ja Onni Lonka – Tuu mun mukaan
Sävellys ja sanoitus: Onni Lonka
Julkaistu Helsingin poliisisoittokunnan lastenvideosarjassa (2020)

5 Neiti seitsenpilkkuinen – Suvituuli,lounatuuli
Sävellys ja sanoitus: Ritva Haapaniemi
Julkaistu levyllä Eläköön Ystävyys! (2019)

6 Satu Sopanen, Eeva-Leena Sariola ja Osku Ärilä – Kettu ressu
Sävellys ja sanoitus: Sarianna Tammilehto
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

7 Naattiorkesteri – Osaatko sinä?
Sävellys ja sanoitus: Severi Laakso
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

8 Päistikka – Keinulaulu
Sävellys: Tuukka Martiskainen
Sanoitus: Tuukka Martiskainen ja Elina Vehkaoja
Julkaistu singlenä (2020)

9 Rokkasoppa – Pikkunoita
Sävellys: Random Lee, Sampsa Astala ja Kimmo Nissinen
Sanat: Sampsa Astala ja Random Lee
Julkaistu singlenä (2020)

10 Mimmit – Muista pestä kädet
Sävellys ja sanat: Pauliina Lerche
Julkaistu singlenä (2020)

Musiikintekijöiden rahaston stipendien saajat julkistettu

Koronan aiheuttaman kriisitilanteen vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus ohjasi vuodelle 2020 Musiikintekijöiden rahaston jaettavaksi enemmän varoja kuin normaalina vuotena. Jaettavana keväällä oli 124 000 euroa, ja vastaava summa jaettiin nyt uudelleen syksyllä.

–   Korona-aika aiheuttaa edelleen paljon paineita musiikintekijöille ja avun tarve on suuri, joten toimikunta halusi jakaa kaikki rahastolle tälle kierrokselle myönnetyt varat – muutamaa kymppiä vaille. Tälläkin kierroksella selvästi suurin osa haetuista ja jaetuista stipendeistä kohdistui työskentelyyn, yksi Erityisstipendi mukaan luettuna. Toivomme, että stipendit auttavat konkreettisesti tekijöitä työssään, toteaa Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti: Työskentelystipendejä myönnettiin 43 (keväällä 39), Hankintastipendejä 21 (keväällä 10) ja Reissustipendejä 5 (keväällä 4). Stipendien summat vaihtelivat 600-3 000 euron välillä. Lisäksi jaettiin yksi 10 000 euron Erityisstipendi Ismo Alangolle.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2021.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Kuka tahansa musiikintekijä on tervetullut hakemaan stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi 

www.musiikintekijat.fi

Suomen Musiikintekijät palkitsi ansioituneita sovittajia

Suomen Musiikintekijät jakoi kolme erityispalkintoa ansioituneille sovittajille. Palkintojen taustalla on vuoden alussa tapahtunut, Suomen Musiikintekijät ry:n hallinnoiman puhallinorkesterimusiikkiin keskittyvän Edition Elvis -katalogin siirtyminen Fennica Gehrman -kustantamolle. Palkintosummat muodostuvat tästä kaupasta saaduista varoista.

Siirtyneen katalogin orkesterimusiikkitaustan vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus päätti palkita nimenomaan sovittajia hallinnoimansa Arthur Fuhrmann -rahaston kautta, jonne myynnistä saadut varat ohjattiin. Hallitusjäsenistä muodostunut raati valitsi palkittavaksi seuraavat henkilöt:

  • Jarkko Kiiski on pitkä linjan sovittaja ja kapellimestari, joka on tuonut korkealuokkaista osaamistaan ja ekonomisen balansoitua sointia viihdemusiikkikonsertteihin ympäri Suomea jo monien vuosien ajan järkkymättömällä ammattitaidolla ja varmuudella.
  • Merzi Rajala on monipuolinen säveltäjä ja sovittaja. Hän on erikoistunut rytmiseen kuoro- ja lauluyhtyemusiikkiin, ja hänen materiaaliaan ovat esittäneet lukuisat kokoonpanot Suomessa ja ulkomailla. Rajala tunnetaan myös suomalaisen rytmimusiikin kuoronjohdon pioneerina.
  • Teemu Takanen hallitsee hienostuneen ja nyansoidun big band- ja orkesterikirjoituksen ja on laajentanut korkeatasoisella näkemyksellään ja detaljoidulla ilmaisullaan Suomen jazzmaailmaa kosolti viime vuosina.

Suomen Musiikintekijät ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. 

Uutinen Edition Elvis -kaupasta 

Teemu Takasen kuva: Sampo Luukkainen / Kuwaamo

Top 20 Future Hitmakers 2021 – Hae nyt!

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana.

Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä TeostoSuomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

KENELLE KURSSI ON TARKOITETTU?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia kirjoittajia, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä tai musiikkialalla jo osittain toimivia tekijöitä, jotka ovat menestyksen kynnyksellä.

Oleellista on halu tehdä biisintekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille. Hakijan eduksi katsotaan co-write-kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-27 vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle. Mukaan voivat hakea myös muun ikäiset, missä tapauksessa hakijan tulee keskittyä perustelemaan hakemuksessa erityisen hyvin, miksi juuri hänen pitäisi tulla valituksi.

VUODEN 2021 KURSSIN AIKATAULU, OHJELMAT JA PUHUJAT

Future Hitmakers koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla koko kevään mittaan.

Katso koko kurssin ohjelma ja puhujat

Kurssi järjestetään 18.1.-24.5.2021

Kurssikerrat pidetään osittain etänä ja osittain osoitteessa Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6.krs, Helsinki.

Kurssilla puhumassa mm. Anna Timgren, Eva Louhivuori, Fredi Lunden, Kaisa Korhonen ja RZY.

Hae mukaan täällä.

Teoston koronatuen haku avautuu 19.10.2020

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.

Kuka voi hakea tukea?

Tukea voivat hakea Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat, joiden teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla vuosina 2017-2019 Teosto on maksanut asiakkaalle tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan edellä mainittujen tilitysten määrästä ja on vähintään 300 euroa ja enintään 10 000 euroa. Maksettuja tilityksiä ei tarvitse hakulomakkeella ilmoittaa, vaan Teosto tarkistaa ne automaattisesti. Tuen saamiseen eivät myöskään vaikuta mahdolliset muut saadut tuet.

Säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea, koska tuki on tarkoitettu luovaan taiteelliseen työskentelyyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen). Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on Teoston kustantaja-asiakas, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi (Teoston koronatuki). Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron, jonka löydät Asiakastiedot -välilehdeltä, kun kirjaudut omilla tunnuksillasi Teoston verkkopalveluun.

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastolle, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön – Suomen Musiikintekijät ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikkikustantajat ry – jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään.

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran.

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa.
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa.
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä.
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen

Koronatuen myöntämisen kriteereinä ovat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä. Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia.

Koronatukihakemukset käsitellään marraskuun 2020 aikana. Myönnetyt tuet maksetaan joulukuussa 2020. Ilmoitamme jokaiselle hakijalle päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Lisätietoja:

  • Klaavi-hakujärjestelmä: klaavi.fi
  • Hakuneuvonta: koronatuki@teosto.fi, puh. 09-6810 1112 (arkisin klo 9-20, lauantaisin klo 10-16).

Musiikinkuuntelu Suomessa 2020 -tutkimuksen tulokset kertovat artistien paikat suomalaisten mielissä

Hyvän tuulen listapop on tällä hetkellä Suomen kuunnelluinta musiikkia, mutta silti joka kolmas suomalainen pitää erittäin paljon heavyrockista. Omaan ajattelutapaan syvästi vaikuttaneita artisteja ovat Juha Tapio, Juice ja Sibelius, ikonisia kansallisaarteita Eppu Normaali ja Katri Helena ja tunnelman kattoon nostavat JVG ja Jari Sillanpää.

Puhelinkuuntelun kasvu on pysähtynyt toistaiseksi, mutta striimaus jatkaa kasvuaan. Suosituin tapa käyttää striimauspalveluita on hieman yllättäen itse tehtyjen soittolistojen kuunteleminen. Korona ei vaikuttaisi estäneen uusien artistien läpilyöntiä.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimukseen vastasi elokuussa yli tuhat suomalaista ikäskaalalla 13 – 75-vuotta. Seitsemättä kertaa tehdyn tutkimuksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen GroupM Finlandista. GroupM on maailman suurin media-alan asiantuntijayritys. 

Eri artisteilla, säveltäjillä ja musiikkityyleillä on omat paikkansa suomalaisten mielissä

Kotimaiset eturivin ykkösartistit säväyttävät kuuntelijoitaan eri tavoin. Kartta artistien paikoista suomalaisten mielenmaisemassa on koottu vuosina 2018 – 2020 useamman tuhannen suomalaisen antamista vastauksista erilaisiin kysymyksiin ilman annettuja artistinimiä vastausvaihtoehtoina.

Omaan ajattelutapaan syvästi vaikuttaneina artisteina pidetään useimmin Juha Tapiota, Juicea ja Sibeliusta, ja ikonisina kansallisaarteina Eppu Normaalia ja Katri Helenaa. Musiikillisesta erilaisuudestaan huolimatta JVG ja Jari Sillanpää saavat kumpikin tunnelman kattoon omien kannattajiensa keskuudessa. Ulkomaisista artisteista Queen solahtaisi elämäntoivo -osastoon Kaija Koon ja kumppanien seuraksi, Beatles ja Abba liittyisivät ikoneihin, ja Iron Maidenyhdessä AC/DC:n kanssa livesuosikeihin. Hevikansan mielenmaisemaa soitteleva Metallica on myös Suomen myydyin fanipaita-artisti.

Jean Sibelius Superstar

Klassisen musiikin tosiystäviä on Suomessa noin kolmesataatuhatta. Klassisen kuuntelijat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, mutta vastoin yleistä käsitystä klassisen musiikin kuuntelijoiden ryhmä ei ole koulutus- tai tulotaustaltaan mitenkään poikkeuksellisen elitistinen.

Suomen suosituimpia klassisia säveltäjiä ovat Sibelius, Mozart, Tsaikovski ja Beethoven. Klassisten esittäjien suurimmat nimet ovat Karita Mattila ja Esa-Pekka Salonen. Puolet suomalaisista tuntee maailman tärkeimpiin klassisiin nykysäveltäjiin kuuluvan Kaija Saariahonnimeltä, mutta harva tuntee enemmän hänen musiikkiaan. Sibelius on suomalaisen musiikin kestosupertähti myös yli genrerajojen. 

Itse rakennetut soittolistat yleisin tapa kuunnella Spotifyta

Suomalaisten musiikinkuuntelun pääkanavat ovat radio, Spotify ja YouTube. Radiosta musiikkia kuuntelee viikoittain yli neljä miljoonaa suomalaista, Spotifysta ja YouTubesta reilut kaksi miljoonaa suomalaista.

Spotifyssa ja vastaavissa striimauspalveluissa yleisimmäksi musiikinkuuntelun tavaksi ovat nousseet itse rakennetut soittolistat yli yksittäisten biisien kuuntelun, suosituslistojen, artistilistojen kuuntelun ja musiikin kuuntelun albumi kerrallaan. Suurin osa Spotify -käyttäjistä kuuntelee musiikkia useammalla mainituista tavoista.

Puhelinta käyttää musiikinkuunteluun kolme miljoonaa suomalaista viikossa. -Puhelin on laajemminkin modernin elämän kaukosäädin, jonka avulla ja kautta hallitaan oman elämän eri osa-alueita, luonnehtii tutkimuksen suunnittelija ja analysoija Kari Tervonen. -Ennustan, että seuraavan vastaavalla tavalla läpilyövän jäljen arkeemme jättää virtuaalitodellisuus.  Virtuaalitodellisuuden suurin läpimurto myös musiikinkuuntelussa tapahtunee vuosien 2025-2030 aikana, Tervonen sanoo.

Korona ei estänyt uusien tähtinimien läpimurtoja, some ja striimaus vetureina

Koronan kouriintuntuvin vaikutus musiikin kuuntelijoille oli konserttien peruuntuminen. Valtaosa haluaa ottaa vahingon takaisin ensi tilassa, ja mennä kuuntelemaan juuri peruuntuneita esiintyjiä niin pian kuin vain mahdollista. Livestriimattua keikkaa kuunteli ensimmäistä kertaa elämässään lähes puoli miljoonaa suomalaista.  Kahdella miljoonalla suomalaisella taas jäi yksi tai useampi konsertti väliin koronan vuoksi.

Korona ei haitannut uusien artistien läpimurtoa, vaan William ja Behm tempaisivat suoraan huipulle isoilla hittibiiseillään. Williamin Penelope oli itse asiassa eniten puhuttanut suomalainen kesähitti viimeiseen viiteen vuoteen.

Uusien artistien läpimurto tapahtuu useimmiten ensin verkossa ja leviää sieltä radioon ja muuhun mediaan. Konsertteihin ja keikoille mennään kuuntelemaan artisteja, jotka on jo valmiiksi hyviksi havaittu. Koronatilanteen vuoksi entisestään kasvaneen somen ja striimauspalveluiden käytön voi olettaa jopa piirun verran nopeuttaneen uusien artistien läpilyöntiä erityisesti nuorempien kohderyhmien keskuudessa. Television kautta löi isosti läpi kymmenkunta artistia 2010-luvulla, ja puolen tusinaa supersuosittua musiikkiohjelmaa tasapuolisella tarjonnallaan vauhditti osaltaan vahvojen naissolistien läpimurtoa.

Livemusiikki kuunnellaan mieluiten istualtaan 

Mieluisin ympäristön livemusiikin kuunteluun oli tutkimusvastaajien mielestä konserttisali, jossa voi keskittyä vain musiikkiin. Seuraavaksi suosituin paikka oli klubi tai ravintola, jossa arvostettiin intiimimpää ja konserttisaleja rennompaa tunnelmaa. Kolmanneksi suosituin ympäristö oli festivaalit, jossa musiikin lisäksi arvostettiin ystäviä, ulkoilmaan ja vapautta liikkua. Listan hännänhuipuksi jäivät stadionit, vaikka niissä puitteet ja lavashow koettiin mahtaviksi.

Lähde: Teosto.

Koko tutkimus luettavissa täällä. 

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto on tunnettu ja luotettu tekijänoikeusjärjestö, joka mahdollistaa musiikin ammattimaisen tekemisen ja käyttämisen. Edustamme 34 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Keräämme musiikin käytöstä korvaukset ja tilitämme ne edelleen musiikin ammattilaisille, jotta he voivat keskittyä työhönsä – uuden tunteita herättävän musiikin luomiseen. Laaja repertoaarimme tunnettuja, ihmisiä liikuttavia musiikkiteoksia tuo lisäarvoa yrityksille, yksilölle ja koko yhteiskunnalle. Musiikki on voima – annetaan sen soida! 

Kampanja reilun taiteen puolesta

Reilun taiteen manifesti on kampanja taiteilijoiden reilujen palkkioiden puolesta. Kampanja käynnistyi 5.10.2020. Reilun taiteen fanfaarilla.

Reilun taiteen manifesti kertoo taidealan todellisuudesta. Taiteilijan työ koostuu tyypillisesti monesta palasesta: keikat, toimeksiannot ja muut tilaukset muodostavat tärkeän osan taiteilijan repaleisesta toimeentulosta. Usein näistä töistä tarjotaan taiteilijalle palkkioksi kuitenkin vain näkyvyyttä. Yksittäisen taiteilijan neuvotteluasema on usein heikko alalla, jossa maksuttomaan työhön on totuttu.

Tämän me haluamme yhdessä korjata!

Reilun taiteen manifesti muistuttaa, että aina, kun tilataan taiteilijan osaamista, kyseessä on työ, josta tulee maksaa rahallinen korvaus.

Sivuille reiluntaiteenmanifesti.fi on koottu tilaajille ja tekijöille eri taiteenaloilla käytössä olevia sopimuspohjia, palkkiosuosituslinkkejä ja ohjeistuksia, jotka auttavat sekä tilaajaa että taiteilijaa työn hinnoittelussa, sopimusneuvotteluissa ja tapahtumien sekä muiden toimeksiantojen realistisessa budjetoinnissa. Sivusto keskittyy ensisijaisesti tilaustöihin, toimeksiantoihin ja keikkoihin eli sellaiseen työhön, jota työehtosopimukset eivät turvaa.

Taiteilijan työtä tilataan, koska sillä nähdään arvoa. Paras keino näyttää arvostusta on maksaa taiteilijalle reilu palkkio.

Kampanjan viestintämateriaalien avulla reiluja palkkiokäytäntöjä noudattavat toimijat voivat viestiä vastuullisuudestaan. Reilun taiteen manifesti -kampanjan Maksamme taiteilijalle -tunnus viestii, että taidetapahtuman tai tilaajan palkkiokäytännöt ovat kunnossa.

Sosiaalisen median kampanjakanavat mahdollistavat kampanjaan osallistumisen taiteen yleisölle, yhteisöille ja taiteen ammattilaisille.

Kampanjaa on rakennettu Taiken ja taidealan järjestöjen yhteistyöllä.

#rahallasaa #reiluntaiteenmanifesti

Lue lisää manifestista.