EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit valittu

Julkaistu

Sävellyskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 66 uutta lastenlaulua. Lauluntekijöiden ikähaitari on laaja: nuorin lauluntekijä on 10-vuotias ja vanhin 83 -vuotias. Tämä on hieno osoitus siitä, että lastenlaulut ovat kaikkien sukupolvien yhteinen asia.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valittiin seuraavat laulut:

Mukava kana
säv. Mia Kavasto ja san. Mia ja Tara Kavasto, Helsinki

Koulutie
säv. ja san. Niko Liukkonen, Lahti

Hipsu Tipsu
säv. Mikko Koskela ja san. Päivi Tuulikki Koskela, Oulu

Jääprinsessoja
säv. Paula Riihimäki ja san. Pauli Leppänen, Oulu

Täti Atsa-Leean puutarhassa
säv. Marco Oey ja san. Jaakko Löytty, Tampere

Pahviraketti
säv. ja san. Ville Karttunen, Järvenpää

Mä rakastan tanssii
säv. ja san. Juha Mäki ja Sofia Mäki, Kerava

Ystävän odotus
säv. Mikko Olkinuora ja san. Juha Hujanen, Helsinki

Lähti laulu lapasesta
säv. Leena Salonen ja san. Yrjö Tiilikainen, Riihimäki

Haitarinoita
säv. ja san. Kyösti Salmijärvi ja san. Markus Lampela, Oulu

Sambakärpänen
säv. ja san. Sarianna Tammilehto, Tampere

Pikku pakko puijata
säv. Jussi Rasinkangas ja san. Rauli Nordberg, Kempele

Esiraadissa olivat mukana luokanopettaja, montessoriohjaaja ja kuorolaulaja Pirjo Sinervo, musiikkiopiston rehtori ja musiikin maisteri Annika Viitanen ja Lasten Laulukaupungin edustajana päiväkodin johtaja Siv Ilola.

Tämän vuoden sävellyskilpailun sadosta voi sanoa, että laulujen aihepiiri oli laaja ja yhteisenä nimittäjänä oli valoisuus ja positiivisuus. Raadin yhtenä arviointiperusteluna finalisteja valittaessa oli se, että tekstin ja melodian pitää selkeästi tukea toisiaan, jotta laulun koko ilmeestä tulee uskottava, ehjä ja yhtenäinen. Raadin mielestä melodian ei myöskään pidä olla liian yksinkertainen, vaikka kyse on lastenlaulusta. Lapset tarvitsevat kussakin ikävaiheessa omalta musiikiltaan sopivasti haasteita ja toisaalta laulujen melodioiden pitää olla erotettavissa toisistaan ja tunnistettavia myös pelkkinä melodioina. Laulujen tulevaan käyttöön ja käytettävyyteen liittyen raati lähettää kaikille vielä toiveen, että sallitaan lasten luontaisen äänialan kehittyä ja lasten laulujen helähtää kauniisti heille sopivassa sävellajissa.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 27”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat.

Voittajat selviävät värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 11.6.2022. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö saa äänestää oman suosikkinsa.

Villa Karo – residenssihaku syksylle avoinna

Julkaistu

Villa Karo is a Finnish-African cultural center, which is located in the village of Grand-Popo, Benin, West Africa. The center’s goal is to enhance the African knowledge of Finnish cultural figures, promote collaboration between Finnish and African artists and researchers as well as to support Finland and Benin’s cultural exchange.

Residency applications are processed twice a year. The application period is continuous, ie the application can be submitted at any time. After the application deadline, applications will be processed within 3-4 weeks.

Deadline for the autumn period call 15.3.
Please read more (in Swedish, French, Finnish and English): https://villakaro.org/

Musiikintekijöiden eurooppalaiselle kattojärjestö ECSAlle uusi hallitus

Julkaistu

Uudelle hallitukselle valittiin myös uusi puheenjohtaja. Järjestön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Alfons Karabuda ei asettunut enää ehdokkaaksi. Kommentissaan ECSAn tiedotteessa hän toteaa, että on ”ilahtunut jättäessään taakseen vahvan ja hyväkuntoisen järjestön, jolla on edelleen työtä poliittisten, ekonomisten ja kulttuuristen haasteiden parissa”.

Hän myös toteaa uuden puheenjohtajan, brittiläisen Ivors Academyn edustajan Helienne Lindvallin ja tämän luotsaaman uuden hallituksen olevan ”erittäin kyvykäs vastaamaan tuleviin haasteisiin”.

Karabuda valittiin myös ECSAn kunniapuheenjohtajaksi ja toinen pitkäaikainen, poisjättäytyvä hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja Bernard Grimaldivalittiin puolestaan ECSAn kunniavarapuheenjohtajaksi.

Helienne Lindvall kiittää edellistä hallitusta ”väsymättömästä työstään” ja lisää, kuinka ”ECSA on tällä hetkellä luovan alan kohtaamien haasteiden keskellä tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aikaisemmin”. Hän ”odottaa innolla tulevia tehtäviä yhdessä eurooppalaisten tekijäkollegoidensa kanssa”.

Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen:

”ECSA on meille suomalaisille musiikintekijöille erittäin tärkeä. Sillä oli merkittävä rooli muun muassa tekijänoikeusdirektiivin saattamisessa nykymuotoonsa. Tässä työssä väistyvä puheenjohtaja Alfons Karabuda teki ison työn ECSAn toimiston kanssa. Eurooppalaisia musiikintekijöitä odottavat uudet haasteet, ja niiden selättämisessä uudella puheenjohtaja Helienne Lindvallilla on jo hyvä etumatka, koska monet ECSAn tulevista pääaiheista on Ivors Academyn kautta jo nostettu esiin. Näistä mainittakoon #PaySongwriter ja #FixStreaming -hankkeet, joita tuemme. ECSAn hallitus ottaa agendalleen jatkossa myös muun muassa musiikkialan yhdenvertaisuuden edistämisen sekä tekoälytulevaisuuteen valmistautumisen.

Meille suomalaisille ECSA-edustajille uudet hallituksen jäsenet ovat tuttuja monien vuosien kokoustapaamisista. Hienoa on myös se, että ensimmäistä kertaa hallituksessa on myös suomalainen edustaja: taidemusiikin säveltäjä Niilo Tarnanen.”

Kokouksessa valittiin myös edustajat ECSAn sisäisiin jaostoihin alla olevan mukaisesti.

  • ECSA President: Helienne Lindvall
  • ECSA Vice Presidents: Zahra Mani and Jesper Hansen
  • Treasurer: Aafke Romeijn

POPULAR MUSIC (APCOE Committee)

  • Chair: Ole Henrik Antonsen (NOPA, Norway)
  • Vice-chairs: Helienne Lindvall (Ivors Academy, Sweden/UK) & Aafke Romeijn (BAM! Popauteurs, The Netherlands)

ART & CONTEMPORARY MUSIC (ECF Committee)

  • Chair: Orphy Robinson (Ivors Academy, UK)
  • Vice-chairs: Zahra Mani (Austrian Composers Association, Austria/UK/Pakistan) & Niilo Tarnanen (Society of Finnish Composers, Finland)

FILM AND AUDIO-VISUAL MUSIC (FFACE Committee)

  • Chair: Jesper Hansen (BFM, Denmark)
  • Vice-chairs: Anselm Kreuzer (Composers Club, Germany) & Luis Ivars (Musimagen, Spain)

Suomen Musiikintekijät on ECSAn jäsenjärjestö. Suomen Musiikintekijöillä on edustajia ECSAn työryhmissä.

Jukkis Uotila on Suomen 38. Jazzlegenda

Julkaistu

Jukkis Uotila on tehnyt monipuolisen uran muusikkona. Hänellä on yhdeksän omaa albumia, ja rivimuusikkona hän on ehtinyt soittaa jo yli 120 levyllä. 1980-luvun alussa Uotila työskenteli neljä vuotta New Yorkissa ammattimuusikkona. Hän on hyödyntänyt New Yorkin aikaisia kontaktejaan omissa kokoonpanoissaan, ja hänen levyillään ovatkin soittaneet muun muassa Dave Liebman, Bob Mintzer, Randy Brecker, Mike Stern, John Scofield ja Bill Frisell.

Rumpalina Uotila on soittanut esimerkiksi Randy Breckerin ja Toots Thielemans yhtyeissä, ja hän on levyttänyt myös muun muassa Chet Bakerin, Joe Lovanon ja Joe Hendersonin kanssa. Pianistina Uotila on tullut tunnetuksi erityisesti 2000-luvulta lähtien, ja hän on tehnyt pianistina yhteistyötä muun muassa Randy Breckerin ja Tim Hagansin sekä rumpalien Ignacio Berroan, Billy Hartin ja Billy Cobhamin kanssa.

Uotila oli aktiivinen UMOssa vuosina 1986–1993, ja hän myös johti orkesteria parissa kymmenessä projektissa. 1990-luvun puolivälistä alkaen hän on ollut mukana Stockholm Jazz Orchestran kolmellatoista albumilla, joista vuonna 2013 julkaistu ”The Music of Jukkis Uotila” sisältää hänen omia big band -sävellyksiään ja -sovituksiaan.

Jukkis Uotilalla on ollut keskeinen rooli suomalaisessa jazzopetuksessa. Hän oli Sibelius-Akatemian jazzosaston johtaja vuosina 1986–93, ja hän on toiminut professorina vuodesta 1994 lähtien.

Uotilalle on myönnetty Jazzliiton Yrjö-palkinto vuonna 1991 ja säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 2011.

Suomen Jazzlegenda -palkintoja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001–2014 Suomen Big Band Yhdistys, Suomen Jazz & Pop Arkisto ja Imatra Big Band Festival valitsivat yhteensä 28 Jazzlegendaa. Vuodesta 2017 lähtien palkintojen jakamisesta on vastannut Musiikkiarkisto. Luettelo aikaisemmin jaetuista Suomen Jazzlegenda -palkinnoista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Jazzlegenda

Viestintäpäällikkö Nina Lith Musiikintekijöiden kutsujäseneksi: ”Merkityksellinen työ motivoi”

Julkaistu

”Kymmenen vuotta on hieno työrupeama. Se, mikä teki päätöksen kutsujäsenyydestä vielä helpommaksi, on Ninan sitoutuneisuus työhön musiikintekijöiden hyväksi,” sanoo Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

”Nina tuli alan ulkopuolelta, mutta alusta asti on tuntunut siltä, että hän on yksi meistä. Nina on ihana työkaveri, loistava ammattilainen viestinnän saralla, mutta myös mukana ideoimassa ja toteuttamassa muun muassa jäsenpalveluita ja tapahtumia.”

Nina Lith kokee työnsä merkitykselliseksi ja kertoo motivoituvansa siitä, että jokainen pienikin teko vie lähemmäs luovien alojen tekijöiden parempia toimintaedellytyksiä.

”Kaikkein mahtavinta on saada työskennellä kaikkien upeiden ihmisten kanssa, eli eri järjestöjen kollegoiden, Musiikintekijöiden toimiston väen sekä etenkin jäsentemme parissa,” hän sanoo.

Viime vuodet ovat olleen Lithin uran haastavimpia. Koronan myötä yhdistyksen jäsentapahtumatoiminta meni täysin uusiksi. Vaikuttamisviestinnän tarve lisääntyi entisestään.

”Vaikuttamisviestintää tehdään yhä merkittävämmässä määrin ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Jatkuvan koronakriisiviestinnän lisäksi on viime aikoina muun muassa saatu torpattua hyvitysmaksujen leikkaus ja vaikutettu tekijänoikeuslain uudistamiseen. Puuhaa on todella riittänyt”, Lith kertoo.

Katsoessaan kymmenen vuotta taakse päin Lith toteaa, että paljon on muuttunut Musiikintekijöiden toiminnassa.

”Aikoinaan, kun oli kevätkokouskutsujen lähettämisen aika, katselin silmät pyöreinä sihteerimme Sari Maunulan paperishow’ta. Vuosikokouskutsu kaikkine liitteineen lähetettiin jokaiselle jäsenelle kirjepostilla. Siis tuhansittain tulosteita yhteen kokoukseen! Melko nopeasti oli yhdistyksellämme sähköiset kutsut, ja aikojen saatossa asianmukaiset IT-järjestelmät ja verkkosivut.”

Yksi merkittävimmistä muutoksista yhdistyksen toiminnassa on ollut muutto musiikkialan järjestöjen kanssa yhteisiin toimitiloihin – ensin Kampin Huippuun vuonna 2014 ja keväällä 2021 Espoon Keilaniemeen.

”Uudet, modernit toimitilat mahdollistivat yhdistyksen toiminnan kehittämisen aivan uudelle tasolle”, Lith toteaa.

”On ollut mahtavaa olla osa yhdistyksemme ja sen ajamien asioiden menestystä. On myös ollut todellinen ilo ja kunnia saada olla osa tätä musiikintekijöiden yhteisöä.”

Kutsujäsenyys on huomionosoitus, joka myönnetään harvoin. Suomen Musiikintekijöiden muut kutsujäsenet ovat yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri, nyt eläkkeellä oleva Taimi Kyyrö, yhdistyksen talouspäällikkö Sari Maunula sekä Teostosta eläkkeelle jäänyt palveluneuvoja Leif Sällström.

Tekijänoikeuskorvaukset eivät jatkossa leikkaa työttömyysturvaa

Julkaistu

Hallitus esitteli 11.2.2022 uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Samassa yhteydessä esiteltiin päätös luopua tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa.  Tämä tarkoittaa, että jatkossa tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa työttömyysturvaa. Muutosta esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2023.

Luovien alojen edustajat ovat edistäneet asiaa jo useiden vuosien ajan. Muutos on merkittävä parannus tekijänoikeuskorvauksia saavien sosiaaliturvaan.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää tehdystä päätöksestä.

”Tämä korjaus on musiikintekijöille ja kaikille tekijänoikeustuloja saaville todella merkittävä, eikä tule yhtään liian aikaisin! Olemme ajaneet asiaa jo vuosia, mutta vasta pandemia-aika teki ongelman näkyväksi myös päättäjille.

Voimaantuloaika olisi mielestäni saanut olla aikaisempi, olemmehan koronan kurittamia edelleen: elävän musiikin tilaisuuksien rajoittaminen on vienyt meiltä merkittävästi tekijänoikeustuloja, ja ne vaikutukset n,äkyvät vielä pitkään.

Haluan kiittää hallitusta, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkista, sivistysvaliokuntaa, valtiovarainvaliokuntaa ja kaikkia asian puolesta yli puoluerajojen toimineita kansanedustajia: tämä on yksi askel kohti reilumpaa sosiaaliturvaa.”

Sanna Salmenkallio sai Harpa -palkinnon musiikistaan elokuvaan Aalto

Julkaistu

Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut Virpi Suutarin ohjaama Aalto-dokumenttielokuva vie kiehtovalle matkalle Alvar Aallon ja Aino Aallon rakkaustarinaan, heidän ajatteluunsa ikonisten teosten taustalla sekä heidän suunnittelemiensa rakennusten ja esineitten luo ympäri maailmaa. Elokuva on koottu pääasiassa valtavan taustatyön tuloksena löydetyistä arkistomateriaaleista, joita Sanna Salmenkallion elegantti ja kuljettava musiikki avaa tilallisiksi ja emotionaalisiksi kokemuksiksi.

Kansainvälinen tuomaristo toteaa sävellyksen olevan ”lumoava” ja ”erittäin hyvin kirjoitettu, intiimi klassiseen tyyliin sävelletty teos”. Perusteluissa kuvataan, kuinka sävellys ”onnistuu inhimillistämään huonekalut ja arkkitehtuurin, joita dokumentissa nähdään. Se saa suorastaan tuntemaan esineet ja rakennukset, luoden vahvan yhteyden sekä Aaltoon että hänen taiteeseensa”.

”Tämän musiikin palkitseminen kansainvälisesti merkitsee minulle paljon, kiitän Alvar ja Aino Aaltoa heidän esimerkistään kansainvälisyydessä, rohkeudessa ja sinnikkyydessä. Ilman näitä tienraivaajia minäkään en olisi tässä. Kiitän myös Virpi Suutaria ja koko suunnattoman taitavaa ja sitoutunutta tekijäryhmää, joka antoi minulle mahdollisuuden olla osana Aaltojen ideologian mukaista kokonaistaideteosta”, Salmenkallio toteaa kiitossanoissaan.

Harpa-elokuvamusiikkipalkinto on jaettu vuodesta 2010. Suomi on voittanut Harpa-palkinnon aikaisemmin kahdesti. Harpa-kilpailu järjestetään yhteistyössä pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen sekä musiikin vienninedistämisorganisaatioiden kanssa. Suomea yhteisössä edustaa Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.


Lisätiedot

Nordic Film Music Days

Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998

Harpa-ehdokkaat 2021

  • DENMARK | Jonas Struck for his score for “Vores mand i Amerika” (directed by Christina Rosendahl)
    ​*** An excellent and personal film score – inventive and different***
  • FINLAND | Sanna Salmenkallio for her score for “Aalto” (directed by Virpi Suutari)
    ​***Surprise, elegance and a strong sense of purpose are present from start to finish, Salmenkallio’s music really gives life to this great documentary***
  • ICELAND| Tóti Guðnason for his score for “Lamb” (directed by Valdimar Jóhannsson)
    ​*** the score and the sound design exert a subtle pressure that words would be unlikely to match ***
  • NORWAY | Erik Ljunggren for his score for “Gritt” (directed by Itonje Søimer Guttormsen)
    ​*** the score plays an important role in this film, for coherence, direction and overall tone, and for weaving together the layers of the drama. ***
  • SWEDEN | Johan Testad for his score for “Björnstad” (directed by Peter Grönlund)
    ​*** the score heightens the intensity of a multifaceted drama that holds great contrast: toxic macho culture, peer pressure, loneliness, vulnerability and longing ***

Aikaisemmat Harpa-voittajat

  • 2021 Berlin & online | Flemming Nordkrog (Denmark) | Shine Your Eyes
  • 2020 Berlin | Gaute Storaas (Norway) | Bröllop, begravning & dop
  • 2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson (Iceland)| Woman at war
  • 2018 Berlin| Daníel Bjarnason (Iceland) | Under the Tree
  • 2017 Berlin and Cannes | Honor award | Bent Fabricius-Bjerre (Denmark)
  • 2017 Berlin and Cannes | Sune Martin (Denmark) | Land of Mine
  • 2016 Berlin | Honor award | Johann Johannsson (Iceland)
  • 2016 Berlin | Atli Örvarsson | Rams
  • 2014 Espoo | Matti Bye (Sweden) | Faro
  • 2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen (Finland) | Puhdistus
  • 2012 Reykjavik |Fredrik Emilson (Sweden) | Kronjuvelarna
  • 2011 Copenhagen | Gaute Storaas (Norway) | Elias og jakten på havets gull
  • 2010 Gothenburg | Dani Strömbäck (Finland) | Letters to Father Jacob

Kansainvälisen tuomariston jäsenet

  • Flemming Nordkrog (DK), Composer and HARPA winner 2021
  • Lucy Bright (UK), ​Music Supervisor and Publisher (Bright Notion Music)
  • Mark Siegmund (KR/DE), production  & location manager and coordinator for international and Korean productions
  • Miriam Cutler (USA), Film- and mediacomposer
  • Thomas Van Parys (BE), Music Office, Film Fest Ghent & World Sound Track Awards

Musiikkialabarometri 2022 on auki – vastaa kyselyyn

Julkaistu

Mitä mieltä olet musiikkialan tämän hetken tilasta ja tulevaisuudesta? Miten koronapandemia on vaikuttanut olosuhteisiisi? Kerro näkemyksesi esimerkiksi näistä asioista kolmen vuoden välein toteutettavassa laajassa musiikkialabarometrissa: https://q.surveypal.com/Musiikkialabarometri-2022

Kyselyyn voivat vastata kaikki Suomessa toimivat musiikkialan ammattilaiset ja yhteisöt. Vastaajien kesken arvotaan veloitukseton viikko Villa Vikanin hirsimökissä vuodelle 2023.

Kyselyn toteuttavat Music Finland, Gramex, IndieCo, Musiikkituottajat IFPI Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjat sekä Teosto.

Musiikkialabarometriin voi vastata helmikuun ajan.

 

Music Industry Barometer 2022 is open – share your views!

What do you think of the current situation of the music industry? How has the covid pandemic affected your circumstances and how will it shape our future? Give your views on these issues in an extensive Music Industry Barometer: https://q.surveypal.com/Musiikkialabarometri-2022

All music professionals and music organizations in Finland are welcome to respond to the survey. A prize – a week in the log cabin at Villa Vikan for 2023 – will be drawn among all respondents.

The survey is conducted by Music Finland, Gramex, IFPI Finland, IndieCo, the Finnish Music Creators, the Finnish Musicians’ Union, the Finnish Music Publishers, the Society of Finnish Composers, and Teosto.

The Music Industry Barometer is open until the end of February.

Teosto jakaa koronatukea jo neljättä kertaa – haku auki helmikuun loppuun  

Julkaistu

Jo kolmatta vuotta jatkuvat koronarajoitukset ovat merkittävästi vaikeuttaneet musiikkialan taloudellista tilannetta myös säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien osalta. Vuosien 2020 ja 2021 rajoitukset näkyvät yhä tekijänoikeuskorvauksissa ja uusien rajoitusten myötä menetykset jatkuvat jopa vuoteen 2023.

Teoston jäsenkokous päätti joulukuussa 2021 neljännestä koronatukikierroksesta. Koronatuen tavoite on lieventää ammattimaisten säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien pandemiasta aiheutuneita tekijänoikeuskorvausten menetyksiä. Teosto on jakanut koronatukea aiemmin vuosina 2020–2021 yhteensä yli kolme miljoonaa euroa.  

Neljännellä tukikierroksen haku on auki 10.2.–28.2.2022. Kaikkiaan tukea on jaossa noin miljoona euroa. Tuki rahoitetaan Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan kotimaisen luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta.   

Kuka voi hakea tukea? 

Koronatukea voivat hakea kaikki Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat – myös ne, jotka ovat hakeneet tai saaneet tukea aikaisemmin.  

Tuen kriteerit ovat samat kuin vuonna 2021. Tukikriteerinä ovat vuosien 2018–2020 aikana tietyiltä tilitysalueilta hakijalle maksetut korvaukset. Mukaan lasketaan sellaiset musiikin käytön tilitysalueet, joihin koronatilanteella on havaittu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia. 

Hakukriteerit  

  • Teoston asiakkuus 
  • Vuosina 2018–2020 maksettujen tilitysten määrä yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. 
  • Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn. Sen vuoksi säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea. Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. 

Tiedot saamistasi tilityksistä näet Teoston verkkopalvelusta. 

Tietoa jaettavista tukisummista 

  • Tukea maksetaan musiikin tekijöille työskentelyapurahoina, jotka ovat verottomia tuloverolain asettamien edellytysten täyttyessä. Kustantajille maksetaan vastaavin perustein määräytyvää toimintatukea, joka on veronalaista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.  
  • Alin maksettava summa on vähintään 150 euroa ja ylin 5000 euroa. Lopulliset tukisummat määräytyvät hakemusmäärien perusteella.  
  • Tuen määrä suhteutetaan hakijan aiempiin tilityksiin niillä tilitysalueilla, jotka sisältyvät tukikriteereihin.  

Miten tukea haetaan?  

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi  (Teoston koronatuki).  

Maksettuja tilityksiä ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeella, vaan ne tarkistetaan hakemuksien käsittelyssä automaattisesti. Tuen saamiseen eivät vaikuta mahdolliset muut saadut tuet. 

Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron. Löydät asiakasnumerosi Teoston verkkopalvelusta, kun kirjaudut sisään ja avaat Asiakastiedot-välilehden.  

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastoille, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään. 

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran.    

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa. 
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa. Mikäli musiikkikustantajalla on katalogeilleen useita asiakasnumeroita, tukea voi hakea jokaisella erikseen. Samaan hakemukseen ei voi yhdistää useita asiakasnumeroita.   
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea sekä musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea että tekijän koronatukea, mikäli näillä on eri asiakasnumerot. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä. 
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea. 

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen 

Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia. Toimikunnassa on myös Teoston toimiston edustus.  

Myönnetyt tuet maksetaan huhtikuun 2022 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla maaliskuun loppuun mennessä.  

 

LISÄTIETOJA: 

  • Klaavi-hakujärjestelmä: www.klaavi.fi 
  • Koronatuen asiakaspalvelu: koronatuki@teosto.fi, puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10.00–20.00. Viimeisinä hakupäivinä la 26.2. sekä su 27.2. asiakaspalvelu on auki klo 10.00–20.00. 
  • Katso myös: kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta