EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Kaisa Korhonen voitti Vuoden Musiikintekijä -palkinnon Iskelmä Gaalassa

Julkaistu

Teosto myöntää Vuoden musiikintekijä -palkinnon erityisistä ansioista kevyen musiikin saralla. Palkinnolla halutaan osoittaa tunnustusta pitkäjänteiselle, laaja-alaiselle ja monipuoliselle kevyen musiikin tekijälle. Palkinto ojennetaan vuosittain Iskelmä Gaalassa, jota vietettiin jälleen perjantaina 14.2.2025. Tampereen Nokia Arenalla.

Kaisa Korhosen työn tuloksia on näkynyt säännöllisesti suomalaisen musiikin listakärjessä. Hän on työskennellyt huippuartistien kanssa kuten Erika Vikman, Maija Vilkkumaa, Eini, Elastinen, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku, Antti Ketonen, BESS, Sara Siipola ja Nelli Matula.

Vaikka Korhonen on kirjoittanut lauluja koko ikänsä, ura lähti kunnolla käyntiin vuonna 2017 TOP20 Future Hitmakers -kurssin jälkeen. Useimmat kappaleet ovat syntyneet yhteistuotantoina niin sanotuissa co-write -sessioissa, joissa melodiaa ja sanoitusta työstetään rinta rinnan. Musiikkimaailmassa Korhonen korostaakin yhteistyön merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää luomisprosessissa on löytää yhteys artistiin ja muihin tekijöihin.

”Parhaita hetkiä kirjotusprosessissa on se, kun tekemiseen löydetään yhteinen flow-tila, jossa kaikilla huoneessa on sama tunne ja visio siitä, mihin biisi on menossa. Tällaisina hetkinä tulee itkettyä, naurettua ja tehtyä suuriakin oivalluksia elämästä, jotka sitten välittyvät kappaleen kautta myös kuulijoille”, sanoo Korhonen työnsä parhaista puolista.

Korhonen taitaa sekä melodian että lyriikan ja on siksi haluttu tiiminjäsen sessioihin. Muille tekemiensä biisien lisäksi hän toimii laulajana ja lauluntekijänä yhdessä Axel Ehnströmin kanssa perustamassaan Pilven Piirtäjät -yhtyeessä.

Ahkerana kirjoittajana tunnetun Korhosen kynästä ovat syntyneet sellaiset klassikot kuten ”Syntisten pöytä”, ”Viimeinen elämä” tai ”Epäröimättä hetkeekään”, joissa kiteytyy elämän arvostus ja rohkeuden sanoma

”Kaisa Korhosen laulut ovat ajattomia ja siksi merkityksellisiä. Hänen kappaleissaan yhdistyvät herkkyys, voima ja taito tavoittaa kuulijan kokemus syvimmillään. Hän on mestari luomaan tarinoita, jotka eivät ainoastaan resonoi artistien, vaan koko kansan sydämissä. Vaikka Kaisan panos suomalaiseen musiikkiin on ollut mittaamattoman arvokas jo nyt, tulemme todennäköisesti kuulemaan hänestä paljon myös tulevaisuudessa”, sanoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen palkintopuheenvuorossaan.

Aiemmin Korhonen on palkittu aiemmin muun muassa Suomen Musiikkikustantajien Vuoden tulokas -palkinnolla (2020) sekä Vuoden biisi -palkinnolla (vuonna 2021 kappaleesta Viimeinen elämä). Useampia hänen kirjoittamiaan kappaleita on ollut Emma-ehdokkaana ja hän on jo kolmatta kertaa ehdolla myös Vuoden Musiikintekijä -Emman saajaksi.

Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019), Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020), Janne Rintala (2021), Tiina Vainikainen (2022) ja Saara Törmä (2023) sekä Antti ”RZY” Riihimäki (2024). Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Kaisa Korhosen kappaleita

Epäröimättä hetkeekään
Säv & san. Jenni Vartiainen, Jukka Immonen, Kimmo Laiho, Antti Riihimäki, Kaisa Korhonen
Kust. Elastinen Live Arts Oy, Jenique Oy, EMP Elements Music Publishing, Nordic Music Partners Oy, Sony/ATV Music Publishing Scan.
Esittäjät Jenni Vartiainen ja Elastinen

Syntisten pöytä
Säv. Kaisa Korhonen, Janne Rintala, Mika Laakkonen
San. Kaisa Korhonen, Janne Rintala
Kust. HMC Publishing, Mökkitie Records Oy, EMP Elements Music publishing.
Esittäjä Erika Vikman

Viimeinen elämä
Säv & san: Kaisa Korhonen, Maija Vilkkumaa
Kust. EMP Elements Music Publishing, Kaiku Entertainment.
Esittäjä: Maija Vilkkumaa

Muukalainen
Säv. & san. Tido Nguyen, Kaisa Korhonen & Axel Ehnström
Kust. EMP Elements Music Publishing
Esittäjä Frans Harju

Paskana
Säv. Mikko Koivunen, Sara Siipola, Kaisa Korhonen
San. Emmi Hakala, Sara Siipola
Kust. Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä Sara Siipola

Rakkauden arvoinen
Säv. & san. Kaisa Korhonen, Jonas Olsson, Markku Harju
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Songs
Esittäjä Antti Ketonen

Hitaammin hautaan
Säv & san. Nelli Matula, Kaisa Korhonen, Antti Riihimäki, Arttu Istala, Iiro Paakkari
Kust. HMC Publishing
Esittäjä Nelli Matula

Esa Helasvuo juhlistaa merkkipäiväänsä ja pitkää uraansa

Julkaistu

”Sattui vielä kivasti sunnuntaille se päivä, joten alan ihmisetkin pääsevät paremmin paikalle, kun heillä ei ehkä ole niin paljon muita keikkoja”, Esa Helasvuo iloitsee.

Konsertin ensimmäisessä jaksossa kuullaan Helasvuon flyygeli-improvisaatiota.

”Olen spesialisoitunut pianoimprovisaatioon. Siinä on kyllä mukana selkeitä teemoja, mutta kappaleet perustuvat kuitenkin improvisaatiokaariin”, Helasvuo selventää.

Väliajan jälkeen lavalle nousee Helasvuon kanssa kamariyhtye sekä laulajia.

”Mukana on fadoon erikoistunut laulaja Kirsi Poutanen, jonka kanssa olen tehnyt karjalankielisiä fadoja muutaman vuoden Niitä kuullaan konsertissa pari”, Helasvuo kertoo ja lisää Poutasen kanssa havainneensa, että karjalan kielessä ja portugalissa on foneettista samankaltaisuutta.

Konsertin toisella puoliajalla esiintyvät myös Susanna Haavisto ja Tuukka Haapaniemi, joista molemmat laulavat kaksi Helasvuon sävellystä.  Toinen Haapaniemen esittämä teos on kantaesitys.

Konsertin yhteydessä julkistetaan myös Esa Helasvuon uusi cd-albumi EbA (lausutaan ’es-a’). Nimellä on tarkkaan mietitty merkitys.

”Alennettu E eli Eb on sävelestä A katsoen tritonusintervalli”, Helasvuo kertoo ja huomauttaa, että tritonusta on kutsuttu myös paholaisen intervalliksi.

”Siitä asti, kun ryhdyin pedagogiselle alalle, olen käyttänyt itsestäni Esa Tritonus Helasvuota eräänlaisena sloganina. Ajattelen, että olin uudistushaluinen ja ehkä rohkeakin opettaja.”

Helasvuo toimi vuosina 1975–2008 Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston opettajana, improvisoinnin lehtorina ja osastonjohtajana.

Suomen Musiikintekijöiden jäsen Esa Helasvuo on ollut vuodesta 1970 asti – tosin silloin yhdistys tunnettiin vielä nimellä Elokuva- ja Viihdesäveltäjät.

Helasvuon kuudelle vuosikymmenelle ulottuva sävellystuotanto on laajuudessaan vertaansa vailla: mukaan mahtuu näyttämö-, elokuva- ja tv-musiikkia, kuoro- ja orkesteriteoksia, yhteistyötä nimekkäiden laulajien kanssa sekä useita soololevytyksiä.

”Musiikintekijöistä itse kukin on tietenkin sitä mieltä, että oma musiikki on uniikkia. Minäkin ajattelen, että en ole halunnut koskaan tehdä tavanomaisia asioita.”

esahelasvuo.com

Temppeliaukion kirkon konsertit

Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin 2025–2029

Julkaistu

Kulttuurilla on keskeinen rooli niin Suomen kuntien ja alueiden elinvoiman kuin koko yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla luovien alojen kasvun vauhdittaminen tukee talouden uudistumista, uusien työpaikkojen syntyä ja viennin kasvua.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontayhteisön.

Miksi kunnan kannattaa panostaa musiikkikulttuuriin?

  • Kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon taloudelle – taiteen ja kulttuurin lukemattomista muista, vaikeammin mitattavista hyödyistä puhumattakaan.
  • Ruohonjuuritason kulttuuri versoo kunnissa. Kunnat ovat pitkälti vastuussa etenkin lasten ja nuorten musiikkikasvatuksesta. Kuntien tilasuunnittelulla ja kaavoituksella voidaan joko tukahduttaa tai vauhdittaa taiteen ja luovan talouden kukoistusta.
  • Kunnilla on keskeinen rooli kulttuurin alueellisen moninaisuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa. Ilman kuntien tekemiä kulttuuripoliittisia panostuksia suomalainen kulttuuri ja sen varassa pyörivä luova talous olisi paljon nykyistä yksipuolisempaa, suppeampaa ja köyhempää.

Musiikin luovan alkutuotannon kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025-29

1. Musiikki yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Musiikilla on voima vahvistaa ihmisten kokemaa yhteisöllisyyttä, keskinäistä luottamusta, ymmärrystä ja sitä kautta myös yhteiskuntarauhaa. Myös musiikin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat kiistattomat.

Näiden hyödyt eivät kuitenkaan toteudu ilman, että musiikin tekemiselle, soittamiselle ja esittämiselle on riittävästi tilaa ja tukea. Näin taataan musiikin monipuolinen ja alueellisesti kattava saavutettavuus ympäri Suomen. 

Keinot ja toimenpiteet

1. Varmistetaan riittävä tuki ja tilat musiikin vapaalle kentälle ja edistetään musiikin saavutettavuutta 

 Yksi parhaista tuista paikallisille musiikin tekijöille ja muille toimijoille on kunnollisten, saavutettavien ja edullisten tilojen takaaminen, oli kyse sitten säveltämisestä, harjoittelusta tai esiintymisestä. Musiikki tarvitsee paikan, jossa se voi soida. Tällaisten paikkojen turvaaminen on pitkälti kuntien päätöksistä kiinni, puhuttiin sitten meluluvista, kaavoituksesta tai kuntien omasta tilapolitiikasta. 

Kirjastot, koulut, nuorisotilat ja muut julkiset tilat kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti ja luovasti. Samalla tuodaan musiikki lähemmäs kuntalaisia. Yhdenvertaisuuden kannalta on keskeistä varmistaa, että harjoitteluun ja esiintymiseen sopivia tiloja on saavutettavissa eri puolilla kuntaa – myös lähiöissä ja syrjäseuduilla. Musiikki kuuluu kaikille iästä, tuloista, taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. 

Pienikin tuki auttaa toimijoita ottamaan ratkaisevat seuraavat askeleet toiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa. Kunnat pystyvät tukemaan erityisesti pieniä ja kasvavia yrityksiä hyvin kohdennetusti ja tehokkaasti, sillä usein kunnat tuntevat parhaiten paikalliset tekijät ja toimijat. 

2. Vahvistetaan valtionosuuksia ja muuta vakiintunutta tukea saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan menestyksen vauhdittajina.  

Valtion budjettileikkaukset ovat ajaneet monia alueellisia teattereita, orkestereita ja kulttuurilaitoksia ahdinkoon.  Kuntien tulee nyt tehdä tietoinen päätös pitää kiinni omasta elinvoimastaan ja houkuttelevuudestaan turvaamalla alueensa kulttuurilaitosten rahoitus. Lakkautukset olisivat kuolinisku myös sadoille yrittäjille, joiden toiminta on nojannut paikallisen orkesterin tai teatterin tiloihin, ammattilaisiin, kalustoon tai muihin synergiaetuihin. Siksi paikallisen orkesterin puolustaminen on myös aluetalouden etu. 

3. Huomioidaan musiikin mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Musiikilla on hyvinvointia edistävä ja parantava vaikutus. Tämä tulee usein voimakkaimmin esiin, kun musiikki tuodaan vanhainkoteihin, nuorisotiloihin tai muihin paikkoihin, joiden kävijät eivät välttämättä muuten pääsisi kuuntelemaan ja harrastamaan musiikkia – ainakaan yhtä laajasti. Musiikkikasvattajat, esiintyjät ja muut alan ammattilaiset kannattaa nostaa entistä keskeisempään rooliin niin nuorisotyössä kuin ikäihmisten asumispalveluissa sekä muissa ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävissä palveluissa. 

4. Turvataan riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös luovan alan yrittäjille ja ammattilaisille 

Myös musiikkialan yrittäjät ja ammattilaiset tarvitsevat oikean avun oikeaan aikaan silloin, kun tarve on. Haasteena on, että moni alan tekijä ei ole kattavan työterveyden piirissä vaan nojaa julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi kaikessa näitä palveluita koskevassa päätöksenteossa on huomioitava, että lasten ja ikäihmisten lisäksi julkisiin palveluihin nojaa myös laaja joukko työikäistä väestöä: yksinyrittäjiä, freelancereita ja epätyypillisessä työsuhteessa olevia. Heidän työkykynsä tukeminen ja edistäminen tapahtuu terveyskeskuksessa, ei työterveyshuollossa, kuten valtaosalla työikäisestä väestöstä. Musiikkialan ammattilaisia ei pidä työntää järjestelmän väliinputoajiksi. 

2. Musiikki alueellisen elinvoiman, työllisyyden ja talouden vahvistajana

Suomalainen elinkeinoelämä on murroksessa, mikä näkyy myös kunnissa. Raskas teollisuus työllistää yhä pienemmän osan kansasta samalla, kun korkeakoulutettujen osaajien tarve ja luovat alat kasvavat.

Osaavalle työvoimalle on erityisen merkityksellistä, että kunnassa on riittävän laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Kuntien menestystä määrittää pitkälti se, että onnistuvatko ne nousemaan rakennemuutoksen voittajiksi ja turvaamaan tulevaisuuden työpaikat alueellaan. Siksi on aika nostaa luovat alat paitsi kuntien kulttuuripolitiikan myös elinkeinopolitiikan painopisteeksi. 

Luovien alojen kasvupotentiaali on valtava: luovien alojen talous kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 miljardi euroa, jolloin vuonna 2022 talouden koko oli 16,8 miljardia. Suurinta kasvu oli nimenomaan musiikin alalla. Musiikkiin kannattaa siis todellakin panostaa yhtenä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa.

Keinot ja toimenpiteet

1. Tuetaan ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa ja varmistetaan alan toimijoille elinvoimainen toimintaympäristö. 

Luovat alat eivät kukoista ilman, että taide- ja kulttuurikenttä kukoistaa. Ei ole kasvuyrityksiä tai vientiä ilman valtion, kuntien ja järjestöjen tukea kulttuurille. Siksi myös voittoa tavoittelemattomalle ja pienimuotoiselle toiminnalle on taattava kunnolliset toimintaedellytykset. Tiloihin ja fiksusti kohdennettuihin tukiin panostamalla luodaan kuntaan paitsi elävä ja moninainen musiikkielämä, myös hedelmällinen kasvuympäristö tuleville menestystarinoille. 

2. Kuntien elinkeinopolitiikka tukemaan luovan alan yrittäjyyttä ja kasvua 

Luovan talouden kasvupotentiaali on merkittävä. Kuntien kannattaakin elinkeinopolitiikassaan tunnistaa luovan alan erityispiirteet, kuten verkostomaiset työskentelytavat ja yksinyrittäjyyden korostuminen ja tarjota niihin soveltuvia yrityspalveluita. Kunnat voivat monin tavoin tukea pienyrittäjien omaehtoisia ekosysteemejä.  Ylipäätään musiikki ja luovat alat kannattaa huomioida kaikessa elinkeinopolitiikkaan ja elinvoimaan liittyvässä päätöksenteossa. 

Vähintään yhtä tärkeää kuin suora tuki on tarkastella kunnan päätöksentekoa, konserniohjausta ja tilasuunnittelua paikallisten musiikkialan yrittäjien näkökulmasta. Kaavoituksella sekä erilaisilla lupapäätöksillä voidaan joko vauhdittaa tai tukahduttaa luovan talouden kukoistusta ja kasvua.  

Parhaimmillaan paikallinen orkesteri, konserttisali tai keikkapaikka tuo yhteen alueen yrittäjät, laajentaa heidän verkostojaan ja antaa mahdollisuuden kertaluokkaa suurempiin projekteihin, mikä vauhdittaa yritystoiminnan kasvua. Heidän osaamistaan taas kannattaa hyödyntää alueen koulutustarjonnassa, oli kyse sitten soittotunneista tai ammatillisen oppilaitoksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistamisesta. 

3. Kunnat mukaan linjaamaan luovan talouden kasvusta 

Kunnilla on keskeinen rooli kulttuuripolitiikassa, mutta valtio asettaa raamit kaikelle päätöksenteolle. Siksi kuntien kannattaa osallistua kansallisen tason päätöksentekoon luovan talouden suunnasta.  

Hallitus kutsui viime vuoden lopussa koolle luovan talouden neuvottelukunnan, jonka ensimmäinen tehtävä on valmistella alalle kasvustrategia. Kuntien kannattaa ehdottomasti osallistua tähän työhön, jotta eri alueiden näkökulmat pystytään huomioimaan kansallisessa päätöksenteossa ja suomalainen kulttuuri kukoistaa ympäri maata myös jatkossa. 

Kuntia tarvitaan mukaan tuomaan yhteen eri alojen yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin tekemään yhdessä töitä elinvoimaisen taide- ja kulttuurikentän yhteisten tavoitteiden eteen. Näin kasvustrategiasta tulee linjakas ja toimiva koko Suomen näkökulmasta katsottuna. 

3. Musiikki lasten ja nuorten perusoikeutena 

Mahdollisuus kulttuuriin on nähtävä jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena. Samalla taiteen ja kulttuurin elinvoima ja perusta versoo lapsissa ja nuorissa. Siksi musiikkikulttuuri tulee tuoda kaikkien saataville jo varhain. Tämä auttaa jokaista lasta löytämään itselleen mieluisan harrastuksen. Näin pystytään tunnistamaan myös niiden nuorten into ja lahjakkuus, jotka jäisivät muuten piiloon. 

Keinot ja toimenpiteet

1. Varmistetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tapahtuvalle musiikkikasvatukselle riittävät resurssit 

Varmistetaan, että jokaisessa kunnassa on riittävästi päteviä musiikkikasvattajia turvaamaan lasten ja nuorten laadukas musiikkikasvatus niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Tuodaan muskarit, soittotunnit ja muu perinteisesti harrastustoiminnaksi mielletty musiikkikasvatus entistä tiiviimmäksi osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa, jotta jokainen löytää musiikin pariin jo varhain. Näin jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus toimia kulttuurin parissa, taustasta, asuinpaikasta ja perheen tulotasosta riippumatta. 

2. Taataan jokaiselle peruskoulua käyvälle lapselle ja nuorelle vähintään yksi korkealaatuinen taide- tai kulttuurivierailu lukuvuodessa

Säännöllisten kulttuurielämysten kautta tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Huolehditaan näiden taide- ja kulttuurielämysten monipuolisuudesta, jolloin koululaisten säännölliset vierailut tuovat lisätuloja myös taide- ja kulttuurikentän pienemmille toimijoille. Musiikin osalta vierailu voi kohdistua niin lähimmän orkesterin konserttiin kuin big bandin esiintymiseen omassa kunnassa. 

Toiminta tarvitsee pysyvän ja kaikki kunnan koulut kattavan rahoituksen, jotta sitä pystytään kehittämään pitkäjänteisesti useiden määräaikaisten projektien ketjuttamisen sijaan. Kansallisen tason rahoituksesta päättää maan hallitus, mutta kukin kunta voi päättää tuoda musiikin osaksi kaikkien alueensa lasten elämää. 

3. Huolehditaan laajasta taiteen perusopetuksen verkostosta, kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja myös vapaamuotoisemmista mahdollisuuksista luoda ja kuluttaa kulttuuria. 

Kuntien tukemaa taiteen perusopetusta tarvitaan, jotta laadukas, pedagogisesti pätevän ammattilaisen tuottama taidekasvatus olisi mahdollisimman monen lapsen ja nuoren ulottuvilla. Tämä edellyttää opetuksen alueellisen saatavuuden parantamista ja tarjonnan laajentamista. Näin useammalla lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen taidekasvatukseen perheen asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.  

Tuetaan myös taiteen perusopetusta vapaamuotoisempia taiteen ja kulttuurin harrastamisen muotoja. Kehitetään harrastamisen Suomen mallia yhteistyössä kansallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa niin, että jatkossa jokainen lapsi ja nuori voi löytää itselleen mieluisan, maksuttoman taide- tai kulttuuriharrastuksen. Tämä edellyttää nykyistä alueellisesti kattavampaa ja monipuolisempaa taide- ja kulttuuriharrastusten tarjontaa Suomen mallin kautta. Koulut ovat tässä avainroolissa niin tilojen tarjoajana kuin kanavana tavoittaa kaikki Suomen lapset ja nuoret.

Musiikintekijöiden rahaston haku on nyt auki!

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on nyt auki, hae 28.2.2025 mennessä!

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Stipendiluokkia on kuusi.
  • Voit hakea eri stipendiluokista stipendiä samalla hakukierroksella.
  • Haku päättyy viimeisenä jättöpäivänä kello 23.59
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse. Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2021 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2022.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi Klaavissa oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.
  • Huomioithan, että kaikki stipendien saajien nimet julkaistaan Klaavi.fi -sivustolla.

Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiin ei ole valitusoikeutta.

Hae stipendiä täältä.

Antti Peltovuoren säätiö julistaa Kaakkomäki-sävellyskilpailun

Julkaistu

Kaakkomäki-sävellyskilpailu Kaakkomäki on lounaisen Suomen sekä Lopen ja Tammelan ylänkömaan korkein. Kaakkomäen lakipiste, 183,7 mpy, on Antti Peltovuoren säätiön omistaman Kärpänojan tilan mailla. Raimo Raussi on säveltänyt Tarinaa Kaakkomältä vuonna 1978.

Antti Peltovuoren säätiön hallitus totesi, että komea Kaakkomäki ansaitsee uuden sävelmän, useampiakin. Säätiön hallitus päätti järjestää sävellyskilpailun.

Kilpailun tavoitteena on saada käyttöön Kaakkomäen tunnelmia kuvailevia sävelmiä. Sävelmien tulee olla mieleenjääviä ja monikäyttöisiä. Niiden tulee soveltua suurten tai pienten orkestereiden ja yhtyeiden käyttöön yhtä lailla kuin soolosoittimin esitettäväksi. Tanssittavuus on etu.

Sävellyskilpailu on kaikille avoin. Kilpailusävelmien tekemiseen on aikaa toukokuun loppuun.
Sävelmät arvioi ensin alan huippuasiantuntija, akateemikko Jorma Panula. Parhaiksi valitut sävelmät voi kuunnella säätiön kotisivujen kautta elokuun 1. päivästä alkaen. Kaakkomäki-sävelmä valitaan avoimella yleisöäänestyksellä, sekin kotisivujen kautta.
Voittajasävelmä julkistetaan lokakuun aikana ja ensiesitys on lokakuun loppuun mennessä. Kaakkomäki-sävellyskilpailun voittaja palkitaan 4 000 euron tunnustuspalkinnolla.

Lisätietoa kilpailusta.

Kilpailun tarkemmat säännöt ja ohjeet.

Teoston tutkimus: musiikkialalla tekoäly on jo arkinen työväline – huolet kuitenkin kasvussa

Julkaistu

Teoston teettämän kyselytutkimuksen mukaan musiikkialalla toimivat ovat jo melko valistuneita tekoälyyn liittyvissä asioissa: 57 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on hyvä käsitys tekoälystä. Samalla kuitenkin epävarmuus on lisääntynyt, ja musiikin ammattilaiset ovat paljon aiempaa tietoisempia tekoälyn uhkakuvista.

”Edellisessä, vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä musiikin tekijöiden tunnelma oli uteliaan odottava. Nyt erilaiset epävarmuustekijät ja uhkakuvat ovat nostaneet selvästi päätään, sillä tiedämme, mihin kaikkeen tekoäly pystyy”, sanoo Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Suurimmat uhkakuvat kohdistuvat omaan toimeentuloon. Ammattilaisia arveluttavat musiikista saatavien tulojen epäoikeudenmukainen jakautuminen (88 %vastaajista), tekoälyn luoma epäreilu kilpailu (87 %), musiikin plagiointi (85 %) ja musiikista saatavien tulojen väheneminen (83 %).

Neljä viidestä vastaajasta uskoo, että tekoäly on jo tällä hetkellä heikentänyt heidän tulojaan. Tulevaisuudessa tulojen uskotaan heikkenevän entisestään. Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISAC:n teettämän tutkimuksen mukaan musiikin tekijöiden tuloista jopa 24 prosenttia on vaarassa kadota vuoteen 2028 mennessä.

Tekoälyä käytetään aktiivisesti työvälineenä

Suomessa musiikin tekijät käyttävät tekoälyä enemmän kuin kollegansa Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa. Kaikista suomalaisista musiikkialalla työskentelevistä 47 prosenttia on käyttänyt tekoälyä, kun luku Euroopassa on 35 prosenttia.

Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä suomalaiset vastaajat ovat eurooppalaisia kollegojaan selvästi aktiivisempia. 45–54-vuotiaiden ryhmässä suomalaisista musiikin ammattilaisista tekoälyä oli jollain tavalla käyttänyt 51 prosenttia vastaajista, yli 55-vuotiaistakin 35 prosenttia. Vastaavat kansainväliset luvut ovat 39 ja 25 prosenttia.

Tekoälyä käytetään muun muassa melodioiden, harmonioiden ja rytmien luomiseen, inspiraation lähteenä ja ideoinnin apuna, laululyriikoiden luomisessa, uusien äänimaailmojen ja efektin tuottamisessa sekä kappaleiden äänenlaadun viimeistelyyn. Varsinaisen luomistyön lisäksi tekoälyä käytetään usein musiikin markkinoinnissa.

Nuoret suhtautuvat kielteisimmin

Samalla kun käyttö on lisääntynyt, on musiikkialalla työskentelevien perusasenne tekoälyä kohtaan muuttunut kielteisemmäksi. Kun vuonna 2023 jopa 43 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa, putosi osuus nyt 28 prosenttiin. Kielteisimpiä olivat alle 35-vuotiaat, joista jopa 75 prosenttia suhtautui tekoälyn käyttöön musiikissa negatiivisesti.

Yli puolet vastaajista piti tekoälyn riskejä mahdollisuuksia suurempina, kun vain 14 prosentin mielestä mahdollisuudet ylittävät riskit. Suomalaisten asennoituminen tekoälyyn on kuitenkin eurooppalaisia kollegoita myönteisempää: Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa jopa 64 prosenttia piti riskejä suurempina kuin mahdollisuuksia.

”Vaikka asenteet näyttävät liukuneen kielteiseen suuntaan, tekoälyssä nähdään yhä myös mahdollisuuksia musiikkialalle. Yli kolmannes vastaajista näkee esimerkiksi mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen, ja lähes kolme neljästä näki mahdollisuuksia oman työn helpottamiseen”, Vappu Aura muistuttaa.

Suurimmat mahdollisuudet tekoälyssä nähdään oman työn tehostajana. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että tekoäly voi auttaa luovassa työssä automatisoimalla erilaisia työvaiheita. 68 prosenttia näkee tekoälyn hyvänä työkaluna käytännön tehtävissä.

Vastaajia pyydettiin taustatiedoissa myös määrittelemään pääasiallinen musiikkigenrensä. Musiikkilajeista tekoälyn käyttöön suhtautuvat myönteisimmin elektronisen musiikin sekä rapin, hiphopin ja r’n’b:n edustajat, joista noin 40 prosenttia suhtautui tekoälyyn myönteisesti. Kielteisintä suhtautuminen oli kansanmusiikin, folkin ja jazzin ammattilaisten keskuudessa, joista kolme neljästä suhtautui tekoälyyn kielteisesti.

Pelisäännöt saatava kuntoon

Suomalaiset musiikkialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että tekoälymarkkinoille tarvitaan sääntelyä. 93 prosenttia haluaa päättäjien kiinnittävän enemmän huomiota tekoälyn ja tekijänoikeuksien haasteisiin ja asettavan selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle.

94 prosenttia vastaajista katsoo, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksiaan käytetään tekoälypalveluiden lähteenä. Miltei yhtä moni katsoi myös, että tekoälypalveluiden tulisi maksaa tekijöille kohtuullinen korvaus, kun ne hyödyntävät ihmisten tekemää musiikkia. Tekoäly-yrityksiltä vaadittiin myös läpinäkyvyyttä toiminnassaan ja tarkkaa raportointia aineistojen käytöstä.

Pelisäännöt ja korvauksista sopiminen kannustaisivat myös antamaan omaa musiikkia tekoälysovellusten käyttöön. Vastaajista 64 prosenttia olisi valmis antamaan oman musiikkinsa tekoälysovellusten käyttöön korvausta vastaan. Osuus on kasvanut, sillä vuonna 2023 samaan oli valmis vain 49 prosenttia.

Vastaajat pitivät Teostoa yhtenä keskeisimmistä tekoälyn kehitykseen vaikuttavista tahoista. Teostolta toivottiin ennen kaikkea ponnisteluita tekijänoikeuksien ja inhimillisen luovuuden arvon puolustamiseksi sekä lainsäädäntöön vaikuttamista. Toisaalta toivottiin myös tekoälyyn liittyvään kehitykseen osallistumista ja tiedonjakoa, keskustelua ja koulutusta.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat musiikin alalla toimivaa

Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin 11.12.2024–12.1.2025 ja siihen vastasi yhteensä 1 108 musiikkialalla työskentelevää. Monet vastaajat toimivat useammassa musiikkialan roolissa: heistä 1 018 ilmoitti olevansa säveltäjä tai sanoittaja, 900 esitti musiikkia ja 548 vastaaja oli tuottajia. Lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa kustantajien, levy-yhtiöiden ja järjestöjen edustajia sekä opiskelijoita. Vastaajajoukossa 79 prosentilla on kokemusta musiikkialalta yli 10 vuoden ajalta. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

Tutustu kyselyraporttiin tarkemmin tästä linkistä

100 suomalaista musikaalilaulua -nuottijulkaisun ensimmäinen osa ”2000-luvun musikaali” on nyt tilattavissa jäsenetuhintaan

Julkaistu

Kokoelman ensimmäinen osa ”2000-luvun musikaali” on nyt julkaistu paperisena painoksena! Digitaalisena painos tulee saataville myöhemmin.

Nuottijulkaisu pohjaa teatterimusiikkipalveluyritys MD Companyn kokoamaan, olemassa olevista suomalaisista musiikkiteatteriteoksista koostuvaan teoslistaukseen, jonka rakentaminen on ollut MD Companylla työn alla jo vuodesta 2018 lähtien. Tätä listausta hyödyntämällä on valikoitu teoksia, joiden lauluista kuratoidaan, toimitetaan ja julkaistaan kolmiosainen nuottijulkaisu.

​Tilaa nuottikirjajulkaisun ensimmäinen osa nyt ja ole mukana mahdollistamassa hankkeen jatkoa!

Nuottikirjan hinta:  49€/kpl, 400€/10kpl (sis. ALV*) *hintaan saattaa vaikuttaa mahdollinen ALV-kannan muutos.

Tilaukset yhteystietoineen osoitteeseen: smk@mdcompany.fi otsikolla “Nettitilaus”

Lisätietoa hankkeesta: www.smkhanke.fi.

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Julkaistu

Sävellyskilpailu on käynnissä parhaillaan ja on avoin kaikille lauluntekijöille. Kilpailuun lähetettävän demon ei tarvitse olla studiossa tehty, pelkästään laulettu versiokin riittää. Kilpailuaikaa on 26.2.2025 saakka. Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi.

Kilpailun säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 30”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 7.6.2025, säestyksenä käytetään tallenteen taustanauhaa. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo
valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA:lta raportti mediasäveltäjien sopimuksista

Julkaistu

ECSA published its Report on Audiovisual Composers’ Contracts. Drawing on consultations with our members from across Europe, the report outlines and denounces various harmful and persistent contractual challenges faced by European audiovisual composers, such as:

  • Buyout contracts and work made for hire provisions
  • Pseudo-publishing
  • The waiving of moral rights
  • The report also provides seven key recommendations to tackle these harmful practices.

We call on policy makers and the audiovisual industry to renew their efforts to tackle buyout contracts and other harmful practices in composers’ contracts, so that composers can truly benefit from appropriate and proportionate remuneration for the exploitation of their works.

Find the full report via: bit.ly/3WDiAkB

Chrisse Johanssonille Vuoden 2025 Erikois-Emma-palkinto

Julkaistu

Jo 42. kertaa vietettävää Emma Gaalaa juhlitaan liveyleisön kanssa Espoo Metro Areenalla lauantaina 8. maaliskuuta. Tuttuun tapaan gaalassa palkitaan edellisen vuoden aikana musiikkialalla ansioituneita artisteja, musiikintekijöitä ja muita ammattilaisia. Tänä vuonna edellisen vuoden menestyjiä palkitaan liki kahdessakymmenessä eri kategoriassa, joiden voittajat selviävät gaalan aikana. Tämän vuoden ehdokkaisiin voi tutustua täällä. Emma Gaalaa voi seurata sekä paikan päällä Espoo Metro Areenalla että suorana lähetyksenä Nelosella ja Ruudussa. Gaalan lippujen myynti on käynnissä Ticketmasterissa. 

Näiden kategorioiden lisäksi Musiikkituottajien hallitus voi vuosittain päättää Erikois- ja Kultainen-Emma palkintojen jakamisesta ja niiden saajista. Tänä vuonna on päätetty jakaa kolme Erikois-Emmaa. Erikois-Emma voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt merkittävän uran äänitemusiikin saralla tai merkittävästi edesauttanut suomalaisen äänitealan kehitystä. Tänä vuonna Erikois-Emmalla palkitaan kolme komean uran tehnyttä musiikin ammattilaista.

CHRISSE JOHANSSON tunnetaan ainutlaatuisen uran tehneenä sanoittajana. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 3000 sanoitusta, joiden joukossa on uskomaton määrä 1970- ja 1980-lukujen suurimpia iskelmähittejä. Sanoittamisen lisäksi Johansson työskenteli monessa muussakin musiikkialan ammatissa. 1970-luvun alussa Chrisse Johansson aloitti levy-alalla toimien samalla uranuurtajana muille naisille. Hän työskenteli ensin pr-työntekijänä ja sanoittajana, hieman myöhemmin tuottajana ja tuotantopäällikkönä.

– Sanattomin kiitoksin saamastani arvostuksesta nöyränä ja onnellisena, kommentoi Chrisse saamaansa tunnustusta.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

EERO RAITTINEN on modernin suomalaisen populaarimusiikin pioneereja. 1960-luvun alkuvuosina hän oli luomassa Suomeen ensimmäistä kertaa syntymässä ollutta nuoriso- ja musiikkikulttuuria sen koko laajuudessaan. Eero Raittinen astui ensimmäistä kertaa levytysstudioon vuonna 1960 ollessaan vasta 15-vuotias. Elettiin aikaa, jolloin rock”n”roll oli tuskin rantautunut Suomeen, mutta siitä huolimatta Elvis ja Bill Haley olivat jo tehneet suuren vaikutuksen nuoreen helsinkiläispoikaan. Ensilevytyksen nimi oli sopivasti ”Banjo Boy”. Vuonna 1970 Eero levytti ensimmäisen merkittävän suomalaisen blues-levyn, ”Eeron elpeen”. Eeron tyylilajeihin on viimeisten 65 vuoden aikana kuulunut ainakin rock”n”roll, blues, rhythm & blues, rock, progressiivinen rock, pop, iskelmä, jazz ja amerikkalais-suomalainen roots-musiikki.

Vanhemmat musiikinkuuntelijat tuntevat Eeron hänen hiteistään ja klassikoistaan kuten ”Vanha holvikirkko” ja ”Toivotaan, toivotaan” tai veljensä Jussin kanssa vielä aiemmin tehdyistä levytyksistä ”Kaikki rakkauteni” ja ”Kaunis nainen”.

– Saamani tunnustus tuntuu hyvältä. En sitä tosin osannut odottaa ollenkaan. Koen olleeni vähän vastarannan kiiski pullikoidessani valtavirtaa vastaan tehdäkseni omaehtoisen uran. Olen aina mennyt siihen suuntaan, mikä on tuntunut hyvältä. Iskelmä oli osaltani nuoruuden hullutus, viimeiset vuosikymmenet olen laulanut pelkkää roots-musiikkia, bluesia ja rock’n rollia. Olen saanut tehdä laajan tuotannon sekä levytettyä että filmattua materiaalia, kommentoi Eero Raittinen.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä. 

Musiikki oli MAKI KOLEHMAISEN elämän tärkein yksittäinen sana ja sisältö. Makin ja musiikin rakkaussuhde alkoi viimeistään silloin, kun hän sai kymmenvuotiaana oman kitaransa. Siitä alkoi myös musiikin itse-opiskelu ja haaveilu “rokkitähteydestä”. Makista ei tullut rock-, mutta kylläkin myöhemmin poptähti, -säveltäjä ja -tuottaja. Hän alkoi 1990-luvun puolivälissä tehdä musiikkia omalle Aikakone-yhtyeelleen ja loppu on suomalaisen popin keskeistä historiaa. Aikakoneen hitit kuten ”Odota”, ”Alla vaahterapuun”, ”Nti Groove”, ”Keltainen” ja ”Tulisitko” ovat nyt klassikkoja.

Hittien teko ei rajoittunut Aikakoneeseen. Hän sävelsi biisejä monille artisteille, kuten mm. Anna Abreulle, Hanna Pakariselle, Antti Tuiskulle, Laura Voutilaiselle ja Tiktak-yhtyeelle. Suurhiteiksi voidaan varmasti laskea Sanin ja Samuli Edelmannin ”Tuhat yötä” ja Robinin ”Frontside Ollie”. Hänellä oli vuosien varrella myös merkittävä rooli euroviisujen säveltäjänä.

Maki oli myös ensimmäisiä suomalaisia, joka teki pop-sävellyksiä ulkomaisille artisteille ja työskenteli yhdessä myöhemmin kuuluisiksi tulleiden ruotsalaisten säveltäjien ja tuottajien kanssa. Makilla oli pitkään oma tuotanto- ja levy-yhtiö ja hän tarjosi töitä, oppia ja tiloja alan uusille tekijöille. Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

Emma Gaalan arvot ja säännöt löytyvät täältä. 

EMMA GAALA 2025
La 8.3.2025, Espoo Metro Areena