Musiikintekijä Ajankohtaista

Minun musiikkini -ohjelma alkaa 15.10.2019

Suomen menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Juha Itkonen tekee uuden aluevaltauksen Minun musiikkini -tv-sarjan isäntänä. Mukana ohjelmassa ovat Sanni, Chisu, Samuli Putro, Iisa, A.W. Yrjänä ja Mariska. He käyvät valaisevia kahdenkeskisiä keskusteluja Juhan kanssa ja esittävät intiimejä musiikkiesityksiä.

Juha Itkonen rakastaa musiikkia. Se on intohimo, joka kuuluu myös hänen kirjoissaan – muun muassa romaaneissa Anna minun rakastaa enemmän ja Palatkaa perhoset. Juhasta itsestään olisi voinut tulla muusikko, mutta kirjoittaminen vei lopulta pidemmän korren.

”Minun päässäni soi ja niin soi usein kirjoissanikin. Musiikki on minulle tietyllä tapaa uskonto. Minua kiinnostaa kuulla, miten lauluntekijöiden laulut syntyvät ja mitä yhteistä meidän työssä ja elämässä on”, Juha Itkonen sanoo.

Minun musiikkini -sarjassa Juha käy vieraansa kanssa keskusteluja biisinteosta ja luovuudesta. Artistin musiikin kautta pureudutaan syvemmälle hänen uransa ja elämänsä kiinne- ja käännekohtiin. Myös Juha Itkonen valottaa, millä tavalla Sannin, Chisun, Samuli Putron, Iisan, A.W. Yrjänän ja Mariskan musiikki on kuulunut hänen oman elämänsä soundtrackiin.

”Meissä kaikissa musiikki herättää yksityisiä muistoja, tietyt kappaleet yhdistyvät tiettyihin elämän hetkiin. Se juuri on musiikissa niin hienoa.”

Tätä on luvassa

Minun musiikkini -sarjassa on kuusi jaksoa. Jokaisessa jaksossa Juha tapaa yhden artistin tunnelmallisessa Villa Vikanin huvilassa Raaseporissa.

Huvila on Musiikin edistämissäätiön omistama musiikintekijöiden ja muusikoiden turvasatama, jossa voi paitsi rentoutua ja inspiroitua myös uppoutua levytysstudioon. Huvilan monipuolisissa puitteissa artisti esittää kiinnostavia, välillä hyvinkin epäkonventionaalisia versioita omista kappaleistaan.

Minun musiikkini nähdään Yle Teemalla kerran viikossa tiistaisin klo 20.00, mutta kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistaan Yle Areenassa jo 15.10.

1. jakso 15.10.: Chisu

Samaan aikaan sekä kuplivan avoin että salaperäinen lauluntekijä keskustelee Juhan kanssa esimerkiksi muusikon ja kirjailijan ammattien itsekeskeisyydestä sekä suuresta muutoksesta uudella Momentum-albumillaan. ”Tää oli vähän isänmurha: minä tiedän paremmin”, Chisu nauraa. Jaksossa kuullaan taidokkaita, pienimuotoisia versioita mm. hittibiiseistä Momentum ja Baden-Baden.

2. jakso 22.10.: Samuli Putro

Zen Café -yhtyeen keulakuvana läpimurtonsa tehnyt lauluntekijä pohtii Juhan kanssa nuoruuden bändivuosien kauaskantoista merkitystä, musiikin pyhyyttä sekä perheellisyyden tai perheettömyyden vaikutusta luomiseen. Jaksossa kuullaan intiimit versiot mm. kappaleista Olet puolisoni nyt ja Tuolla lentää pääskysiä.

3. jakso 29.10.: Sanni

Suomen viime vuoden striimatuin naisartisti aloitti uransa häkellyttävän nuorena ja suoraan huipulta. Juhan kanssa kohdatessaan Sanni pohdiskelee unelmia ja niiden hintaa: mitä sitten, kun haaveet käyvät toteen ja sadusta tulee todellisuutta. Jaksossa kuullaan uniikit versiot muun muassa kappaleista Hei kevät, Trampoliini ja Jos mä oon oikee.

4. jakso 5.11.: Iisa

Ansioitunut lauluntekijä Iisa keskustelee Juhan kanssa muun muassa melankolian imusta ja vaaroista, pianonsoiton traumaattisuudesta ja runotytöistä ja -pojista. Viisi vuotta soolouralla ollut biisintekijä muistelee myös aikojaan legendaarisen Reginan laulusolistina ja ”hipsteri”-ikonina. ”Hipsteripuheen aikoihin asuin kyllä jo Helsingissä, mut mä oon totaalisen junantuoma”, Iisa sanoo. Jaksossa kuullaan Itkoselle räätälöidyt versiot esim. kappaleista Polulta harhaan ja Kun olit nuori.

5. jakso 12.11.: A.W. Yrjänä

Nuoruudessa CMX ei ollut varsinaisesti Juhan juttu, mutta myöhemmin hän on on oppinut arvostamaan sekä A.W.Yrjänän musiikkia että hänen rönsyilevää taiteilijuuttaan. ”Musta tuntuu että sun aivot toimii ihan eri lailla kun mun”, Juha sanoo Yrjänälle kulinaristimuusikon kokkaamien ramen-nuudelien äärellä. Jaksossa kuullaan muun muassa Itkosen suosikkikappale Pelasta maailma riisuttuna versiona.

6. jakso 19.11.: Mariska

Artisti Mariska on myös Suomen parhaita sanoittajia, tuntematon tekijä monien koko kansan suosikeiksi nousseiden kappaleiden takana. Mariska ei kuitenkaan pidä muille kirjoittamiaan tekstejä millään tavalla ominaan. Juha ihmettelee miksi. Jaksossa kuullaan Mariskan omien kappaleiden lisäksi ainutkertaiset, pysäyttävät versiot hänen sanoittamistaan lauluista Mestaripiirros ja Suru on kunniavieras.

Minun musiikkini Yle Teemalla ja Yle Areenassa 15.10. alkaen tiistaisin klo 20

Ohjelman kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Budjettiriihessä kulttuurille myönteisiä kirjauksia

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää budjettiriihen kirjauksia. Erityisesti hänen mieltä lämmittää yksityisen kopioinnin hyvinmaksun säilyttäminen ennallaan 11 miljoonassa eurossa.

”Hyvitysmaksulla on olennainen merkitys suomalaisen musiikin monimuotoisuuden, kehittymisen, kansainvälistymisen ja työllistämismahdollisuuksien turvaajana. Haluankin kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta, opetusministeri Li Anderssonia, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa, valtiosihteeri Tuomo Puumalaa sekä useita muita kulttuurin puolustajia,” hän toteaa.

Lisäksi budjetissa esitettiin muun muassa seuraavia kulttuurin kannalta keskeisiä kirjauksia:

  • Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj.euroa 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. 2022 ja 2023
  • Esittävän taiteen VOS-uudistukseen 1 milj. euron lisäys 2020 ja 1,5 milj. varaus 2021, 7 milj. 2022 ja 10 milj. euroa 2023
  • Kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022 – 2023
  • Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.

 

Lisätiedot

Etnogaalan 2020 palkintoehdokkaat on valittu

Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme palkintoehdokasta Etnogaalan seitsemään eri kategoriaan yleisön ehdotusten joukosta. Kuka tahansa sai ehdottaa palkintoehdokkaita 14.6.-15.8.2019 välisenä aikana. Ehdotuksia saapui ennätysmäärä – 903 kappaletta! Kaikki
yleisöehdotukset löytyvät nimettöminä Etnogaalan sivuilta. Ammattilaisraadit valitsevat myös voittajat, jotka julkistetaan ja palkitaan Etnogaalassa tammikuussa 2020.

Palkintokategorioita ovat: Vuoden artisti, Vuoden tulokas, Risteys-palkinto, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden kansainvälistyjä, Vuoden tanssintekijä ja Vuoden ilmiö. Osa palkinnoista jaetaan vuorovuosin, ja tänä vuonna tauolle jäävän Vuoden tuottaja-palkintokategorian sijaan palkitaan Vuoden ilmiö.

“Tänä vuonna yleisöehdotuksia kertyi ennätysmäärä – upeat 903 ehdotusta. Tämä kertoo kiinnostuksesta sekä Etnogaalaa, että koko alaamme kohtaan. Tänä vuonna on ollut ilo huomata, että kentän pienestä koosta huolimatta ehdokkaissa on useita nimiä, jotka ovat olleet raadeille entuudestaan tuntemattomia. Se kertoo myös tekijöiden määrän kasvusta. Mahtavaa!”, iloitsee Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja ja Etnogaalan toinen tuottaja Sirpa Lahti.

 

ETNOGAALAN EHDOKKAAT 2020

Risteys-palkinto (voittajan valitsee Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

  • Eva Jacob
  • Phillip Page
  • Sakari Kukko

Vuoden artisti (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

  • Antti Paalanen
  • Jaakko Laitinen & Väärä Raha
  • Juurakko

Vuoden ilmiö (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden ilmiö voi olla tutkimus, tapahtuma, tempaus, liike, innovaatio, sosiaalisen median kampanja tai jokin muu ilmiö, joka liittyy kansanmusiikkiin, kansantanssiin, soitinrakennukseen tai puku- ja tapaperinteisiin.

  • Kansallispuku–Folkdräkt -ryhmä
  • Nordic Dance Helsinki
  • Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -konserttisarja

Vuoden kansainvälistyjä (voittajan valitsee Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

  • Antti Paalanen
  • Johanna Juhola
  • Maija Kauhanen

Vuoden kansanmusiikkitekijä (voittajan valitsee Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

  • Aili Järvelä
  • Jaakko Laitinen
  • Timo Alakotila

Vuoden tanssintekijä (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

  • Auri Ahola
  • Suistamon Sähkö
  • Timo Saari

Vuoden tulokas (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

  • Vildá
  • Vili Mustalampi
  • Vimma

Kaikki yleisöehdotukset: www.etnogaala.fi/ehdotukset

Biisijalostamon 2019 osallistujat valittu

Mentorit Jonas Olsson, Jori Sjöroos ja Kalle Mäkipelto ovat valinneet marraskuussa järjestettävään Biisijalostamoon yhteensä kymmenen musiikintekijää. Valituista muodostettiin kolme ryhmää, joiden kanssa mentorit työskentelevät koko Biisijalostamon ajan. Valituille ja hakijoille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti. Biisijalostamoja on tarkoitus järjestää myös tulevaisuudessa, joten seuraathan aktiivisesti Musiikintekijöiden tiedotusta.

Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta

BIISIJALOSTAMO 2019

RYHMÄ 1
Alma Sipilä
Emilia Rinne
Tia Nylander

RYHMÄ 2
Ellinoora Tuuri
Jaakko Linnovaara
Sara Suvela
Siru Airistola

RYHMÄ 3
Henna Juvonen
Maria Kettunen
Mia Kavasto

Konserttikeskuksen ohjelmahaku kaudelle 2020-2021 on nyt auki

Konserttikeskus ry on Suomen merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä. Toteutamme vuosittain 1200–1700 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Etsimme ohjelmistoomme korkeatasoisia musiikkipainotteisia esityksiä päiväkoti- ja koulukonserttikiertueille. Haku koskee lukuvuotta 2020—2021.

 

Ohjelmahakumme on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmatoimikunta valitsee jatkoon pääsevät ohjelmat hakemusten pohjalta. Jatkoon päässeet yhtyeet sitoutuvat tekemään töitä ohjelman kehittämiseksi (noin 1,5–2 päivää) yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Hakuprosessin toinen vaihe on näytekonsertti, jonka pohjalta lopulliset ohjelmistovalinnat tehdään.

 

Ohjelmatoimikuntamme koostuu musiikin ammattilaisista, joilla on laaja musiikinlajien sekä koulun musiikinopetuksen tuntemus. Ohjelmatoimikuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt:

Timo Lehtovaara, musiikin lehtori, kuoronjohtaja, muusikko
Terhi Oksanen, musiikin lehtori
Aija Puurtinen, muusikko, musiikkipedagogi, MuT
Satu Sopanen, musiikkipedagogi, muusikko
Max Tabell, lehtori, musiikkipedagogi, muusikko
Riikka Talvitie, säveltäjä

Musiikin on oltava esityksessä pääosassa. Valintaprosessissa ohjelmia arvioitaessa on tärkeässä roolissa n. 3–5 minuutin pituinen kooste konserttikokonaisuudesta (internetistä löytyvä videonäyte), jonka tulee antaa kuva ohjelman sisällöstä ja taiteellisesta tasosta sekä esiintyjien vuorovaikutustaidoista kohdeyleisön edessä. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä konsertin onnistumisen kannalta.

Ohjelmaehdotuksia tehtäessä on myös syytä ottaa huomioon, että suurin osa konserteista toteutuu alakouluissa (1.–6. luokat) 2–4 -henkisillä kokoonpanoilla.

Ohjelmiston vaihtuvuuden takaamiseksi valittu ohjelma voi olla ohjelmistossa yhtäjaksoisesti korkeintaan kolme lukuvuotta (syksy+kevät) kerrallaan. Välivuoden jälkeen samalla ohjelmalla voi hakea Konserttikeskuksen ohjelmistoon uudestaan.

 

KYSYTTÄVÄÄ OHJELMAHAUSTA?

Reijo Karvonen,
taiteellinen koordinaattori
puh. 040 593 2369
reijo.karvonen@konserttikeskus.fi

 

https://www.konserttikeskus.fi/ohjelmahaku

Club For Five -yhtyeelle Vuoden raportoija -tunnustus

Musiikintekijät ja -kustantajat jakoivat tänään Vuoden raportoija –tunnustuksen Club For Five -lauluyhtyeelle. Musiikkialan tunnustus ja 2000 euron palkintosumma myönnettiin yhtyeelle ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla: Club For Five on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että musiikin esityskorvaukset voidaan kohdentaa oikein kappaleiden tekijöille.

Keikkojen raportoinnilla on tärkeä merkitys musiikintekijöille, sillä artistien ja bändien lähettämien tietojen avulla Teosto maksaa korvauksia esitettyjen kappaleiden alkuperäisille tekijöille. Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten elävän musiikin korvaukset ovat heille tärkeää tuloa.

Energisiä esiintymisiä ja monipuolinen ohjelmisto

Club For Five on innovatiivisesta ja musikaalisesta lähestymistavastaan tunnettu a cappella -yhtye, jossa myös soitinten osuudet esitetään laulun keinoin. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävässä yhtyeessä laulavat Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Juha Viitala, Jouni Kannisto ja Susanna Lukkarinen.

Club For Fiven ohjelmisto kattaa monia genrejä. Tuotannon takaa löytyy myös useita kotimaisia musiikintekijöitä Sibeliuksesta Kassu Haloseen ja Aki Sirkesalosta Otto Kotilaiseen. Viisikolle ovat säveltäneet esimerkiksi Matti Mikkola, Laura Sippola, Eeppi Ursin ja Tomi Aholainen.

Aktiivisesti keikkaileva lauluyhtye on myös tehnyt lukuisia yhteistyöprojekteja eri orkestereiden kanssa. Pitkäaikaisin yhteistyökumppani on UMO Jazz Orchestra, jonka kanssa ohjelmistoon ovat kuuluneet niin Toivo Kärjen kuin Unto Monosenkin tangot. Myös Club For Fiven joulukonsertit ovat osa monen suomalaisen joulutraditiota.

Kotimaisella musiikilla tärkeä merkitys

Vuoden raportoija -tunnustuksen Club For Five sai arvokkaasta työstään musiikintekijöiden hyväksi. Yhtye esittää huomattavan paljon lainakappaleita, mutta raportoi esityksistään aktiivisesti Teostolle.

”Suomalainen musiikkikenttä on laaja ja monimuotoinen. Tuntuu upealta, että tunnustus osuu juuri meidän kohdallemme. Yhtyeemme on uransa aikana oppinut arvostamaan tekijänoikeusasioita, paitsi musiikintekijöinä myös esiintyjänä, jonka työ lepää lukuisien ammattilaisten luovan toiminnan varassa. Esitämme laajalti eri maiden ja aikakausien musiikkia, mutta suomalaisuuden ja suomalaisten nykytekijöiden merkitys on meille valtavan suuri”, kertovat Club For Fiven Jouni Kannisto ja Juha Viitala.

Tunnustuspalkinnon Club For Five -yhtyeelle antoivat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry.

Vuoden raportoija -tunnustuksella halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat esitetyn ohjelmiston ja lipputulojen raportoinnin mallikkaasti.

Edellisinä vuosina Vuoden Raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Sinitaivas, Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela.

Tunnustus jaettiin Suomen Musiikkikustantajien tilaisuudessa, jossa myönnettiin myös seuraavat palkinnot: vuoden biisi, vuoden vientiteko, vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä, vuoden taidemusiikin säveltäjä ja kevyen musiikin tekijä.

Ellinoora on Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden biisin tekijä

Ellinoora Leikaksen, Samuli Sirviön ja Eetu Kalavaisen säveltämä ja sanoittama Bäng bäng (typerä sydän) on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 10 finaaliehdokkaasta teki tänä vuonna kirjailija Juha Itkonen. Vuoden biisin kustantajat ovat HMC Publishing, Elements Music Publishing ja Fried Publishing.

Ellinoora Leikas palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Mikko Heiniölle.

Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä voittajansa Antti Paalasen mukaisesti.

Vuoden vientitekona palkittiin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu taidemusiikin säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Tilaisuuden yhteydessä luovutettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Club For Five-yhtye.

Kevyen, taidemusiikin ja genrevapaan kategorian palkinnot valitsivat yhdistyksen jäsenkustantajien tekemien ehdotusten joukosta ulkopuolisista musiikin asiantuntijoista kootut raadit. Vuoden vientiteon valitsi Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Musiikintekijöiden tunti – uusi keskustelutilaisuus Musiikki&Media-tapahtumassa

Musiikintekijöiden tunti tarjoilee biisintekijöiden näkemyksiä muun muassa luovaan työhön, co-writingiin ja koko musiikkialaan.

Keskustelu liikkuu konkretian tasolla ja pyrkii tarjoamaan arvostettujen ammattilaisten kokemuksia ja parhaita oppeja esimerkiksi siitä, kuinka viimeistelty demon pitää olla ja mitä saatteeksi kannattaa kirjoittaa – ja kenelle demo oikein pitäisi lähettää?

Suomen eturivin tekijöihin kuuluvat kirjoittajat Lasse Kurki, Mariska sekä Minna Koivisto avaavat Eva Louhivuoren johdolla omia kirjoittamisen salaisuuksiaan ja vinkkejään.

Musiikintekijöiden tunti järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Järjestävänä tahona toimii musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät.

Keskustelijat: Lasse Kurki, Mariska, Minna Koivisto
Moderaattori: Eva Louhivuori

Musiikintekijöiden tunti järjestetään perjantaina 4.10.2019 klo 12-13 Lost in Music -salissa. Lämpimästi tervetuloa!

 

Musiikki&Media-tapahtuma järjestetään Tampereella Tampere-talossa 3.-4.10.2019.

Lisätiedot

 

Moderaattori: Eva Louhivuori, artisti/musiikintekijä

Eva Louhivuori on uuden sukupolven monipuolinen kirjoittaja, muusikko sekä artisti ja parhaiten tunnettu indie/pop yhtyeestään Eva + Manu (“Feet in the Water”, “There is Nobody Like You”, “Cinnamon Hearts”).  Louhivuoren ääntä ja soittoa kuullaan lukuisissa kappaleissa sekä animaatioissa (mm. “Enkelit” Cheek“Antaudun” Reino Nordin“More than a Feeling” AmPm, Lego Elokuva 3, Small Foot/Pienijalka). Hän myös kirjoittaa suomalaisille artisteille (Pete Parkkonen, Jannika B) sekä säveltää, sovittaa ja esittää musiikkia mainoksiin ja tv-sarjoihin (mm. “Manifiesto” YLEn menestyssarjasta Invisible Heroes).

Eva on viime vuosina keskittynyt aktiivisesti aasialaiseen popmusiikkiin. Viimeisimpiä julkaisuja ovat mm. korealaisen Gugudanin hittisinkku “Chococo”, kiinalaisen poikabändi Nex7:nin esittämä tunnuskappale “Legends” Renny Harlinin elokuvasta “Legend of the Ancient Sword” sekä japanilaisen tuottajaduo AmPm:n “More Than A Feeling”.

Kuva: Nadi Hammouda

Panelistit:

Lasse Kurki, musiikintekijä

Lasse Kurki on helsinkiläinen muusikko, radiotoimittaja ja Warner Music Finlandin kotimaisen musiikin tuotantopäällikkö. Hän oli laulaja-kitaristi 2015 toimintansa lopettaneessa Lemonator-yhtyeessä, joka julkaisi kuusi studioalbumia vuosina 1997–2010. Kurki on säveltänyt kappaleita artisteille, kuten Jonna Tervomaa, Katri Ylander, Anna Puu, Laura Närhi, Suvi Teräsniska ja Samuli Edelmann. Hän on myös toiminut muun muassa Egotrippi-yhtyeen tuottajana sekä osallistunut lastenmusiikin tekemiseen Ipanapa-levyillä.

Kuva: Mitro Härkönen

 Mariska, artisti/musiikintekijä

Laulaja-lauluntekijä Mariskan kynästä ovat lähtöisin monen suomalaisen hittibiisin tekstit. Hän on tehnyt sanoituksia muun muassa Jenni Vartiaiselle, Anna Puulle ja Jari Sillanpäälle. Mariskalla on myös pitkän uran artistina jonka aikana hän on siirtynyt luontevasti punkista hiphopiin ja iskelmästä poppiin.

Kuva: Universal Music Finland

Minna Koivisto, musiikintekijä/tuottaja

Minna Koivisto on helsinkiläinen musiikintekijä, joka on urallaan tuottanut ja säveltänyt musiikkia muun muassa Kaija Koolle, Nelli Matulalle, Jannalle ja Sini Yaseminille. Kotimaassa toimimisen lisäksi Minna on saavuttanut menestystä kansainvälisillä vesillä osallistuen biisileireille niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Tällä hetkellä Minna työskentelee useiden kotimaisten ja ulkomaisten huippuartistien kanssa Kaiku Songsin kustantamana.

Taideneuvoston puheenjohtajaksi kirjailija Juha Itkonen

Muita jäseniä ovat kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, ylikapellimestari Ville Matvejeff, kuvataiteilija Melek Mazici, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, toimitusjohtaja Hannu Saha, kirjailija Philip Teir ja rehtori Mauri Ylä-Kotola.

”Odotan innolla aktiivista vuoropuhelua uuden Taideneuvoston kanssa, jossa on mukana hieno kattaus taiteen ja kulttuurin osaajia eri aloilta. Uskon että hyvässä yhteistyössä Taideneuvoston kanssa voimme vahvistaa kulttuurin ja taiteen tilaa koko Suomessa kaikkien suomalaisten hyväksi ja iloksi” sanoo ministeri Hanna Kosonen.

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä. Se nimeää taidetoimikuntien jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä.