EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

Julkaistu

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

  1. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry (myöhemmin järjestäjä) järjestävät avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun tangomusiikin edistämiseksi.
  2. Tangon, jonka aihe on vapaa, tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi.
  3. Kilpailu on avoin kaikille. Järjestäjän nimeämän tuomariston jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  4. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia eikä niitä saa julkistaa eikä julkisesti esittää ennen 11.7.2021 ilman järjestäjän lupaa.
  5. Säveltäjä ja sanoittaja voivat osallistua kilpailuun useammallakin kappaleella.
  6. Tangon enimmäiskesto on neljä (4) minuuttia.
  7. Järjestäjän nimeämä tuomaristo valitsee voittajasävelmän, joka esitetään Seinäjoen Tangomarkkinoilla 2021 erikseen nimettävän artistin ja orkesterin tulkitsemana. Järjestäjä pyrkii löytämään parhaan mahdollisen laulusolistin tangolle. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa voittajasävelmä valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kilpailun järjestäjä sopii Seinäjoella tapahtuvan tangon esitykseen liittyvät järjestelyt.
  8. Järjestäjä varaa itselleen tai nimeämälleen kolmannelle osapuolelle oikeuden neuvotella kilpailussa kymmenen kärkeen sijoittuneiden sävellysten ja sanoitusten kustannusoikeuksista 31.12.2021 mennessä.
  9. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3000 euron palkinnon.
  10. Kilpailuun osallistuvista tangoista on vaihtoehtoisesti lähetettävä:
  1. Postitse

Nuotti kolmena (3) kappaleena sointu- ja tekstimerkintöineen sekä sanat kolmena (3) kappaleena erillisellä paperilla. Nuotit sekä sanat tulee olla irrallisilla, yksipuolisilla A4-kokoisilla papereilla (ei niitattuina eikä teipattuina yhteen).
Mukaan on liitettävä MP3-tallenne, jossa tango on esitetty (vain yksi kappale/tallenne).
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä myös suljettu, kappaleen nimellä varustettu kirjekuori, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet.
Materiaali on postitettava suljetussa kirjekuoressa viimeistään 28.4.2021 (yksi tango/kirjekuori) osoitteella:

Seinäjoen Tangomarkkinat / Tangosävellyskilpailu
Kauppatori 1-3. 2krs.
60100 Seinäjoki

tai

  1. Sähköisesti

Nuotti sointu- ja tekstimerkintöineen pdf-tiedostona sekä sanat erillisenä doc-tiedostona. Mukaan liitettävä MP3-muotoinen tallenne, jossa tango on esitetty.
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä erillinen tekijat.doc-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.
Materiaalit on toimitettava 30.4.2021 mennessä sähköpostiosoitteella: tangoteos@tangomarkkinat.fi.

Lisätiedot

Kristiina Heikkilä
044 7843 224
kristiina.heikkila@tangomarkkinat.fi

https://www.tangomarkkinat.fi/kilpailut/savellys-ja-sanoituskilpailu/

 

 

 

 

 

Tornion kaupungin juhlavuoden sävellys- ja sanoituskilpailu

Julkaistu

Kilpailun kulku

Kilpailu on käynnissä 28.12.2020–28.2.2021. Raati valitsee osallistuneista biiseistä jatkoon kolme kappaletta. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa kolme jatkoon valittua kappaletta valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kolme finalistia julkaistaan huhtikuun 2021 aikana Tornion kaupungin Facebook-sivulla, jossa yleisö äänestää kilpailun voittajabiisin. Voittajabiisin tekijä palkitaan 800 eurolla. Kaikki kolme finalistia saavat myös Tornio-tuotepaketin.

Kilpailun säännöt

  • Kilpailukappaleiden tulee olla laulettua musiikkia ja laulutekstin kielenä suomi. Genre on vapaa.
  • Kilpailukappaleiden tulee olla ennen julkaisemattomia ja esittämättömiä, ja kestoltaan noin 3–5 minuuttia.
  • Arvioinnissa huomioidaan muun muassa se, miten biisissä on huomioitu Tornion kaupungin juhlavuosi ja Tornion erityispiirteitä.
  • Tekijöiden ei tarvitse olla torniolaisia tai torniolaislähtöisiä.
  • Tekijöitä voi olla useampia/kappale.
  • Tekijät voivat osallistua kilpailuun yhdellä tai useammalla teoksella.

Kilpailuun osallistuminen ja toimitettava materiaali

  • Materiaali on toimitettava 28.2.2021 mennessä sähköpostilla: kulttuuritoimisto@tornio.fi. Aihekenttään teksti: ”Tornio 400/Sävellys- ja sanoituskilpailu, kappaleen nimi”.
  • Vaadittavat materiaalit:
  • Kappale mp3-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Nuotti pdf-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja. Nuotista on löydyttävä vähintään melodia ja sointumerkinnät Sanat nuottiin liitettynä ovat toivottavia, mutta eivät pakollisia.
  • Lauluteksti PDF-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Erillinen PDF-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, tekijäroolit, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Tiedoston nimeksi ”Kappaleen nimi_tekijät”.
  • Jokaisesta kilpailuun osallistuvasta kappaleesta on lähetettävä oma sähköposti.

Lisätietoja 
Arto Kiimalainen, arto.kiimalainen@lappia.fi, p. 040 152 8432
Merja Stenberg, juhlavuoden koordinaattori, merja.stenberg@tornio.fi, p. 040 706 6637

Kilpailun sivut 

Tutkimus: Kulttuuri ja luovat alat avainasemassa Euroopan kasvussa ja talouden jälleenrakennuksessa

Julkaistu

Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan” kuvataan Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa sekä koronan niille aiheuttamia valtavia vaikutuksia. Siinä esitetään myös kulttuurin ja luovan alan toipumista edistäviä suosituksia sekä mahdollisuuksia, joilla kulttuuri voi osallistua EU:n talouden elvyttämiseen.

Kulttuuri on elinvoimainen talous

Tutkimuksen mukaan kulttuurilla ja luovalla alalla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuonna 2019 ne muodostivat 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta 643 miljardin euron liikevaihdon ja 253 miljardin euron yhteenlasketun arvonlisän myötä.

”Suomessa kulttuuri muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten meillä on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Luovat alat kuuluivat myös Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon, sillä ne työllistivät yli 7,6 miljoonaa ihmistä Euroopassa – yli kahdeksan kertaa enemmän kuin tietoliikenneala ja kolme kertaa enemmän kuin autoteollisuus. Myös Suomessa kulttuuri on erittäin työvoimavaltainen toimiala, joka työllistää jopa 135 000 suomalaista. Kulttuuriala on muita toimialoja selvästi tasa-arvoisempi ja työllistää runsaasti nuorta ja koulutettua väestöä.

EY:n tutkimuksessa luovaan alaan luettiin niin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus mutta myös arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Näillä katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Kasvava, innovatiivinen ja yrittäjävetoinen toimiala

Kulttuuriala ja luovat toimialat kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja niiden kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Tämä korostaa Euroopan asemaa kulttuurin keskittymänä maailmantaloudessa.

”Kulttuuriala on kasvanut, koska se on ollut innokas omaksumaan uusia teknologioita sekä alusta asti innovatiivinen ja kansainvälinen. Luovat sisällöt ovat erinomainen vientituote, myös Suomelle”, sanoo Teoston Salminen.

Tutkimuksessa kuvataan myös toimialan muuttumista entistä yrittäjävetoisemmaksi: jopa 33 % kulttuurin ja luovan alan työvoimasta on yrittäjiä tai itsensätyöllistäjiä. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan väestössä keskimäärin (14 %). Suuntaus on samanlainen myös Suomessa: meillä 27 % kulttuurialan työllisistä on yrittäjiä, kun koko väestöstä osuus on 13 %.

Korona romahdutti elinvoimaisen toimialan

Tutkimuksessa käsitellään laajasti koronan vaikutuksia kulttuuriin ja luovalle alalle. Sen mukaan koronavirus on iskenyt luovalle alalle vielä matkailualaakin pahemmin. Kulttuuri ja luovat alat ovat heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronasta kärsinyt toimiala. Ala menetti vuonna 2020 liikevaihdostaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Pahiten kärsivät musiikki (-75 %) ja esittävät taiteet (-90 %). Kuvataiteiden liikevaihto laski 53 miljardia euroa ja audiovisuaalisten teosten liikevaihto 26 miljardia euroa.

Vaikutukset ovat myös pitkäaikaisia: EY:n tuoreen Future Consumer Indexin mukaan 46 % vastaajista ei uskaltaisi mennä konserttiin moneen kuukauteen ja 21 % moneen vuoteen. Kriisin vakavuudesta kertoo mm. se, että tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille ja esiintyjille keräämien korvausten määrä on laskenut noin 35 %, mikä luo ison loven näiden ammatinharjoittajien tuloihin vuosina 2021 ja 2022.

Korona-aika on myös tuonut ilmeiseksi kulttuurin hyvinvointia ja kansan yhtenäisyyttä edistävän voiman. ”Kun kulttuuria ei ole ollut saatavilla, Eurooppalaiset ovat huomanneet sen syvällisen arvon ja sen kyvyn tuoda ihmisiä yhteen. Tämä tutkimus muuttaa kärsimyksen luvuiksi ja tarjoaa selkeät ohjeet ratkaisuksi.”, sanoo elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre tutkimuksen julkistukseen liittyvässä tiedotteessa.

Luova ala täysimääräisesti mukaan jälleenrakennukseen

Koska kulttuurin ja luovan alan vaikutus talouteen on merkittävä, tulisi niiden EY:n mukaan olla keskeinen osa eurooppalaisia elvytystoimia. Kulttuuri ja luovat alat ovat paljon muutakin kuin yksi monista kriisiin joutuneista aloista: niiden tulisi olla myös merkittävä osa ratkaisua aikana, jolloin tarvitsemme poliittista yhtenäisyyttä sekä voimakasta taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Siksi EY suosittaa toimenpiteissään kolmen kohdan ohjelmaa:

1. Rahoitustilanteen korjaaminen. Kyetäkseen toimimaan kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat paitsi merkittävää julkista rahoitusta, myös yksityisten investointien edistämistä. Tähän kuuluu niin EU:n elpymisvälineen suuntaaminen luovalle alalle kuin muu pitkän aikavälin rakenteellinen rahoitus.

2. Päättäjien luoma vankka oikeudellinen kehys, jolla rakennetaan luovaa taloutta elvyttävät olosuhteet. Parhaillaan Suomessakin implementoitavana oleva tekijänoikeusdirektiivi on tutkimuksen mukaan keskeinen lainsäädäntöhanke, jolla rakennetaan edellytykset luovan talouden toimiville markkinoille alustajättien puristuksessa. Samoin tekijänoikeuden vahva suojaaminen sekä kulttuurialan yrittäjyyden edistäminen ovat avainsasemassa.

3. Kolmantena suosituksena on kulttuurin voiman täysimääräinen hyödyntäminen koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä. Tähän kuuluu kulttuurin yhdistäminen myös muihin sektoreihin kuten matkailuun, tutkimukseen ja koulutukseen, mikä voi merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseen.

 

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen teetti Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC (European Grouping of Societies of Authors and Composers) ja toteutti useiden muiden eurooppalaisten luovan alan järjestöjen ja organisaatioiden yhteenliittymä. Tämä korostaa tutkimuksen tulosten ja suositusten saamaa monialaista tukea. Suomen luvuissa on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kulttuurin satelliittitilinpitoa sekä työvoimatutkimusta ”Kulttuurityövoima Suomessa 2018”

 

Linkki tutkimuksen suomenkieliseen yhteenvetoon

Linkki tutkimuksen verkkosivustolle (englanniksi), jossa julkaistaan koko tutkimusaineisto tiistaina 26.1.2021

 

Lisätietoja

Musiikkiala on nyt uhattuna – näytä tukesi

Julkaistu

Musiikkiala on kohdannut koronavuotena valtavan kriisin. Huolehditaan yhdessä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia musiikista jatkossakin.

Osoita tukesi tai kerro omakohtainen kokemuksesi sosiaalisessa mediassa häshtägillä #oikeusmusiikkiin.

Voit hyödyntää valmiita sosiaaliseen mediaan sopivia iskulauseita sisältä kuvia, jotka ovat vapaasti ladattavissa täältä. Materiaalia on kahta eri väriä – punainen ja vihreä. Instagramiin sopivat pystysuuntaiset kuvat, Facebookiin vaakasuuntaiset kuvat. Kuvat on tarkoitus jakaa sosiaalisessa mediassa järjestyksessä 1, 2, 3. Numerot näkyvät kuvakansion tiedostoissa. Esimerkiksi Instagram-julkaisuissa on mahdollista hyödyntää karuselliasetusta ja laittaa kuvat samaan julkaisuun. Kaikki on nimetty dropbox-linkissä asianmukaisesti. Täällä löytyvät materiaalit myös ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Alla myös esimerkkitekstejä, joita voit hyödyntää. Kerro mielellään myös omakohtainen kokemus, miten tämä kriisiaika on vaikuttanut työskentelyysi.

Kaikilla on #oikeusmusiikkiin!

 

Esimerkkitekstejä

****
1. Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Koronakriisissä musiikki on tärkeämpää kuin koskaan.
Jokaisella suomalaisella on oikeus musiikkiin. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos musiikilla on sinulle merkitystä

2. Musiikki on muutakin kuin se mikä näkyy ja kuuluu suoraan sinulle. Se on kasvava ja työllistävä toimiala, joka työllistää yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.
Jokaisella heistä on oikeus tehdä työtään. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos haluat pitää nämä ihmiset töissä.

3. Musiikkiala on nyt uhattuna. Alan toimintaedellytykset ovat olleet pian vuoden pysähdyksissä.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus ja oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos uskot musiikin voimaan jatkossakin.

****

Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä.

Musiikki on myös kasvava ja työllistävä toimiala, jossa työskentelee yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.

Musiikkiala on nyt uhattuna.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos haluat musiikin soivan jatkossakin.

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 14. joulukuuta vuoden 2020 apurahat sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Apurahoja jaettiin 38 kpl ja ne olivat suuruudeltaan 1 000 – 2 000 euroa. Jaettu summa oli 73 000 euroa. Hakijoita oli 391 kpl. Apurahan saivat seuraavat:

Marko Haavisto, Olli Haavisto, Vesa Hautamäki, Henna Hietamäki, Lauri Huumonen, Alex Hyvärinen, Jonne Järvelä, Tommi Kalenius, Emmalotta Kanth, Sampo Kasurinen, Asko Keränen, Suad Khalifa, Matias Kilpiö, Ville Kyttälä, Okko Laru, Tommi Läntinen, Jarkko Martikainen, Riku Mattila, Mikko Mustonen, Niclas Peltonen, Veera Railio, Artturi Rönkä, Soila Sariola, Niilo Sevänen, Emilia Suhonen, Mirva Tarvainen, Sebastian Teir, Markus Vanhala, Jenni Vartiainen, Johanna Viksten, Laura Voutilainen, Jukka-Pekka Välimaa ja Anton Äikäs.

Viime vuosina jaettu tukisumma on ollut noin 50 000 euroa, mutta säätiön hallitus päätti nostaa tukisummaa ja lisätä tuen saajien määrää vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Apurahoina jaettu summa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Musicille

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Music Oy:lle yhtiön pitkäaikaisesta panoksesta popmusiikin teosvientiin sekä omistautumisesta suomalaisen musiikkikustannusalan rakentamiseen, monimuotoistamiseen ja kansainvälistykseen. Palkinnon ojensi työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna kuudetta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Tommi Tuomainen ja Jani Jalonen perustivat Elements Musicin vuonna 2004 monipuolisia palveluita tarjoavaksi levy-yhtiöksi, mutta toimialan muuttuessa yhtiö korjasi aika pian kurssiaan kohti musiikkikustannusta. Tässä vaiheessa Tuomaisen yhtiökumppaniksi tuli Jalosen tilalle Eero Tolppanen. Samalla yritys päätti myös määrätietoisesti ja aktiivisesti lähteä tarjoamaan kirjoittajiensa kappaleita Suomen rajojen ulkopuolelle. Elements Musicillä onkin nyt pitkän ajan myötä kasvatetut kansainväliset verkostot ympäri maailmaa – niin Euroopassa, Aasiassa kuin Yhdysvalloissa. Yhtiölle kiinnitetyistä lauluntekijöistä esimerkiksi Axel Ehnström ja Mikko Tamminen kirjoittavat suuren osan musiikistaan vientimarkkinoille ja heillä onkin menestysbiisejä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Koreassa.

Tänä päivänä Elements tarjoaa kirjoittajilleen paitsi kustannuspalveluita, se toimii myös heidän manageritoimistonaan sekä pyrkii aktiivisesti löytämään uusia kiinnostavia tekijöitä kentältä. Lisäksi yhtiö on mukana pyörittämässä menestyvää The Grind -musiikkistudiota Helsingissä.

Elementsin investoinnit kasvuun ja vientiin näkyvät: vuosien 2014 ja 2019 välillä sen liikevaihto on nelinkertaistunut ja viennin arvo yli seitsenkertaistunut. Nyt yrityksen liikevaihdosta tulee noin 25 prosenttia Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä Elements Musicin kirjoittajarosteriin kuuluu yli 50 musiikintekijää ja se työllistää täysipäiväisesti neljä ihmistä.

16 toimintavuotensa aikana Elements Musicista on kasvanut merkittävä kustannuskentän tekijä, joka on teosvientiponnistuksistaan huolimatta saanut olennaisen markkina-aseman kotimarkkinoilla Suomen isoimpana riippumattomana kustannusyhtiönä. Elementsin suurimmat menestykset ovat silti vielä edessä päin.

”Suomalainen musiikkikenttä on aina ollut kansainvälisesti ykkösluokassa laadullisesti tarkasteltuna, mutta kielimuurista tai historiallisista syistä johtuen moni uniikki menestystarina on jäänyt toteutumatta. Erityisesti kotimainen musiikkikustannusala on onnistunut osoittamaan määrätietoista sekä genrerajat ylittävää kansainvälistymistä jo useamman vuoden ja se näkyy myös tämän vuoden palkinnon saajassa. Elements Music on aloittanut pitkän linjan kotimaisena itsenäisen ja laajan tekijäkunnan edustajana, mutta onnistunut tilanteen koittaen myös aloittamaan vahvan kansainvälistymisen. On hienoa nähdä, että nuoren polven musiikin tekijämme ovat vahvasti edustettuna sekä kotona, että kasvavissa määrin myös maailmalla”, luonnehtii palkintoraadin jäsen, Singa-yhtiön toimitusjohtaja Atte Hujanen palkittua yritystä.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tapio Hakanen (Yleisradio), Atte Hujanen (Singa), Jarkko Jokelainen (freelance-toimittaja), Tomi Korhonen (Business Finland), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Rosa Meriläinen(Kulta ry), Kaisa Rönkkö (Music Finland) ja Jukka Taskinen (Svart Records).

Jukka Viitasaarelle 16. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto

Julkaistu
Tamperelainen säveltäjä Jukka Viitasaari (s. 1961) on voittanut  ensimmäisen palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen puhallinsävellyskilpailussa teoksellaan ”Winds to Come”.

Kyseessä on Viitasaaren 16. kansainvälinen sävellyskilpailutunnustus sitten vuoden 2001, kotimaisia palkintoja on kertynyt seitsemän. Teos pyritään kantaesittämään San Diegossa vuoden 2021 aikana. Vuonna 2017 Viitasaari voitti saman kilpailun sävellyksellään ”Hero´s Return” ja 2019 tuli toinen sija kvadrologialla ”The Community Band Suite”.

Samana vuonna hänet valittiin myös WASBE:n (World Association for Symphonic Band & Ensembles) hallitukseen ainoana ei-professorijäsenenä. Suomen puhallinorkesteriliiton hallituksessa Viitasaari on ollut vuodesta 2008.


Kulttuuri tarvitsee tukensa

Julkaistu

Koronakriisi on ravistellut kulttuurialaa voimakkaasti. Tuorein kielto perui viimeisetkin keikat joulukuulta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko onkin luvannut kulttuurille lisätukea heti vuoden 2021 alkuun.

Toimittaja Vesa Sirén kirjoittaa 9.12.2020 Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”kulttuurin tuet ovat kaikkiaan niin pieniä, että ne vievät vain noin 0,8 prosenttia valtion budjetista, ja tuo panos myös tuottaa: kulttuuri vastaa jo 3–5:ttä prosenttia kansantuotteestamme”.

Myös ministeri Saarikko muistuttaa: ”kulttuuri ei ole vain menoerä, ja se ymmärretään yhä laajemmin. Luovat alat ovat kasvu- ja vientialoja”.

”On tärkeää, että kaikki hallituksessa, ja myös eduskunnassa, tunnistavat tämän ministeri Saarikon viestin tärkeyden. Kulttuuri on viimeinkin nähtävä investointina, mitä se ilmiselvästi on”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen. ”Ministeri nostaa esiin myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset, jotka voivat tuoda merkittäviä säästöjä esimerkiksi terveydenhoidossa. Ne pitää vain osata nähdä!”

Kärkinen kuitenkin korostaa, kuinka tärkeää on myös ymmärtää musiikkialan erityispiirteitä koronakriisin tukitoimenpiteissä.

”Musiikintekijät saavat tekijänoikeustuloa, joka tulee aina jälkijunassa korvauksena musiikin käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että perutut keikat näkyvät musiikintekijöiden tilipussissa vasta viiveellä”, hän sanoo.

Kärkinen onkin huolissaan luvatun lisätuen muuttumisesta kokonaan tapahtumatueksi.

”Musiikkiala ei ole yhtä kuin tapahtuma-ala. Musiikkiala tarvitsee erityispiirteidensä vuoksi kohdennettua tukea. Monet musiikintekijät eivät ole esiintyjiä laisinkaan, heille tekijänoikeustulojen romahtaminen tarkoittaa todellakin täydellistä tulojen loppumista. Tekijänoikeustuloista elävää kulttuuria ei tule unohtaa uudesta kulttuurin ja urheilun tukipaketista.”

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin tänä vuonna kahdelle musiikkialan vaikuttajalle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry kiittää vuosittain tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat kaksi henkilöä: Jyrki Laiho, joka pyörittää Porissa Validi Karkia -nimistä klubia sekä Kaisa Rönkkö, joka työskentelee vienninedistämisorganisaatio Music Finlandin toiminnanjohtajana.

Porilainen Jyrki Laiho on toiminut vuodesta 2002 genrettömästi laadukkaan ja hittilistojen ulkopuolisen musiikin sanansaattajana.

Laiho on tuonut porilaiseen Validi Karkia -klubiin vuodesta 2011 lähtien kansainvälisestikin arvioituna kunnianhimoista ja huipputasoista ohjelmaa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi hän toimii musiikkijulkaisijana levy-yhtiönsä Karkia Mistikan kautta. Julkaisutoiminta on voimakkaasti keskittynyt suomalaiseen underground-musiikkiin ja uuteen jazziin.

”Tällainen tee-se-itse -mentaliteetti ja ruohonjuuritoiminta rikastavat musiikkikulttuuriamme ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. Suomen kokoisessa maassa elävän musiikin monipuolinen tarjonta painottuu helposti pääkaupunkiseudulle, joten Laihon ennakkoluuloton ja rohkea toiminta on erityisen tervetullutta ja arvostettavaa”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.

”Valtavalla kiitollisuudella otan vastaan tämän upean tunnustuksen. Katastrofaalisen vuoden päätteeksi tämä nostattaa mielialaa ja valaa uskoa parempiin aikoihin”, Jyrki Laiho sanoo.

Kunniamaininta myös Music Finlandin toiminnanjohtajalle Kaisa Rönkölle

Koronapandemian musiikkialalle tuomien erityishaasteiden vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus haluaa kiittää Music Finlandin toiminnanjohtajaa Kaisa Rönkköä hänen työstään koronakriisin ratkomisessa.

”Kaisa Rönkkö on osoittanut koronakriisin aikana sellaista aktiivisuutta ja uutteruutta, jota musiikkiala yllättävän tilanteen edessä erityisesti tarvitsi. Hän onnistui kokoamaan musiikkialan toimijat yhteisen haasteen äärelle, ja on tehnyt uutterasti selvitystyötä poikkeustilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Hän on toiminut myös keskeisessä roolissa musiikkialan konkreettisten ratkaisumallien viestinviejänä päättäjien suuntaan”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus kiittää.

”Olen todella otettu tästä huomionosoituksesta, vaikka tosiasiassa koko musiikkiala on tehnyt koko vuoden valtavasti töitä ja toiminut hyvin yhtenäisenä rintamana. Erityisen ylpeä olen omasta Music Finlandin tiimistä, jossa sopeuduttiin hyvin nopeasti uuteen asentoon”, Kaisa Rönkkö toteaa kiitossanoissaan ja lisää, kuinka hän kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennellä musiikin elinvoimaisuuden eteen.

”On etuoikeus työskennellä sellaisten arvojen ja asioiden puolesta, joihin uskoo täydestä sydämestään. Musiikki kehystää elämää ja läpäisee koko yhteiskunnan. Musiikin rooli henkisen kriisinkestävyyden rakentajana voi tuntua niin itsestään selvältä, että musiikin olemassaolon edellytyksistä pitää tosissaan muistuttaa ja viestiä päättäviin pöytiin. Koen, että meillä on velvollisuus, pandemia-ajan kriisi- ja ratkaisutoimenpiteiden eteenpäin viemisen ohella, pitää huolta siitä, että musiikkiala pääsee takaisin kasvu-uralle.”

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa. Kunniamaininnan nimi oli vuoteen 2016 saakka Prix Elvis.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi


Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
nina.lith@musiikintekijat.fi
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi

2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club

2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021

Julkaistu

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021 on julkistettu. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa, jotta yhteinen mentorointivuosi olisi mahdollisimman antoisa kummallekin osapuolelle. Vuoteen kuuluu ainakin kuusi yhteistä mentorointitapaamista. Valituille on tiedotettu myös henkilökohtaisesti.

Mentorointistipendiä on tarkoitus olla mahdollista hakea jälleen vuodelle 2022. Seuraathan Musiikintekijöiden tiedotusta haun avautumisesta syksyllä 2021!

Huomioithan hakukarenssin:

Mentorointistipendiin sovelletaan karenssia. Karenssi alkaa mentorointivuoden jälkeen. Eli esim. 2020 mentorointistipendiaatti (hakenut vuonna 2019) voi hakea Mentorointistipendiä seuraavan kerran vuonna 2023, ja siten saada stipendin vuodelle 2024.

Väliin jää siten kaksi täyttä karenssivuotta, joiden jälkeen voi hakea uudelleen. Mentorointistipendivuotta ei lasketa karenssivuodeksi.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Mentorointistipendiparit 2021

Samuli Putro – Leija Lautamaja

Paleface – Tiia Meriläinen

Vesala – Anna-Mari Kaskinen

Eeva Kontu – Mikko Aaltio 

Verneri Pohjola – Kadi Vija