EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Musicille

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Music Oy:lle yhtiön pitkäaikaisesta panoksesta popmusiikin teosvientiin sekä omistautumisesta suomalaisen musiikkikustannusalan rakentamiseen, monimuotoistamiseen ja kansainvälistykseen. Palkinnon ojensi työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna kuudetta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Tommi Tuomainen ja Jani Jalonen perustivat Elements Musicin vuonna 2004 monipuolisia palveluita tarjoavaksi levy-yhtiöksi, mutta toimialan muuttuessa yhtiö korjasi aika pian kurssiaan kohti musiikkikustannusta. Tässä vaiheessa Tuomaisen yhtiökumppaniksi tuli Jalosen tilalle Eero Tolppanen. Samalla yritys päätti myös määrätietoisesti ja aktiivisesti lähteä tarjoamaan kirjoittajiensa kappaleita Suomen rajojen ulkopuolelle. Elements Musicillä onkin nyt pitkän ajan myötä kasvatetut kansainväliset verkostot ympäri maailmaa – niin Euroopassa, Aasiassa kuin Yhdysvalloissa. Yhtiölle kiinnitetyistä lauluntekijöistä esimerkiksi Axel Ehnström ja Mikko Tamminen kirjoittavat suuren osan musiikistaan vientimarkkinoille ja heillä onkin menestysbiisejä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Koreassa.

Tänä päivänä Elements tarjoaa kirjoittajilleen paitsi kustannuspalveluita, se toimii myös heidän manageritoimistonaan sekä pyrkii aktiivisesti löytämään uusia kiinnostavia tekijöitä kentältä. Lisäksi yhtiö on mukana pyörittämässä menestyvää The Grind -musiikkistudiota Helsingissä.

Elementsin investoinnit kasvuun ja vientiin näkyvät: vuosien 2014 ja 2019 välillä sen liikevaihto on nelinkertaistunut ja viennin arvo yli seitsenkertaistunut. Nyt yrityksen liikevaihdosta tulee noin 25 prosenttia Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä Elements Musicin kirjoittajarosteriin kuuluu yli 50 musiikintekijää ja se työllistää täysipäiväisesti neljä ihmistä.

16 toimintavuotensa aikana Elements Musicista on kasvanut merkittävä kustannuskentän tekijä, joka on teosvientiponnistuksistaan huolimatta saanut olennaisen markkina-aseman kotimarkkinoilla Suomen isoimpana riippumattomana kustannusyhtiönä. Elementsin suurimmat menestykset ovat silti vielä edessä päin.

”Suomalainen musiikkikenttä on aina ollut kansainvälisesti ykkösluokassa laadullisesti tarkasteltuna, mutta kielimuurista tai historiallisista syistä johtuen moni uniikki menestystarina on jäänyt toteutumatta. Erityisesti kotimainen musiikkikustannusala on onnistunut osoittamaan määrätietoista sekä genrerajat ylittävää kansainvälistymistä jo useamman vuoden ja se näkyy myös tämän vuoden palkinnon saajassa. Elements Music on aloittanut pitkän linjan kotimaisena itsenäisen ja laajan tekijäkunnan edustajana, mutta onnistunut tilanteen koittaen myös aloittamaan vahvan kansainvälistymisen. On hienoa nähdä, että nuoren polven musiikin tekijämme ovat vahvasti edustettuna sekä kotona, että kasvavissa määrin myös maailmalla”, luonnehtii palkintoraadin jäsen, Singa-yhtiön toimitusjohtaja Atte Hujanen palkittua yritystä.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tapio Hakanen (Yleisradio), Atte Hujanen (Singa), Jarkko Jokelainen (freelance-toimittaja), Tomi Korhonen (Business Finland), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Rosa Meriläinen(Kulta ry), Kaisa Rönkkö (Music Finland) ja Jukka Taskinen (Svart Records).

Jukka Viitasaarelle 16. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto

Julkaistu
Tamperelainen säveltäjä Jukka Viitasaari (s. 1961) on voittanut  ensimmäisen palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen puhallinsävellyskilpailussa teoksellaan ”Winds to Come”.

Kyseessä on Viitasaaren 16. kansainvälinen sävellyskilpailutunnustus sitten vuoden 2001, kotimaisia palkintoja on kertynyt seitsemän. Teos pyritään kantaesittämään San Diegossa vuoden 2021 aikana. Vuonna 2017 Viitasaari voitti saman kilpailun sävellyksellään ”Hero´s Return” ja 2019 tuli toinen sija kvadrologialla ”The Community Band Suite”.

Samana vuonna hänet valittiin myös WASBE:n (World Association for Symphonic Band & Ensembles) hallitukseen ainoana ei-professorijäsenenä. Suomen puhallinorkesteriliiton hallituksessa Viitasaari on ollut vuodesta 2008.


Kulttuuri tarvitsee tukensa

Julkaistu

Koronakriisi on ravistellut kulttuurialaa voimakkaasti. Tuorein kielto perui viimeisetkin keikat joulukuulta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko onkin luvannut kulttuurille lisätukea heti vuoden 2021 alkuun.

Toimittaja Vesa Sirén kirjoittaa 9.12.2020 Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”kulttuurin tuet ovat kaikkiaan niin pieniä, että ne vievät vain noin 0,8 prosenttia valtion budjetista, ja tuo panos myös tuottaa: kulttuuri vastaa jo 3–5:ttä prosenttia kansantuotteestamme”.

Myös ministeri Saarikko muistuttaa: ”kulttuuri ei ole vain menoerä, ja se ymmärretään yhä laajemmin. Luovat alat ovat kasvu- ja vientialoja”.

”On tärkeää, että kaikki hallituksessa, ja myös eduskunnassa, tunnistavat tämän ministeri Saarikon viestin tärkeyden. Kulttuuri on viimeinkin nähtävä investointina, mitä se ilmiselvästi on”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen. ”Ministeri nostaa esiin myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset, jotka voivat tuoda merkittäviä säästöjä esimerkiksi terveydenhoidossa. Ne pitää vain osata nähdä!”

Kärkinen kuitenkin korostaa, kuinka tärkeää on myös ymmärtää musiikkialan erityispiirteitä koronakriisin tukitoimenpiteissä.

”Musiikintekijät saavat tekijänoikeustuloa, joka tulee aina jälkijunassa korvauksena musiikin käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että perutut keikat näkyvät musiikintekijöiden tilipussissa vasta viiveellä”, hän sanoo.

Kärkinen onkin huolissaan luvatun lisätuen muuttumisesta kokonaan tapahtumatueksi.

”Musiikkiala ei ole yhtä kuin tapahtuma-ala. Musiikkiala tarvitsee erityispiirteidensä vuoksi kohdennettua tukea. Monet musiikintekijät eivät ole esiintyjiä laisinkaan, heille tekijänoikeustulojen romahtaminen tarkoittaa todellakin täydellistä tulojen loppumista. Tekijänoikeustuloista elävää kulttuuria ei tule unohtaa uudesta kulttuurin ja urheilun tukipaketista.”

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin tänä vuonna kahdelle musiikkialan vaikuttajalle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry kiittää vuosittain tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat kaksi henkilöä: Jyrki Laiho, joka pyörittää Porissa Validi Karkia -nimistä klubia sekä Kaisa Rönkkö, joka työskentelee vienninedistämisorganisaatio Music Finlandin toiminnanjohtajana.

Porilainen Jyrki Laiho on toiminut vuodesta 2002 genrettömästi laadukkaan ja hittilistojen ulkopuolisen musiikin sanansaattajana.

Laiho on tuonut porilaiseen Validi Karkia -klubiin vuodesta 2011 lähtien kansainvälisestikin arvioituna kunnianhimoista ja huipputasoista ohjelmaa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi hän toimii musiikkijulkaisijana levy-yhtiönsä Karkia Mistikan kautta. Julkaisutoiminta on voimakkaasti keskittynyt suomalaiseen underground-musiikkiin ja uuteen jazziin.

”Tällainen tee-se-itse -mentaliteetti ja ruohonjuuritoiminta rikastavat musiikkikulttuuriamme ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. Suomen kokoisessa maassa elävän musiikin monipuolinen tarjonta painottuu helposti pääkaupunkiseudulle, joten Laihon ennakkoluuloton ja rohkea toiminta on erityisen tervetullutta ja arvostettavaa”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.

”Valtavalla kiitollisuudella otan vastaan tämän upean tunnustuksen. Katastrofaalisen vuoden päätteeksi tämä nostattaa mielialaa ja valaa uskoa parempiin aikoihin”, Jyrki Laiho sanoo.

Kunniamaininta myös Music Finlandin toiminnanjohtajalle Kaisa Rönkölle

Koronapandemian musiikkialalle tuomien erityishaasteiden vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus haluaa kiittää Music Finlandin toiminnanjohtajaa Kaisa Rönkköä hänen työstään koronakriisin ratkomisessa.

”Kaisa Rönkkö on osoittanut koronakriisin aikana sellaista aktiivisuutta ja uutteruutta, jota musiikkiala yllättävän tilanteen edessä erityisesti tarvitsi. Hän onnistui kokoamaan musiikkialan toimijat yhteisen haasteen äärelle, ja on tehnyt uutterasti selvitystyötä poikkeustilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Hän on toiminut myös keskeisessä roolissa musiikkialan konkreettisten ratkaisumallien viestinviejänä päättäjien suuntaan”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus kiittää.

”Olen todella otettu tästä huomionosoituksesta, vaikka tosiasiassa koko musiikkiala on tehnyt koko vuoden valtavasti töitä ja toiminut hyvin yhtenäisenä rintamana. Erityisen ylpeä olen omasta Music Finlandin tiimistä, jossa sopeuduttiin hyvin nopeasti uuteen asentoon”, Kaisa Rönkkö toteaa kiitossanoissaan ja lisää, kuinka hän kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennellä musiikin elinvoimaisuuden eteen.

”On etuoikeus työskennellä sellaisten arvojen ja asioiden puolesta, joihin uskoo täydestä sydämestään. Musiikki kehystää elämää ja läpäisee koko yhteiskunnan. Musiikin rooli henkisen kriisinkestävyyden rakentajana voi tuntua niin itsestään selvältä, että musiikin olemassaolon edellytyksistä pitää tosissaan muistuttaa ja viestiä päättäviin pöytiin. Koen, että meillä on velvollisuus, pandemia-ajan kriisi- ja ratkaisutoimenpiteiden eteenpäin viemisen ohella, pitää huolta siitä, että musiikkiala pääsee takaisin kasvu-uralle.”

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa. Kunniamaininnan nimi oli vuoteen 2016 saakka Prix Elvis.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi


Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
nina.lith@musiikintekijat.fi
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi

2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club

2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021

Julkaistu

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021 on julkistettu. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa, jotta yhteinen mentorointivuosi olisi mahdollisimman antoisa kummallekin osapuolelle. Vuoteen kuuluu ainakin kuusi yhteistä mentorointitapaamista. Valituille on tiedotettu myös henkilökohtaisesti.

Mentorointistipendiä on tarkoitus olla mahdollista hakea jälleen vuodelle 2022. Seuraathan Musiikintekijöiden tiedotusta haun avautumisesta syksyllä 2021!

Huomioithan hakukarenssin:

Mentorointistipendiin sovelletaan karenssia. Karenssi alkaa mentorointivuoden jälkeen. Eli esim. 2020 mentorointistipendiaatti (hakenut vuonna 2019) voi hakea Mentorointistipendiä seuraavan kerran vuonna 2023, ja siten saada stipendin vuodelle 2024.

Väliin jää siten kaksi täyttä karenssivuotta, joiden jälkeen voi hakea uudelleen. Mentorointistipendivuotta ei lasketa karenssivuodeksi.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Mentorointistipendiparit 2021

Samuli Putro – Leija Lautamaja

Paleface – Tiia Meriläinen

Vesala – Anna-Mari Kaskinen

Eeva Kontu – Mikko Aaltio 

Verneri Pohjola – Kadi Vija

Pessi Levanto on Suomen ehdokas pohjoismaisen elokuvansävellyspalkinnon Harpan saajaksi musiikistaan elokuvassa Psychosia

Julkaistu
HARPA nominated 2021 for his score for Marie Grahtø Sørensen ’Psychosia’
Pessi Levanto´s score in the film ’Psychosia’ is a masterful example of how not to overwrite. Everything irrelevant is cut out and every cue is on the spot. The music pays a clear homage to contemporary classical composers rather than to the more traditional film music composers. Pessi also cleverly uses material derived from Schubert´s Der Leiermann.
More than a regular film score the music almost acts a role of its own in the film as one of the characters. It haunts you when you least expect it and stays in the shadows when you would like it to help you the most. It keeps you on your toes and doesn’t relieve the tension for a second. The music has a totally unique sound to it organically hand crafted by Pessi with his own recordings of harp, piano, vocals and violin twisted to his taste, making the score a thrilling masterpiece.
Lisätiedot 

Teoston koronatukea yli 800 musiikin tekijälle ja kustantajalle

Julkaistu
Pahoittelemme, että viestintämme asiasta on ollut epäselvää. Tähän tiedotteeseen olemme pyrkineet edelleen tarkentamaan tuen kriteerejä. Kriteeristössä on kyse vuosien 2017-2019 esityksistä. Näitä esityksiä on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen poikkeuksellisena korona-aikana. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.  

Hakemuksista 823 hyväksyttiin ja 448 ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä. Tuen kriteereinä olivat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla esitysvuosina 2017-2019. Tukea myönnettiin hakijoille, joille oli maksettu näistä esityksistä tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa. Korvauksia näille esitysvuosille on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Tilitystietojen tarkistamisen jälkeen tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien edustus.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan yllä mainittujen alueiden tilitysten määrästä. Tukisummia maksetaan kuudessa eri luokassa, joista pienin on 300 euroa ja suurin 10 000 euroa.

Jokaiselle hakijalle on ilmoitettu päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Tuki maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen maksaneelle rahastolle. 

Taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on verovapaata tuloa musiikin tekijöille lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §).

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 11.12.2020. 

Ensi vuodelle selvitellään lisätuen rahoitusta

Teoston jäsenkokous oli päättänyt syksylle 2020 enintään yhden miljoonan koronatuesta, josta nyt jaetaan reilu puolet. Teosto käynnistää selvityksen siitä, millä tavalla jakamatta jäänyt osuus tultaisiin jakamaanmusiikin tekijöille ja kustantajille mahdollisimman pian. 

Teoston hallitus esittää myös 500 000 euron varausta uuteen koronatukeen, joka voitaisiin jakaa vuonna 2021.

Muita tukikanavia

Koronapandemian aiheuttaman haastavan tilanteen jatkuessa musiikin ammattilaisten kannattaa seurata myös muiden tukikanavien hakuja, kuten: 

Musiikinedistämissäätiö 

Music Finland

Suomen Musiikintekijät 

Taiteen edistämiskeskus 

Esa Eloranta ja Marko Maunuksela saivat Kullervo Linna -palkinnot

Julkaistu

Palkintoperustelut

Laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Esa Elorannalla on taito yhdistää kotimaisen iskelmän kaiho amerikkalaiseen laulaja-lauluntekijäperinteeseen ja luoda kokonaisuudesta itsensä näköinen. Jo vuosien ajan tähän Elorannan luomaan kaavaan ovat luottaneet myös muun muassa Jorma Kääriäinen, Vesa Haaja, Matti Esko, Pate Mustajärvi ja Jani Wickholm. Noin 30 kotimaista artistia on levyttänyt Elorannan kirjoittamiaan lauluja.

Tangokuningas 2010 Marko Maunuksela on monipuolinen artisti sekä innokas perinteisen Suomi-iskelmän ja lavakulttuurin puolestapuhuja. Radio Suomessa kaikkina arkipäivinä kuultava ”Paikka auringossa” -ohjelma Maunukselan juontamana soittaa runsaasti perinteistä iskelmää, jota radioaalloilla kuultaisiin muuten huomattavasti vähemmän.

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö on myöntänyt palkintoja vuodesta 1988 saakka.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut vuonna 2020 valitsi Georg Malmstén -säätiön hallitus.

Esa Eloranta: ”Juureni ovat rockissa, mutta olen löytänyt iskelmästä minulle rakkaita puolia”

”Olen tosi yllättynyt ja otettu Kullervo Linna -palkinnosta. En ole mielestäni koskaan ollut perinteisen iskelmämusiikin rautainen ammattilainen. Juureni ovat rockissa, Hurriganesissa ja toisaalta Bob Dylanissa. Laulaja-lauluntekijämusiikin olen kokenut vanhemmiten kaikkein läheisimmäksi. Iskelmä on minulle ollut, varsinkin nuorempana, aika vieras genre.

Olen aina ollut ahkera lauluntekijä ja jossain vaiheessa ajattelin voivani tehdä myös iskelmää. Niinpä tein pitkään ’iskelmällisiä’ lauluja, vaikka en itse edes suuremmin pitänyt niistä. Niinhän siinä kävi, että ne eivät kelvanneet. Kantapään kautta jouduin oppimaan, että asiat täytyy tehdä hyvin ja tosissaan, jos haluaa menestyä. Rupesin etsimään iskelmägenrestä sellaista musiikkia, johon voisin samaistua. Löysinkin sitä yllättävän helposti. Olin jo noin kuusivuotiaana ihastunut äidin Glen Campbell-levyyn ja sen uudelleen kuunteleminen aiheutti minussa heureka-ilmiön. Vuonna 2007 tein Jorma Kääriäiselle Glen Campbell-henkisen laulun Pilvenpiirtäjä ja saman vuonna Tällainen yö – nimisen laulun Kari Tapiolle. Se oli Roy Orbison -henkinen sävellys. Pidin itse kovasti noista lauluista ja sain niiden avulla oman oveni auki iskelmän maailmaan.

Olen ymmärtänyt, että tällä palkinnolla halutaan edistää iskelmämusiikkia. Siinä mielessä palkinto tulee ’oikeaan osoitteeseen’. En edelleenkään pidä suuresta osasta iskelmää (en kyllä suuresta osasta rockiakaan), mutta olen löytänyt siitä puolia, jotka ovat rakkaita minulle. Amerikkalaiset perinteet ovat minulle tärkeitä ja haluan jatkaa countryn, folkin ja kaikenlaisen juurimusiikin sulauttamista iskelmään. Uskon että minulla on vielä paljon annettavaa iskelmälle.”

Marko Maunuksela: ”Palkinnon vastaanottaminen omana juhlavuotena tuntuu todella hyvältä”

”Kullervo Linna -palkinnon vastaanottaminen tuntuu kyllä todella hyvältä. Omana juhlavuotena. Tänä vuonnahan tuli kuluneeksi 10 vuotta omasta voitosta Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Tällaisena poikkeuksellisena vuonna, jolloin kaikki normaali musiikillinen toiminta on tanssi- ja iskelmäkentällä muuttunut.

En osannut kuvitellakaan, että minulle osuisi tällainen palkinto ja tunnustus, joka on suunnattu tanssi- ja iskelmämusiikin luomiseen ja edistämiseen. Kun puhelu palkinnosta tuli, olo oli hetken hyvin häkeltynyt. Mutta asiaa hetken maisteltuani tuli kyllä hyvä mieli. Jotenkin jopa itsekin aloin ajattelemaan, että niin, kyllähän tässä aika vahvasti perinteisen tanssi- ja iskelmämusiikin puolesta tulee töitä tehtyä ihan päivittäin. Ja paljon olen myös julkisuudessa puhunut tämän asian puolesta, joten siinä mielessä voin kyllä ottaa palkinnon hyvillä mielin ja nöyrästi vastaan.

Palkintorahat aion käyttää oman, juuri valmistuneen uuden albumin kustannuksiin. Eli tavallaan palkintoraha menee juuri siihen, mistä palkintokin on myönnetty: tanssi- ja iskelmämusiikin luomiseen ja edistämiseen, esilletuontiin.

Tämä on kyllä kieltämättä hyvä jatkumo Suomen Musiikintekijät ry:n Pro Musiikintekijät -kunniamaininnalle, joka minulle myönnettiin vuonna 2019 kotimaisen musiikin puolesta tehdyn työn ansiosta. Tuo kunniamaininta myönnettiin henkilöille jotka ovat toiminnoillaan edistäneet suomalaisen kevyen musiikin asemaa, ja minä sain kunnian olla yksi heistä.”

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA: Spotifyn toiminta kestämätöntä

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on toimintamallista pöyristynyt.

”On käsittämätöntä, että Spotify, jonka koko liikeidea perustuu toisten luomaan sisältöön, pyrkii aktiivisesti kuihduttamaan tulonlähteensä, ammattimaisen musiikintekemisen. Se kehittelee ”liikeideoita”, joilla välttyisi maksamasta tekijöille asianmukaisia korvauksia. Epäkunnioittavaa ja täysin kestämätöntä!”

ECSAn lausunnon mukaan Spotifyn korvaustaso on jo nykyisellään yksi ”alan huonoimpia”:

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream, in the best possible scenario.

ECSA peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja myös toimia päättäjätasolla, etenkin tekijänoikeusdirektiviin implementoinnin osalta:

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

 

Lue koko englanninkielinen tiedote alta tai lataa pdf tästä.

ECSA’S REACTION TO SPOTIFY’S SUGGESTION TO “AMPLIFYING ARTIST INPUT IN PERSONALIZED RECOMMENDATIONS” IN EXCHANGE OF LOWER ROYALTY RATES

 

16th November 2020

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. Our main objective is to defend and promote the rights and interests of music authors.

Today, we feel compelled to speak out against the recent announcements by Spotify to allegedly “amplifying artist input in personalized recommendations” in exchange of lower royalty rates.

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream[1], in the best possible scenario. The company also appealed against better royalty rates for songwriters in the US while the average yearly salary of a Spotify’s employee hit $132,301 in 2018 – more than double what it was in 2011[2].

Now and in the foreseeable future, music creators heavily suffer from the COVID-19 pandemic and its consequences all over the world, with a lock-down for most cultural activities and a severe decrease of royalties’ that will continue impacting music creators in the long term.

In that context, Spotify’s suggestion to promise more exposure in exchange of lower royalty rates shows once more its profound disrespect to the community of creators who struggle to make a living. Such a “payola” also puts the spotlight on Spotify’s opaque practices which effectively results in a pay-for-play model to the benefit of a few players with detrimental consequences for the vast majority creators, consumer choice and cultural diversity alike.

Music creators are at the very source of all music on Spotify and have effectively subsidised its lack of a proper business model for years. They should not be financing yet another broken idea and deserve more respect from this company, whose current model prevents an overwhelming majority of them to make a living. It is more than time creators receive appropriate and proportionate remuneration for the use of their works.

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

[1] https://www.digitalmusicnews.com/2020/08/17/how-much-does-spotify-pay-per-stream-latest/

[2] https://www.musicbusinessworldwide.com/the-average-salary-of-a-spotify-employee-hit-132301-last-year-more-than-double-what-it-was-in-2011/

Picture Credits: C D-X

Kolmatta lastenmusiikkipäivää vietettiin 13.11.2020

Julkaistu
Oulussa Saalastinsalissa järjestettiin aamupäivällä juhlakonsertti, josta kameroiden ja nettiyhteyksien välityksellä saatiin maittava annos lastenmusiikkia ympäri koko Suomenniemen. Risto Järvenpään karhut tallustivat konsertin vauhtiin ja Soiva Siili opetti yleisölle mm. rakkauden kieltä herneen ja retiisin rakkaustarinan myötä. Konsertin jatkuessa saatiin kuulla myös paljon terveisiä etäyleisöltä, jota kaikesta päätellen oli varsin suuri määrä.

Tilaisuudessa jaettiin yksi merkittävä tunnustus: Lastenmusiikkipääkaupungin statuksen vuodeksi 2021 sai Oulu. Lastenmusiikki ry:n myöntämän tunnustuksen ottivat vastaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz. Diplomin lisäksi heille luovutettiin lastenmusiikille suosiollisten päätösten tekemisen vahvistamista varten puheenjohtajan nuijan tilalle marakassit.  Yhdessä he lupasivat, että Oulusta tulee entistä lastenmusiikkiystävällisempi ja lisäksi he haastoivat muut Suomen kunnat käyttämään lastenkulttuurin ja lastenmusiikin toimijoiden palveluja ja ostamaan oman kunnan lapsille ohjelmaa ja tarjoamaan heille taide-elämyksiä.

Tunnustuksen myöntämisperusteet: ”Oulun kaupungilla on pitkät ja vahvat lastenmusiikin perinteet. Lastenmusiikkikonsertit kiinnostavat laajaa yleisöpohjaa, mikä on kaupungin ja muiden paikallistahojen pitkäjänteisen työn tulosta. Oulussa toimii useita lastenmusiikkiin keskittyviä orkestereita ja tapahtumia ja musiikinopetuksella ja –koulutuksella on merkittävä asema. Musiikkikasvattajakoulutus, musiikkiluokkajärjestelmä, konservatorio, useat musiikkikoulut ja musiikin runsas käyttö varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luovat pohjan yleisö- ja musiikkikasvatukselle. Oulussa on lastenmusiikin saralla esikuvia ja tiivistä verkostoitumista. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikin pääkaupunki –tunnustuksella halutaan nostaa esiin kuntien roolia lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.”

Lastenmusiikkipäivän seminaari

Fisme – Suomen musiikkikasvatusseura järjesti Saalastinsaliin seminaarin otsikolla Ristiinpölytys – Lastenmusiikki taiteiden rajapinnoilla. Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli musiikkikasvattaja Leena Poikela Oulun yliopistosta ja hänen kanssaan lavalla musiikkikasvatuksen opiskelijoita. Leena Poikelan esityksen nimenä oli ”Minä silitän sinua tällä musiikilla”. Vaikka tuo nimi viittaa siihen tutkimustyöhön, jota hän on tehnyt päiväkotilasten parissa, niin aikuiselle kuulijallekin tuli tästä esityksestä hyvin musiikilla silitetty olo; harvoin on luento noin elämyksellinen. Oulun yliopistossa on luotu Leena Poikelan johdolla varhaiskasvatuksen käyttöön uudenlaisia menetelmiä lasten tunnetilojen tukemiseen. Seminaariluennon aikana sai yleisö demonstraation mm. surunarusta.
Vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva esitteli Sibeliusakatemian ja Suomen kansallisoopperan sekä baletin ristiinpölytyksen tuotoksia. Vauvojen taidetuokiot ovat löytäneet yleisönsä ja tarjolle tulevat tuokiot varataan aina hetkessä loppuun. Koululaisoopperat ovat suosittuja ja luennoitsija oli näistä itsekin hyvin innostunut. Räppäri Paleface kertoi insertissä, miten koululaiset ensin harjoittelevat kouluissaan osuuksiaan, jotka sitten kootaan ammattilaisten johdolla oopperan lavalle kokonaiseksi oopperaksi. Viimeisimpänä on nähty Ihmepoika A ja seuraavaankin produktioon on ilmoittautuminen jo käynnissä.
Kolmantena luennoitsijana oli tanssinopettajien kouluttaja Petri Kauppinen, joka lähestyi lastenmusiikin ja tanssin ristiinpölytystä teemalla Musiikin vaikutus ihmisen kehollisuuteen.  ”Kehosi kuulee kaiken, mitä mielesi sanoo ja myös mieli vaikuttuu kehon viesteistä”. Ajattelemisen aihetta meille kaikille Petri Kauppinen antoi sanoessaan, että kehollisuuden kokemiseen ja jopa itseluottamukseen vaikuttaa musiikkitarjonnan köyhtyminen. Siihen lastenmusiikintoimijat voivat varmasti vaikuttaa.

Jellonagaala

Illalla Jellonagaalassa jaettiin vuoden 2020 palkinnot.
ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: MAIJA SALO
Hänen ammattitaidossaan yhdistyy ymmärrys lapsista, musiikista, leikistä, tarinoista ja taiteesta. Hän on muusikko, laulaja, viulupedagogi, varhaisiän musiikkikasvattaja, tv:n lastenohjelmien uranuurtaja, Pikku Kakkosen juontaja, lukuisten lastenmusiikkiohjelmien käsikirjoittaja, oppimateriaalin tekijä, musiikkileikkikoulun perustaja sekä valovomainen esiintyjä ja opettaja.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: RISTO JÄRVENPÄÄ
Hän on soittaja, lauluntekijä, musiikkikasvattaja ja opettaja, jonka laulut ja tapahtumat ovat antaneet iloa lasten ja lapsiperheiden arkeen ja juhlaan jo vuosikymmeniä. Esikuvana ja oppi-isänä hän on näyttänyt tietä monille lastenmuusikoille sekä lauluntekijänä kannustanut uskomaan itseensä.

ERIKOISJELLONA 2020: LASTEN LAULUKAUPUNKI 30 VUOTTA Hieno lastenkulttuuritapahtuma on kasvanut paikallisesta laulu- ja sävellyskilpailusta merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Salossa koetaan laulun ja laulukilpailun lisäksi teatteria, tanssia ja musiikin riemua viikon ajan joka kesä.

VUODEN LASTENMUSIIKKITEKO 2020: KONSERTTIKESKUKSEN ETÄKONSERTTISARJA

VUODEN TULOKAS 2020: PENTTI PUNKIN SYNTYMÄPÄIVÄT

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2020: MUTAVEIJARIT (koko yhtye)

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2020: SIINA & TAIKARADIO

VUODEN LASTENLEVY 2020: NYT MENNÄÄN! (Mutaveijarit)

VUODEN LASTENLAULU 2020: TUU MUN MUKAAN (säv.&san. Onni Lonka, esittäjä Helsingin Poliisisoittokunta ja Onni Lonka)