Musiikintekijä Ajankohtaista

Pauliina Lerche Suomen Musiikintekijöiden uusi puheenjohtaja

Suomen Musiikintekijät valitsi kevätkokouksessaan 23.4.2024 uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi musiikintekijä, muusikko Pauliina Lerchen. Päätyönään hän toimii Mimmit Music Oy:n toimitusjohtajana vastaten Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen toiminnasta ja sen musiikista. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta, ja on lisäksi opiskellut viestintää. Musiikkialan luottamustehtävistä häneltä on kokemusta Suomen Musiikintekijöiden, Teoston kulttuurisäätiön ja Lastenmusiikki ry:n hallitustehtävistä sekä Musiikin edistämissäätiön toimikunnista ja Georg Malmstén -säätiön hallituksesta.

”Olen äärimmäisen innostunut uudesta vaativasta ja vastuullisesta tehtävästä. Toivon, että voin yli 25 vuoden kokemuksellani musiikin ammattilaisena vaikuttaa siihen, että musiikintekemisen työskentelyn edellytykset olisivat paremmin turvatut. Musiikkiala on suurten mullistusten keskellä muun muassa tekoälyn myötä ja kulttuurin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat väistämättä myös musiikin kenttään. Musiikki on oikea ammatti ja oikea elinkeino, jolla on valtava kasvupotentiaali. Toivon, että valtiovalta tunnistaa ja tunnustaa tämän sekä ymmärtää, että itsensätyöllistäjien sosiaaliturva on viimein saatava samalle tasolle kuin työsuhteisessa työssä olevilla. Kyse on ensisijaisesti oikeudenmukaisuudesta, mutta uskon myös vakaasti, että itsensätyöllistäjien aseman parantaminen toisi myös sitä kipeästi kaivattua kasvua työllisyyteen ja tuottavuuteen”, Pauliina Lerche sanoo.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uusina jäseninä musiikintekijä, muusikko Jiri Kuronen sekä säveltäjä, muusikko, esiintyjä ja teatterimusiikin ammattilainen Maija Ruuskanen. Jussi Chydenius valittiin jatkamaan hallitustehtävässään. Lisäksi hallituksessa jatkavat Markus Nordenstreng ja Noora Tuuri, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia.

Samassa kokouksessa kiitettiin 12 vuotta Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana toiminutta Kaija Kärkistä pitkästä ja menestyksekkäästä työstään hallituksen puheenjohtajana. Huomionosoituksena hänet nimettiin yhdistyksen kunniajäseneksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan toukokuun alussa.

Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä

Samassa kokouksessa valittiin Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä. Säätiö edistää ja tukee luovaa suomalaista kevyttä musiikkia jakamalla apurahoja. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Miro Palokallio ja Piia Viitanen. Jatkokauden hallitustehtävään sai Jaakko Kiuru. Lisäksi hallituksessa jatkavat Vesa Anttila (puheenjohtaja), Maija Ijäs, Samae Koskinen, Tommi Lindell ja Yatta Malmstén.

 

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Teosto-palkinto 2024 Minna Leinosen ja Tinyhawk & Bizzarron sävelteoksille

Rohkeita, omaperäisiä ja innovatiisia sävelteoksia huomioiva Teosto-palkinto on yksi pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista. Palkinnon kokonaissumma 40 000 euroa jaetaan tasan voittajateosten kesken. Teosto-palkinnon seitsemän ehdokasta ja kaksi voittajaa valittiin vuoden 2023 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta.

Voittajat valitsi viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2023 Teosto-palkintovoittajat Helmi Kajaste alias Draama-Helmi, Mikko Sarvanne ja Tapio Lappalainen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Suomen Spotifyn music editor Ida Karimaa ja pop-jazzlaulun lehtori, musiikintekijä, MuT Aija Puurtinen.

”Tämän vuoden Teosto-palkintoehdokasteokset olivat todella korkeatasoisia. Esiraadin valitsemat seitsemän sävelteosta tarjosivat upean ja monipuolisen katsauksen siihen, miltä omaperäisyys, rohkeus ja innovatiivisuus tällä hetkellä kotimaisessa musiikissa voivat kuulostaa”, raadin puheenjohtaja Ida Karimaa kertoo.

Teosto-palkinnon voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 22. huhtikuuta.

Voittajavalintojen perusteet

Jenni Kinnusen sävellykset ja Jenni Kinnusen ja työryhmän sovitukset Tinyhawk & Bizzarron levyllä Nekorok

Julkaistu 29.9.2023, Humu Records. Säv. Jenni Kinnunen, sov. Jenni Kinnunen, Teemu Aho, Markus Väisänen, Jaakko Pöyhönen, Tuukka Tervo, Niko Votkin, Jarkka Rissanen, Juuso Kolho.

Tinyhawk & Bizzarron Nekorok on riemukas, luonteva ja vilpitön tuulahdus, joka rikkoo rohkeasti perinteilleen usein varsin uskollisen rautalankamusiikin rajoja. Teos on ennakkoluuloton yhdistelmä eri musiikkigenrejä tuoden esiin sävyjä esimerkiksi progressiivisesta rockista, elokuvamusiikista, westernistä ja kotimaisesta iskelmästä. Vaikka levyn vaikutteet ovat moninaiset, on työryhmä luonut teoksesta vaikuttavan yhtenäisen kokonaisuuden.

Jenni Kinnusen taitavat sävellykset välttävät tosikkomaisuuden ja luovat omanlaisiaan leikkisiä maailmoja. Teoksessa Kinnusen kitara toimii kuin kertojana, eivätkä tarinat kaipaa erillisiä sanoja kuulijalle avautuakseen. Työryhmän sovitukset ovat rikkaita ja kekseliäitä. Nekorok on soittajien ja tanssijoiden levy, joka tempaa mukaansa nauttimaan musiikin yhteisöllisestä ulottuvuudesta.

Minna Leinosen sävellys …and we are rotating with it

Kantaesitys: Kamus-kvartetti, Meidän Festivaali 29.7.2023, Kallio-Kuninkalan Leonora-sali

Minna Leinosen …and we are rotating with it saa lähtökohtansa herkästä ja kauniista maapallostamme ja sen ilmastonmuutoksen myötä yhä kiihtyvästä pyörimisliikkeestä. Fysikaaliset luonnonilmiöt ovat inspiroineet säveltäjää säveltämään teokseen erittäin rikkaita sointimaailmoja ja innovatiivisia soittoteknisiä ratkaisuja. Jousisoittimien koko sointiväripaletti on teoksessa luontevasti käytössä aivan hauraina häivähdyksinä puhkeavista soinnuista kouraisevana kieppuvaan meluun. Laajennetut jousisoitintekniikat, puhe ja laulu nivoutuvat osaksi teoksen tematiikkaa rajoja rikkovasti ja sisäsyntyisesti. Jousia rytmittävät soittajien puheen ja laulun keinoin esittämät, tarkkaan harkitut sanoitukset.

Varmaeleinen ja kiehtova teos on tunnelataukseltaan intensiivinen, jopa piinaava, vangiten kuulijansa jo ensimmäisestä sävelestä lähtien. Teos ei anna kuulijoidensa unohtaa maapallomme tilaa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia väistämättömiä muutoksia.

Seitsemän ehdokasta kisasi Teosto-palkinnosta

Ehdokkaina voittajien lisäksi olivat myös:

  • Niko Katavaisen ja työryhmän teokset MELOn levyllä m<3lo
  • Outi Tarkiaisen sävellys Polar Pearls, konsertto kamariorkesterille
  • Orvokki Oittilan teokset Orvokin levyllä Kasvotusten
  • Verneri Pohjolan sävellykset levyllä Monkey Mind
  • Vilma Jään ja Mikko Renforsin sävellykset, Vilma Jään sanoitukset sekä Vilma Jään, Mikko Renforsin, Hanna Ryynäsen ja työryhmän sovitukset Vilma Jään levyllä Kosto

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Katri Norrlin (pj), toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä, DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar, bloggari Pasi Virtanen alias Jazzpossu sekä toimittajat Sonja Saarikoski, Auli Särkiö-Pitkänen ja Oskari Onninen.

Teosto-palkinto on tunnustus rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkinto jaettiin nyt 19. kerran.

Tekijänoikeudet ovat luovan alan tärkein pääoma: Alan kasvu ja kehitys vaativat kuitenkin tukea

Luova ala on kasvuala muttei kasva leikkaamalla

“Tekijänoikeudet ovat luovan talouden perusta ja siksi niiden vahva suoja on kansallinen kilpailutekijä”, sanoo Laura Kuulasmaa, Luovat ry:n puheenjohtaja ja APFI ry:n toiminnanjohtaja.

Luovat alat ovat maailmalla vahvoja kasvualoja. Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia. Koska se on alle EU:n keskiarvon (4,4 prosenttia), kasvupotentiaalia on valtavasti.

Luovat alat tuovat Suomelle moninaista arvoa sekä suoraan että välillisesti. Ne tuovat suoraan euroina talouskasvua ja paikallisesti ne lisäävät muun muassa alueellista elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia.

“Hallituksen on leikkausten sijaan painettava kaasua kulttuurialan kasvun tukemisessa, jotta voidaan pitää huolta myös kotimaisen kulttuurin säilymisestä ja jatkuvuudesta”, Kuulasmaa painottaa.

“Hallituksen kaavailema tutkimuspohjaisten innovaatioiden T&K-rahoitus ei kompensoi luovan alan tarpeisiin ja kasvun tukemiseen paremmin sopivan rahoituksen tarvetta.”

“Tekijänoikeudet on luovan alan tärkein pääoma”

Tekijänoikeusviikon kampanjavideoilla viisi luovan alan tekijää kiteyttää, millaista luova työ ja mistä alan ansiot syntyvät. Mukana ovat kirjailija Satu Rämö, valokuvataiteilija Joel Karppanen, laulaja-lauluntekijä Lyyti, elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Selma Vilhunen sekä muusikko-säveltäjä Iiro Rantala.

Taiteilijat muistuttavat, että tekijänoikeudet ovat tärkein pääoma, mitä luovan alan yrittäjällä on. Varsinkin kun takana on jo pitempi ura, ne mahdollistavat uuden luomista.

“Kukaan ei maksa palkkaa, kun kirjoitan uutta musiikkia. Tekijänoikeuskorvaukset mahdollistavat kuitenkin sen, että voin tehdä uusia biisejä, ottaa riskejä ja seurata omaa taiteellista vaistoani”, sanoo laulaja-lauluntekijä Lyyti.

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Selma Vilhunen sanoo, että luovaa työtä tehdään alkuvaiheessa usein omalla riskillä, kunnes rahoitus varmistuu ja tuloja tehdystä työstä alkaa tulla. “Pitkän elokuvan tekemiseen menee helposti kaksi vuotta. Sellaista ei voi tehdä vapaa-ajallaan.”

Tekijänoikeustulot luovat pohjaa sille, että taiteilijat voivat tehdä uutta musiikkia, kirjoja, elokuvia tai taidetta, ja että meillä on jatkossakin suomalaista taidetta ja kulttuuria ylikansallisen, kaupallisen viihteen rinnalla.

Tukea tarvitaan erityisesti uran alkuvaiheessa

Tekijänoikeustuloilla ei uran alkuvaiheessa kuitenkaan vielä elä. Tämän takia uraansa aloittelevien taiteilijoiden taloudellinen tuki auttaisi luomaan kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa, kuten Luovat ry:n valtuuskunnan jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi sanoo:

“Jos luoville aloille todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä esimerkiksi Ruotsin jalanjäljissä, uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti työskentelyynsä.”

Tätä tarvetta eivät tue hallituksen päätökset, jotka vaarantavat alkuvaiheen hankkeille suunnatun tuen.

Tekijänoikeuspäivä 26.4.

Tekijänoikeuspäivää eli ©-DAY:tä vietetään Suomessa vuosittain 26. huhtikuuta. ©-DAY:ssä yhdistyvät WIPOn Maailman henkisen omaisuuden päivä 26.4. sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päivä 23.4. Siksi juhlistammekin tekijänoikeutta myös tekijänoikeusviikkona.

Ketkä ovat tekijänoikeuspäivän takana?

Tekijänoikeuspäivän kampanjan järjestää Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry, johon kuuluu kaikkiaan 14 luovan alan jäsenyhteisöä: Audiovisual Producers Finland – APFI ry, Avate – Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Gramex, Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto, Kopiosto, Kuvasto visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö ry, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen elokuvatoimistojen liitto ry (SEL), Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen liitto, Suomen Säveltäjät, Teosto sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

Kampanjavideot löytyvät viikon mittaan Luovat ry:n somekanavilta hashtageilla #tekijänoikeuspäivä #cday

Musiikintekijöiden päivä – ohjelma

AULASSA

klo 9.30 Aamiainen. Ilmoittautuminen on sulkeutunut. 

klo 9.30 alkaen (-16.30) Aux ry – Musiikintekijä: löydä tuottajasi!

Aux ry yhdistää etkojen ajan tekijöitä toisilleen Aux ry:n Instagramin stooreissa!
Käy ottamassa kuva Aux ry:n ständillä, käytä hashtagia #tekijäXtuottaja, tägää @auxry ja Aux ry jakaa kuvasi! Aux ry:n jäsenet voivat vastaavasti jakaa kuvia työpisteiltään.

klo 9.30 alkaen (-15.30) voit käydä tutustumassa luovuus- ja mindset-mentori Maria Kämppiin


OHJELMAOSUUS

klo 10-12 Tekoälyhaaste: Hitti kahdessa tunnissa
Iso sali

Klo 10-12 Pikamentorointia: apurahat (Riitta Huttunen), artistiura (Annamari Elsilä)
Lounge. Ajanvaraus pikamentorointeihin ilmoittautumisen yhteydessä klo 9.30 alkaen. Aikoja rajoitetusti

klo 12-13 Lounastauko
Bio Rexin kahvilassa mahdollista nauttia buffet-lounas omakustanteisesti. Lasipalatsin ympäristössä myös paljon lounasvaihtoehtoja.

klo 13-14.30 Kolme tietä ammattilaisuuteen – tuleeko musiikintekijänä toimeen 2020-luvulla?
Iso sali

klo 13-14.00 Luovuuden monet muodot – tulos luovuuden kustannuksella vai sen avulla?
Pieni sali

klo 13-15 Pikamentorointia: promootio ja markkinointi (Lotta Savolainen), kustantaminen (Jonnaemilia Karrus)
Lounge. Ajanvaraus pikamentorointeihin ilmoittautumisen yhteydessä klo 9.30 alkaen. Aikoja rajoitetusti

klo 14.45-16 Intohimoammatissa uupuminen – miten vetää rajoja työssä joka ei tunnu työltä?
Iso sali

klo 14.10-15.10 Musiikintekijän muut työt: rikkaus vai tabu?
Pieni sali

Klo 15-16 Pikamentorointia: kansainvälistyminen (Tuuli Elo, Music Finland)
Lounge. Ajanvaraus pikamentorointeihin ilmoittautumisen yhteydessä klo 9.30 alkaen. Aikoja rajoitetusti

Klo 15.15-16.15 Musiikin julkaiseminen ilman levytyssopimusta. Oodi omakustanteille!
Pieni sali

klo 16-16.20 Tule tapaamaan edunvalvojaamme Iiris Suomelaa!
Sisälämpiö

klo 16.20-16.40 Rentoutushetki
Iso Sali. Päivän lopuksi rentoudutaan yhdessä tekemällä muutamia rauhallisia liikkeitä tilan sallimissa puitteissa. Syvien hengitysten avulla keskitytään rauhoittumaan, ja läsnäoloon itsensä kanssa. Rentoutuksen pitää Sona Sargsjan (Elixia). Osallistu paikan päällä myös Elixian arvontaan!

16.40 Etkot loppuu

Musiikintekiköiden päivän jatkot ja kevätkokous

Kehysriihi ja kulttuuriala – riihen anti horjuttaa suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Petteri Orpon hallitus sai juuri päätökseen kehysriihen, jossa hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Taide ja kulttuuriala eivät leikkauksilta säästyneet, vaikka näin koronakriisin jälkimainingeissa ja Venäjän hyökkäyssodan varjossa olisi ollut erityisen tärkeää panostaa tulevaisuuden hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen sekä toisaalta luovien alojen nousuun.

Taiteeseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin panostaminen on erittäin tehokasta: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin, vaikka kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta (2021).

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka tekevät kovaa tulosta mutta eivät saa euroakaan valtion tukea. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotukset ovat märkä rätti alalle, joka kärsi korona-ajan politiikan epäonnistumisista kaikista eniten.

Kehysriihessä Orpon hallitus päätti aikaistaa hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä niin, että ensi vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä valtionavustuksista leikataan 25 miljoonaa.

Leikkaukset nousevat jopa 125 miljoonaan euroon vuodessa

Vielä kylmempää kyytiä on kuitenkin luvassa tulevina vuosina: vuonna 2026 säästöjen piti hallitusohjelman mukaan olla 50 miljoonaa, mutta tämä leikkaus nostettiin nyt peräti 75 miljoonaan euroon. Vuosille 2027 ja 2028 taas on jo hallitusohjelmassa päätetty 125 miljoonan euron säästöt.

Leikkausten tarkat kohdennukset tehdään myöhemmin – vuoden 2025 osalta ensi syksyn budjettiriihessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehysriiheen tekemä esitys antaa kuitenkin osviittaa kohdennuksista. OKM esitti miljoonan euron leikkauksia taiteen ja kulttuurin valtionavustuksiin sekä 3,3 miljoonan leikkausta taiteen sekä museoiden valtionosuuksiin.

Yksityisen kopioinnin hyvitysten puolitus osuu kovaa musiikin tekijöihin

Vielä avustusten leikkauksia suhteellisesti rajumpi leikkaus on yksityisen kopioinnin hyvitysten puolittaminen. Leikkauksen myötä 11 miljoonan euron korvaus leikkaantuu 5,5 miljoonaan. Nämä hyvitykset ovat olleet erityisen tehokas ja suoraan tekijöille kohdentuva tuki kulttuurikentälle.

Musiikin osuus 11 miljoonasta on ollut noin 4,5 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa on maksettu suoraan oikeudenhaltijoille heitä edustavien Teoston ja Gramexin kautta. 2 miljoonaa euroa taas on mennyt jakoon Musiikin edistämissäätiö MES:n kautta, joka jakaa avustuksia ja apurahoja esimerkiksi taiteelliseen työskentelyyn, tuotantoihin, vientiin ja koulutuksiin.

Toteutuessaan yksityisen kopioinnin hyvitysten puolittamisella olisi merkittävä vaikutus sekä pienituloisten taiteilijoiden taloudelle että useille musiikkituotantohankkeille ja tapahtumille eri puolella Suomea. Kerrannaisvaikutukset tuntuisivat Suomen jokaisessa maakunnassa.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen historia on tyhjien CD-levyjen ja VHS-kasettien myyjiltä perityissä maksuissa. Nämä tallennus- ja levitysmuodot ovat jääneet historiaan, mutta toisin kuin hallitus kuvittelee, se ei ole parantanut vaan päinvastoin heikentänyt musiikin tekijöiden asemaa. Digitalisaation myötä musiikkia voi omasta kodista käsin levittää tuhansille tai peräti miljoonille kuuntelijoille, mitä ei voi mitenkään verrata kotona poltettujen CD-levyjen levikkiin. Hyvityksen nimi on vanhentunut, mutta tarve on päinvastoin suurempi kuin koskaan. Siksi leikkaus on äärimmäisen heikosti perusteltu.

Valtion budjetissa nämä rahat ovat pieniä, mutta etenkin pienituloisille kulttuurialan tekijöille pienetkin eurot ovat korvaamattoman tärkeitä. Toinenkin suunta olisi mahdollinen.

Taiteella ja kulttuurilla on valtavasti annettavaa

Luovien alojen toiminta voitaisiin nostaa aivan eri tasolle pienillä lisäpanostuksilla. Esimerkiksi Ruotsissa luovat alat työllistävät yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Alan yritysten määrä on Ruotsissa noin neljä kertaa suurempi.

Siksi on lupaavaa, että kehysriihen muutoin synkkä anti sisältää myös seuraavan pöytäkirjamerkinnän:

Suomen elinkeinopolitiikka ei ole toistaiseksi tunnistanut luovien alojen merkitystä. Edessä on siis valtavasti työtä, jotta tämä kehysriihen kirjaus voi toteutua. Uudistettavaa löytyy etenkin yritystuista: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vain 11 prosenttia Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Valitettavan suuri osuus tuista on tehottomia tai jopa haitallisia esimerkiksi ilmaston ja luonnon kannalta. Nämä miljardiluokan tuet hallitus pitää pitkälti ennallaan.

Tehokkaamminkin voisi toimia. Toivottavasti hallitus löytää rohkeuden ryhtyä tarvittaviin uudistuksiin pelkän säästölinjan sijaan. Se olisi sekä suomalaisten että maamme talouden etu.

Lue lisää: Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet kehysriiheen

Mikä on, kun ei raha kelpaa? 

Julkista kulttuurikeskustelua tuntuu hallitsevan kaksi vastakkaista kantaa. Ensimmäinen leiri vastustaa verovaroilla tuettua kulttuuria, koska se on eliitin ärsyttävää puuhastelua. Toinen leiri puolustaa verovaroilla tuettua kulttuuria, koska se tuottaa henkistä hyvinvointia.

En kuulu kumpaankaan leiriin. Kaupallisen musiikin tekijänä ja luovan alan yrittäjänä edustan kolmatta näkökulmaa, jossa kulttuuri on elinkeino, joka tuottaa rahaa.

Tällä viikolla hallitus ilmoitti massiivisista leikkauksista kulttuurialalle. Jos tarkoituksena on todella tasapainottaa valtion taloutta, päätös on järjenvastainen. Emme voi palata 1900-luvulle. Jos Suomi haluaa pysyä muiden länsimaiden perässä ja rutistaa jostain sitä ihanaa talouskasvua ja työllisyyttä, meidän on keksittävä jotain muuta kuin savupiipputeollisuutta, turvetta tai turkistarhoja. Tuo jokin muu on nykyään enimmäkseen aineetonta, kuten esimerkiksi luovia aloja.

Hyvä poliitikko, tässä on viestini Sinulle: ei ole pakko pitää kulttuurista, mutta täytyy olla tyhmä jos ei tajua että kasvua tukevalla politiikalla luovat alat voisivat tuottaa paljon nykyistä enemmän tuloja valtion kassaan.

***

Elämme synkkiä aikoja, joten suljetaan silmät, hengitetään syvään ja kuvitellaan valoisa tulevaisuus. 2030-luvulla suomalaiset artistit ja biisintekijät valloittavat maailmaa, täältä viedään elokuvia ja sarjoja kaikkialle, on menestyskirjoja ja koukuttavia pelejä, ja suomalainen muoti ja suunnittelu tunnetaan kaikkialla. Kulttuuriala jatkaa kasvuaan. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta onkin noussut nopeasti kolmesta prosentista neljään ja puoleen – ollaan siis lähellä euromaiden keskiarvoa.

Kuinka tämä toteutetaan? Lyhyesti sanottuna kulttuurialan menestys rakennetaan kolmella tasolla: ensinnäkin ruohonjuuritason harrastusmahdollisuuksilla ja perusopetuksella, toiseksi turvaamalla alan ammattilaisten työskentelymahdollisuudet ja kolmanneksi kehittämällä vientiverkostoja.

Kaiken keskellä tärkein on tekijä, uneksija, jolla on taitoa ja resursseja toteuttaa unelmansa. Ei ole väliä puhutaanko huippu-urheilusta, korkeasta teknologiasta vai taiteesta: jos halutaan kansainvälistä menestystä, tarvitaan joukko taitavia ja intohimoisia ammattilaisia, joille annetaan mahdollisuus keskittyä työhönsä täysipäiväisesti.

Menetin hiljattain hermoni, kun erään hallituspuolueen eurovaaliehdokas kävi kertomassa musiikin ammattilaisille, ettei valtion kannata tukea kulttuurin tekemistä, koska taidetta voi aivan hyvin tehdä myös vapaa-ajallaan, ja tekihän myös David Lynch erään varhaisen elokuvansa samalla kun ajoi taksia työkseen.

Enpä oikein tiedä – jotenkin on vaikea kuvitella, että startup-yrittäjää kehotettaisiin rahoittamaan teknologista innovaatiotyötään vaikkapa ruokalähetin palkalla. Tuskin harrastelijastatuksesta on ainakaan mitään erityistä hyötyä näillä kilpailluilla aloilla. Ehkä juuri tällaisten amatöörimäisten asenteiden takia Suomi on jämähtänyt kulttuurin kakkosdivariin samalla kun esimerkiksi Viro ohitti meidät kulttuuriviennissä.

Mikä on, kun ei raha kelpaa? 

***

Kulttuurin tukirakenteita voi varmasti tehostaa: nykyisin vain kymmenesosa kohdistuu vapaalle kentälle. Ehkä olisi tukien sijaan parempi puhua sijoituksista: tutkimusten mukaan jokainen kulttuuriin – järkevästi – sijoitettu euro tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin työpaikkoina ja tuloina. Vertailun vuoksi suuri osa nykyisistä yritystuista on todettu tehottomiksi tai jopa haitallisiksi.

Juuri nyt kulttuurin rahoitusta kuitenkin leikataan, vaikka Suomen kulttuurirahoitus oli jo valmiiksi Euroopan pohjatasoa. Julkisen talouden kestävyysvaje on aito ongelma, mutta sitä ei voi korjata vain kurittamalla työttömiä ja pienituloisia. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan lisää tuloja. Siksi on lyhytnäköistä leikata tukea alalta, jossa on aitoa kasvua.

Tukien sijasta hallitus on epämääräisesti lupaillut tukea luovien alojen kasvua Business Finlandin kautta. Mitään konkreettista ei vielä ole näkynyt, mutta voin säästää aikaa ja kertoa jo nyt, ettei tämä malli tule toimimaan musiikkialalla. Suurin osa toimijoista on yksinyrittäjiä tai pienyrittäjiä, joille Business Finlandin tuet eivät ainakaan nykyisellään osu käytännössä lainkaan. Innovaatioihin keskittyvät yritystuet ohjautuvat ennemminkin musiikkia etäisesti sivuaville teknologia-startupeille kuin niille luovan sisällön tekijöille, joiden työ on kaiken keskiössä.

***

Hyvä poliitikko, jos ajatus kulttuuriin sijoittamisesta tuntuu edelleen kerta kaikkiaan mahdottomalta, voisitte edes yrittää puolustaa luovan alan työläisten toimintaedellytyksiä esimerkiksi EU-tason sääntelyllä. Olemme hankalassa neuvottelutilanteessa globaalien teknologiayritysten puristuksessa. Tällä hetkellä suoratoistoyhtiöiden ja tekoälyjättien ehdot ovat sellaisia, että suuryritykset kukoistavat, mutta tekijöiden on vaikea edes ansaita elantonsa työllään. 

Loppuun pieni vinkki: Ranska, jolle oman kielialueen kulttuuri on syystä tai toisesta aina ollut tärkeää, sääti joulukuussa musiikin suoratoistoyrityksille 1,2% veron. Tämä raha jaetaan suoraan tukina uuden musiikin tekemiseen. Mikä parasta, se ei ole lähtöisin valtion kassasta, vaan suoraa tulonsiirtoa monikansallisilta suuryrityksiltä kotimaisille itsensätyöllistäjille.

 

Kyösti Salokorpi

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

Biisikilpailu Etno-Espan juhlavuoteen – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

Etno-Espa-festivaalia on järjestetty Helsingissä Espan lavalla kesästä 2005 lähtien. Edes pandemiavuodet eivät tuoneet taukoa festivaalijärjestelyihin, joten uutta kansanmusiikkia ja maailmanmusiikkia on tarjolla helsinkiläisille ja turisteille jo kahdennenkymmenennen kerran 5.-15.8.2024.

Juhlavuoden kunniaksi tapahtuman järjestävä Etno-Espa yhdistys ry järjestää yhdessä Suomen Musiikintekijät ry:n kanssa kaikille avoimen biisikilpailun. Yhteistyössä on mukana myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kilpailun teemana on “Kansanlaulu 2050”. Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, mutta kilpailun järjestäjät kehottavat nyt katsomaan vielä harppauksen eteenpäin. Millainen voisi olla kesän 2050 kovin kansanmusiikkibängeri? Ollaanko katsetta käännetty taaksepäin, millaisista genreistä otetaan vaikutteita, mikä on kansanlaulun olemus?

Kilpailuun osallistutaan mp3-muotoisella äänitteellä 31.5.2024 mennessä ja voittaja valitaan kesäkuun aikana. Kolme tuomariston valitsemaa teosta palkitaan rahapalkinnolla ja voittajabiisin ensimmäinen live-esitys kuullaan Etno-Espan avajaisissa Espan lavalla 5.8.2024 Tarkemmat kilpailusäännöt ja osallistumisohjeet löytyvät yhdistyksen verkkisivuilta osoitteesta etno-espa.fi/kansanlaulu2050.

Kyseessä ei ole ensimmäinen Etno-Espan järjestämä kilpailu. Yhdistys järjesti keväällä 2014 yhteistyökumppaneineen runokilpailun tapahtuman 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Voittajarunon kirjoitti tuolloin Harri Hertell ja runon sävelsivät avajaisiin esitettäväksi muusikot Pekko Käppi ja Risto Ylihärsilä.

Festivaalin juhlavuonna kuullaan tuttuun tapaan konsertteja arki-iltapäivisin sekä Taiteiden yönä Espan lavalla. Juhlavuoden ohjelma julkistetaan myöhemmin keväällä.

Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet: etno-espa.fi/kansanlaulu2050
Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet englanniksi: https://www.etno-espa.fi/en/kansanlaulu2050-en/

Pressikuvia: etno-espa.fi/medialle

Lisätietoja: kansanlaulu2050@gmail.com 

Jaksakaa vielä – Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

Akateemiset tutkijat sekä kulttuurialan kentän asiantuntijat yhdistivät voimansa, tavoitteenaan luoda kuvaa suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja kulttuuriin vaikuttavasta päätöksenteosta korona-aikana sekä rakentaa ratkaisumalleja kulttuuripolitiikan kehittämiselle sekä kulttuurialan vaikuttamistyölle. Raportissa arvioidaan kulttuurialaan korona-aikana kohdistunutta poliittista päätöksentekoa, hallintoa sekä edunvalvontaa ja esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Raportin ovat laatineet Jari Stenvall, Paula Vesala, Mirkka Kivilehto, Sanni Pöntinen ja Kaisa Rönkkö. Hankkeen rahoittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö ESES, tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen jäsenjärjestöt Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä Music x Media.

Lue lisää hankkeesta Sitran sivuila tästä linkistä

Lue ja lataa raportti täältä

Raportista

Tässä raportissa tarkastellaan kulttuurialan kohtelua ja kulttuurialaan kohdistuvia valtakunnallisia toimenpiteitä korona-aikana maaliskuusta 2020 kevääseen 2022. Pyrimme ymmärtämään ja löytämään selityksiä kulttuurialan kohtelulle sekä kysymme, miten olisi voitu toimia toisin.

Raportissa käydään läpi niin poliittisen päätöksenteon, lainsäädännön, hallinnon kuin kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden näkökulmia. Tarkoituksena on erityisesti löytää ratkaisuja sille, miten voitaisiin toimia kriiseissä sekä varautua niihin paremmin myös kulttuurialan näkökulmasta.

Kehittämissuositukset

Tähän on lyhyesti poimittu raportissa esitellyt kehittämissuositukset.

Lainsäädännön muutostarpeet 

  • Rajanveto normaaliolojen ja poikkeusolojen välillä.
  • Tartuntatautilain uudistaminen.
  • Yleisötilaisuuden käsitteen määrittely.

Kulttuurialan tuki-instrumenttien kehittäminen 

  • Tuki-instirumenttien uudistaminen.
  • Suorien tukimuotojen kehittäminen.

Kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden kehittäminen

  • Osallisuuden vaikuttavuuden parantaminen ja yhdistäminen kriisitoimien toimeenpanoon.
  • Kulttuurialan edunvalvonnan keskinäisen yhteistyön kehittäminen.
  • Vapaata kenttää tukevien rakenteiden kehittäminen.
  • Vapaan kentän demokratiakokeilu.

Poliittisen päätöksenteon ja kriisinhallinnan kehittäminen

  • Kulttuurialan poikkihallinnollisen rakenteen tunnistaminen sekä yhteistyön kehittäminen hallintosiilojen välillä.
  • Ministerityöryhmän perustaminen.
  • Kulttuuripolitiikassa katse tulevaisuudessa, painopiste tietoperustaisuudessa ja käytännön toiminnan varmistamisessa.
  • Kulttuurialan huoltovarmuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittäminen ja johtaminen.
  • Hallinnon rakenteiden ja toimintamallien uudistaminen.
  • OKM:n kykyä edistää kulttuurialan toimintaedellytyksiä kokonaisvaltaisesti ja yhteistyölähtöisesti tulisi edistää.
  • Taiken roolia asiantuntijavirastona ja operatiivisena toimijana tulisi haastattelujen perusteella kirkastaa.
  • OKM:n kulttuurialaa koskevan varautumissuunnitelman päivittäminen.
  • Alueellisen kulttuurityön toimintaedellytysten ja aluetason rakenteiden vahvistaminen osana kriisihallintoa.
  • Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen varmistaminen kriiseissä.
  • Tilannekuvan luominen eri hallinnonalojen kulttuurialaa koskevista toimista.
  • Tilastoinnin ja sen luokittelun kattavuuden varmistaminen.
  • Dialogisesti osallistavan ja tietoperustaisen toimintatavan kehittäminen.
  • Kulttuurin ja taiteen jatkuvuuden varmistaminen.

Suomen Musiikintekijät etsii osa-aikaista koordinaattoria vanhempainvapaan sijaisuuteen

Tehtävässäsi vastaat pääosin yhdistyksen tapahtumista. Lisäksi tuet viestintäpäällikköä erityisesti sosiaalisen median viestintätehtävissä, uutiskirjeiden toteuttamisessa ja verkkosivujen ylläpidossa. Arvostamme kokemusta WordPressistä ja Canvasta sekä sitä, että sosiaalisen median kanavat ja niissä viestiminen esimerkiksi videoilla on sinulle tuttua. Lisäksi odotamme sinulta, että kykenet itsenäisesti toteuttamaan ja hallinnoimaan läsnä- ja verkkotapahtumia.

Tuet työyhteisöä lisäksi tekemällä luovan alan järjestön moninaisia tehtäviä. Järjestömaailman ei kuitenkaan tarvitse olla sinulle entuudestaan tuttua. Arvostamme musiikkialan tuntemusta ja kiinnostusta kulttuuriin ja tekijänoikeuteen sekä yhdenvertaisuusteemoihin. Pidämme tärkeänä suomen kielen erinomaista osaamista sekä kykyä hoitaa asioita myös englanniksi.

Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta sekä kykyä toimia välillä myös kiireessä. Olet huolellinen ja valmis monipuolisiin tehtäviin aina ideoinnista toteutukseen ja rutiinityyppiseen työhön. Sinulla on myös hyvät esiintymisvalmiudet, ja tulet ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen.

Kyseessä on yhteisöpäällikön vanhempainvapaan sijaisuus, mutta haemme sijaista erityisesti koordinaattorin tehtäviin. Määräaikainen sijaisuus alkaa elokuussa 2024 ja sen kesto on noin vuosi (tarkentuu sopimuksen mukaan). Osa-aikaisuus tarkoittaa 80% työtä (neljä päivää viikossa). Työ sisältää myös satunnaisesti iltatyötä. Osa-aikaisen koordinaattorin kuukausipalkka on noin 2400 euroa. Palkka sovitaan henkilön kokemuksen ja toimenkuvan tarkentumisen mukaan. Voit esittää myös oman palkkatoiveesi.

Toivomme saavamme hakemuksia laajasti eri ikäryhmistä, eri sukupuolia sekä kieli-, kulttuuri- ja muita vähemmistöjä edustavilta henkilöiltä. Tarjoamme mahtavan työyhteisön tuen, hyvät henkilöstöedut (muiden muassa lounas- ja työmatkaetu), sekä mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät, joita voi tehdä joustavasti myös etänä. Tarjoamme mahdollisuuden olla vaikuttamassa suomalaisten musiikintekijöiden yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja menestymiseen.

Työpaikka sijaitsee metroradan varrella Espoon Keilaniemessä, Musiikin Satamassa, yhteisissä tiloissa usean muun musiikkialan yhteisön kanssa. Meren rannalla sijaitsevat toimitilat ovat viihtyisät, nykyaikaiset ja esteettömät.

Lähetä tiivis CV ja vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 2.5.2024 osoitteeseen nina.lith@musiikintekijat.fi. Liitäthän mukaan linkin lyhyeen (max. 2 min) videoesittäytymiseen. Käsittelemme hakemuksia jo ennen hakuajan päättymistä.

Tiedustelut
Viestintäpäällikkö Nina Lith, puh. 041 517 8998

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Musiikintekijat.fi

Musiikin luova alkutuotanto ajaa luovan alan menestystä myös eurooppalaisella tasolla

Euroopan parlamentin vaalit 6.–9.6.2024 ovat luovalle alalle ja musiikille erityisen tärkeät, sillä valtaosa markkinat ylittävän luovan alan ja tekijänoikeuden sääntelystä tehdään nykyisin EU:ssa. Luova ala on kaikkialla Euroopassa kasvava toimiala, jonka kasvupotentiaalia ei olla Suomessa vielä täysin ymmärretty.

”Esimerkiksi musiikkiala kasvoi ennen korona-aikaa kuudessa vuodessa seitsemän miljardia euroa, joten mistään ihan pienestä toimialasta ei ole kyse. Suomi on kuitenkin jäänyt monilla mittareilla jälkeen luovan alan kasvusta, joten nyt on aika ottaa tuo hyppy kiinni. Siihen meillä on kaikki edellytykset”, korosti Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela tavoitteiden julkistustilaisuudessa 10.4.2024.

Musiikin luovan alkutuotannon muodostavat musiikin tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen järjenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat. Yhteenliittymän tavoitteena on ajaa musiikin luomisen edellytyksiä sekä kotimaan että EU-tason päätöksenteossa.

Yhteisen EU-sääntelyn toimeenpano tärkeää

Tavoitteissa korostetaan, että luovat sisällöt eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja ja siksi on tärkeää, että myös luovan alan pelisäännöt tehdään Euroopan laajuisesti. Tulevalle komissiolle hyvänä pohjana toimivat viime kaudella aikaansaatu tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sekä laaja ”Europe fit for the digital age” -sääntelypaketti.

Näiden pakettien linjoilla tulee tavoitteiden mukaan jatkaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt voimakkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää myös yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä.

”Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota säädösten täytäntöönpanoon. EU-sääntelyyn aina sisältyvää liikkumavaraa ei tulisi käyttää tavalla, joka heikentää yhtenäisen sisämarkkinan kehittymistä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Reilut markkinat musiikin striimaukseen

Toinen tavoite liittyy musiikin kasvavaan suoratoistomarkkinaan, jolle sääntelypaine on viime vuosina kasvanut. Digitaalisen suoratoiston levitessä tulisi myös sen vaikutuksiin kiinnittää huomiota. Luovien sisältöjen kulutus on entistä enemmän algoritmien sääntelemää, mikä voi olla uhka eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudelle.

Tavoitteiden mukaan digitaalisia alustoja tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. Tätä on suositellut myös Euroopan parlamentti mietinnössään.

”Samalla olisi tärkeää luoda musiikin tekijöille tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat suhteessa ylikansallisiin digijätteihin, jotta heillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada työnsä hyödyntämisestä kohtuulliset korvaukset”, painottaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi.

Tekoäly on tulevaisuuden menestystekijä myös luovalle alalle

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Äskettäin hyväksytty tekoälyasetus luo hyvän pohjan, jonka päälle voidaan tulevina vuosina rakentaa vastuullista tekoälyn käyttöä.

Tavoitteena on, että myös tekoälysovellukset noudattavat olemassa olevaa tekijänoikeussääntelyä ja huolehtivat järjestelmiensä läpinäkyvyydestä myös niiden kouluttamiseen käytetyn materiaalin osalta.

”Pitäisi olla selvää, että kun tekoäly hyödyntää tekijänoikeudella suojattua sisältöä, se ei voi tehdä sitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämä on tekijänoikeusdirektiivin perusperiaate ja aineettomiin oikeuksiin perustuvan alamme kilpailukyvyn perusta, josta ei tulisi joustaa. Siksi tekoälyasetuksen täytäntöönpano on hoidettava jäsenvaltioissa erityisen huolellisesti”, korostaa Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Yhteinen Eurooppa on myös yhteinen kulttuurikenttä

Luovilla aloilla on rooli paitsi talouden ja työllisyyden vahvistamisessa, myös yhteisen eurooppalaisen identiteetin, demokratian ja arvojen rakentajana. Siksi Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet korostavat kulttuurin arvon tunnistamista, tunnustamista ja eurooppalaisen kulttuurin tukemista.

Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Tavoitteiden mukaan EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tulevaisuudessakin.

”Kulttuuri tarvitsee myös jatkossa sekä julkista rahoitusta että yksityisten investointien edistämistä. Paitsi rahoitusinstrumenteilla, eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta voidaan tukea myös lainsäädäntötoimenpiteillä ja kulttuurivaihdon keinoin”, korostaa Suomen Säveltäjien hallituksen varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen.

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista tullaan viestimään aktiivisesti ehdokkaille lähikuukausien aikana ja näitä luovan alan keskeisiä kysymyksiä pyritään nostamaan myös julkiseen keskusteluun. Samalla alan 40 000 tekijää pyritään aktivoimaan myös vaaliuurnille.

Lue tarkemmin musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista