Musiikintekijä Ajankohtaista

Eurooppalaiset luovien alojen tekijäjärjestöt: tekoälyn vaikutus luovien alojen toimintaedellytyksiin tulee huomioida EU:n päätöksenteossa

On 23 July 2024, 13 international and European organisations representing creators, authors’, artists, performers’ and creative workers, including ECSA, sent a message to all newly elected Members of the European Parliament (MEPs) on the impact of generative Artificial Intelligence (AI) on the European creative community.

AI represents an extraordinary technological advancement with immense potential to enhance various aspects of our lives, including in our sectors. However, generative AI models in existence today have been trained in secrecy on our members’ works and personal data, without their consent and without remuneration. In sharp contrast to current practices, we firmly believe that authors and performers must be able to decide whether their works should be used by generative AI and, if they do so, be fairly remunerated.

In our letter, we urge all MEPs to place consent, transparency and remuneration at the heart of their initiatives related to the use of AI in the cultural and creative sectors. More specifically, we ask MEPs to question the flaws and misinterpretation of the current EU Copyright framework (TDM exception) in relation to generative AI, and to ensure the AI Act is implemented in an effective way to preserve fundamental rights, promote the highest level of transparency, and enable authors and performers to exercise their rights.

As a new EU policy cycle is about to start, we call for determined action by MEPs to engage in a comprehensive and democratic debate leading to a clear legal framework preserving the rights of creators and the integrity of their works.

Lue koko kannanotto ja lista allekirjoittajista

 

 

 

Kansanmusiikin kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta – ensi viikolla alkavan Etno-Espan biisikilpailun voittajat on valittu

Elokuussa 20. kerran järjestettävä Etno-Espa  (5.-15.8.2024 Espan lavalla) järjesti Suomen Musiikintekijät ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa biisikilpailun teemalla “Kansanlaulu 2050”. Kilpailukappaleita kerättiin toukokuun ajan. Teokset palkitaan rahapalkinnoilla (1200, 500 ja 300 euroa).

Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, ja tällä tehtävänannolla halusimme kutkutella osallistujien mielikuvitusta vielä pidemmälle”, kertoo kilpailun ideoinut Etno-Espan perustajajäsen ja hallituksen jäsen, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hiltunen toimi myös raadin puheenjohtajana, muut raatilaiset olivat Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, musiikintekijä ja muusikko Pauliina Lerche sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija, dosentti Risto Blomster. Raati vastaanotti kappaleet anonyymisti.

Kilpailun voittajaksi nousi raatilaisille ennestään tuntemattoman tekijän kappale “Härnähenkien polska”. Kappaleen tekijä on Aleksi Taipale, joka on julkaissut suomenkielistä, kokeellista elektronista poppia artistinimellä Taui ja vaikuttaa myös Teini-ikä-nimisessä bändissä. Taipale ei ole opiskellut kansanmusiikkia, mutta kiinnostus genreen syntyi joitakin vuosia sitten kansantanssiharrastuksen kautta. Kansantanssin kautta hän kertoo oppineensa paljon nykykansanmusiikin monipuolisuudesta. Voittajakappaleen teemoista Taipale kertoo:

“Kertosäkeenä toimiva laulusävelmä säihkyvine sointuineen syntyi ensin. Se tuntui selkeältä, avaralta ja melodiselta. Olen oppinut nauttimaan taiteessa valtavista kontrasteista, ja siihen pyrin tässäkin. Kimaltavan kertosäkeen vastapainoksi halusin takeltelevan, hankalan ja synkeän säkeistön. Sama sanoituksissa: härnähenget, loputon itsekritiikki, minuuden hämärtyminen. Ja kääntöpuolena kertosäkeen sanojen ulottumattomissa oleva toiveikkuus, monologin hiljenemisen tuoma rauha. Näitä teemoja pyrin biisin keinoin tutkimaan.

Toiseksi tulleen kappaleen takaa löytyi kansanmusiikin kentällä jo hieman tunnetumpi artisti, popkantelettareksi tituleerattu Ida Elina. Ida Elinan kappale “Pohjolan kaiut” on luonnon ja metsien ylistys, jossa äiti muinoin laulaa metsät kasvamaan korkeiksi ja karhut ja sudetkin niitä suojelemaan.

Kolmanneksi tuli juuri ensilevynsä julkaisseen, omien sanojensa mukaan “etnofuturistista antifolkia” tekevän Dänkki Brihan kappale “Marjut”, jossa yhdistellään kalevalamittaista runoa ja räp-estetiikkaa. Tarkemmat tekijätiedot kappaleista ja valintaperusteet voit lukea tiedotteen lopusta.

Voittajakappale avaa juhlavuoden Etno-Espan

Voittajakappale kuullaan livenä Etno-Espan avajaisissa maanantaina 5.8.2024. Avajaisissa esiintyy myös 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä huuliharppusensaatio Sväng, joka on nähty Etno-Espassa viimeksi ensimmäisenä tapahtumavuotena 2005. Tapahtuman päättävä Vilma Jääon puolestaan noussut huikealla draivilla suomalaisten tietoisuuteen sitten edellisen Etno-Espa-keikkansa 2021. Väliin mahtuu mielenkiintoinen ja monipuolinen läpileikkaus tämän päivän kansanmusiikin ja maailmanmusiikin kenttään itkuvirsistä folktronicaan, kolttasaamelaisesta leu’ddista Persian ja Anatolian musiikkikulttuureihin. Lue lisää Etno-Espan ohjelmasta ja artisteista täältä. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Etno-Espan takana on keväällä 2005 perustettu Etno-Espa yhdistys, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan vaikuttanut kulttuurialalla sittemmin moninaisista tehtävistä tutuksi tullut taustajoukko. Lue lisää Etno-Espan historiasta täältä ja täältä.

Etno-Espan avajaiset Espan lavalla maanantaina 5.8.2024

klo 17.00 Kansanlaulu 2050 kisan voittajat palkitaan, livenä voittaja Taui: “Härnähenkien polska”
klo 17.30 Sväng

Kilpailussa palkittavat kappaleet ja palkintoperusteet:

  1. ”Härnähenkien polska”. Sävellys, sanoitus, sovitus, tuotanto Aleksi Taipale, artistinimellä Taui

https://open.spotify.com/track/3MS69lico8D1PT1ytyrYPM?si=2twh928JRpCJeoPRwswesg

“Kappale erottui muista musiikillisesti eteenpäin katsovalla otteellaan. Tulevaisuus-teemaa ei ole otettu kirjaimellisesti esimerkiksi lyriikoihin mukaan, vaan kappale onnistuu kuulostamaan freesiltä ja uudenlaiselta ilman erityistä alleviivausta. Vaikka polskan kolmijakoisuus on saanut kappaleessa omintakeisen käsittelyn, rallattelumelodiassa kansanmusiikki on vahvasti läsnä. Härnähenget kiusaavat vähän vinksahtaneella rytmillä, konesoundit narskuvat, tunnelma vaihtelee uhkaavasta kepeään.”

  1. ”Pohjolan kaiut”. Säv & san: Ida Elina (Päivi Kujanen). Sovitus: Ida Elina & Tuomas Aukio. Äänitys & miksaus: Tuomas Aukio

https://open.spotify.com/track/4fkfhAt4etPaOrz4jvoJj1?si=KAdusjG7Ti6udO0jknrOXw&context=spotify%3Aalbum%3A3iZgIYxYvwBKNMU98gO1lg

“Keskustelimme jonkin verran, voimmeko nostaa kärkikolmikkoon kappaleen, joka on näinkin perinteinen muodoltaan ja tekstiltään. Tämä on kuitenkin yksi visio tulevaisuudesta, joka voi tietenkin olla myös muuttumaton. Hieno biisi on hieno biisi, ja Ida Elinan tulkinta pysäyttävä.”

  1. ”Marjut”. Esittäjä: Dänkki Briha

Säv. Juho Liira, Manu Penttilä
San. Trad. / Juho Liira
Sov. Manu Penttilä, Juho Liira, Matias Kontula
Laulu ja kitarat: Juho Liira
Sähköviulu: Matias Kontula
Syntetisaattorit, ohjelmointi, tuotanto: Manu Penttilä

https://open.spotify.com/track/0k1nwrj8PVqkv67gERm8Hx

“Biisi yhdistää hienosti traditiota ja uutta. Siinä yhdistyy kalevalamittaista vanhaa runoa ja räp-estetiikkaa. Piireissä on Suomiräpin ensitulemisista lähtien puhuttu yhteyksistä kalevalamittaisen runolaulun ja räpin välillä, mutta harvoin kuulee tätä toteutettuna niin maukkaasti kuin tässä esimerkissä, jossa metriikkaa tulee molemmista suunnista.”

Juha Vainio -palkinnon sai Mariska

Mariska on monipuolinen sanoittaja. Hän hallitsee suomen kielen niin hyvin, että pystyy ylittämään musiikilliset raja-aidat kevyesti ja uskottavasti. Mariskan oma artistiura on esimerkki tästä. Mariska aloitti musiikin tekemisen punkbändissä ja tuli tunnetuksi vähän yli parikymppisenä julkaistessaan varhaista suomiräppiä edustaneen esikoisalbuminsa Toisin sanoen.

Jo esikoislevy kertoi lahjakkuudesta ja kutsumuksesta. Harva on ennustanut tulevaisuutensa yhtä hyvin kuin Mariska esikoishitillään Tarkasta tämä:
” Tarkasta tämä, mun nimi on Mariska. / Mul on miekkana kynä, paperista haarniska. / Ratsuni on rakennettumusiikista. / Et voi pysäyttää enää, kun oon saanut vauhdista kiinni. / Mun tiimi koostuu mikrofonista / ja tietysti musta riimiritarittaresta…”

Kolmannella levyllään riimiritaritar siirtyi hiphopista lähemmäs laulettuja melodioita ja 2010-luvun alussa Mariska & Pahat sudet -yhtyeen myötä Suomi-iskelmän uudistajaksi. Vuonna 2010 Mariska voitti tangollaan Sua kaipaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Musiikillista siirtymää helpotti Mariskan syvä rakkaus Suomi-iskelmään ja etenkin Juha Vainion tuotantoon. Mariska oli ilmoittanut äidilleen jo viisivuotiaana menevänsä naimisiin Vainion kanssa, jotta tämän ei tarvitse asua saaressaan yksin norpan kanssa.

Mariskan monipuolisuus vakuutti pian uusia tekstejä hakevat artistit ja tuottajat. Hänestä onkin tullut mittavan soolouransa ohessa sukupolvensa kysytyimpiä sanoittajia. Hänen sanoituspanoksensa on ollut ratkaiseva muun muassa Jenni Vartiaisen menestystarinassa, sillä Vartiaisen hiteistä esimerkiksi Missä Muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä ovat Mariskan kynästä. Kun Helsingin Sanomat etsi 2000-luvun parasta sanoitusta, Mariskan sanoittama ja Anna Puun levyttämä Mestaripiirros tuli toiseksi.

Mariska liikkuu teksteissään laajalla tunneskaalalla. Hän osaa olla rohkea, räväkkä ja tuhma, mutta yhtä lailla syvällinen, sivistynyt ja sävykäs – välillä suloinen myrkynkeittäjä, välillä ikiaikainen kertoja muinaisessa Pompejissa. Mariska ei kaihda sanoituksissaan myöskään uskonnollista kuvastoa, mistä Mestaripiirros on hyvä esimerkki. ”Ihmisessä on paljon ulottuvuuksia, pehmeää ja kovaa. Joillekin uskonto voi olla punainen vaate, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se juttu”, Mariska totesi Selvis-lehden haastattelussa vuonna 2011.

Mariskan sanoittajan ura todistaa työmoraalista, jonka ytimessä on uteliaisuus, leikkisyys ja halu uusiin kokeiluihin. Hän on todennut: ”Uskon, että mitä enemmän tekee, sitä helpommaksi asiat muuttuvat. Tekeminen säilyy mielenkiintoisena, kun saan tehdä monenlaisia juttuja. Kevyesti lasten lailla leikkien on paras tapa tehdä.”

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Mariskalle Kotkassa 25. heinäkuuta kiitoksena yli 20-vuotisesta urasta suomalaisen laululyriikan uudistajana ja Juha Vainion perinteen vaalijana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, SaaravTörmä ja M.A. Numminen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Vuoden sanoitus -palkinto Pehmoainolle

Kotkan Meripäivillä jaettiin keskiviikkona 25.7. myös palkinto Vuoden parhaasta sanoituksesta. Sen sai Pehmoaino kappaleellaan Mietin sua pahalla. Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon valitsi viimevuotinen voittaja Lyyti. Palkinto, joka on kotkalaisen Juha Vainio -seuran myöntämä, jaettiin nyt kolmannen kerran.

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun tämän vuoden voittotango on valittu

Seinäjoen Tangomarkkinoiden ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry järjestämään Tangon sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 133 uutta tangoa. Näistä  tuomaristo valitsi voittajan pelkästään kappaleita arvioiden,  säveltäjät ja sanoittajat eivät olleet tuomariston tiedossa. Tuomariston puheenjohtajana tänä vuonna toimi muusikko, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer. Hänen lisäkseen tuomaristossa olivat harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki, Radio Pookin ohjelmapäällikkö Mika Kuki sekä vuoden 1999 Tangokuningas Petri Hervanto.

– Kilpailun voittaneen Jälkeenpäin-tangon sävellys on hyvin ajaton. Sen melodia on kaunis ja sopivan suoraviivainen. Keinuva milonga-rytmi vie kuulijan aikamatkalle sydämen muistoihin. Tangon sanoma on universaali ja siinä kiteytyy ihmisen elämänkaaren perusta: ihmiselämän hauraus, ajan kulku ja muistojen säilyttäminen sydämessä. Rakkaita muistoja ei aikakaan huuhdo pois. Tekstistä välittyy omakohtainen kokemus. Muuntautumiskykyinen ja ajassa hengittävä tango säilyttää arvonsa ja jää elämään. Kappale ei edes välttämättä ole sidoksissa sovituksen tyyliin,  mikä on laadukkaalle teokselle ominaista ja se kasvattaa muuntautumiskykyä entisestään. Paljon onnea voittajille!, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Petri Somer.

– Keväällä päätimme Mirkan kanssa osallistua taas tangon sävellys-ja sanoituskilpailuun. Jälkeenpäin-sävel syntyi hieman myöhemmin eräänä kevätpäivänä. Lähetin sen Mirkalle,  ja se kolahti hänelle. Sävellyksessä on hieman surullinen, mutta hyvin lohdullinen ja lempeä tunnelma ja Mirkan teksti istuu siihen hienosti, Matti Paatelma kertoo.

– Tämän laulun teksti on sellainen, jota en tietyssä mielessä olisi koskaan halunnut joutua kirjoittamaan. Kuitenkin surun osuessa omalle kohdalle, tuntuu merkitykselliseltä, että oma kokemus ja sen sanoittaminen voi tuoda lohtua myös muille. Onneksi muistot jäävät ja auttavat ymmärtämään kuinka paljosta voi olla myös kiitollinen, kertoo tangon sanoittanut Mirkka Paajanen.

Kyseessä on jo toinen kerta kun Mirkka Paajanen ja Matti Paatelma voittavat Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun yhdessä tekemällään kappaleella. Kaksikon edellinen voittotango on vuoden 2018 Kel onni on. Tämän vuoden voittotango saa julkisen ensiesityksensä Tango Areenalla Laulukilpailun finaalissa lauantaina 13. heinäkuuta. Kappaleen esittää vuoden 2023 Tangokuningas Pasi Flodström  Samuli Jokisen 16-henkisen Finaaliorkesterin säestämänä.

Kaikille avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun yhteistyökumppanina on Teosto.

– Teoston tehtävänä on varmistaa, että uutta musiikkia syntyy ja suomalainen musiikki kukoistaa tulevaisuudessakin. Sävellys- ja sanoituskilpailuilla pidetään yllä musiikin luovien tekijöiden arvostusta ja annetaan mahdollisuuksia tuoda osaamista esiin. Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen on harvinaislaatuinen ammattitaito, ja on hienoa olla mukana tukemassa tämän taidon säilymistä ja uusiutumista, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Discover ECSA’s 2024 Music Creators Playlist: Celebrating Female Composers

Arvoimme listalle mukaan kolme kappaletta:
Baby Was a Loner

Written by (composer & lyricist): Laura Sippola Produced by: Laura Sippola & Tuki Performed by: Laura Sippola Published by: Laura Sippola

Kaivos 2.0

written bycomposer: Anne-Mari KivimäkiPerformed by: Anne-Mari Kivimäki & Lakkautettu kylä Produced by: Anne-Mari Kivimäki Published by: Kihtinäjärvi Records

Keurikuu
written by Annina Antinranta, produced by Annina Antinranta & Oona Kapari, performed By Antinranta and Aleksi Trygg; Published by Antinranta 2020

Soittolista täältä! (Spotify)

Lue lisää ECSAn sivuilta. Sivuilla linkki myös Apple Musiciin.

Harpa Nordic Film Composers Award 2025 – Call for submissions käynnissä

CALL FOR SUBMISSIONS 

We are pleased to announce a call for submissions for the 2025 HARPA Nordic Film Composers Award.
Over the past years, we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music.
We look forward to continuing this tradition in 2025 and to honoring excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2023, and July 21st, 2024 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date stated on the official IMDB page of the submitted work
The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission

CLICK HERE SUBMIT YOUR SCORE TO NORDIC FILM MUSIC DAYS 2025
The winner of HARPA Nordic Film Composers Award 2025 will be announced at the HARPA Award Ceremony, Saturday February 15th at Nordische Botschaften.

More information

Suomen Musiikkikustantajat palkitsee ansioituneita tekijöitä Palkintogaalassa 5.9.2024 – ehdokkaat julki

Ehdokkaat ovat nyt julki:

Vuoden biisi
KUUMAA: Satama
Säv. ja san. Johannes Brotherus, Joonas Luhtavaara, Aarni Soivio
Kust. Elements Music & Isolla Music

Pilvi Hämäläinen: Mon Chéri
Säv. ja san. Leo Salminen, Elias Koskimies
Kust. EMP Elements Music Publishing

Ege Zulu ja BEHM: Tunnista tuntiin
Säv. ja san. Kyösti Salokorpi, Eugeni Mokulu, Saleh Masaadi, Rita Behm
Kust. Elements Music & Behmin Bisnekset Oy

Viivi ja JVG: Mitä näil korteil saa
Säv. ja san. Lauri Halavaara, Joonas Keronen, Vilma Lähteenmäki, Ville Galle, Jare Brand, Viivi Korhonen
Kust. Nordic Music Partners & HMC Publishing

Mirella: Timanttei
Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing

Sara Siipola: Paskana
Säv. ja san. Mikko Koivunen, Emmi Hakala, Kaisa Korhonen, Sara Siipola
Kust. Kaiku Songs & Sepon Huone

Benjamin ja BESS: Paremmin ku kukaan muu
Säv. ja san. Essi Launimo, Atso Soivio, Benjamin Peltonen, Iivari Suosalo
Kust. EMP Elements Music Publishing & HMC Publishing

Ellinoora ja Samuli Putro: Osuma
Säv. ja san. Ellinoora Leikas, Samuli Sirviö, Samuli Putro
Kust. HMC Publishing & EMP Elements Music Publishing

Vuoden kevyen musiikin tekijä
Jonas Olsson (EMP Music Publishing & Isolla Songs Oy)
Kyösti Salokorpi (EMP Elements Music Publishing)
Mikko Koivunen (Kaiku Songs)
Vilma Lähteenmäki (HMC Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)
Antti ”RZY” Riihimäki (Nordic Music Partners)

Vuoden genrevapaa kategoria
Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Dalindéon Tropicalia Nordica -albumin pääsäveltäjä Valtteri Pöyhönen (EMP Elements Music Publishing)
Korpiklaanin Rankarumpu-albumin sävelteokset (Warner Chappell Music Finland &  Miehola Music)
RinneRadion Balladium-albumin pääsäveltäjä Tapani Rinne (Zen Master Publishing)

Vuoden vientiteko
OP Vuorinen ja Seran läpimurto Keski-Euroopassa
Karrinator aka Karri Mikkosen musiikkiviennin läpimurto
Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn menestys
Nordic Music Partners & Fried Music ja Alan Wake 2 -peli
Géza Szilvay ja Colourstrings-metodi

Vuoden taidemusiikin säveltäjä
SUURIMUOTOISET TEOKSET
Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
Tuomas Turriago (Fennica Gehrman) – Konsertto trumpetille ja orkesterille
Jennah Vainio (Fennica Gehrman) – Sylvia´s Lullaby-Sinfoninen runo
Outi Tarkiainen (Edition Wilhelm Hansen) – Mosaics
Joel Järventausta (Edition Wilhelm Hansen) – Ihminen parhaan kykynsä mukaan

PIENIMUOTOISET TEOKSET
Maija Hynninen (Fennica Gehrman): Mobiles
Kimmo Hakola (Fennica Gehrman): Two Imaginary Birds for soprano leggero and violoncello
Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet

Vuoden läpimurto
Lara Poe (Fennica Gehrman)
Camu Creutz (EMP Elements Music Publishing & Isolla Music)
Tommi Kaukua (Kaiku Songs)
Karrinator aka Karri Mikkonen (Sugar House Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)

Ehdokkaat valitsevat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättävät kutsuraadit. Poikkeuksena ovat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päättää yhdistyksen hallitus.

”Säveltäjien ja sanoittajien sekä musiikkikustantajien välinen yhteistyö tapahtuu yleensä julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Sen sijaan työn hedelmät, vuoden merkittävimmät teokset, löytävät tiensä suurten yleisöjen korviin ja sydämiin. Tämänvuotinen ehdokasasettelu kertoo osaltaan kotimaisen musiikin moni-ilmeisyydestä ja korkeasta tasosta. Ehdolla on niin suoratoistolistojen kärkikappaleita ja niiden tekijöitä kuin uraauurtavaa pelimusiikkiakin (Alan Wake 2). Menestys ei rajoitu vain kotimarkkinoihin vaan entistä useammat ja eri musiikin lajeja edustavien tekijöiden teokset kuten vuoden taidemusiikkipalkintosarjojen ehdokkaat saavat myönteistä huomiota osakseen myös kansainvälisillä markkinoilla”, kommentoi toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Miten reagoida Metan pyyntöön sallia omien sisältöjen käyttäminen tekoälyn kouluttamisessa

Lähtökohtaisesti Metalla on jo täydet oikeudet käyttää sinne viemiäsi sisältöjä haluamallaan tavalla. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun viet sisältöjä sen palveluihin (kirjoitus, kuva, yms.), omistaa Meta nämä ja niiden jatkokäyttöoikeudet. Tämä on kirjattu heidän käyttöehtoihinsa, jotka on hyväksyttävä, jotta voi käyttää Metan palveluja. Metan mukaan tekoälykoulutuksesta on rajattu pois yksityiset perheenjäsenten ja kavereiden kanssa vaihdetut viestit, mutta muutoin rajauksia ei ole ollut.

Toimintaohjeet

On syytä eritellä kaksi eri polkua toimia musiikintekijänä Metan pyynnön kanssa.

  1. Henkilökohtaiset sisältösi, eli kuvasi, kirjoituksesi jne. aineistot

    Nämä ovat lähtökohtaisesti jo Metan hallinnoimia, ja siten niiden jatkokäyttämiseen Metan määräämällä tavalla ei voi vaikuttaa muutoin kuin olemalla julkaisematta niitä.
  2. Metan palveluissa julkaisemat sävellyksesi ja sanoituksesi

    Perusperiaate on, että jos olet tehnyt asiakassopimuksen Teoston kanssa, et voi luovuttaa Metalle oikeutta käyttää biisejäsi tekoälyn kouluttamistarkoituksiin, koska olet luovuttanut näiden oikeuksien hallinnoinnin Teostolle. Teosto on tehnyt tiedonlouhintaa koskevat oikeudenpidätykset edustamistaan oikeuksista. Tämä tarkoittaa, että Teosto pidättää sille luovutetut oikeudet, jotta mahdollistetaan tekoälypalveluiden lisensointi tulevaisuudessa ja siten saada kerättyä tekijöille korvauksia teosten käyttämisestä tekoälyn kouluttamisessa. Teosto pyrkii tekemään vastaavia tekoälyyn liittyviä varauksia myös sopimuksissaan. Teoston oikeuksien kattavuus ei ole kuitenkaan täydellinen: se ei esimerkiksi edusta graafisia oikeuksia.

Koska tekoäly ja siihen liittyvä tulevaisuuden kehitys on monella tavalla iso kysymysmerkki, voi olla suositeltavaa, että tässä vaiheessa pyydät Metaa varmuudeksi vuoksi olemaan käyttämättä sisältöjäsi tekoälyn koulutuskäyttöön – myös siis sävellyksiäsi ja sanoituksiasi.

Missä kiellät sisältöjesi käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen?

Pääset sivuille, jossa tehdään kielto ja sen perusteleminen joko Metalta saamasi sähköpostin kautta (tarkista myös roskapostisi, mikäli et ole saanut vielä sähköpostia). Sähköpostin otsikko on ”Päivitämme tietosuojakäytäntöämme laajentaessamme Metan AI:tä”. Pääset kieltolomakkeeseen käsiksi myös: Asetukset ja yksityisyys >> Tietosuojakäytäntö >> Lue lisää oikeudestasi vastustaa sitä, miten tietojasi käytetään näihin tarkoituksiin. 

Suora linkki lomakkeeseen myös tästä. Kirjaudu sisälle palveluun ja linkin pitäisi avautua lomakkeeseen.

Kieltopyynnön lähetettyäsi saat todennäköisesti välittömästi Metalta vastauksen, jossa todetaan ”Olemme tarkistaneet vastustuspyyntösi, joka on mielestämme perusteltu. Pyyntöäsi siis noudatetaan jatkossa”. Vastaus tulee sekunneissa, eli on automatisoitu. Tältä pohjalta voi päätellä, ettei ole juuri merkitystä, millaisen viestin kirjoittaa kieltopyyntöönsä. Voit varmuudeksi kuitenkin esimerkiksi vedota siihen, että teet luovaa työtä.

Tämän ohjeen laatimiseen on konsultoitu Teoston lakiasiainjohtajaa Jenni Kyntölää.

Säveltäjä- ja sovittajaosuuksien rekisteröinti teosilmoittamisessa palautettu aiempaan käytäntöön

  • Teosto teki alkuvuonna 2024 muutoksen teosrekisteröintiin, jonka seurauksena säveltäjää ei enää ollut mahdollista lisätä sovittajaksi samalla teoksella.
  • Suomen Musiikintekijät nosti esiin, ettei muutoksessa kuitenkaan oltu huomioitu riittävän kattavasti erilaisia yhteistyötilanteita ja osa musiikintekijöistä koki muutoksen hankaloittavan teosrekisteröintiä.
  • Teosto on nyt perunut muutoksen, ja teosilmoituksia voi tehdä kuten aiemmin, eli säveltäjä on mahdollista rekisteröidä oman teoksensa sovittajaksi.

Teosto julkaisi ohjeistuksen tekoälyllä tuotetun musiikin rekisteröintiin

Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota Teoston 40 000 musiikintekijäasiakkaalle suuntaviivat tilanteisiin, joissa tekoäly on ollut osa musiikin luomisprosessia. Ohjeet määrittelevät ne ehdot, joilla musiikki voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin ja joilla tekoälyn avustuksella tuotetusta musiikista voidaan maksaa korvauksia.

Teosto allekirjoitti viime vuonna kansainväliset vastuullisen tekoälyn periaatteet, joihin ovat sitoutuneet sadat organisaatiot ympäri maailman. Niissä korostetaan, että lähtökohtaisesti tekijänoikeus suojaa ja palkitsee inhimillistä luovuutta.

Tekoälyä voi käyttää apuvälineenä luomistyössä

Myös Teoston tuore ohjeistus lähtee siitä, että vain ihmisen luovan työn tulos voi lain mukaan saada tekijänoikeussuojaa. Tekoälyn täysin tekemää sävellystä tai sanoitusta ei siten voida rekisteröidä suojattuna uutena teoksena Teoston teosrekisteriin. Teosto kuitenkin tunnistaa, että monet musiikintekijät käyttävät jo nyt tekoälyä osana luomisprosessiaan. Teoston viime vuonna tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes musiikin tekijöistä on käyttänyt tekoälyä työssään jollain tavoin.

Jos tekoälyä on käytetty teknisenä apuvälineenä luomistyössä, syntyneen musiikkikappaleen voi rekisteröidä Teostoon normaalisti kokonaan tekijänsä nimiin. Rekisteröinti kuitenkin edellyttää, että teoksen luomiseen osallistuneilla henkilöillä on ollut merkittävä panos teoksen syntyyn. Tekijä itse vastaa siitä, että teoksessa on käytetty riittävästi tekijän vapaita ja luovia valintoja.

Teosilmoituksen tekijä vastaa myös siitä, ettei teos loukkaa kenenkään kolmannen osapuolen oikeuksia. Teosto kehottaakin asiakkaitaan tutustumaan tarkoin käyttämiensä palveluiden käyttöehtoihin, sillä osa palveluista saattaa esimerkiksi varata palvelun avulla syntyneiden teosten oikeudet itselleen. Käyttäjän on tällä hetkellä myös erittäin vaikea tietää, onko tekoälypalveluiden koulutusmateriaalina käytetty muiden tekijöiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia.

Tekoälyllä tehty kappale voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin myös silloin, jos sen yksittäinen osa (esimerkiksi sävellys tai sanoitus) on tuotettu kokonaan tekoälyllä. Tällöin tekoälyllä tuotettua osuutta ei kuitenkaan voida suojata uutena teoksen osana, vaan se rekisteröidään ns. vapaana osuutena. Tekoälyosuutta ei myöskään voida kustantaa, kääntää tai sovittaa.

Kansainväliselle sääntelylle ja ohjeille huutava tarve

Teoston hallitus käsitteli uutta rekisteröintikäytäntöä kokouksessaan 12. kesäkuuta 2024. Ohjeistus noudattelee yhdessä pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen STIMin (Ruotsi), Kodan (Tanska), Tonon (Norja) ja Stefin (Islanti) kanssa yhteisesti hyväksyttyjä rekisteröintiperiaatteita, jotka ovat ensimmäinen askel kohti yhtenäistä lähestymistapaa tekoälymusiikkiin. Myös Teoston pohjoismaiset kumppanijärjestöt ovat julkaisseet omat vastaavat ohjeistuksensa.

Pohjoismaat ovat myös vieneet asiaa yhdessä eteenpäin globaalissa tekijänoikeuksien kattojärjestö CISACissa, jotta asiaan saataisiin yhteneväisemmät käytännöt. yhteneväisempiä käytäntöjä.

”Luova työ tai digitaalisten alustojen käyttö ei noudattele kansallisvaltioiden rajoja. Siksi olisi erittäin toivottavaa, että tekoälyliitännäiseen musiikkiin tulisi kansainvälisiä pelisääntöjä mahdollisimman pian”, sanoo Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä.

Tutustu ohjeistukseen Teoston verkkosivuilla.