Luovien alojen ammattilaisten rauhanomainen Kivi voittaa sakset -kampanja: luovilla sisällöillä on merkittävä vaikutus sekä kansantalouteen että kansalliseen identiteettiin ja hyvinvointiin

Julkaistu 23.3.2024

Mielenilmaus näkyy sosiaalisessa mediassa ja luovan alan tapahtumissa maalis-huhtikuun 2024 aikana ja huipentuu luovien alojen yhteiseen mielenilmaukseen kansainvälisenä tekijänoikeuksien päivänä 26.4.2024.

Luovien alojen merkitys työllistäjänä sekä osuus bruttokansantuotteesta ovat olleet pitkään kasvussa.

Vuonna 2022 kulttuuriammatti oli päätyönä noin 136 100 hengellä.
Luovien alojen yhteenlaskettu vuosittainen palkkasumman on eri tutkimuksissa asettunut 4,4–5,1 miljardin euron välimaastoon
Luovat alat tuottavat yhteensä 2,6–3,3 miljardin euron verotulot (sisältäen palkkaverot, alv ja sosiaalivakuutusmaksut).
Luovien alojen liikevaihto vuonna 2021 oli 15,8 miljardia euroa.
Vuonna 2021 luovat alat tuottivat 3,1 prosenttia Suomen BKT:sta.
- Luovien alojen osuus bruttokansantuotteestamme onkin jo suurempi kuin monella perinteisemmällä teollisuuden alalla, kuten kemianteollisuudella (2,7 prosenttia), paperiteollisuudella (1,4 prosenttia), elintarviketeollisuudella (1,3 prosenttia) ja puutuoteteollisuudella (0,9 prosenttia).

Aloittamalla mielenilmauksen perjantaina 22.3.2024 elokuva-alan ammattilaiset haluavat osoittaa solidaarisuutta koko luovan alan yhteisölle. Suomalainen audiovisuaalinen ala on merkittävä kasvuekosysteemi muiden monistettavien sisältöalojen rinnalla. Alalle tehdyt julkiset investoinnit palautuvat yhteiskunnalle veroina ja sosiaaliturvamaksuina. Esimerkiksi av-tuotantokannustimen kautta tehty investointi tuloutuu valtion kassaan vähintään 1,4-kertaisena.

Teemana mielenilmaukselle on “Kivi voittaa sakset”, joka on kaikille tuttu kivi-sakset-paperi -leikistä. Kivi symboloi kulttuurin peruskalliota, joka seisoo yhtenäisenä uhkaavien leikkaussaksien edessä muistuttamassa luovan alan ammattilaisten luomista aineettomasta pääomasta, joka rikastuttaa niin Suomen kulttuurielämää kuin taloutta. Käsissämme on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.

Luovien alojen ammattilaiset vetoavat päättäjiin: ei enää leikkauksia, jotka kohdistuvat intohimoiseen ja väsymättömään työhön suomalaisen talouskasvun vauhdittamiseksi omaperäisellä ja kiinnostavalla kulttuurisisällöllä.

Näin tuet mielenilmausta:

Poseeraa luovan alan tapahtumissa ja gaalojen punaisilla matoilla tai muissa sopivissa yhteyksissä kivi & sakset -käsimerkkiä käyttäen.
Jaa omat kuvasi someen aihetunnisteet:
#kulttuurionperuskallio
#henkinenhuoltovarmuus
#kivivoittaasakset
Voit kertoa faktoja luovien alojen yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi kiitospuheessa.
Levitä sanaa mielenilmauksesta ystävillesi ja työkavereillesi.

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry

Dokumenttikilta ry

F.C.E Suomen elokuvaleikkaajat ry

Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbund ry

Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Musiikintekijät ry

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry

Women in Film & Television Finland

Lista täydentyy

Osallistumisohje

Rauhanomainen Kivi voittaa sakset -mielenilmaus alkaa perjantaina 22.3.2024 Jussi-gaalassa. Kutsumme kaikki luovilla aloilla työskentelevät osallistumaan mielenilmaukseen ja jakamaan sisältöä omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Mielenilmauksen symbolit on kivi-paperi-sakset -leikistä tuttu kivi & sakset -käsimerkki. Toinen käsi on siis nyrkissä ja toisen käden etu- ja keskisormi ovat saksina.

Kyseessä on rauhanomainen mielenilmaus, jonka tavoitteena on perustella luovien alojen positiivisten vaikutusten ja kasvupotentiaalin avulla, ettei kulttuurin valtionrahoituksesta kannata leikata. Haluamme korostaa niitä osoitettuja tuloksia ja tulevaisuuden hyötyjä, joita alamme tuottavat. Tarkoituksena ei ole syyllistää tai haukkua päättäjiä, vaan rauhallisesti argumentoiden tuoda esiin tietoa, jotta päätöksenteko valtiontalouden sopeutustoimien osalta olisi kohtuullista.

Tue mielenilmausta:

Poseeraa luovan alan tapahtumissa ja gaalojen punaisilla matoilla tai muissa sopivissa yhteyksissä kivi & sakset -käsimerkkiä käyttäen.
Jaa omat kuvasi someen aihetunnisteilla:
- #kivivoittaasakset
- #kulttuurionperuskallio
- #henkinenhuoltovarmuus
Voit kertoa faktoja luovien alojen yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi kiitospuheessa.
Levitä sanaa mielenilmauksesta ystävillesi ja työkavereillesi.

Rauhanomaisen mielenilmauksen tarkoituksena ei ole valittaa tai haukkua. Pidetään viestimme positiivisena ja luovien alojen yhteiskunnallista taloudellista ja henkistä merkitystä korostavina!

Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää – erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä yleistä

Julkaistu 21.3.2024

Teosto teetti helmi–maaliskuussa kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla. Kyselyn kautta kerättiin tietoa eri ryhmien syrjintäkokemuksista sekä niiden vaikutuksista musiikkialan kehitykseen.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 914 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Vastaajista valtaosa oli musiikin säveltäjiä, sanoittajia tai esittäjiä. Selvästi suurin osa (45 %) vastaajista oli freelancereita, mutta vastauksia saatiin laajasti myös järjestöjen ja organisaatioiden työntekijöiltä sekä yrittäjiltä.

Vastaajista alle puolet piti musiikkialaa yhdenvertaisena. Vastausten mukaan syrjintä ja ennakkoluulot rasittavat alaa vahvasti, estäen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Toisaalta alan koettiin menneen myös eteenpäin erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja nuorempia sukupolvia pidettiin aiempaa ennakkoluulottomampia.

”Vaikka eteenpäin on menty, syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut yhä yli puolet alalla toimivista. Syrjinnän kokemuksia on kaikissa alan ammattiryhmissä aina yrityspuolen toimijoista freelancereihin ja järjestöihin. Paljon on siis vielä työtä tehtävänä”, sanoi tutkimushanketta koordinoinut Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Tutkimuksen mukaan

Alle puolet (49 %) musiikkialalla toimivista pitää alaa yhdenvertaisena.
Selvästi yli puolet (54 %) on kokenut jonkinlaista syrjintää tai epäasiallista kohtelua.
Eniten syrjintää koetaan etnisten vähemmistöjen joukossa. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvista 61 % on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi.
Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut kaksi kolmesta naisesta musiikkialalla. Miehistä sukupuolista syrjintää on kokenut vain 14 %.
Ikäsyrjintää on kokenut yli kolmannes musiikkialalla toimivista. Ikäsyrjintää koetaan kaikissa ikäryhmissä mutta eniten nuorimmissa ja yli 50-vuotiaden ikäryhmässä.
Syrjintää on koettu eniten kollegoiden taholta (72 % syrjintää kokeneista).
Yleisimpiä syrjinnän muotoja oli vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute. Puolet oli kokenut myös ulkopuolelle jättämistä tai epäasiallista kommentointia.
Kolmannes syrjintää kokeneista kertoi, ettei heille oltu maksettu samanarvoisesta työstä samaa korvausta.
61 % syrjintää kokeneista kertoi sen vaikuttaneen kielteisesti urakehitykseen ja 41 % kertoi harkinneensa alan vaihtoa syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun vuoksi.
Vain neljännes oli raportoinut syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta eteenpäin jollekin taholle.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat eniten syrjintää

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan kuulumisesta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuten seksuaalivähemmistöön, etniseen tai kielivähemmistöön tai erilaisiin vammaisryhmiin.

Vähemmistöistä heikoimmassa asemassa näyttävät olevan etniseen vähemmistöön kuuluvat. Heistä jopa 61 prosenttia oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi. Myös kielivähemmistöön kuuluvista yli puolet kertoi kokeneensa syrjintää.

Kyselyn avoimissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vallan keskittymiseen musiikkialalla. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvia näkyy kyllä jonkin verran artisteina mutta ei alan päättävissä tehtävissä.

”Tietyt tehtävät musiikkialalla ovat jakautuneet vain tietyille demografian edustajille. Esimerkiksi päättävät tehtävät ovat usein valkoisten miesten tehtäviä ja markkinointi & PR tiimit ovat pääosin naisten. Tummaihoisia ei näy juuri ollenkaan alalla muuten kuin artistin roolissa.”

”Koska alalla on niin vähän esim. ruskeita naisia valta-asemissa, on vaikea ruskeana naisena päästä musa-alalla eteenpäin, kun oma musiikki tai eletty elämä ei ole samaistuttavaa päätösvallassa oleville, usein valkoisille vanhemmille miehille.”

Ikäsyrjintä yleistä musiikkialalla: ”koskaan et ole oikean ikäinen”

Eri sukupuolten kokemukset syrjinnästä eroavat merkittävästi toisistaan. Sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kohdannut 66 prosenttia naisista, kun vain 14 prosenttia miehistä oli kokenut vastaavaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi isoksi ongelmaksi jo viime vuonna tehdyssä alan tasa-arvoa käsittelevässä kyselyssä.

Ikään liittyvä syrjintä oli myös yllättävän yleistä musiikkialan tehtävissä. Sitä oli kokenut kaikkiaan 37 prosenttia musiikkialalla toimivista mutta lähes puolet alan naisista. Vaikka ikäsyrjinnän kokemuksia oli erityisesti nuoremmassa ikäpolvessa (46 %), sitä koettiin paljon kaikissa muissakin ikäryhmissä.

”Tulosten valossa näyttää siltä, että koskaan et ole oikean ikäinen. Kokeneemmat musiikin tekijät kokivat, että ikäsyrjintä estää heitä saamasta ansaitsemaansa arvostusta ja näkyvyyttä. Toisaalta nuoret kohtaavat paljon osaamisen kyseenalaistamista. Kuitenkin myös keski-ikäisistä kolmannes oli kokenut ikäsyrjintää”, huomauttaa Vappu Aura.

Musiikkialan työkulttuurissa parannettavaa – syrjintää koetaan eniten omien kollegoiden taholta

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua koetaan selvästi eniten kollegoiden taholta. Jopa 72 prosentilla syrjintää kokeneista kokemus oli kollegoiden aiheuttama. Selvästi yleisintä on vähättely ja pätevyyden tai osaamisen aliarviointi. Ulkopuolelle jättämistä ja epäasiallista kommentointia oli kokenut puolet syrjinnän kohteeksi joutuneista. Kolmanneksella oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta ja lähes kolmanneksella seksuaalisesta häirinnästä.

Vastaukset herättävät kysymyksen musiikkialalla vallitsevasta työskentelykulttuurista.

”Musiikkialalta näyttää puuttuvan aivan perustavanlaatuisia työelämän pelisääntöjä. Miten puhut ja kohtelet muita alalla työskenteleviä, miten arvostat kaikkien työpanosta. Vaikka kilpailu on kovaa, omaa itseään ei tulisi nostaa muiden kustannuksella”, muistuttaa Vappu Aura.

Vastaajat kertoivat syrjinnän vaikuttaneen monin tavoin negatiivisesti työskentelyyn musiikkialalla. 61 prosentille syrjintää kokeneista siitä oli aiheutunut negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja 41 prosenttia kertoi harkinneensa alan vaihtoa. Yli kolmasosa kertoi, että heille on aiheutunut erilaisia mielenterveyteen ja omaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten ahdistusta, uupumusta, masennusta ja työkyvyn alenemista.

Vain neljännes vastaajista oli raportoinut kokemastaan syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta jollekin. Tärkeimpiä syitä raportoimattomuuteen oli, ettei asiasta kertomisella uskottu olevan vaikutusta tilanteeseen. Vaikka kohtelusta olisikin kerrottu, useinkaan tästä ei ollut seurannut mitään. Moni myös sanoi, ettei tiennyt oikeaa tahoa, jolle voisi asiasta ilmoittaa tai joka voisi asiaan vaikuttaa.

Musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä

Vastaajilta kysyttiin myös ehdotuksia yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Vastaajien mielestä musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä. Erilaisia yksilöitä taustoista, etnisyydestä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta tulisi huomioida rekrytoinnissa, musiikkituotannossa ja -jakelussa sekä erilaisten tunnustusten jaossa.

Konkreettisina keinoina mainittiin esimerkiksi positiivinen erityiskohtelu ja kiintiöt sekä anonyymi rekrytointi, jota suositellaan myös viime vuonna julkaistussa musiikkialan rekrytointiohjeessa.

Paljon vaaditaan myös koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Syrjinnästä tulisi voida myös puhua avoimemmin ja nostaa esille tilanteita, joissa sitä esiintyy. Yhteisesti sovitut käytännöt ja selkeät menettelytavat puuttuvat vielä monelta taholta. Vaikka ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisesta julkaistiin alalla vuonna 2022, sen käytännöt eivät näytä vielä juurtuneen alalle.

Moni toi vastauksessaan esiin myös tarvetta laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoston Vappu Aura korostaa, että musiikkialalla olisi mahdollisuus toimia edelläkävijänä yhteiskunnassa ja näyttää mallia muille.

”Tämä kysely viimeistään todistaa sen, että musiikkiala on jo nyt hyvin monimuotoinen ja alalla toimii valtava määrä erilaisista taustoista tulevia henkilöitä. Tämän tulisi olla rikkaus, joka lisää musiikin kirjoa ja laajentaa sen ulottuvuuksia. Muutos ei kuitenkaan ole asia, jonka joku muu hoitaa – työhön tarvitaan kaikki.”

Tutkimuksen toteutti Teoston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku.

Jäsenetu: Open Creative Housen jäsenyysjaksoja – osallistu arvontaan!

Julkaistu 20.3.2024

Suomen Musiikintekijöiden jäsenillä on mahdollisuus saada Premium-tason Open Creative House -jäsenyys maksutta käyttöönsä. Jäsenyys sisältää mm. studioaikaa 32 tuntia/kk.

Premium-jäsenyyksiä arvotaan kahden kuukauden paketteina (arvo noin 1000 euroa).

Arvonnat

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Saat osallistua kaikkiin arvontoihin, mutta voit voittaa vain kerran. Arvonnat suoritetaan Randomizerilla.

Toukokuu-kesäkuu-arvonta: osallistu viimeistään 15.4.2024. Arvonta sulkeutunut.
Arvonta suoritetaan 16.4.2024.
Heinäkuu-elokuu-arvonta: osallistu viimeistään 15.5.2024 tästä linkistä.
Arvonta suoritetaan 16.5.2024.
Syyskuu-lokakuu-arvonta: osallistu viimeistään 17.6.2024 tästä linkistä.
Arvonta suoritetaan 18.6.2024.
Marraskuu-joulukuu-arvonta: osallistu viimeistään 16.9.2024 tästä linkistä.
Arvonta suoritetaan 17.9.2024.

Muistathan myös jäsenedun: 30% alennusta OCH:n palveluista! Huom: kirjaudu sisälle verkkosivuille, niin näet etukoodin.

Yhteyshenkilö OCH:ssa ja tietoa studioista:
Tommi Kalenius
p. 050 5180523
tommi.kalenius@opencreativehouse.com

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Julkaistu 14.3.2024

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 61 uutta laulua. Kilpailun esiraati on kuunnellut demot ja valinnut sävellyskilpailun finaaliin seuraavat uudet lastenlaulut:

Aavikkokettu. Mikko Olkinuora, Merja Salonen, Helsinki
Eläinlääkäri Piippolainen. Aleksi Autere, Helsinki
Höpölöpöauto. Juha Mäki, Kerava
Karhu ja siili. Jussi Rasinkangas, Kimmo Ojala, Toni Nygård, Kempele
Karvakamun elämää. Mariam Sandhu, Jukka Kinnunen, Laihia
Lauteilla saunan. Kyösti Salmijärvi, Markus Lampela, Oulu
Lätäkköön. Tuija Rantalainen, Raimo Hentunen, Helsinki
Nukkumaa. Katja Karisukki, Ypäjä
Onneks mörköjä ei ole olemassa. Maco Oey, Jaakko Löytty, Tampere
Pilvien kaupungit. Eveliina Brockman, Oulu
Tittitittidi. Satu Nesteoja, Salo
Vanha kitara. Mikko Koskela, Päivi Tuulikki Koskela, Oulu
Velhon siivouspäivä. Ville Karttunen, Järvenpää

Esiraadissa olivat mukana musiikkileikkikoulunopettaja ja musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, muusikko, ääniteknikko, musiikkituottaja Timo Haanpää, nuori musiikinharrastaja, kuorolaulaja Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Raati kuunteli kaikki demot anonyymisti eli tuomaristolla ei ollut kuunteluvaiheessa tietoa lauluntekijöistä. Nuorin lauluntekijä oli tällä kertaa 8-vuotias ja finaaliin edenneistä nuorin oli 12-vuotias. Tämän vuoden lastenlaulujen aiheita raatilaiset pitivät monipuolisina ja raikkaina. Kiitosta saivat myös tarttuvan rytmikkäät riimit ja sanojen sekä melodioiden keskinäinen yhteensopivuus. Tiukan valintaprosessin jälkeen oli esiraadin yhteinen mielipide, että näistä kilpailukappaleista olisi voinut valita finaaliin 50 laulua.

Finaalikonsertissa Salossa Kulttuuritalo Kivassa 8.6.2024 tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Finaaliin valituista lauluista tehdään myös äänitallenne numero 29 Salossa Soi -sarjaan.

Kuva lastenlaulukilpailusta vuodelta 2022: Vuoden Lastenlaulu 2022 oli Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan Haitarinoita ja kuvassa ovat laulun esittäneet Anniina, Emilia ja Annika Rautio.

Taideneuvosto varoittaa kehysriihen alla taiteen ja kulttuurin leikkausten vaikutuksista

Julkaistu 13.3.2024

Taideneuvoston kannanotto:

Pelkästään tänä vuonna taiteen kentälle kohdistuvat leikkaukset supistavat merkittävästi sekä kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytyksiä että kulttuuritarjontaa. Hallitusohjelman mukaiset entistä suuremmat säästöt tulevina vuosina nakertaisivat koko suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen pohjaa.

Kulttuuri ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa valitettavan kapeasti ja virheellisesti, ikään kuin ylimääräisenä harrastuksena. Väärinkäsitys on tuhoisa, sillä elämme joka päivä keskellä kulttuuriamme. Kulttuuri on kirjastoja, suomalaista elokuvaa, sarjoja ja kaikkien rakastamia bändejä. Se on orkesterikeikkoja, teattereita, tajuntaamme avartavia taideteoksia tai vaikkapa perinnetuolin verhoilua ja ympäristömme elävöittämistä. Suomalainen kulttuuri ei ole ollut ikinä yhtä rikasta, monipuolista ja ihmisläheistä kuin 2020-luvun alussa. Se ei missään nimessä ole hyväosaisten etuoikeus eikä eliitin puuhastelua.

Valtiontalouden tilanne on haastava, mutta se ei johdu ylisuureksi paisuneesta kulttuuribudjetista. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on 0,8 prosenttia, alle kansainvälisen keskiarvon. Kunnat käyttävät kulttuuriin alle kaksi prosenttia menoistaan.

On selvää, että valtiontalouden iso kuva ei ratkea tästä suunnasta säästämällä. Käy ikävä kyllä päinvastoin – Suomi menettää kasvun mahdollisuudet, joita se kipeästi tarvitsee. Lisäksi kansalaiset voivat huonommin ja yhteiskunnastamme tulee epävakaampi ja turvattomampi.

Näkökohta 1: Talous

Kulttuuriala on merkittävä ja työllistävä osa elinkeinoelämää sekä Suomessa että globaalisti. Leikkaukset kulttuuriin nakertavat alan ammattilaisten työllisyyttä ja vähentävät verotuloja.

Kansainvälisessä vertailussa luovien alojen BKT-osuus Suomessa on pieni, joten kasvupotentiaali on huomattava. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee – esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn.

Ylipäätään vireä kulttuurielämä ruokkii luovuutta, jonka varassa korkean jalostusarvon elinkeinotoiminta lepää. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja uudenlaisia yrityksiä. Kulttuuri pitää siis lopultakin ymmärtää elinkeinona, jonka menestyminen on hyväksi koko kansakunnalle.

Näkökohta 2: Hyvinvointi

Kulttuurilla on tutkitusti huomattavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Myös WHO on kehottanut valtioita tunnustamaan kulttuurihyvinvoinnin tärkeyden ja vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali-ja terveysalojen yhteistyörakenteita ja -mekanismeja. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on tarpeen hillitä, kulttuurista leikkaaminen on oman oksan sahaamista.

Jo vuodelle 2024 kohdistuvat leikkaukset Taiken toiminta-avustuksiin pudottivat avustuksen piiristä 17 aiemmin avustusta saanutta yhteisöä eri puolilta maata. Noin sata taiteilijaa jäi ilman kohdeapurahaa. Näin kulttuurin saavutettavuus heikkenee ja maakuntien elinvoima hiipuu.

Näkökohta 3: Turvallisuus

Epävakaaksi muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi tarvitsee elinvoimaista kulttuuria kipeämmin kuin koskaan. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Tästä kertoo sekin, että huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Sivistynyttä, lukutaitoista ja omasta kulttuuristaan myönteisellä tavalla ylpeää kansakuntaa on huomattavasti vaikeampi horjuttaa esimerkiksi informaatiovaikuttamisella tai muilla vihamielisillä aikeilla.

Suomen ei pidä säästää sielustaan ja sydämestään

Taide- ja kulttuurialan nykyisiä rahoitusmalleja ja rakenteita tulee toki tarkastella myös kriittisesti –se on sekä taiteen tekijöiden että kokijoiden etu. Myönteistä on, että parhaillaan käynnissä oleva kulttuuripoliittinen selonteko katsoo nimenomaan tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään parlamentaarista tukea laajan ryhmätyön pohjalta esitettäville kulttuuripoliittisille toimenpiteille.

Elinvoimainen kulttuuri ei tietenkään lepää pelkästään valtion ja kuntien rahoituksen varassa. Säätiöt tukevat taidetta yli 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Ehdottomasti eniten kulttuuria rahoittavat kuluttajat tehdessään hankintoja ja käyttäessään palveluja.

On kuitenkin selvää, että julkista rahoitusta tarvitaan. Näin on jokaisessa sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, eikä etenkään Suomen kaltaisen pienen kansakunnan pidä säästää sielustaan ja sydämestään. Jos kulttuurimme näivettyy ja sivistyksemme pohja rapautuu, tulevaisuus on sekä materiaalisesti että henkisesti köyhempi.

Taideneuvosto on Taiken asiantuntijaelin, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia taiteenedistäjiä, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Julkaistu 29.2.2024

Musiikkialalle saadaan lisää kaivattuja työkaluja kestävyysmurroksen käytännön toteuttamiseen, kun alan yhteinen hiilijalanjälkilaskuri julkaistaan Elma.live -alustalla. Kuka tahansa musiikkialan ammattilainen voi käyttää laskuria maksutta Elmaan rekisteröidyttyään. Toistaiseksi laskuri on saatavilla vain suomeksi.

Laskurilla tehtävä hiilijalanjälkilaskelma perustuu laskijan syöttämiin toiminnan kulutustietoihin ja laskurin päästökerroinpankkiin, josta löytyy julkaisuhetkellä päästökertoimet 95:lle alalla yleiselle päästölähteelle. Käyttäjä kirjaa laskuriin esimerkiksi käytetyn polttoaineen litramäärän, matkustetut kilometrit, syötyjen ruoka-annosten lukumäärät tai tavara- tai palveluhankintojen euromäärät, joiden perusteella laskuri antaa arvion hiilijalanjäljestä. Helppokäyttöinen työkalu joustaa musiikkialan monimuotoisten toimijoiden erilaisiin tarpeisiin.

“Helppokäyttöisyyden rinnalla laskurista pyrittiin tekemään myös mahdollisimman luotettava, riippumatta käyttäjän taitotasosta. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi GHG-protokollan scope-määrityksen pois jättämistä”, kertoo laskurin kehittämistiimiä vetänyt Sitowisen johtava asiantuntija Outi Ugas. “Musiikkialan ilmastotyössä on paljon tärkeämpää hahmottaa, millaiset päästöt vaikkapa klubitilan energiankulutuksesta tai liikkumisesta syntyy ja miten niitä voisi pienentää, kuin miettiä sitä, onko jokin ajoneuvo organisaation oma tai liisattu, firman vuokraama auto, tai ehkä kaverilta lainassa, mihin scope-jaottelusta lähtevä laskenta ajattelun helposti ohjaa”, Ugas toteaa.

“GHG-protokollan olennaiset periaatteet laskelman laatua, päästökertoimien valintaa, kulutustietojen lähteitä ja laskelman rakennetta koskien ovat olleet pohjana myös tämän laskurin kehittämisessä. Elman laskurissa päästöt on jäsennetty siten, että ne antavat mahdollisimman selkeän kuvan toiminnasta elävän musiikin alalle räätälöidysti”, Ugas kertoo. Päästöt on laskurissa jaettu neljään kategoriaan: energia ja tilat, jäte, logistiikka sekä hankinnat.

Vuonna 2023 valmistuneen alan ilmastoselvityksen mukaan valtaosa elävän musiikin alan päästöistä syntyy liikkumisesta. Alan toiseksi suurin päästölähde ovat hankinnat.

“Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset, kohdentamaan päästövähennyksiään tehokkaasti ja asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita”, kertoo musiikkialan yhteistä laskurihanketta koordinoinut tuottaja Petra Piiroinen. “Tämä on tärkeä askel – oman toimintansa vaikutusten ymmärtäminen on tarpeellinen osa vastuullista toimintaa alalla kuin alalla,” Piiroinen jatkaa.

Hankkeen taustalla on yhteensä 14 alan keskeistä kattojärjestöä. Laaja sitoutuminen projektiin kertoo alan tarpeesta ja halusta ilmastotoimiin. “Luovilla aloilla on supervoimia kirittää sitä kulttuurinmuutosta, jonka tarvitsemme yhteiskunnan kiireellisen kestävyysmurroksen toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että meillä on musiikkialalla käytössämme kaikki tarvittavat työkalut myös oman toimintamme vihreään siirtymään”, Piiroinen kommentoi.

Hanketta on hallinnoinut Muusikkojen liitto ja mukana yhteistyössä ovat olleet alan kattojärjestöistä Finland Festivals, Globe Art Point, Konserttikeskus, LiveFIN, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto. Hanketta ovat rahoittaneet myös Musiikin edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Laskurin on laatinut Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:tä).

Hankkeen käynnistäjänä on ollut KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkosto, jonka perustajajäseniä ovat Finland Festivals, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Jazzliitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Elävän musiikin CO2-laskuri: https://www.elma.live/fi/calculator

Ilmastoselvitys ja ilmastotiekartta (2023): https://viileamusiikki.fi
Elma.live: https://www.elma.live
Elma.liveä hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja sen taustalla on KEMUT-verkoston yhteistyö. Alustan rakentamiseen on saatu rahoitusta Euroopan Unionilta, Musiikin edistämissäätiöltä, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä sekä KEMUT-verkoston perustajajäseniltä. Elman yhteistyökumppaneita ovat Tiketti Oy ja Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:ta).
KEMUT-verkosto: https://www.kestavamusiikki.net

Seitsemän sävelteosta ehdolla vuoden 2024 Teosto-palkinnon saajaksi

Julkaistu 27.2.2024

Teosto-palkinnon palkintosumma 40 000 euroa voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2023 aikana.

Teosto-palkintoehdokkaat 2024 ovat

Niko Katavaisen ja työryhmän teokset MELOn levyllä m<3lo
Outi Tarkiaisen sävellys Polar Pearls, konsertto kamariorkesterille
Minna Leinosen sävellys …and we are rotating with it
Jenni Kinnusen sävellykset ja Jenni Kinnusen ja työryhmän sovitukset Tinyhawk & Bizzarron levyllä Nekorok
Orvokki Oittilan teokset Orvokin levyllä Kasvotusten
Verneri Pohjolan sävellykset levyllä Monkey Mind
Vilma Jään ja Mikko Renforsin sävellykset, Vilma Jään sanoitukset sekä Vilma Jään, Mikko Renforsin, Hanna Ryynäsen ja työryhmän sovitukset Vilma Jään levyllä Kosto

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Katri Norrlin (pj), toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä, DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar, bloggari Pasi Virtanen alias Jazzpossu sekä toimittajat Sonja Saarikoski, Auli Särkiö-Pitkänen ja Oskari Onninen.

”Ehdokasteoksissa on tällä kertaa omaehtoista popmusiikkia, oivaltavaa instrumentaalimusiikkia, suuria melodioita sekä väkeviä teemoja. Ehdokaslistasta välittyy, miten monipuolisesti Suomessa julkaistiin viime vuonna erityisen kiinnostavaa ja omaleimaista musiikkia”, esiraadin puheenjohtaja Katri Norrlin pohtii.

Teosto-palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2023 Teosto-palkintovoittajat Tapio Lappalainen, Helmi Kajaste alias Draama-Helmi ja Mikko Sarvanne sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Spotify Suomen editor Ida Karimaa ja MuT, pop-jazzlaulun lehtori ja musiikintekijä Aija Puurtinen.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolassa pidettävässä kutsuvierastilaisuudessa huhtikuun puolen välin jälkeen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Teosto-palkinto juhlii musiikkilajien moninaisuutta

Teosto haluaa kantaa Teosto-palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin menestyksestä ja monimuotoisuudesta myös tulevaisuudessa. Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai teoksen kaupallisesta menestyksestä riippumatta.

Teosto haluaa myös palkinnon avulla korostaa, että musiikintekijöiden ja säveltäjien tekemä työ ja alkutuotanto on erityisen tärkeää koko musiikkialan ekosysteemissä.

Teosto-palkinnon ehdokasteosten perustelut

NIKO KATAVAISEN JA TYÖRYHMÄN TEOKSET MELON LEVYLLÄ M<3LO

M<3lo kuulostaa siinä määrin oman aikansa omapäiseltä popmusiikilta, että Suomessa vastaavaan pystyy vain harva. Albumilla 2010-luvun taitteen kolkko ja dramaattinen elektroestetiikka yhdistyy saumattomasti tylyihin uusiin rap-tuotantoihin. Pintansa alla M<3lo on silti popin ytimessä, sisältäen helposti omaksuttavaa henkilökohtaista tunneilmaisua. Levyn ääripäistä syntyy kolmio: tekstit ovat repivän tunteikkaita, äänimaisema digitaalisesti etäännytetty ja melodiat vastustamattoman sokerisia. Ristiriitojen välille MELO on virittänyt taidokkaan jännitteen.

OUTI TARKIAISEN SÄVELLYS POLAR PEARLS, KONSERTTO KAMARIORKESTERILLE

(kantaesitys: Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds 1.6.2023, Sallan kirkko)
Outi Tarkiaisen Polar Pearls on kahdeksasta miniatyyrimaisesta osasta koostuva konsertto kamariorkesterille. Se ammentaa ihmisen ja luonnon erottamattomasta suhteesta pohjoisessa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vielä nopeammin kuin muualla. Polar Pearls on myös aikamatka ja barokkiviitteistä nykypäivään sulavasti liikkuva teos, joka tarkastelee synkkää aihettaan melankolisen kauneuden kautta. Kamariorkesterin instrumenttien kekseliäs käyttö ja loistava orkestraatio muodostavat saman aikaan surumielisen ja toiveikkaan kokonaisuuden.

MINNA LEINOSEN SÄVELLYS …AND WE ARE ROTATING WITH IT

(kantaesitys: Kamus-kvartetti, Meidän Festivaali 29.7.2023, Kallio-Kuninkalan Leonora-sali)
Teoksessaan …and we are rotating with it Minna Leinonen onnistuu sekä jatkamaan jousikvarteton pitkää perinnettä että tuomaan siihen jotakin selkeästi uutta ja omaleimaista. Maapallon pyörimisnopeuden kiihtyminen antaa lähtökohdan, josta sävellys laajenee monitulkintaiseksi pyörryttävän muutoksen kuvaukseksi hyödyntäen laajennettuja soittotapoja orgaanisella tavalla.

JENNI KINNUSEN SÄVELLYKSET JA JENNI KINNUSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET TINYHAWK & BIZZARRON LEVYLLÄ NEKOROK

Tinyhawk & Bizarron instrumentaalilevy Nekorok yhdistelee sujuvasti valtavaa määrää erilaisia musiikkityylejä aavikkorockista konemusiikin kautta AOR:ään. Jenni Kinnusen kitara soi tyylitajuisesti ja oivaltavasti, ja hänen sävellyksensä puhaltavat raikkaan tuulahduksen suomalaiseen sähkökitaraperinteeseen.

ORVOKKI OITTILAN TEOKSET ORVOKIN LEVYLLÄ KASVOTUSTEN

Orvokin Kasvotusten on luova, kokeileva ja ajatuksella tehty ja sommiteltu debyyttialbumi täynnä vangitsevaa ja arvaamatonta popmusiikkia, jossa kiehtova ja leikkisä elektroninen musiikki taipuu tanssittavaksi, elokuvamaiseksi ja koskettavaksi. Orvokki on luonut yhdeksän kappaleen kokonaisuudella jotain oikeasti rohkeaa ja täysin uudenlaista tietäen, mitä tekee.

VERNERI POHJOLAN SÄVELLYKSET LEVYLLÄ MONKEY MIND

Verneri Pohjolan Monkey Mind etenee hektisestä mielen rauhattomuuden kuvauksesta kohti seesteistä mielenrauhaa. Pohjolan suuret melodiat kohtaavat sävellyksissä improvisointiin innostavat avoimet äänimaailmat. Haureudesta ja haavoittuvuudesta kohoaa sisäinen voima ja toivo. Kokonaisuutena Monkey Mind tuntuu Pohjolan tähänastisen uran erilaisten puolien onnistuneelta synteesiltä, jossa kuuluu vahvasti säveltäjän oma ääni ja persoonallisuus.

VILMA JÄÄN JA MIKKO RENFORSIN SÄVELLYKSET, VILMA JÄÄN SANOITUKSET SEKÄ VILMA JÄÄN, MIKKO RENFORSIN, HANNA RYYNÄSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET VILMA JÄÄN LEVYLLÄ KOSTO

Vilma Jään esikoisalbumi Kosto yhdistelee kansanmusiikkia modernin popin keinoihin harvinaisen toimivalla tavalla niin sävellyksissä kuin sovituksissakin. Traumaa ja selviytymistä käsittelevän teemalevyn sanoitukset kertovat vaikeista aiheista kuten manipuloinnista ja naisten kokemasta hyväksikäytöstä. Musiikin eri elementtien sekoitus on omaperäinen ja uudenlainen.

Music Kickup konkurssiin – toimintaohjeita

Julkaistu 27.2.2024

Mikäli et ole saanut musiikkiasi pois palvelusta, toimi näin:

Valitse uusi digijakelija ja vie sinne master, kansikuva ja metadata.
Tee julkaisu uuden digijakelijan kautta.
Tulet näkemään Spotifyssä julkaisusi päällekkäin: alkuperäinen julkaisu Music Kickupin kautta ja uusi julkaisu valitsemasi uuden digijakelijan kautta. Tarkista, että uusi julkaisu näkyy Spotifyssä alla olevalla tavalla:

Ota tämän jälkeen yhteyttä Spofityn supportiin ja kerro tilanne:

- ”Haluan vaihtaa pois Music Kickupilta, minulla on uusi jakelija X, ISRC:t on samat, kertyneet lataukset tulee säilyä. Tämä tilanne koskee ISRC:itä: x, y, z jne”.
Olemme varmistaneet Spotifyltä, että lataukset tulee säilyä vaihtamisen yhteydessä.
- Spotify korostaa, että vaihdon tulee olla tarkka: “As long as the artists are uploading the same content and metadata (preferably the same ISRC) through another aggregator of their choice Spotify will link to the old content and replace it so artist profiles, track counts etc. won’t be affected.”
- Spotifyn pitäisi tämän jälkeen poistaa Music Kickupin kautta tehty julkaisu, ja näkyvillä pitäisi olla vain julkaisu uuden jakelijan kautta.
- Mikäli näin ei käy, ota yhteyttä neuvontaamme

Mikäli sinulla on tilittämättömiä rahoja Music Kickupissa, toimi näin:

Music Kickupin konkurssissa mahdolliset saatavat tulee erikseen ”kirjallisesti valvoa” myöhemmin määrättynä valvontapäivänä, jotta niille voisi saada jako-osuutta pesän varoista. Tästä johtuen:

Pyri yksilöimään sinulle olevat tilittämättömät saatavat tilitysraporteista. Mikäli sinulla ei ole niitä, tee saatavista kokonaisarvio. Huom: katso alta, onko mielekästä lähteä velkomaan, mikäli arvioit saataviesi määrän pienehköksi (joitain satoja euroja).
Kerää selkeä listaus niistä teoksista (teoksien nimet ja ISRC-koodit) joista sinulla mahdollisesti on saatavia konkurssipesältä.
Lähetä tiedot (saatavien kokonaisarvio, listaus teoksista ja muut mahdolliset tositteet) konkurssipesän pesänselvittäjälle: asianajaja Aarni Oksanen, aarni.oksanen@aolaki.fi

Huomioitavaa saatavien määrästä ja todennäköisyydestä saada tilittämättömiä rahoja konkurssin jako-osuuksista:

Yleisesti voi todeta, että pienvelkojien (saatavia alle 3000 euroa) asema on konkurssitapauksissa haasteellinen. Tässä tapauksessa velkojien saatavissa puhutaan tyypillisesti korkeintaan joistakin sadoista euroista per velkoja.
Kun otetaan huomioon tähän mennessä Music Kickupin konkurssissa jaettavin varojen määrä, jäänee jako-osuus per velkoja vähäiseksi. On siis melko todennäköistä, että muutaman sadan euron pienvelkojille ei kerry lainkaan jako-osuutta, koska alle 50 euron jako-osuuksia ei makseta konkurssin päätteeksi.
Saattaa siis olla, että ainoa tapa menetellä on joko luopua kokonaan valvomasta saataviaan tai sitten tehdä jonkinlainen enimmäismääräinen arvio perustellen asiaa niin seikkaperäisesti kuin mahdollista käytettävissä olevilla tiedoilla (kts. yltä ohjeet).
Mikäli siis arvioit saatavasi jäävän pienehköksi (joitain satoja euroja), kannattaa harkita saatavien valvomisen luopumisesta.
Ylisuurta valvontaa ei saa missään tapauksessa tehdä vain sillä perusteella, että tiedot omista saatavista olisivat puutteelliset.
Konkurssipesän hallinto ei voi auttaa yksittäisiä velkojia selvittämään näiden saatavien määriä ja perusteita.

Tule mukaan viettämään Musiikintekijöiden päivää!

Julkaistu 27.2.2024

Lämpimästi tervetuloa viettämään jälleen kokopäiväistä Musiikintekijöiden päivää 23.4.2024!

Etkot klo 10–16.40 – Paljon upeita seminaareja ja uutuutena pikamentoroinnit. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan etkoille!
Jatkot klo 17–21.30 – Yhdistyksen kevätkokous. Jatkoilla ruokaa ja yhdessäoloa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jatkoille!

Etkoille ja kevätkokoukseen on erilliset ilmoittautumiset. Ilmoittauduthan myös aamiaiselle erikseen tästä linkistä. Tapahtuma on maksuton ja vain Musiikintekijöiden jäsenille. Varsinainen kutsu lähetetään erikseen myöhemmin.

Ilmoittaudu viimeistään 8.4.2024.

Teosto selvittää kyselyn avulla yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla

Julkaistu 23.2.2024

VASTAA KYSELYYN TÄSTÄ LINKISTÄ (FI/EN)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia, jotka perustuvat kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn sekä sopimuksiin. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kyselyssä selvitetään, kuinka hyvin syrjimättömyys toteutuu musiikkialalla. Kyselyyn toivotaan vastauksia musiikin parissa työskenteleviltä säveltäjiltä, sanoittajilta, muusikoilta, tuottajilta mutta myös esimerkiksi levy-yhtiöiden, kustantajien ja muiden alan toimijoiden työntekijöiltä sekä alan opiskelijoilta. Monimuotoisuus nähdään tärkeänä teemana suomalaisen musiikkialan uusiutumisen ja kehittymisen kannalta.

”Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ilman pelkoa, että voisi joutua syrjityksi. Myös musiikkialan tulevaisuuden menestys on kiinni siitä, kuinka onnistumme hyödyntämään kaikki saatavilla olevat kyvyt syrjinnän tai ennakkoluulojen sitä estämättä”, sanoo Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Kyselyllä pyritään myös saamaan kattava kuva siitä, kuinka paljon erilaisia vähemmistöjä musiikkialalla toimii. Tietoa haetaan niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kuin esimerkiksi etnisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä vammaisten asemasta musiikin tekijöinä. Lisäksi tietoa kerätään muun muassa ikäsyrjinnästä.

”Musiikkiala on edelläkävijä monella sosiaalisen vastuun alueella, ja viime vuosina on julkaistu muun muassa ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi. Saamme toivottavasti myös selville eri vähemmistöryhmien eroja – mitkä ryhmät ovat yhä erityisen haavoittuvassa asemassa Suomen musiikkialalla.”

Viime vuonna Teoston toteutti yhdessä yhdentoista musiikkialan toimijan kanssa myös sukupuolten tasa-arvoa musiikkialalla kartoittavan kyselyn. Tulosten avulla saatiin käynnistettyä laajaa keskustelua ja toimenpiteitä musiikkialan sukupuolijakauman korjaamiseksi.

Tulokset julkaistaan kevään aikana Teoston verkkosivuilla. Myös tästä kyselystä pyritään löytämään keinoja, joilla alalla mahdollisesti piileviin ongelmiin voidaan jatkossa entistä voimakkaammin vaikuttaa.

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Luovien alojen ammattilaisten rauhanomainen Kivi voittaa sakset -kampanja: luovilla sisällöillä on merkittävä vaikutus sekä kansantalouteen että kansalliseen identiteettiin ja hyvinvointiin

Osallistumisohje

Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää – erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä yleistä

Jäsenetu: Open Creative Housen jäsenyysjaksoja – osallistu arvontaan!

Arvonnat

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Taideneuvosto varoittaa kehysriihen alla taiteen ja kulttuurin leikkausten vaikutuksista

Taideneuvoston kannanotto:

Näkökohta 1: Talous

Näkökohta 2: Hyvinvointi

Näkökohta 3: Turvallisuus

Suomen ei pidä säästää sielustaan ja sydämestään

Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Seitsemän sävelteosta ehdolla vuoden 2024 Teosto-palkinnon saajaksi

Teosto-palkintoehdokkaat 2024 ovat

Teosto-palkinto juhlii musiikkilajien moninaisuutta

Teosto-palkinnon ehdokasteosten perustelut

NIKO KATAVAISEN JA TYÖRYHMÄN TEOKSET MELON LEVYLLÄ M<3LO

OUTI TARKIAISEN SÄVELLYS POLAR PEARLS, KONSERTTO KAMARIORKESTERILLE

MINNA LEINOSEN SÄVELLYS …AND WE ARE ROTATING WITH IT

JENNI KINNUSEN SÄVELLYKSET JA JENNI KINNUSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET TINYHAWK & BIZZARRON LEVYLLÄ NEKOROK

ORVOKKI OITTILAN TEOKSET ORVOKIN LEVYLLÄ KASVOTUSTEN

VERNERI POHJOLAN SÄVELLYKSET LEVYLLÄ MONKEY MIND

VILMA JÄÄN JA MIKKO RENFORSIN SÄVELLYKSET, VILMA JÄÄN SANOITUKSET SEKÄ VILMA JÄÄN, MIKKO RENFORSIN, HANNA RYYNÄSEN JA TYÖRYHMÄN SOVITUKSET VILMA JÄÄN LEVYLLÄ KOSTO

Music Kickup konkurssiin – toimintaohjeita

Mikäli et ole saanut musiikkiasi pois palvelusta, toimi näin:

Mikäli sinulla on tilittämättömiä rahoja Music Kickupissa, toimi näin:

Tule mukaan viettämään Musiikintekijöiden päivää!

Lämpimästi tervetuloa viettämään jälleen kokopäiväistä Musiikintekijöiden päivää 23.4.2024!

Ilmoittaudu viimeistään 8.4.2024.

Teosto selvittää kyselyn avulla yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla