Bämien kehubattle

Bämien kehubattle

Helena Routa

Satu:Millaisista tytöistä sä tykkäät on eka biisi, jonka kuulin Helenalta. Vaikutuin. Helenalla on hyvä artistihahmo ja kirjoittajapersoona. Selkeä oma juttu.”

Tiia: ”Hän kirjoitti jo pienenä paperille, että on Laulaja Päätähti. Intohimo ja jatkuva tekemisen draivi on vieneet häntä sitä kohti. Mieletön lauluääni, taitava biisintekijä.”

Nelli: ”Helena julkaisi Capitol Recordsin kautta hienon debyyttialbumin Todellinen tragedia. Olen vaikuttunut hänen lyriikoistaan. Hän on mieletön ideakone. Me ollaan kirjoitettu yhdessä jo kolme Top 50  -hittiä.”

Lisäksi: Helena Routaharju on valmistunut Pop & Jazz Konservatorion musiikkituotannon linjalta. Kustannussopimus on Elements Musicilla. Hän julkaisee soolomusiikkiaan Bämä labelin kautta.

Helena: ”Nellin oma ääni tulee esiin sekä sanoittamisessa, säveltämisessä että tuottamisessa. Hänen omaleimaisuutensa on harvinaisen vahvaa. Hän on yhtä aikaa käytännöllinen ja intuitiivinen. Ja sehän on ihan killer combo, joka vie – ja on jo vienytkin – hänet tekemään huippujuttuja useille artisteille.”

Nelli Milan

Helena: ”Nellin oma ääni tulee esiin sekä sanoittamisessa, säveltämisessä että tuottamisessa. Hänen omaleimaisuutensa on harvinaisen vahvaa. Hän on yhtä aikaa käytännöllinen ja intuitiivinen. Ja sehän on ihan killer combo, joka vie – ja on jo vienytkin – hänet tekemään huippujuttuja useille artisteille.”

Tiia: ”Kun löysin Nellin biisin PMS niin aattelin, että nyt on hyvä meno – joku on uskaltanut kirjoittaa tästä. Nelli on tuonut sessiomaailmaan pehmeitä arvoja ja opettanut, että tunteista saa puhua. Hän on meidän bändin järki.”

Satu: ”Nelli tekee soolomusiikkiaan independentinä, ja siinä kuuluu hänen intohimonsa elektronisen musiikin tuottamiseen. Kun hän tekee tuotantoja muille, niin kaikki genret lähtee.”

Lisäksi: Nelli Milanilla on kustannussopimus Elements Musicilla. Hän on valmistunut muusikoksi Pop & Jazz Konservatoriosta ja käynyt mm. Future Top 20 Hitmakers  -kurssin.

satu

Nelli: ”Ihailen Satua lyyrikkona todella paljon. On ihanaa kun voi fiilistellä plugareita kerrankin naistuottajan kanssa. Bämien Voimaantunu on meidän eka yhteistuotantanto.”

Helena: ”Muusikkous ja musikaalisuus on vahvasti läsnä Sadun tekemisessä. Hän on cool räppiniekka, jolla on selkeä omanlainen juttu kirjoittajana, tuottajana ja artistina, ja aivot sellaisissa asetuksissa, että sieltä tulee hullun hyviä läppiä nopeasti.”

Tiia: ”Löysin Sadun musaa teininä netistä ja olin ihan et kuka on tää räppäri, joka tuottaakin juttunsa ite. Satu on äärettömän taitava, mutta ei tiedä sitä itse. Loistava tuottaja ja myös laulaa tosi hyvin. Monilahjakkuus.”

Lisäksi: Satu Saira opiskeli ensin Sibelius Akatemiassa alttoviulistina, mutta valmistui Metropolian musiikintekijä-tuottajalinjalta. Kustannussopimus on Elements Musicilla. Hän julkaisi ensimmäiset 3 singleänsä Universal Musicille.

Tiia Karoliina

Satu: ”Tiia on Suomen top 5 -räppäreitä. Vielä ehkä tietäjät tietää -osastossa, mutta ihan kohta kaikki tietää. Hän on tehnyt levyn Sonyn kautta, Hunajaa  -EP:n Rapu Recordsin kautta ja fiittejä moneen paikkaan. Meillä on yhteinen bändi Huulet, ja viimeksi tänä vuonna laitettiin biisi ulos.”

Helena: ”Tiia on äärimmäisen lahjakas ja määrätietoinen ja opiskellut pienestä asti räplyriikkaa. Hän on aina ollut valmis näkemään vaivaa sen eteen, että asiat menee sillä tavoin kuin hän haluaa.”

Nelli: ”Tiiasta kuulee, että hän on treenannut räppitekniikkaa todella paljon. Aivan mielettömän hyvä kirjoittaja ja keikalla ihan älytön shownainen.”

Lisäksi: Tiia Meriläinen oli vuonna 2021 Palefacen mentoroitavana Musiikintekijöiden mentorointistipendillä. Hän julkaisee soolomusiikkiaan Bämä labelin kautta.

Bämä-ilmiön synty

Naisnelikko ryhmittyi vuosi sitten yhteisen asian taakse: suomiräpin naisia alisteisesti kuvaaviin sanoituksiin on reagoitava. Elements Musicin tallikirjoittajat Nelli ja Helena olivat jo tehneet kantaaottavaa biisiä sessiossa, mutta siinä mukana ollut artisti vetäytyi projektista. Kustantamon A&R Semira Ketroussin ehdotuksesta tekijät alkoivat koota mimmipossea biisin esittäjäksi.

Se ei ollut läpihuutojuttu. Artisti toisensa jälkeen vetäytyi pois – osa levy-yhtiönsä pyynnöstä.

Nelli: ”Se oli aikamoinen järkytys meille. Voidaan kyllä julkaista misogyynisiä biisejä, joissa sanotaan ihan kamalia asioita. Mutta sitten kun mimmit haluaa laittaa niihin asiallisen ja vielä ihan nätisti muotoillun vastauksen, niin miten ihmeessä siihen voidaan sanoa, että ei saa?”

Tiia: ”Mun silloisen levy-yhtiön Liiga Musicin mielipide oli, ettei feministinen biisi sovi brändiin. Olin surullinen ja raivostunut. He kyllä tiesivät sainanneensa feministilesbon. Harmittaa, että tottelin ja jäin biisiltä pois.”

Helena: ”Aika monen levy-yhtiön edustajan mielestä tällaisen biisin tekeminen oli huolestuttavaa ja kauhea riski. Mutta asia oli liian tärkeä siihen, että olisi alettu pelkuroimaan siltojen palamista.”

Positiivisia ongelmia

Helenan, Nellin ja Sadun kanssa Kaiken takana on bämä  -biisillä (Elements Music) ovat mukana Adikia,  Mon-Sala, Aina, Malka, Eme, Sorry Babe, Ida Alex ja Emilia Ex. Julkaisu oli keväällä 2023.

Sana ”bämä” otetaan omaksi eli ”ownataan”, ja sen negatiivinen merkitys (bitch + ämmä = bämä) käännetään päinvastaiseksi.

Nelli: ”Odotin biisistä lähinnä vihapostia. Sitä ei tullut. Tuli positiivisia ongelmia eli keikkapyyntöjä, mediahuomiota, palkintoehdokkuuksia ja kutsuja gaaloihin. Oltiin pinteessä, koska mihinkään ei ollut valmistauduttu.”

Satu: ”Menestys tuntuu epätodelliselta.”

Helena: ”Ja samalla siltä, että näinhän tämän pitikin mennä. Aika on kypsä tällaiselle liikehdinnälle.”

Kaiken takana on bämän tuotot ohjataan Särö-organisaatiolle. Se tarjoaa trans- ja cis-sukupuolisille tytöille ja naisille sekä muille trans- ja muunsukupuolisille ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään musiikin keinoin.

Miesten alalla 24/7

Nelli: ”Musabisnes on raaka, miesten tekemä maailma. Toivoisin, että ala ja sen ilmapiiri pehmentyisivät, jotta ala houkuttelisi naisia. Kyseenalaistan sen, että töissä ja tavoitettavissa ollaan 24/7, koska ei uskalleta laittaa rajoja. Uupumuksesta pitäisi pystyä puhumaan. Tuetaan toisiamme ennemmin kuin kilpaillaan. Ja jaetaan vinkkejä eikä pantata tietoja ja osaamista.”

Helena: ”Ala on vaikea. Sen voi uusille tekijöille kertoa myös lempeästi ja kannustavasti, eikä väkivaltaisesti. Kun palavereissa soitetaan omaa musaa sydän auki, niin palaute on pelkkää tylytystä: ei riitä, tee vaan lisää. Mistä tulee se tarve ikään kuin koulia nuoria tekijöitä, etenkin naisia?”

Satu: ”Tosi moni naistekijä on aloittanut yksin, kuten minäkin. Ei uskota omiin kykyihin. Miehetkin on menestyneet niin, että on tehty musaa omien kavereiden kanssa. Soisin naisille tätä samaa.”

Terveisiä Westendiin

BÄMÄn lokakuussa 2023 julkaistun Voimaantunu-biisin (Universal) aloittaa Sointu Borg tuttuun tapaansa: No niin nuoriso. Tiia olisi alun perin halunnut pyytää suositun media- ja somepersoonan soolobiisilleen. Levy-yhtiössä sitä(kin) pidettiin huonona ideana.

Tiia: ”Bämät innostui ideastani heti ja Sointu vastasi pyyntöön: TULEN. Ja biisihän meni hyvin. Nyt on sellainen olo, että olisiko kannattanut uskoa…”

Helena: ”Tuntuu että monet auktoriteettihahmot vähättelee nuorempien tyyppien tietämystä ja intuitiota siitä mikä voisi resonoida yleisössä. Monet päättävässä asemassa olevat ei ole enää tän päivän kielessä ja ilmiöissä kiinni, siksi esim. julkaistavan musiikin väylä on itseään toistava ja kuulijoita aliarvioiva. Olisi tärkeää kuunnella oman kuplan ulkopuolelta nuoremmilta tekijöiltä, mitä tällä hetkellä kuplii pinnan alla, ja mitkä aiheet ja millainen kieli puhuttelee just nyt.”

Nelli: ”Puolet suomalaisista on naisia. Hekin kyllä kuuntelee räppiä, jos tehdään sellaista, mihin he voivat samaistua. Voimaantunu oli julkaisupäivänä Suomen Spotify Top 50 -listan sijalla 24.”

Tiia: ”Niin että terveisiä vaan herroille sinne Westendiin.”

Satu: ”Tosta saa väliotsikon.”

Tulossa

Tiia: ”Keväällä 2024 julkaistaan BÄMÄn EP ja sitten lähdetään keikoille. Kalenteri täyttyy jo.”

Motto

Bämä on sun mummi!

Kaijan kausi 2012–2024

Kaija Kärkinen, artisti ja tekstintekijä, osui nettipiratismia kritisoivassa kirjoituksessaan (HS 22.4.2009) huomaamattaan Musiikintekijöiden tematiikan ytimeen:

”Kaikki musiikintekijät eivät ole artisteja, ja heidän leipänsä on kokonaan tekijänoikeuksista leivottu.”

Kaija oli kimpaantunut väitteestä, että nettipiratismi on tullut jäädäkseen, eikä musiikin luvaton ja ilmainen lataaminen aiheuta haittaa kenellekään. Koska ”artisti saa elantonsa keikoista”.

Jäsenen kirjoitus noteerattiin riemulla Musiikintekijöiden (tuolloin vielä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) toimistolla, ja Kaijaan otettiin yhteyttä.

”Minut kutsuttiin pian ensimmäiseen pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen piraattien kanssa Elvis ry:n toimistolle, siitä se lähti. Sen jälkeen alkoi houkuttelu minulle tuntemattomaan hallitustyöskentelyyn”, hän kertoo.

Kaija valittiin Musiikintekijöiden hallituksen jäseneksi vuonna 2011 ja puheenjohtajaksi vuotta myöhemmin.

Hallituksen puheenjohtajana hän on käynyt lukemattoman määrän keskusteluja kansanedustajien, ministereiden, ministeriöiden viranhaltijoiden ja europarlamentaarikoiden kanssa sekä laatinut lausuntoja ja kannanottoja. Ja tietenkin kirjoittanut Hesariin.

Tämän lehden lukijat ovat saaneet lukea hänen terävästä kynästään kirvonneita kolumneja. Viimeinen puheenjohtajan Kaijastus julkaistaan seuraavassa lehdessä.

”Jätän puheenjohtajan tehtävän, koska tunnen suurta tarvetta keskittyä pitkästä aikaa luovaan työhön sanoittajana. Ja kyllä mielelläni kirjoitan vielä poliittisemminkin, jos tarve vaatii. En malta olla olematta jotain mieltä.”

Musiikintekijöiden uusi puheenjohtaja valitaan kevätkokouksessa huhtikuussa 2024.

”Musiikintekijät on tänä päivänä hyvin aktiivinen ja näkyvä toimija vaikuttamistyössä.”

”Edunvalvonta ja musiikintekijöiden näkemysten lobbaaminen päättäjille”, vastaa puheenjohtaja kysymykseen tärkeimmästä tehtävästään.

”Musiikintekijät on tänä päivänä hyvin aktiivinen ja näkyvä toimija vaikuttamistyössä. Aina, kun päättäjien pöydällä on jotakin meidän alaa koskevaa asiaa, on varmaa, että Musiikintekijät haluaa osallistua keskusteluun. Jos meitä ei niihin kutsuta, uskallamme itse kutsua itsemme. Myös hallituksen jäsenet ja varapuheenjohtaja sekä toimiston väki huhkivat edunvalvonnan parissa. Puheenjohtaja ei ole yksin, ja mahtava yhteishenki toimiston kanssa on toiminut kaikki nämä vuodet”, Kaija sanoo.

Vaikuttamistyötä tehdään paitsi Musiikintekijöiden nimissä, myös yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa. Niistä läheisimpiä ovat Teosto ja sen muut jäsenjärjestöt eli Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat. Tällä luovan alkutuotannon yhteistyöllä esimerkiksi laadittiin viime keväänä yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan.

”Hallitusohjelmaan päätyikin aika paljon meidän esittämää asiaa. Jopa ihan samoin sanoin kirjattuna. Työ jatkuu. On todella hienoa, että tällaista yhteistyötä on niissä asioissa, jotka ovat kaikille järjestöille yhteisiä.”

”Musiikilla on tekijänsä. Sitä ei voi edelleenkään liikaa korostaa.”

Aika Musiikintekijöiden puheenjohtajana on ollut hyvää ja kulunut nopeasti. Mutta asiat, joiden puolesta vaikuttamistyötä tehdään, etenevät hitaasti.

”Se on ollut ajoittain turhauttavaa”, Kaija myöntää.

Hänen puheenjohtajakaudellaan Suomen hallitus on vaihtunut kolme kertaa. Keskusteluissa päättäjien kanssa on saanut vääntää rautalankaa melkoisen paljon.

Aina ei ymmärretä perusasioitakaan. Sitä, että artisti tai muusikko ei ole yhtä kuin musiikintekijä. Tai sitä, että musiikintekijä saa toimeentulonsa Teosto-korvauksista. Ja että ne ovat käyttökorvausta, eivät palkkaa.

”Siksipä tuntui hyvältä, kun marraskuussa tapaamani kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen kiitteli, että oli vuosia sitten eräästä minun puheenvuorostani ymmärtänyt musiikintekijöiden tulonmuodostukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmatilanteet”, Kaija kertoo.

Musiikilla on tekijänsä. Sitä ei voi edelleenkään liikaa korostaa.

”Jos musiikin tekijätiedot olisivat hyvän tavan mukaan esillä siellä, missä pitääkin, ammattikuntamme olemassaolo tunnistettaisiin. Meidän järjestöllä on säännönmukaisesti tapana puuttua tapauksiin, joissa tekijätiedot puuttuvat ja biisit menevät artistin piikkiin.”

Itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan parantaminen on ollut vuosikausia yksi Musiikintekijöidenkin edunvalvonnan punaisista langoista. Itsensätyöllistäjiä ovat yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat (joilla on toiminimi), freelancerit (jotka voivat olla joko työsuhteessa tai toimia yrityksen tai toiminimen kautta) sekä apurahansaajat.

Kun Valtioneuvosto vuonna 2020 asetti parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta, Kaija oli toiveikas.

”Itsensätyöllistäjien edustajia ei kuitenkaan ole kutsuttu mukaan sosiaaliturvan uudistamista koskeviin keskusteluihin, vaikka olemme olleet aktiivisesti yhteydessä sosiaaliturvakomiteassa istuviin kansanedustajiin. Se on ollut aikamoinen pettymys.”

Komitean on määrä työskennellä kuluvan hallituskauden ajan.

”Toivon todella, että itsensätyöllistäjien näkemykset otetaan huomioon sosiaaliturvaa uudistettaessa. Heitähän on monilla muillakin kuin luovilla aloilla – ja vielä enenevässä määrin”, Kaija muistuttaa.

Joitakin edunvalvonnan tavoitteita on toki saatu aktiivisen lobbaamisen ansiosta läpikin. Viime hallituskaudella toteutui järkevä lakimuutos, joka koskee tekijänoikeuskorvausten sovittelua työttömyysturvassa. Teosto-korvaukset eivät enää leikkaa työttömyystukea, koska eivät ole sitä kerryttäneetkään.

”Tätäkin asiaa vietiin eteenpäin kauan – kuulemma jo ennen minun puheenjohtajuuttani”, Kaija sanoo.

Ihan oma lukunsa ja iso sellainen oli EU:n uuden tekijänoikeusdirektiivin toimeenpano Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Jännitysnäytelmä kesti neljä vuotta (uusi tekijänoikeuslaki tuli voimaan huhtikuussa 2023).

”Suomen ensimmäinen lakiluonnos oli hätkähdyttävästi ristiriidassa direktiivin ja EU-maiden enemmistön siitä tekemän tulkinnan kanssa. Tässä tehtiin todella paljon lobbausta laajalla yhteistyöllä, ja vastassa olivat Googlen kaltaisten teknologiajättien ison rahan kampanjat. Onneksi laki valmisteltiin uudelleen.”

”Tärkeintä järjestötyössä on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin.”

Kaija Kärkinen on Musiikintekijöiden kahdeksas puheenjohtaja, ja ensimmäinen nainen kyseisessä tehtävässä. Ennen puheenjohtajaehdokkuuttaan hän oli ollut Musiikintekijöiden hallituksen jäsenenä yhden vuoden. Muuta järjestökokemusta ei ollut.

”Voisinko todella olla ehdolla puheenjohtajaksi? Mietin sitä silloin pitkään”, hän kertoo.

Vaakakupissa painivat tunne omasta tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta, ja toisaalta vahva halu vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Valituksi tuleminen tuntui aluksi hurjalta.

”Vastaan tuli paljon uutta asiaa, josta minulla ei ollut aavistustakan. Oli outoja käsitteitä ja kirjainlyhenteitä. En tuntenut järjestökentän rakenteita ja poliittisen päätöksenteon käytäntöjä. Mutta väitän, että tekemällä ja kyselemällä oppii, jos tahtoa on.”

Kaija painottaa, että jokainen aloittaa jostain, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Kaikkein tärkeintä järjestötyössä on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin.

”En ole koskaan voinut kehuskella kovin vahvalla itsetunnolla. Olen ollut hyvin ujo lapsi ja nuori. Ja aikuinenkin. Puheenjohtajan tehtävissä olen saanut rohkeutta siitä, että fokus on käsiteltävässä asiassa. Se on tärkeämpi kuin minä. Siksi en ole pahemmin ujostellut esimerkiksi poliitikkojen tapaamisissa.”

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on nostettu Musiikintekijöissä erityisen tärkeiksi arvoiksi, ja niihin kiinnitetty huomiota järjestön kaikessa toiminnassa. Siitä on tullut puheenjohtajalle hyvää palautetta, ja samoin siitä, että Musiikintekijöiden tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

”Olen ilolla pannut merkille, että tilaisuuksissamme on kaiken ikäisiä ja eri genrejä edustavia tekijöitä. Naisia on paljon enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Ja viime vuonna Musiikintekijöiden jäseneksi liittyi ensimmäisen kerran enemmän naisia kuin miehiä. Olen siitä erityisen iloinen. Maailma ja musa-ala on vihdoinkin muuttumassa?”

Kaija kiittää musiikintekijöitä siitä, että he uskaltavat puhua alan epäreiluuksista avoimemmin kuin ennen.

”Tässä on tietysti järjestöllä todella tärkeä tehtävä: olemme yhdessä asioiden puolella yhdessä, joten kenenkään ei tarvitse kantaa hankalan tyypin mainetta”, hän muistuttaa.

”Striimauksista saatavien korvausten surkea taso ei ole mikään hys -juttu. Tekijät ovat myös tuoneet esiin näkökantojaan musiikintekijäpalkkiosta, mikä on todella hyvä asia. Tekijöiden omaa ääntä tarvitaan edunvalvonnan etenemiseksi.”

Luovan työn yhdistäminen puheenjohtajan velvollisuuksiin on ollut haastavaa. Sanoitusten kirjoittaminen on jäänyt vähälle huomiolle, mutta keikalle Kaija Kärkinen & Ile Kallio  -duo on ehtinyt. Uutta musiikkia pariskunta on julkaissut viimeksi vuonna 2012 (albumi Köyhän naisen paratiisi). Ile Kallio säveltää, Kaija sanoittaa. Duo nousi suuren yleisön tietoisuuteen debyyttialbumillaan Sade (1995).

Vähän aikaa sitten julkaistiin Kaijan kauan haaveilema live-albumi Kaija Kärkinen & Ile Kallio yhtyeineen elävänä, Sellosali 3.9.2022 (Emsalö Music).

”Livetallenteen julkaiseminen oli suorastaan vahinko, mutta palautteen perusteella onnistunut sellainen.”

Musikaaliroolit ovat työllistäneet Kaijaa kymmenen viime vuoden aikana mukavasti, mikä on ollut hänelle uusi aluevaltaus näyttelijänä. Seuraavana on vuorossa Hämeenlinnan Teatterin musiikkiteatteriesitys Kysy siskoilta, jonka näyttelijäkaartiin Kaija liittyy keväällä. Esityksen musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä ja sanoittaneet Susanna Haavisto ja dramaturgi Satu Rasila.

”Suomessa tehdään huippuhyviä, uusia musikaaleja, joiden aiheet ovat ihanan maanläheisiä. Kuten tämä estrogeenista ja muista hormoneista kertova”, Kaija hymyilee.

”Tykkään elämän kaikista väreistä, jopa siitä harmaasta.”

Puheenjohtajuuden aikana pöytälaatikkoon on kertynyt muistiinpanoja ja laulutekstien raakileita. Nyt sanoittaja toivoo saavansa biisinkirjoituskoneen kunnolla käyntiin. Hyväksi havaittu konsti siihen on alitajunnan tyhjentäminen ajatuksenvirtateksteihin.

”Niistä tulee usein ihan järjetöntä soopaa. Mutta mitä enemmän paperi täyttyy, sitä enemmän päähän tulee tilaa niille ajatuksille, joista oikeasti haluaa kirjoittaa.”

Kärkinen haluaa kertoa ikäistensä naisten tarinoita. Toki muitakin.

”Me kuusikymppiset naiset ei olla mitenkään samasta muotista tehtyjä. Meillä on niin paljon erilaisia tarinoita ja elämänkokemusta. Sieltä löytyy ammennettavaa aivan varmasti.”

Toki kaikki asiat eivät tietenkään ole ikään liittyviä.

”Pari vuotta sitten nuori mimmi tuli meidän keikan jälkeen sanomaan, että tykkää meidän biiseistä siksi, etteivät ne ole ainoastaan rakkaus- ja parisuhdebiisejä vaan – elämäbiisejä. Näinhän se on.  Todellakin haluan kirjoittaa muustakin kuin rakkaudesta. Tykkään elämän kaikista väreistä, jopa siitä harmaasta.”

Maija Kauhanen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2023 musiikkipalkinnon on saanut suomalainen kansanmuusikko, laulaja-lauluntekijä ja kanteleartisti Maija Kauhanen. Kauhanen on voimakas ja monipuolisen taitava muusikko, joka on luonut komean kansainvälisen uran.

Maija Kauhanen vastaanotti palkinnon Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuudessa, joka pidettiin Norjan kansallisoopperassa ja baletissa Oslossa tiistai-iltana. Palkinnon jakoi saamelainen muusikko Kajsa Balto. Voittaja saa Nordlys-palkintopatsaan ja 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).

Monipuolisen taitava yhden naisen orkesteri

Palkintolautakunta perustelee valintaansa muun muassa näin: ”Kansanmuusikko, laulaja-lauluntekijä ja kanteleartisti Maija Kauhanen on räjähtävän voimakas ja monipuolisen taitava yhden naisen orkesteri, joka on lyhyessä ajassa luonut komean kansainvälisen uran.”

”Omaperäisimmillään Maija Kauhanen on multi-instrumentalistina live-esiintymisissään yhden naisen orkesterina. Lavalla voi kuulla samaan aikaan villeintä kanteletta, äänekkäintä lauluilmaisua ja kymmenien lyömäsoitinten arsenaalia symbaaleista kelloihin, kulhoihin ja erilaisiin astioihin. Maija Kauhanen hallitsee kaikkea yhtä aikaa ja koko ajan mitä taitavimmin improvisoiden ja kokonaisuutta varioiden. Tuloksena syntyy eri aikakausien, tekniikoiden ja tyylien fuusiona kokeilevien äänimaailmojen raju ja kaikkialla yleisönsä haltioittava spektaakkeli.”

Lautakunta kirjoittaa myös näin: ”Tärkeässä osassa Maija Kauhasen vahvojen tulkintojen taustalla ovat laulujen tarinat ja sanat, joissa usein teemana ovat eri-ikäisten naisten kohtalot. Myös vanhat kansanlaulut tuodaan taitavasti nykymaailmaan. Usein feministiset tekstit kertovat ihmissuhteiden haasteista, kotiväkivallasta ja peloista, mutta mukaan mahtuu myös iloa, lohtua ja toivoa.”

Maija Kauhanen Musiikintekijä-lehdessä: Tee se itse!

Musiikintekijä-lehden haastattelussa (v. 2021) palkittu taiteilija kertoo, että vahva Tee se itse -meininki on ollut läsnä uran alusta asti. Kauhanen ei ole jäänyt odottelemaan, että hänet löydetään tai että häntä pyydetään mukaan juttuihin. Jos kanteleensoittajana tekisi niin, saisi odotella ikuisesti. Oli tartuttava toimeen ja järjestettävä itselleen töitä jo opiskeluaikana.

Lue haastattelu täältä

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1965, ja sillä palkitaan korkeatasoista luovaa ja esittävää säveltaidetta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi jonkun elossa olevan säveltäjän teokselle ja joka toinen vuosi – kuten tänä vuonna – esiintyjälle tai esiintyjäryhmälle. Tämän vuoden palkinnon ehdokkaana oli 13 artistia, yhtyettä ja orkesteria.

Lähde: Norden.org

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet: inhimillisen luovuuden ja taiteen asema turvattava

Musiikintekijät on allekirjoittanut Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet yhdessä Teoston ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Periaatteilla halutaan nostaa päättäjien tietoisuuteen niitä vaikutuksia, joita tekoälyn leviäminen tuo luovan alan ammattilaisille kaikkialla maailmassa.

Periaatteet koottiin Yhdysvalloissa. Niitä edistävä Human Artistry Campaign on globaali liike, joka lanseerattiin musiikkialan kansainvälisessä SXSW-tapahtumassa maaliskuussa 2023. Tällä hetkellä periaatteisiin liittyvän vetoomuksen ovat allekirjoittaneet sadat organisaatiot yli 30 maasta. Suomessa allekirjoittajia ovat Teosto ja sen jäsenjärjestöt Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä  Musiikkituottajat IFPI.

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet kannustavat kehittämään vastuullista tekoälyä, joka tukee ja tehostaa luovaa prosessi. Samalla suojellaan inhimillisen luovuuden ja taiteen asemaa maailmassa. Periaatteet korostavat tekoälyn käytön parhaita käytäntöjä ja painottavat erityisesti taiteilijoiden työn kunnioittamista, läpinäkyvyyttä sekä tekijänoikeuslainsäädännön noudattamista.

Periaatteiden taakse kootun Human Artistry Campaignin mukaan tekoäly moninaisine mahdollisuuksineen muuttaa maailmaa enemmän kuin olemme osanneet kuvitella. Kampanja korostaa, että kun uutta teknologiaa kehitetään, on kunnioitettava olemassa olevaa taidetta sekä sen tekijöiden ja esittäjien oikeuksia. On myös tiedostettava, että tekoäly ei korvaa eikä syrjäytä ihmisen tekemää taidetta.

Voit allekirjoittaa Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet Human Artistry Campaignin sivulla.

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet
ihmisten luovuuden ja saavutusten tueksi

1. Tekoäly tukee ihmisten luovuutta ja itseilmaisua

Ihmiset ovat käyttäneet teknologiaa jo sukupolvien ajan luovan itseilmaisun tukena esimerkiksi musiikissa (mm. syntetisaattorit, rumpukoneet ja digitaaliset työasemat). Myös tekoäly toimii luovien prosessien apuvälineenä. Se antaa yhä laajemmalle ihmisjoukolle mahdollisuuksia toteuttaa taiteellisia visioita. Tekoälyn avulla voidaan myös mm. vahvistaa fanisuhteita, parantaa musiikkipalvelujen suosituksia ja tunnistaa sisältöjä paremmin. Tällaiset edistysaskeleet ovat tervetulleita.

2. Ihmisten tekemän taiteen arvo ja rooli säilyvät

Taide vaikuttaa identiteettiimme, arvoihimme ja maailmankuvaamme. Kulttuurimme peruselementit ovat inhimillisyydessään ainutkertaisia. Vain ihmiset pystyvät välittämään ihmisyyden loputtomia yksityiskohtia, sävyjä ja monimutkaisuuksia taiteen keinoin, olipa kyse musiikista, esittävästä taiteesta, kirjallisuudesta, audiovisuaalisista teoksista tai muista luovuuden muodoista. Tekoäly ei korvaa tai syrjäytä ihmisten tekemää taidetta.

3. Tekoälyn kehittäjien on noudatettava tekijänoikeuslakia

Tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö tekoälyn kouluttamisessa edellyttää kaikkien oikeudenhaltijoiden lupaa. Ammattiesiintyjien äänen ja ulkonäön käyttö on niin ikään luvanvaraista. Käytöstä on myös maksettava oikeudenmukainen korvaus.

4. Päättäjien ei tule antaa tekoälyn kehittäjille erivapauksia, jotka heikentävät oikeudenomistajien asemaa

Tekoälyn suhteen ei tule tehdä poikkeuksia tai myöntää erivapauksia tekijänoikeuksista tai muista immateriaalioikeuksista. Tekoälyn kehittäjien on noudatettava oikeudenmukaisen kilpailun ja korvauksen periaatteita.

Laillisten kiertoteiden tai porsaanreikien säätäminen tekoälyä varten vahingoittaisi luovia aloja ja tekijöiden brändejä sekä heikentäisi halukkuutta investoida uusien teosten luomiseen.

5. Tekijänoikeuden tulee suojata vain ihmisen luomia teoksia

Tekijänoikeussuojan tarkoituksena on kannustaa ja palkita inhimillistä luovuutta, ei koneiden luomaa ja tuottamaa sisältöä. Luovat ihmiset ovat luovien alojen perusta riippumatta siitä, käyttävätkö he perinteisiä työkaluja vai ilmaisevatko he luovuuttaan tietokoneiden avulla. Meidän tulee varmistaa, että he saavat korvaukset teostensa käytöstä.

6. Tekoälysovellusten on oltava luotettavia ja läpinäkyviä

Kaikki tekoälysovellusten kehittämisessä ja kouluttamisessa käytetyt teokset ja esitykset on dokumentoitava ja raportoitava tarkasti. Läpinäkyvyys sekä teosten ja esitysten alkuperän selkeä tunnistaminen ovat tekoälyn luotettavuuden perusedellytyksiä. Läpinäkyvyydellä suojataan myös tekijöiden ja esiintyvien taiteilijoiden oikeuksia.

7. Luovat alat on otettava mukaan päätöksentekoon

Luovat alat toimivat teknologiakehityksen eturintamassa. Niiden intressit on otettava huomioon, kun valmistellaan tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä tai muita siihen liittyviä linjanvetoja, jotka vaikuttavat luovien alojen käytäntöihin, ansaintaan ja kehitykseen.

 

 

 

Musiikintekijöiden rahasto jakoi 65 stipendiä, hakijoita yli tuhat

Musiikintekijöiden rahastoon saapui vuoden 2023 toisessa haussa 1018 stipendihakemusta. Eniten haettiin Työskentelystipendejä (521 hakemusta) ja toiseksi eniten Hankintastipendejä (363 hakemusta).

Stipendin sai 65 musiikintekijää.

”Tällä kierroksella hakemusten kokonaismäärä laski hieman, mutta uskaltaisin sanoa, että hakemusten määrä on tullut tälle tasolle jäädäkseen”, sanoo rahaston apurahatoimikunnan varapuheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Hänen mukaansa tarve monenlaiselle tuelle on ilmeinen, ja musiikintekijät ovat vuosien varrella hienosti löytäneet rahaston.

”Toisaalta jaettava tukisumma ei ole merkittävästi kasvanut, joten hyvistä hakemuksista huolimatta monet jäivät ilman stipendiä”, Haapaniemi sanoo.

Musiikintekijöiden rahasto myöntää stipendejä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Syksyn hakukierroksella jaettiin stipendeinä yhteensä 131 330 euroa.

Eniten myönnettiin Työskentelystipendejä. Uutena stipendiluokkana keväällä 2023 aloitettu Uralle-stipendi kiinnosti, ja stipendejä myönnettiin kaksi. Tällä kertaa myönnettiin pienen tauon jälkeen myös yksi 12 000 euron Erityisstipendi.

Syksyllä 2023 myönnetyt stipendiluokittain

Työskentelystipendit
Myönnettiin 28 kpl
Yhteensä 52 800 euroa
Summat 1000–3000 euroa

Hankintastipendit
Myönnettiin 19 kpl
Yhteensä 34 230 euroa
Summat 930–3000 euroa

Reissustipendit
Myönnettiin 15 kpl
Yhteensä 22 300 euroa
Summat 900–2500 euroa

Uralle-stipendit
Myönnettiin 2 kpl
Summat 5000 euroa

Erityisstipendi
Myönnettiin 1 kpl
Summa 12 000 euroa

Stipendien saajat: klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahaston seuraaava stipendihaku on 1.–29.2.2024

  • Työskentelystipendi työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen
  • Reissustipendi säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin
  • Hankintastipendi esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.

Stipendit on tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Hakuohjeet ja hakemukset klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

Hiphop-legenda Keith Shocklee vierailee Helsingissä

Tule kuulemaan tekijän näkemyksiä musabisneksestä ja -tuotannosta sekä hiphopin 50-vuotisesta historiasta.

Aika: ti 24.10. klo 9–12
Paikka: Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian Soiva-talo, Muotoilijankatu 1B, Hki, Klubi-tila 1. kerros

Ilmoittaudu täällä.

  • Tapahtuman järjestävät Musiikintekijät, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio.
  • Musiikintekijöiden jäsenille varattu 40 paikkaa.
  • Myös etäosallistuminen (Zoom) on mahdollista.

Keith Shocklee

Vuonna 1962 New Yorkin Rooseveltissa syntynyt Shocklee on ollut hiphopin ytimessä sen alkuräjähdyksestä asti. Hän aloitti nuorena tiskijukkana varhaisissa puistojameissa nimellä Wizard K-Jee. Shocklee perusti tarunhohtoisen The Bomb Squad-tuottajaryhmän yhdessä veljensä Hank Shockleen kanssa vuonna 1986. The Bomb Squad on sämplätyn musiikin edelläkävijä.

Rolling Stone-lehti nimesi Shockleen ”yhdeksi hiphopin merkittävimmistä tuottajista” roolistaan Public Enemy -yhtyeen albumeilla ”It Takes A Nation Of Millions To Hold Us Back” (1988) ja “Fear Of A Black Planet” (1990). Levytykset ovat yhteiskunnallisen räpin merkkipaaluja. Huhtikuussa 2013 Shocklee nimitettiin Rock & Roll Hall of Fameen.

Public Enemyn lisäksi Shocklee on tuottanut monipuolisesti artisteja, kuten LL Cool J, Ice Cube, Janet Jackson, 3rd Bass, Paula Abdul ja Sinead O’ Connor.

Shockleella on laaja näkemys hiphop-musiikin estetiikan ja tuotantotapojen lisäksi musiikkibisneksen kehityksestä ja muutoksesta viime vuosikymmeninä. Lisäksi hän on suora linkki hiphop-musiikin “lähteelle”, eli tapaan, jolla dj:t miksasivat musiikkia hiphop-kulttuurin alkuräjähdyksen aikaan New Yorkissa.

Ilmiömäinen deejii tuntee muun muassa “breakbeatit”, eli varhaisen hiphop-musiikin rakennusaineen, mutta hänen osaamisensa ei rajoitu pelkkään hiphop-musiikkiin. Shockleen eklektiset dj-setit hitsaavat yhteen mm. discon, housen, soulin, r’nb:n ja elektronisen musiikin sävyjä.

Esittelyteksti: Karri Paleface Miettinen

Levotonta meininkiä

Cha cha cha
Säv. Johannes Naukkarinen ja Aleksi Nurmi
San. Johannes Naukkarinen, Aleksi Nurmi ja Jere Pöyhönen

Eurovision laulukilpailussa 2023 toiseksi sijoittunut ja eniten yleisöääniä kerännyt Cha cha cha oli kappaleen tehneen kolmikon ensimmäinen yhteinen biisi. Se lähti hyvään lentoon heti ensimmäisessä sessiossa, mutta sen jälkeen sitä hiottiin pitkään ja muokattiin moneen kertaan.

Yhteistyö alkoi, kun jyväskyläläinen Johannes Naukkarinen eli Kiro lähetti Instagramissa viestin Jere Pöyhöselle eli Käärijälle.

Johannes Naukkarinen kertoo:

“Laitoin viestiin jotenkin, että teillä on niin levoton meininki, että tulisimme varmaan hyvin toimeen. Siitä lähdettiin jutteleen.

Sitten Jere, Allu [Aleksi Nurmi] ja Jaakko [Jokela] eli koko poppoo tuli Jyväskylään. Juteltiin ja tutustuttiin eikä vielä tehty biisejä.

Ensimmäinen biisisessio Jeren ja Allun kanssa oli mun studiolla Jyväskylässä alkuvuodesta 2022. Kokeiltiin eri juttuja, sekoiltiin kimpassa ja etsittiin saundeja. Oltiin puhuttu, että olisi kiva yhdistää synajuttuja ja kitaraa industrial metal -hengessä, konemusaa ja rokimpaa hommaa.

Kun heiteltiin idiksiä läjään, soitin sen verseissä toistuvan synariffin, joka ei siis ole mikään valmis luuppi tai sämple vaan itse tehty. Se meni aika äkkiä biisin kärkielementiksi ja myös hokema cha, cha-cha-cha, cha-cha-chaa laitettiin samaan rytmiin. Nämä perusjutut tuli heti ensimmäisessä sessiossa.

Sitten meillä oli täällä kolmistaan useampi sessio lisää, ja tiettyjä juttuja Allu ja Jere viilasivat heidän päässä kahdestaankin, ja taas täällä muokattiin yhdessä niin tekstiä, saundia kuin muutakin.

Tekstin ideana oli aluksi, että Käärijä on Mr Cha cha. Kyseistä tanssia ei siinä ajateltu, se oli vaan läppä. Loppukeväästä Jere ja Allu olivat käsittääkseni katsomassa jääkiekon MM-kisojen Suomen peliä baarissa ja kirjoittivat verset vielä uuteen malliin.

Biisin rakenteen hahmotan niin, että siinä on räppikertsi ja laulukertsi. Eli jälkipuolella on laulukertsi ja tavallaan C-osakin, tai tarviiko näitä edes määritellä, rakennehan ei ole ihan traditionaalinen.

Ensimmäisillä kerroilla tehtiin vain musaa Käärijälle eikä ollut mitään ajatusta UMK:sta. Oli hyvä, ettei alussa tähdätty siihen, sillä harvoin mikään laskelmoidusti toimii siihen, mihin sitä mahdollisesti ajattelee. Kun lähtee vapaasti tekemään, ei synny ulkopuolisia paineita ja rajoituksia.

Niin se lähti tulemaan rennosti ja omalla painollaan ja oli jo tarpeeksi levoton juttu siinä vaiheessa, kun otettiin päämääräksi UMK. Tämän päätöksen jälkeen käytettiin paljon aikaa viimeistelyyn ja etenkin saundillisesti hinkattiin viimeisen päälle niin, että aina uudestaan käytiin se läpi. Silti se tekeminen oli loppuun asti hauskaa ja olimme intoa täynnä.

Musana siinä on mun ja Allun ohjelmointijutut ja suuri osa kitaroista mun soittamia. Jukka Sorsa, joka oli Allun ja Jeren päässä sovittamassa, soitti vikan kertsin kitararaidan. Köörit laulettiin kolmistaan Jeren ja Allun kanssa. Kalle Keskikuru miksasi ja Svante Forsberg masteroi.

Kaikki äänitykset tehtiin meidän omilla studioilla, joten se oli kokonaan omaa tuotantoa ja itse rahoitettua, eihän nykyään muutenkaan tuotannoista kukaan maksa ennen kuin tiedetään, että biisi julkaistaan.

Keväällä 2023 tehtiin kustannussopimus HMC:n kanssa ihan vapaaehtoisesti. Haluttiin, että joku katsoo oikeuksien perään, sillä siinä vaiheessa jo tiedettiin, että tästä tulee iso biisi. Kun kenelläkään ei ole omaa kustantajaa, niin tehtiin biisikohtainen diili.

Jo ennen UMK:ta ja julkaisua kaikilla oli kutina, että tästä voi tulla aika isojakin reaktioita. Oli sellainen mukavan jännä odottava tunnelma.”

 

Kahden ammatin loukussa, onneksi

Eräänä lauantai-iltana vuonna 1969 naapurimme tiedusteli, onko meillä sauna lämmin. Toivotimme heidät tervetulleiksi. Mukana oli myös yllätysvieras, joka oli liftannut heidän kyydissään keikalle Kestilään. Hänen nimensä oli Tapio Rautavaara. Kiitokseksi saunasta ja iltapalasta hän lauloi Anttilan keväthuumauksen. Siitä tuli minun ”elämäni biisi”. Soitin vieraalle pikkupojan tomeruudella pianokappaleen, ja sain siitä kannustavaa palautetta. Se oli tärkeä hetki tulevalle lauluntekijyydelleni.

”Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla”, laulaa Rautavaara sanoittamassaan kansanlaulussa. Lause on totta monelle Musiikintekijöiden jäsenelle, iästä ja genrestä riippumatta.

Tekijöiden tulovirrat muodostuvat hyvin useasta eri lähteestä.

Itselläni tulolähteitä on kaksi: luokanopettajan työ ja säveltäminen. Näin olen pystynyt puolittamaan työviikkoa ja keskittymään molempiin töihin kunnolla. On ollut rikkautta tehdä töitä myös muiden kanssa, eikä koko ajan yksin omassa sävellyskammiossa.

Todella iso hatunnosto heille, jotka elättävät itsensä pelkällä säveltämisellä ja sanoittamisella. Teoston vuosikatsauksen tulokertymät osoittavat, että aika pieni määrä ihmisiä Suomessa selviää yksinomaan teostokorvausten turvin.

”On ollut rikkautta tehdä töitä myös muiden kanssa, eikä koko ajan yksin omassa sävellyskammiossa.”

Tänä päivänä yhä useammat artistit tekevät itse laulunsa. Lisäksi co-write-työskentely on noussut vahvasti esiin, ja erilaiset laulunkirjoittajatiimit ovat levy-yhtiöiden ja kustantajien lähipiirissä. Niiden ulkopuolelta etsitään biisejä vähemmän kuin ennen, ja demojen pitää olla yhä hiotumpia ja laadukkaampia.

Musiikkiala on suhteellisen vaativa ja välillä villin lännen työkenttä. Jonakin päivänä olet suosittu ja tykätty, mutta seuraavana voit olla jo unohdettu. Yhdessä vaiheessa minulla oli tilanne, jossa harkitsin vakavasti heittäytymistä kokopäiväiseksi säveltäjäksi. Onneksi näin ei käynyt. Olen pikkuhiljaa jäämässä pois opettajan työstä ja tyytyväinen siitä, että eläkettäkin on kertynyt jonkin verran.

Ajat ja musiikkityylit muuttuvat, niin kuin pitääkin. Muutoksissa mukana pysyminen vaatii ammattitaitoa. Peiliin on pitänyt katsoa useamman kerran, mutta vielä jatketaan ja yritetään uudistuakin.

Otaksun, että aika monella lauluntekijällä on hyvät sekä huonot vaiheensa ja itseluottamus on välillä koetuksella. Lahjakkuus, kärsivällisyys ja realiteettien hyväksyminen helpottavat alalla pysymistä. Myös tavoitteita ja unelmia pitää olla.

Laulujen tekeminen iso sisällön antaja ja yhdenlainen elämäntapa. Jokin ihmevoima ajaa aina uudestaan laulujen teon ääreen. Siinä työskennellessä pystyy jopa pakenemaan jonnekin omaan maailmaansa ja unohtamaan kaiken muun.

Jussi Rasinkangas
Kirjoittaja on säveltäjä, jonka iskelmiä, lastenlauluja ja joululauluja jonka on levytetty sadoittain.

Anttilan keväthuumaus: Pallen käännös teoksesta Sjösalavals, säv. & san. Taube Evert

Uskommeko ihmisen arvottamiseen vai arvostamiseen?

Syksy on jo pitkällä, jos kalenteriin on uskominen. Sitä en oikein ole vielä arjessani huomannut. Luonnonvedet täällä eteläisessä kolkassa tuntuivat uintilämpöisiltä vielä syyskuussakin. Kesävaatteissa ja -kengissä tarkeni pitkälle pimeään iltaan. Tavallaan on ihanaa, juu. Ja samalla kuitenkin suuri huoli painaa hartioilla: minkälaisen sään, luonnon ja yhteiskunnan me jätämme jälkeemme, muillekin kuin Keith Richardsille…

Ajankulua on sumentanut myös uuden hallituksen toimet tai toimettomuus. Sen alkutaaperruksesta on enimmäkseen jäänyt mieleen vain rasismikohu ja rasismin määrittelyyn liittyvä jaappaus: onko tämä nyt ”klassista” rasismia vai ei?

Olipa kirjoitus tai möläytys vuosien takaa tai eiliseltä, ei sen merkitys katoa, jos menneitä törkyjä ei tekijän mielestä saisi nostaa keskusteluun, tai niitä ei tarvitse katua tai pyytää anteeksi. Tehtyä kun ei tekemättömäksi saa. Oli ilkeily klassista tai ei, tarkoitus on loukata ja alentaa. Sopiiko sellainen käytös aikuiselle, vastuulliselle yhteisten asioiden edistäjälle?

Outoa joutua kysymään tuollaista 2020-luvulla! Outoa tajuta, että tämä on trendi ympäri maailmaa: palataan vanhoihin poteroihin puolustamaan jotakin, jota ei ehkä pitkään aikaan ole ollut olemassa.

Ja nuorempi sukupolviparka (toivottavasti) ihmettelee tätä halua kääntää historian laivaa taaksepäin.

Kulttuurikuplassa on jo muutaman vuoden ajan tehty töitä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden eteen. Tunnustettava on, että mitään pulmusia ei olla musiikkialalla oltu. Sen paljasti mm. keväällä 2022 tehty kysely: kolme neljästä alalla työskentelevästä on kokenut epäasiallista käytöstä! Ja viime kevään kyselytutkimus musiikkialan tasa-arvosta ei ollut mairitteleva sekään: 70% naisista ja 77% muunsukupuolisista koki alan epätasa-arvoisena, kun taas miehistä vain 32%.

Mutta noita faktoja ei ole kukaan kyseenalaistanut, vaan alettiin miettiä, mitä voisimme tehdä asioiden muuttamiseksi. Eikä pelkästään miettiä, vaan toimia.

Me Suomen Musiikintekijät olemme sitoutuneet siihen muutokseen. Viime vuonna todistimme, että jotakin on jo tapahtunut: ensimmäistä kertaa enemmistö jäseniksi liittyneistä oli naisia.

Kyllä laivat kääntyvät kun niitä yhdessä käännetään!

Jo vuoden verran jokainen tapahtumiimme osallistuja on sitoutunut noudattamaan Turvallisemman tilan periaatteita jo ilmoittautuessaan. Enkä ole kuullut, että kenelläkään olisi ollut vaikeuksia sitoutua kohtelemaan muita niin kuin itseään haluaisi kohdeltavan.

Oli hienoa, että viime vuonna kulttuuriministeri ja tasa-arvoministeri kutsuivat kulttuurialat pyöreän pöydän ääreen vaihtamaan ideoita ja hyviä käytäntöjä, jotta yhteistyöllä saadaan häirintä ja epäasiallinen käytös kuriin. Tasa-arvoministeriä ei uudessa hallituksessa näytä olevan, vaikka juuri häntä tarvittaisiin näinä kummallisina aikoina. Ja hyvää, avointa keskustelua.

Nyt hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon tavoitteenaan ”edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa”. Pääministeri Orpon mielestä ”Rasismin ehkäiseminen ja torjunta vaativat tekoja koko yhteiskunnalta. Tekoja pitää tehdä niin politiikassa, kasvatuksessa, harrastuksissa kuin työpaikoilla”.

Hallituksen omat teot jäävät nähtäväksi, eikä pelkkä tiedonanto riitä hälventämään epävarmuutta siitä, onko koko hallitus täydestä sydämestään mukana vai onko kaikki vain sanahelinää.

Tosiasioiden tunnustaminen ja historian muistaminen – olisiko niissä eväät parempaan tulevaisuuteen? Demokratian säilyminen vaatii tekoja, edelleen. Niin myös tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Aina vain!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja
Laulaja, sanoittaja, näyttelijä

Big band -perinnettä uudistamassa

Rasmus Soini valmistelee yhtyeensä ensi vuonna julkaistavaa albumia kotonaan Helsingin Herttoniemessä. Hän on saanut valmiiksi sävellykset, ja työstää nyt orkesterisovituksia.

”Tämä sovittaminen on sellaista raadollisempaa takomista, jota teen vähitellen”, hän kuvailee.

”Säveltäminen sen sijaan on pitkä ja intensiivinen periodi, jolloin pyhitän aikaa uuden luomiselle. Hyvän sävellyksen tunnistaa siitä, että se alkaa jo keskeneräisenä inspiroida ja antaa selkeän kuvan siitä, mihin ollaan menossa. Iho saattaa mennä kananlihalle.”

Tuleva albumi on Sointi Jazz Orchestran kuudes. Se tulee ehkä olemaan omakustanne, kuten osa aiemmistakin. Albumin ja kappaleiden nimet eivät vielä ole näyttäytyneet tekijälleen.

”Usein sävellys herättää minussa jonkin mielikuvan ­– vaikkapa maiseman. Mutta tunnelman typistäminen sävellyksen nimeksi on monesti vähän haastavaa. Tuntuu vieraalta pyytää apua kappaleiden nimeämiseen, vaikka sitäkin olen joskus kokeillut. Kyllä omalle lapselle pitää itse keksiä nimi”, Soini hymyilee.

Hänen työskentelyään rytmittävät lenkkeily ja pyöräily itäisen Helsingin merenrannoilla. Liikkuessa sävellykset, sovitukset ja kappaleet prosessoituvat. Soini luottaa alitajuntaan. Menneenä kesänä pyöräretket suuntautuivat usein omalle viljelypalstalle keskelle metsää. Sen satoa taiteilija on päässyt noukkimaan nyt syksyllä.

”Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, että tulevalla albumilla on luontoteema. Ihmisen suhde luontoon. Luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ­– haluan ottaa siihen kantaa”, Soini kertoo.

”Tunnen soittajat ja heidän vahvuutensa. Voin jo sävellys- ja sovitusvaiheessa miettiä, kenelle soittajista kirjoitan.”

Albumi äänitetään loppuvuoden aikana.

”Pakokauhua, jännitystä ja innostusta”, vastaa Soini kysyttäessä, mitä tunteita uusien teosten orkesterille vieminen herättää.

”Harjoituksissa sävellys herää nuoteista eloon ja kuulokuva voi poiketa siitä mitä on ajatellut. Jotkut kohdat saattavat toimia huonommin kuin ajattelin. Myös päinvastaisia yllätyksiä tapahtuu. Viimeistely tapahtuu vasta livesoiton jälkeen.”

Sointi Jazz Orchestra on toiminut kymmenen vuotta, ja yli puolet kokoonpanon muusikoista on ollut mukana alusta saakka. Tämä helpottaa säveltäjä-kapellimestarin työtä.

”Tunnen soittajat ja heidän vahvuutensa. Voin jo sävellys- ja sovitusvaiheessa miettiä, kenelle soittajista kirjoitan.”

Rasmus Soini syntyi Savonlinnassa perheeseen, jossa molemmat vanhemmat ovat liikunnanopettajia. Hän alkoi soittaa trumpettia 11-vuotiaana ja kävi taidelukion musiikkilinjan. Siellä selkeni, että musiikista tulisi ammatti. Vaikka orkesterimusiikki kiinnosti, Soini ei vielä tarkkaan tiennyt, että juuri sen parista ammattilaisuus lopulta löytyisi. Hän opiskeli Metropoliassa musiikkipedagogiksi.

”Teoriaopettajan linjan opintoihin kuului säveltämistä, sovittamista ja orkesterin johtamista. Ne kiinnostivat – siis sen pedagogisen pätevyyden lisäksi”, Soini kertoo.

Sointi Jazz Orchestran hän kokosi alun perin omaa sävellyskonserttiaan varten. Sen piti olla kertaluonteinen juttu, mutta soittajaporukalla päätettiin toisin.

”Kun oltiin ensikonserttia varten nähty vaivaa ja treenattu, ja omaa sävellettyä materiaalikin oli, niin tuli ajatus että voitaisiin jatkaa”, Soini kertoo.

Orkesterin taustalle perustettiin yhdistys. Ydintiimi koordinoi 18-henkisen orkesterin käytännön asioita, kuten keikkamyyntiä, markkinointia ja yhteistyöprojekteja. Soinin tehtävä on lisäksi miettiä talouspuolta ja hakea avustuksia toimintaan.

”Vaikka bändi on iso ja olen ikään kuin vastuussa siitä, että jotakin tapahtuu, niin ajatus on alusta asti ollut, että ollaan pieni bändi. Teemme asioita yhdessä. Vuosien varrella homma on toki ammattimaistunut ja strukturoitunut”, Soini kertoo

Hän voi ”ehkä jo allekirjoittaa työnantajaroolinkin”: soittajille pystytään maksamaan palkkiot sekä keikoista että harjoituksista.

”Tykkään luoda erilaisia tekstuureja, jollaisia perinteisessä big band -musiikissa ei ole.”

Sointi Jazz Orchestra ei ole ihan tavanomainen big band. Soittajia on 18, mutta soittimia 36. Saksofonisektion muusikoiden käsissä soivat esimerkiksi huilut, klarinetti, bassoklarinetti ja oboe.

”Saksofonisektiossa yksi soittaja saattaa konsertin aikana soittaa viittäkin eri soitinta ja vaihdella sävellyksen aikana 2­­–3 soittimen välillä. Myös yksi trumpetisteistamme soittaa tarvittaessa huilua. Kokoonpanossa on siis erittäin monipuolinen puupuhaltimisto. Yhdessä muiden ’erikoissoittimien’ kuten käyrätorven, englannintorven ja tuuban kanssa se luo sovittajalle ainutlaatuisia mahdollisuuksia”, Soini kertoo.

Hän määrittelee yhtyeensä ”värikylläiseksi orkesteriksi, jossa soinnilla on iso merkitys”.

”Big bandissa on perinteisesti neljä sektiota: saksofonit, trumpetit, pasuunat ja komppi. Sovituksissa sektiorajat hämärtyvät. Tykkään luoda erilaisia tekstuureja, jollaisia perinteisessä big band -musiikissa ei ole.”

Big bandista tulee herkästi mielikuva swing-musiikista. Soini haluaa laajentaa perinteistä käsitystä ja sanoo, että big band voi soittaa millaista musiikkia tahansa. Hän on tehnyt Sointi Jazz Orchestralle konserttisovituksia vierailevien artistien, esimerkiksi laulaja-lauluntekijä Matti Johannes Koivun ja kansanmusiikkiduo VILDÁn (joikaaja Hilda Länsman ja harmonikansoittaja Viivi Maria Saarenkylä), teoksista.

”Teemme projekteja erityisesti sellaisten artistien kanssa, jotka eivät ole vielä esiintyneet isojen kokoonpanojen edessä. Haluamme nostaa esiin kiinnostavia musiikintekijöitä. Tykkään paljon sovitushommista ja siitä, että voin tuoda jonkun toisen tekijän sävellyksen esiin uudessa valossa, oman kokoonpanon kautta”, Soini kertoo.

SJO keskittyy vain uuteen musiikkiin, ja toteuttaa vuosittain juuri sille räätälöityjä konserttikokonaisuuksia: tilaustöitä ja kantaesityksiä. Sen solisteina on vieraillut kansainvälisiäkin taiteilijoita, kuten saksofonistit Marius Neset ja Maria Faust, trumpetisti Mathias Eick sekä kontrabasisti Anders Jormin.

Valmistuttuaan Metropoliasta musiikkipedagogiksi 2014 Rasmus Soini aloitti päätoimisena teoriaopettajana Espoon musiikkiopistossa. Omia musiikkiprojektejaan, mukaan lukien Sointi Jazz Orchestra, hän teki siinä sivussa.

”Nyt asiat ovat keikahtaneet niin päin, että olen korostanut musiikintekijyyttä ja vähentänyt opettamista. Haave siitä, että musiikintekijyydellä saisi työllistettyä itsensä, on siis toteutunut”, hän sanoo.

Soini paljastaa, että SJO:n ydintiimin tavoitteet ovat korkealla ja tähtäimessä se, että orkesterista tulee vakiintunut instituutio.

”Toiminta on kehittynyt ja on nähty reitti, mitä pitkin voitaisiin orkesterina päästä vaikka valtionosuusjärjestelmän pariin. Näkisin, että se ei ole ihan mahdotonta. Se on haave. Ja tavoite.”

 


”Tuntuu uskomattoman hyvältä, että Sointi Jazz Orchestra on pystynyt vakiinnuttamaan toimintansa ja konsertoimaan säännöllisesti kymmenen vuoden ajan.” (Kuva: Venla Helenius)


”Maria Schneiderin sävellystyyli puhuttelee minua. Hänellä on ollut pitkään oma orkesteri, joka on yksi Sointin esikuva.”


”Leipominen on hyvää vastapainoa sävellystyölle, kun siinä näkee kädenjälkensä nopeasti. Eksoottisten kasvien kasvattaminen on mielenkiintoista.”


”Improvisoin pianolla ja käyttökelpoiset sävellysideat kirjoitan ihan perinteisesti nuottivihkoon.”


”Pyrin kuuntelemaan musiikkia mahdollisimman monipuolisesti: kansanmusiikkia, jazzia, poppia, klassista. Levyhyllyn rakennusmateriaalina ovat laatikot, joissa on ollut Sointin albumeja.”