EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Biisileiri Hailuodossa

Tekijä: Nina Lith

Biisileiri Hailuodossa

Julkaistu

BIISILEIRI HAILUODOSSA

Biisileiri on kotimaisille lauluntekijöille, ja -kirjoittajille suunnattu tapahtuma, jossa etsitään omia vahvuuksia ja kehitytään biisintekijöinä. Työskentely tapahtuu ryhmissä ja työskentelyssä hyödynnetään Kulttuuritalo Päiväkodin uniikkien työtilojen lisäksi Hailuodon kansallismaisemaa, saaren hiekkarantoja ja luontoa yleensä. Biisileirillä valmistuneita kappaleet on mahdollista äänittää Kulttuuritalo Päiväkodin ”Maailman pienimmässä studiossa”.

Biisileirin ohjaajina toimivat Samuli Putro ja Yona. Samuli Putro on palkittu laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut toistakymmentä albumia. Yona on Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta valmistunut laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut 7 sooloalbumia ja vieraillut lukuisten artistien levyillä.

Biisileirille valitaan hakemusten perusteella 20 biisintekijää. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.6.2020 mennessä osoitteeseen info@kulttuuritalopaivakoti.fi
Kerro hakemuksessasi julkaistuista kappaleistasi, mahdollisesta co-write-kokemuksestasi, sekä liitä hakemuseesi CV.

Biisileirin hinta on 350 eur / henkilö. Hinta sisältää aamiaisen, saunan ja yhteismajoituksen Hailuodon Majakkapihan tunnelmallisessa Tuvassa, Marjaniemessä meren rannalla.

Samuli Putro Spotify’ssa: https://open.spotify.com/artist/7c1LwhVSjP68zgMA7iqsC6

Yona Spotify’ssa: https://open.spotify.com/artist/5BkXsfNLBm4G7L82WEBCf

Kulttuuritalo Päiväkoti: https://www.kulttuuritalopaivakoti.fi/

Hailuodon Majakkapiha: https://www.majakkapiha.fi/majoitus

Musiikkialan vetoomuksen tulokset: Kasvua on ollut, mutta huomio kiinnittyy soitetun musiikin yksipuolisuuteen

Julkaistu

Vetoomus tehtiin heti koronakriisin alettua, ja sen on nyt allekirjoittanut yli 6100 yksityishenkilöä. Yle lupasi katsauksen kevään lopulla kotimaisen musiikin soittomäärien kasvusta. Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo raportoi koronakevään musiikkiantia Ylen kanavilla.

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen kommentoi:

”Kotimaisen musiikin määrän kasvu on kyllä tunnistettu – harmittelu on kohdistunut siihen, että pääpaino kasvussa on ollut tutuissa ja turvallisissa kappaleissa uuden musiikin esittämisen sijaan. Ymmärrän hyvin tämän ratkaisun perusteet, mutta harmittelijoilla on kuitenkin pointtinsa: jos uusi musiikki ei saa esityksiä, sen elinvoimaisuus kuihtuu. Pitkään jatkuessaan tämä näivettää suomalaista musiikkikulttuuria kaiken kaikkiaan. Tätähän me emme halua. Onneksi meillä on laadukasta suomalaista musiikkisisältöä, ja toivottavasti sitä on jatkossakin.”
Aikaisempi uutisointi aiheesta

Muusikot ja musiikintekijät – erityistyöskentelytuelle jatkoa – hae tukea 12.-19.6.2020

Julkaistu

Sanoma Oyj on lahjoittanut Musiikin edistämissäätiölle noin 350.000 euroa jaettavaksi edelleen vapaalla kentällä toimiville suomalaisille muusikoille ja musiikintekijöille koronaepidemian aiheuttamien ongelmien helpottamiseen. Summa jaetaan muusikoille ja musiikintekijöille lyhentämättömänä Musiikin edistämissäätiön kautta. Lahjoitus on aloituspotti isommalle Sanoma Oyj:n kampanjalle Anna sen soida, jonka tavoitteena on kerätä yhteensä miljoonan euron tukipaketti suomalaisen musiikin hyväksi.

Mihin ja kenelle tuki on tarkoitettu

Lahjoitusvara jaetaan erityistyöskentelytukena. Se myönnetään yksityishenkilöille tai yhtyeiden/työryhmien jäsenille yhden kuukauden kestävään työskentelyyn. Jos hakija kuuluu työryhmään, hakemuksessa on mainittava työryhmän tai yhtyeen nimi.

Hakijan tulee esittää perusteltu työsuunnitelma luovaan työhön kuten säveltäminen, sanoittaminen ja sovittaminen tai esiintymisten/levytyksen ohjelmiston harjoitteluun tai yhteisesti näiden molempien kokonaisuuteen.

Tuki on tarkoitettu alalla aktiivisesti ja ammattimaisesti toimiville tekijöille ja esiintyville taiteilijoille, joilla on jo aiempaa näyttöä taiteellisesta työstä. Työskentelytuen suuruus on 1.733 €.

Tuen ehtoja

  • Työskentelytuki on henkilökohtainen apuraha ja se on tarkoitettu kattamaan tavanomaisia henkilökohtaisia elinkustannuksia työskentelyjakson aikana.
  • Työskentelytuen kanssa ei voi samanaikaisesti nauttia toista vastaavaa apurahaa tai palkkaa.
  • Apurahoja myönnettäessä otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat.

Koronapandemian vaikutus toimeentuloon ja työtilaisuuksiin

Erityistyöskentelytuen haussa on tärkeä lisäkysymys siitä, mitkä ovat hakijalle koronaepidemian vuoksi aiheutuneet menetykset taiteellisessa työssä ja mitkä ovat näiden menetysten taloudelliset vaikutukset. Haussakysytään myös mitkä mahdolliset muut korona-ajan tuet (myöntäjä/tuen määrä) hakija on jo saanut.

Hakemusten arviointi

Hakemukset käsittelee alan asiantuntijoista koostuva MES:n työskentelytuen toimikunta. Päätökset ilmoitetaan kaikille kirjallisesti.

Aikataulu

  • Tuen hakuaika: 12.-19.6.2020
  • Toimikuntatyö: 20.-29.6.2020

Päätökset hakijoille 30.6.2020.

Lisätiedot MESin sivuilta.

 

Adressi luovan työn tekijöiden työttömyysturvasta ministerille

Julkaistu

Koronakevään työttömyysaalto aktivoi luovan alan vaatimaan pikaista korjausta taiteilijoiden ja tekijöiden työttömyysturvaan.

”Korona takia valtava joukko luovan työn tekijöistä jäi yhtä aikaa työttömäksi. Kuitenkaan he eivät välttämättä saa lainkaan työttömyyskorvausta. Syynä on tekijänoikeuskorvausten virheellinen yhteensovitus työttömyyskorvausten kanssa.  Vaikka tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, ne voivat leikata sen jopa kokonaan pois, ” kertoo adressin keränneen Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty -verkoston puheenjohtaja Ilmo Laevuo.

”Koronakevään työttömyysaalto toi räikeän epäkohdan dramaattisesti esiin. On kohtuutonta, että pienituloinen muusikko menettää työttömyyskorvauksensa ihan vaan siksi, että monen vuoden takaisen työn tuottamat Teosto- tai Gramex-korvaukset tulevat työttömyysaikana takautuvasti tilille”, sanoo Lyhdyn edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

Tekijänoikeuskorvausta saavat taiteilijat ovat sosiaaliturvan väliinputoajia. Tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä. Ne eivät kerrytä esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä.

Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty -verkoston aloittama adressi taiteilijoiden tasavertaisesta työttömyysturvasta keräsi muutamassa viikossa yli 8500 allekirjoittajaa Adressit.com-palvelussa. Lisäksi 20 luovan alan järjestöä allekirjoitti aloitteen.

Lue adressi: https://www.adressit.com/luovan_tyon_tekijat_tasa-arvoiseen_asemaan_tyottomyysturvassa

Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty on kotimainen yhteistyöverkosto, joka edistää luovan alan toimintaedellytyksiä ja toimii alan keskustelufoorumina. Lisää Lyhdystä https://lyhtyprojekti.fi tai sosiaalinen media:

Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili

 

Kysely: Koronapandemia koetellut taiteen ja kulttuurin toimialaa rajusti

Julkaistu

Ministeriö toteutti huhtikuun lopussa kyselyn koronapandemian ja sen pitkittymisen vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan.

Arvioitaessa koronapandemian vaikutuksia toimintaan tähän saakka, puolet vastaajista katsoi toimintansa vaarantuneen olennaisesti. Yhdelle neljännekselle vastaajista pandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia toimintaan ja yhdelle neljännekselle vain pieniä muutoksia. Vastaajat arvioivat tilanteen muuttuvan huonommaksi seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta paranevan loppuvuonna. Parhaimmaksi toimintakykynsä pandemian aikana arvioivat julkisyhteisöt.

Lomautuksia oli vastaushetkellä (20.-26.4.) toimeenpantu 38 % yrityksistä sekä joka viidennessä julkisyhteisössä, yhdistyksessä ja säätiössä. Koronapandemia on vaikuttanut myös irtisanomisiin. Arvioitaessa pandemian vaikutuksia jaksolla 1.6.-31.8., arvio lomautusten ja irtisanomisten todennäköisyydestä kasvaa.

Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan tulonmenetyksiä eniten yrityksissä, joiden arviot tulonmenetyksistä on noin 83 % koko toimialan tulonmenetyksistä. Nettotulonmenetyksissä pandemian vuoksi saamatta jääneistä tuloista on vähennetty koronan vuoksi toteutumattomat kulut. Vastaukset eivät sisällä tekijänoikeustuloja.

Vastaajista suurin osa edusti yhdistyksiä ja säätiöitä (44 %). Taiteenaloittain vastaajista suurin osa edusti kulttuuriperintöalaa, musiikkia ja näyttämötaidetta.

Digitaaliset palvelut koronapandemian aikana

Valtakunnallisten taiteenalakohtaisten järjestöjen laatimissa yhteenvedoissa tuotiin esiin ne monet vaikeudet, jotka koronapandemia on aiheuttanut. Digitaalisia palveluita kuitenkin kehitetään poikkeusolojen aikana tai toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti jo käytössä olevia järjestelmiä. Digitaalisten palveluiden koetaan olevan tärkeitä erityisesti yleisösuhteen säilymisen kannalta, vaikka tuloja ei juurikaan synny.

Eri toimialoilla tarjotaan suoratoistopalveluita, tallenteita, podcasteja, webinaareja sekä erilaisia mobiilisovelluksia. Sirkus- ja tanssitaiteen opetuksessa sekä taiteen perusopetuksessa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan etäopetukseen.

Kyselyn taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 20.-26.4. taide- ja kulttuurialan toimijoille verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista toimijoiden toimintaan. Tietoja kerättiin sekä nopeiden johtopäätösten ja politiikkatoimien muodostamisen tueksi että pidemmän aikavälin politiikan ja toiminnan suunnittelemiseksi.

Kysely kohdistui julkisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille, yritykselle sekä yksityishenkilöille ja työryhmille. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1559. Kyselyn vastauksia tulkittaessa on otettu huomioon, että vastausten edustavuus vaihtelee taiteenaloittain, mikä vaikeuttaa alojen välistä vertailua.

Kyselyssä pyydettiin vastaajien arviota kahdelta eri ajanjaksolta: 15.3.-31.5, jolloin toiminnan rajoitukset ovat täysimääräisesti voimassa ja arviota ajalta 1.6.-31.8., jonka oletuksena oli, että toiminnan rajoitukset jatkuvat ainakin kauden loppuun. Kyselyn toteutuksen jälkeen hallitus on tehnyt päätöksiä kulttuurialan toiminnan vaiheittaisesta ja osittaisesta avaamisesta kesäkuun alusta alkaen.

Julkaisu Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla. Raportti kyselyn vastauksistaLinkki toiselle sivustolle (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14)

Lisätietoja

ylijohtaja Riitta Kaivosoja, p. 0295 330 129

kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio (kyselyn toteutus), p. 0295 330 336

Pakkoyrittäjä TE-toimiston tulkinnan vuoksi

Julkaistu

Yrittäjäksi tulkitsemisen perusteet ovat olleet moninaisia. ”Hakija työskentelee freelancerina”, ”Harjoittelee soitintaan”, tai kuten TE-toimisto on tämän 25.5.2020 julkaistun Helsingin Sanomien artikkelin (maksumuuri) mukaan Jiri Kurosen kohdalla todennut: ”Vaikka keikat on loppu, Kuronen työskentelee päätoimisesti säveltäjänä”.

Yrittäjä saa työmarkkinatukea (työttömyyskorvausta) koronaepidemiasta johtuvasta työttömyydestä, ja tämä laki on voimassa 30.6.2020 asti (TTL 11 luku 4 c §).

Jos kerran musiikintekijät ja muusikot ovat TE-toimiston mukaan yrittäjiä, olisi kohtuullista, että heillä olisi jatkossakin mahdollisuus saada työmarkkinatukea työttömyytensä vuoksi. Musiikintekijät ja muusikot putoavat tuen ulkopuolelle 1.7.2020 alkaen, jos lakia ei muuteta.

Muusikkojen ja musiikintekijöiden työttömyys tulee jatkumaan vielä pitkään. Todennäköistä on, että koronaepidemian työllisyyttä heikentävät vaikutukset koskevat juuri musiikkialaa kaikkein pisimpään.

Toinen kysymys on se, onko TE-toimiston tulkinta musiikintekijöiden ja muusikkojen yrittäjyydestä oikea. Epäselväksi on jäänyt tulkintaperusteiden loogisuus. Joissakin yhteyksissä vedotaan freelancer- tai itsensätyöllistäjä-statukseen, joissakin vapaa-ajan käyttötapaan (säveltäminen, sanoittaminen, soittimen harjoitteleminen), joissakin Tyel-maksujen maksajatahoon.

Kaipaan vastausta kysymykseen: milloin ja miksi musiikintekijä tai muusikko on yrittäjä, jos hänellä ei ole yritystä ja lähettää verokortin palkan maksajalle laskuttamisen sijaan?

Kolmannen ongelman kuvaamiseen siteeraan alla adressia, jonka Suomen Musiikintekijätkin on allekirjoittanut. https://www.adressit.com/luovan_tyon_tekijat_tasa-arvoiseen_asemaan_tyottomyysturvassa

Tekijänoikeuskorvauksia yhteensovitetaan virheellisesti työttömyyskorvausten kanssa. Tekijänoikeustuloja ei nykyisin pidetä muiden ansiotulojen kaltaisena palkkana, joten ne eivät kerrytä etuuksia ja erilaisia päivärahoja, kuten ansiotulot. Mutta kuitenkin ne pienentävät erilaisia sosiaalietuuksia, kuten työttömyysturvaa.

On kohtuutonta, että tekijänoikeuskorvaus ennen työttömyyskautta tapahtuneesta luovan teoksen käytöstä – ja vuosien takaisesta työstä – leikkaa työttömäksi jääneen taiteilijan työttömyyskorvausta.

Tulojen kohtelun epätasa-arvoon kiinnitti huomiota jo kolmen ministeriön (STM, OPM, TEM) asettama Anne Brunilan vetämä työryhmä vuonna 2017, joka vaati loppuraportissaan tätä epäkohtaa korjattavaksi: ”Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms. joka on tehty ennen työttömyyttä.”

Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne on nostanut asian akuutimmaksi kuin koskaan, ja se pitää korjata välittömästi.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

 

 

 

Suomen Musiikintekijät uusiin toimitiloihin yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa

Julkaistu

Tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Myös sijainti aivan Keilaniemen metroaseman vieressä helpottaa asiointia.

”Teostolle syntyvä säästö, uusi kansainvälisestikin harvinainen musiikkialan yhteisö sekä jäsentapahtumien käytössä olevan, uuden ja valoisan rantapaviljongin mahdollisuudet tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä asioilta tulevaisuutta ajatellen. Uskon ja toivon, että jäsenemme löytävät luoksemme edelleen, ja että yhteisistä tiloista syntyy entistäkin toimivampaa yhteisöllisyyttä niin järjestöjen henkilökuntien kuin jäsenistömme kesken”, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Teoston ja Gramexin tiedote muutosta

Musiikkialan järjestöt yhteisiin toimitiloihin

Yhdeksän musiikkialan järjestöä muuttaa yhteiseen osoitteeseen Keilalampeen keväällä 2021.

Suomen musiikkialan järjestöt muuttavat yhteisiin toimitiloihin Espoon Keilalampeen keväällä 2021.  Hankkeen käynnistäjiä ja koordinoijia ovat tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto.

Yhteisöllinen hanke rakentaa positiivista tulevaisuutta koronan jälkeiseen aikaan ja on ainutlaatuinen musiikkialan kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se lisää yhteisöllisyyttä ja tehokkuutta sekä tehostaa tilankäyttöä.

”Muutama vuosi sitten loimme yhteisyrityksen, josta sekä Teoston että Gramexin taustamusiikkilisenssit saa yhdeltä luukulta GT Musiikkiluvat Oy:stä. Ja nyt me kolme ja kuusi muuta järjestöä muutamme samaan osoitteeseen. Kun suunnataan koronan jälkeiseen aikaan, Suomeen rakennetaan nyt aivan uudenlaiset edellytykset musiikkialan yhteistyölle”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo.

”Tämä hanke on musiikkialan kentässä ainutlaatuinen, myös kansainvälisesti. Siirtyminen yhteisiin toimitiloihin mahdollistaa entistä sujuvamman yhteistyön, toimialan kehittämisen sekä huomattavat kustannussäästöt. Uskon, että hankkeen myötä voimme myös merkittävästi lisätä musiikkikentän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Olen iloinen päästessämme rakentamaan tulevaisuuden yhteisöä, jonka yhteisenä nimittäjänä on musiikki.”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Yhdeksän musiikkialan toimijaa saman katon alle

Vuokrasopimus Keilalampeen allekirjoitettiin 27.4.2020. Yhteisiin toimitiloihin muuttaa yhdeksän musiikkialan järjestöä – Gramex, Teosto, GT Musiikkiluvat, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Music Finland sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

Yhteisen katon alle muuttamisessa tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle.

Keilalampeen meren äärelle rakentuu täysin uudistettu, tehokas toimitilaratkaisu hyvin lähellä Keilaniemen metroasemaa. Jokaisella järjestöllä on omat työtilansa, ja lisäksi toimitiloissa on riittävästi yhteistä kohtaamis- ja neuvottelutilaa. Keilalampi-toimistotaloon sijoittuu musiikin järjestöjen lisäksi vakuutusyhtiö IF.

Järjestöt muuttavat uusiin tiloihin huhtikuussa 2021.

Teosto-palkinnon sai Jesse Markinin ja Totte Rautiaisen FOLK

Julkaistu

Palkinnonsaajista päätti viisihenkinen raati erillisen esiraadin valitsemien seitsemän teoksen ja teoskokonaisuuden joukosta. Raadin puheenjohtajana toimi Ylen luova johtaja Ville Vilén ja jäseninä kapellimestari Dalia Stasevska sekä viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittujen teosten tekijät säveltäjä Sebastian Hilli ja musiikintekijät Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn. FOLK-levylle sovituksia tehnyt Nicolas ’Leissi’ Rehn ei jäävinä osallistunut raadin FOLK-levyä koskeneeseen keskusteluun.   

”Kiitämme ehdokkaat valinnutta esiraatia monipuolisista ja hyvin erilaisia tyylilajeja edustaneista ehdokasvalinnoista. Intensiivisen kuunteluvaiheen jälkeen voittajateoksesta vallitsi kuitenkin täydellinen yksimielisyys: fantastisista yksittäisistä biiseistä koostuva FOLK on ehyt ja mietitty kokonaisuus, joka hurmioittaa”, raati toteaa.

 Vuodesta 2003 asti jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Kun palkinnon saa yksi teos, palkintosumma on 25 000 euroa.

Voittajan valinnut raati luonnehti palkittua FOLK-levyä seuraavasti:

Erinomaisissa kappaleissa ja terävänäköisesti käsitellyissä teemoissa yhdistellään hienosti eri vaikutteita ja tyylejä. Taidokas, korkealaatuinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kantaa alusta loppuun ja on valmis mihin tahansa.

 Voittajateoksen lisäksi raati halusi nostaa esiin Signen To Sappho -teoskokonaisuuden, jossa raati kuuli kunniamaininnan arvoista omaperäisyyttä ja oivaltavuutta.

 

Palkintoehdokkaina oli seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta

Musiikkialan ammattilaisista koostunut esiraati oli valinnut tänä vuonna palkintoehdokkaiksi kaikkiaan seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta. Yllä mainitun voittajan lisäksi ehdokkaina olivat:

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

 

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto perusti tunnustuspalkinnon vuonna 2003 edistääkseen kotimaista luovaa säveltaidetta. Teoston edustamien säveltäjien, musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien rahoittamalla palkinnolla halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 17. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Lisätietoa Teosto-palkinnosta ja edellisten vuosien voittajista löydät Teoston nettisivuilta www.teosto.fi/teosto/teosto-palkinto.

Musiikkialan kriisi – musiikintekijöiden vetoomus päättäjille

Julkaistu


Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti

Yleisötapahtumien järjestämiskieltoa on verrattava ravintoloiden sulkemiseen ja perustuslain 18 § säädettyyn oikeuteen elinkeinovapaudesta. Keskustelu suorista kompensaatiomekanismeista tulee laajentaa koskemaan myös musiikkialaa, koska myös musiikkialalla elinkeinotoiminnan keskeytyminen aiheutuu suoraan valtioneuvoston tai viranomaisten päätöksistä.

Musiikkialan ytimessä on kolme arvoketjua: elävä musiikki, äänitemyynti sekä tekijänoikeudet. Valtioneuvoston 22.4. tekemällä päätöksellä syntyvä musiikkialan yhteenlaskettu menetys on 127 miljoonaa euroa.

Tuemme Music Finlandin julkaisemaa Musiikkialan kriisi- ja elvytyspakettia kokonaisuudessaan. Music Finland on myös koostanut Musiikkialan tilannekuvan, jossa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia musiikkialalle.

Musiikintekijöiden vetoomus

Musiikintekijöille valtioneuvoston päätöksen merkitys on valtava. Kun säveltäjien ja sanoittajien teoksia ei esitetä, tekijänoikeuskorvauksia ei kerätä eikä tilitetä. Tekijänoikeuskorvauksiin kohdistuva romahdusvaikutus tapahtumien peruuntumisista realisoituu syksyn tilitysajankohdista alkaen jatkuen vähintään kesäkuun 2021 tilityksiin.

Musiikintekijä on epätyypillisen työn tekijä ja hyvin erikoisessa tilanteessa osoittaessaan olevansa työtön. Musiikintekijän (säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan) on päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä.

Musiikintekijöiden toimeentulosta on huolehdittava seuraavin toimenpitein

1. Musiikintekijän on epätyypillisen työn tekijänä päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä. Tämän tulee tapahtua kyseenalaistamatta ja ilman nöyryyttävää kehotusta osaamisensa kehittämiseen työttömyyden aikana.
2. Jo saadut tekijänoikeustulot eivät saa leikata työttömyyspäivärahan määrää, koska tulot tulevat työstä, joka on tehty paljon ennen työttömyysaikaa.
3. Koska tekijänoikeustulot romahtavat, musiikkiala tarvitsee pitkän tähtäyksen rahoitusraamin ja tukea myös myöhempien vaikutusten varalle.
4. Yritystoiminnan tukia tulisi ohjata riittävän monipuolisesti kattamaan myös musiikkialan pienet toimijat. Erityisten innovaatioiden vaatimuksesta tukipäätösten perusteena tulee luopua, koska tarkoituksena on korvata ansainnan menetys, joka johtuu valtioneuvoston päätöksestä.
5. Music Finlandin julkaisema Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti tulee huomioida kokonaisuudessaan.

Kaija Kärkinen, puheenjohtaja
Markus Nordenstreng, varapuheenjohtaja
Aku Toivonen, toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät, 23.4.2020

Musiikkiala vetosi Yleen, mitkä olivat vaikutukset?

Julkaistu

Yle uutisoi välittömästi lisäävänsä kotimaisen musiikin määrää. ”Kriisiaikana on tarvetta pitää yllä myös oman kulttuurin tuomaa jatkuvuuden ja läheisyyden tunnetta”, totesi julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Nyt lupauksesta on kulunut kuukausi. Kysyin Silvolta, onko kotimaisuusasteen nostaminen Ylen radiokanavilla toteutunut luvatulla tavalla. Vastauksessaan hän toteaa, että kotimaisen musiikin osuus on radiokanavilla kasvanut ja kasvaa. Radio Suomen soittolistauutuudet ovat viime viikkoina olleet 100 %:sti kotimaisia, ja kanavan kotimaisuusaste on ollut parhaimmillaan 80 %. Hän jatkaa vielä, että YleX:n ja Radio Suomen erikoisohjelmissa kotimaisuusosuus vaihtelee ohjelmasta riippuen 70 ja 100 %:n välillä.

Ylellä on Silvon mukaan tarkoitus kertoa tilastoista kattavasti kevään loputtua.

Kotimaisen musiikin osuuden kasvu on tapahtunut pääasiassa klassikoilla. Tämä on ymmärrettävää ajassa, jossa moni asia tuntuu epävarmalta ja ennakoimattomissa olevalta. Tuttu musiikki luo turvallisuuden tunnetta.

Samalla kun voimasoitossa on klassikoita, uuden musiikin soittopaikat vähenevät. Uusien ensisoittoaan odottavien biisien jono kasvaa, ja radiosoitosta saatava hyöty tulee monelle myöhässä.

Se on varmaa, että tässä ajassa syntyy voimakasta musiikkia. Mutta miten se pääsee lunastamaan itselleen paikkaa kuuntelijoiden sydämissä, jos voimasoittopaikat on varattu vanhoille klassikoille?

Ylen Olohuone-konsepti ansaitsee kiitosta. Se on ollut monipuolinen ja kiinnostava toteutus kaikin puolin. Ohjelma on ollut sekä inhimillinen että näyttävä, ja se pohjautuu hienosti kotimaiseen musiikkiin.

Iso arvo tässä ajassa olisi, että soittolistoissa ja muissa musiikkivalinnoissa toteutuisi laaja kirjo. Kannustan rohkeuteen nostaa esiin myös sellaista musiikkia, jolle ei normaalisti löydy tilaa.

Kotimainen musiikki on rikasta, monipuolista ja monimuotoista. Ylen tekemillä päätöksillä ja toimilla on iso merkitys kotimaisen musiikkialan tulevalle hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Linkkejä