EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Kysely: Koronapandemia koetellut taiteen ja kulttuurin toimialaa rajusti

Tekijä: Nina Lith

Kysely: Koronapandemia koetellut taiteen ja kulttuurin toimialaa rajusti

Julkaistu

Ministeriö toteutti huhtikuun lopussa kyselyn koronapandemian ja sen pitkittymisen vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan.

Arvioitaessa koronapandemian vaikutuksia toimintaan tähän saakka, puolet vastaajista katsoi toimintansa vaarantuneen olennaisesti. Yhdelle neljännekselle vastaajista pandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia toimintaan ja yhdelle neljännekselle vain pieniä muutoksia. Vastaajat arvioivat tilanteen muuttuvan huonommaksi seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta paranevan loppuvuonna. Parhaimmaksi toimintakykynsä pandemian aikana arvioivat julkisyhteisöt.

Lomautuksia oli vastaushetkellä (20.-26.4.) toimeenpantu 38 % yrityksistä sekä joka viidennessä julkisyhteisössä, yhdistyksessä ja säätiössä. Koronapandemia on vaikuttanut myös irtisanomisiin. Arvioitaessa pandemian vaikutuksia jaksolla 1.6.-31.8., arvio lomautusten ja irtisanomisten todennäköisyydestä kasvaa.

Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan tulonmenetyksiä eniten yrityksissä, joiden arviot tulonmenetyksistä on noin 83 % koko toimialan tulonmenetyksistä. Nettotulonmenetyksissä pandemian vuoksi saamatta jääneistä tuloista on vähennetty koronan vuoksi toteutumattomat kulut. Vastaukset eivät sisällä tekijänoikeustuloja.

Vastaajista suurin osa edusti yhdistyksiä ja säätiöitä (44 %). Taiteenaloittain vastaajista suurin osa edusti kulttuuriperintöalaa, musiikkia ja näyttämötaidetta.

Digitaaliset palvelut koronapandemian aikana

Valtakunnallisten taiteenalakohtaisten järjestöjen laatimissa yhteenvedoissa tuotiin esiin ne monet vaikeudet, jotka koronapandemia on aiheuttanut. Digitaalisia palveluita kuitenkin kehitetään poikkeusolojen aikana tai toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti jo käytössä olevia järjestelmiä. Digitaalisten palveluiden koetaan olevan tärkeitä erityisesti yleisösuhteen säilymisen kannalta, vaikka tuloja ei juurikaan synny.

Eri toimialoilla tarjotaan suoratoistopalveluita, tallenteita, podcasteja, webinaareja sekä erilaisia mobiilisovelluksia. Sirkus- ja tanssitaiteen opetuksessa sekä taiteen perusopetuksessa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan etäopetukseen.

Kyselyn taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 20.-26.4. taide- ja kulttuurialan toimijoille verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista toimijoiden toimintaan. Tietoja kerättiin sekä nopeiden johtopäätösten ja politiikkatoimien muodostamisen tueksi että pidemmän aikavälin politiikan ja toiminnan suunnittelemiseksi.

Kysely kohdistui julkisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille, yritykselle sekä yksityishenkilöille ja työryhmille. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1559. Kyselyn vastauksia tulkittaessa on otettu huomioon, että vastausten edustavuus vaihtelee taiteenaloittain, mikä vaikeuttaa alojen välistä vertailua.

Kyselyssä pyydettiin vastaajien arviota kahdelta eri ajanjaksolta: 15.3.-31.5, jolloin toiminnan rajoitukset ovat täysimääräisesti voimassa ja arviota ajalta 1.6.-31.8., jonka oletuksena oli, että toiminnan rajoitukset jatkuvat ainakin kauden loppuun. Kyselyn toteutuksen jälkeen hallitus on tehnyt päätöksiä kulttuurialan toiminnan vaiheittaisesta ja osittaisesta avaamisesta kesäkuun alusta alkaen.

Julkaisu Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla. Raportti kyselyn vastauksistaLinkki toiselle sivustolle (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14)

Lisätietoja

ylijohtaja Riitta Kaivosoja, p. 0295 330 129

kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio (kyselyn toteutus), p. 0295 330 336

Pakkoyrittäjä TE-toimiston tulkinnan vuoksi

Julkaistu

Yrittäjäksi tulkitsemisen perusteet ovat olleet moninaisia. ”Hakija työskentelee freelancerina”, ”Harjoittelee soitintaan”, tai kuten TE-toimisto on tämän 25.5.2020 julkaistun Helsingin Sanomien artikkelin (maksumuuri) mukaan Jiri Kurosen kohdalla todennut: ”Vaikka keikat on loppu, Kuronen työskentelee päätoimisesti säveltäjänä”.

Yrittäjä saa työmarkkinatukea (työttömyyskorvausta) koronaepidemiasta johtuvasta työttömyydestä, ja tämä laki on voimassa 30.6.2020 asti (TTL 11 luku 4 c §).

Jos kerran musiikintekijät ja muusikot ovat TE-toimiston mukaan yrittäjiä, olisi kohtuullista, että heillä olisi jatkossakin mahdollisuus saada työmarkkinatukea työttömyytensä vuoksi. Musiikintekijät ja muusikot putoavat tuen ulkopuolelle 1.7.2020 alkaen, jos lakia ei muuteta.

Muusikkojen ja musiikintekijöiden työttömyys tulee jatkumaan vielä pitkään. Todennäköistä on, että koronaepidemian työllisyyttä heikentävät vaikutukset koskevat juuri musiikkialaa kaikkein pisimpään.

Toinen kysymys on se, onko TE-toimiston tulkinta musiikintekijöiden ja muusikkojen yrittäjyydestä oikea. Epäselväksi on jäänyt tulkintaperusteiden loogisuus. Joissakin yhteyksissä vedotaan freelancer- tai itsensätyöllistäjä-statukseen, joissakin vapaa-ajan käyttötapaan (säveltäminen, sanoittaminen, soittimen harjoitteleminen), joissakin Tyel-maksujen maksajatahoon.

Kaipaan vastausta kysymykseen: milloin ja miksi musiikintekijä tai muusikko on yrittäjä, jos hänellä ei ole yritystä ja lähettää verokortin palkan maksajalle laskuttamisen sijaan?

Kolmannen ongelman kuvaamiseen siteeraan alla adressia, jonka Suomen Musiikintekijätkin on allekirjoittanut. https://www.adressit.com/luovan_tyon_tekijat_tasa-arvoiseen_asemaan_tyottomyysturvassa

Tekijänoikeuskorvauksia yhteensovitetaan virheellisesti työttömyyskorvausten kanssa. Tekijänoikeustuloja ei nykyisin pidetä muiden ansiotulojen kaltaisena palkkana, joten ne eivät kerrytä etuuksia ja erilaisia päivärahoja, kuten ansiotulot. Mutta kuitenkin ne pienentävät erilaisia sosiaalietuuksia, kuten työttömyysturvaa.

On kohtuutonta, että tekijänoikeuskorvaus ennen työttömyyskautta tapahtuneesta luovan teoksen käytöstä – ja vuosien takaisesta työstä – leikkaa työttömäksi jääneen taiteilijan työttömyyskorvausta.

Tulojen kohtelun epätasa-arvoon kiinnitti huomiota jo kolmen ministeriön (STM, OPM, TEM) asettama Anne Brunilan vetämä työryhmä vuonna 2017, joka vaati loppuraportissaan tätä epäkohtaa korjattavaksi: ”Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms. joka on tehty ennen työttömyyttä.”

Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne on nostanut asian akuutimmaksi kuin koskaan, ja se pitää korjata välittömästi.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

 

 

 

Suomen Musiikintekijät uusiin toimitiloihin yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa

Julkaistu

Tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Myös sijainti aivan Keilaniemen metroaseman vieressä helpottaa asiointia.

”Teostolle syntyvä säästö, uusi kansainvälisestikin harvinainen musiikkialan yhteisö sekä jäsentapahtumien käytössä olevan, uuden ja valoisan rantapaviljongin mahdollisuudet tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä asioilta tulevaisuutta ajatellen. Uskon ja toivon, että jäsenemme löytävät luoksemme edelleen, ja että yhteisistä tiloista syntyy entistäkin toimivampaa yhteisöllisyyttä niin järjestöjen henkilökuntien kuin jäsenistömme kesken”, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Teoston ja Gramexin tiedote muutosta

Musiikkialan järjestöt yhteisiin toimitiloihin

Yhdeksän musiikkialan järjestöä muuttaa yhteiseen osoitteeseen Keilalampeen keväällä 2021.

Suomen musiikkialan järjestöt muuttavat yhteisiin toimitiloihin Espoon Keilalampeen keväällä 2021.  Hankkeen käynnistäjiä ja koordinoijia ovat tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto.

Yhteisöllinen hanke rakentaa positiivista tulevaisuutta koronan jälkeiseen aikaan ja on ainutlaatuinen musiikkialan kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se lisää yhteisöllisyyttä ja tehokkuutta sekä tehostaa tilankäyttöä.

”Muutama vuosi sitten loimme yhteisyrityksen, josta sekä Teoston että Gramexin taustamusiikkilisenssit saa yhdeltä luukulta GT Musiikkiluvat Oy:stä. Ja nyt me kolme ja kuusi muuta järjestöä muutamme samaan osoitteeseen. Kun suunnataan koronan jälkeiseen aikaan, Suomeen rakennetaan nyt aivan uudenlaiset edellytykset musiikkialan yhteistyölle”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo.

”Tämä hanke on musiikkialan kentässä ainutlaatuinen, myös kansainvälisesti. Siirtyminen yhteisiin toimitiloihin mahdollistaa entistä sujuvamman yhteistyön, toimialan kehittämisen sekä huomattavat kustannussäästöt. Uskon, että hankkeen myötä voimme myös merkittävästi lisätä musiikkikentän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Olen iloinen päästessämme rakentamaan tulevaisuuden yhteisöä, jonka yhteisenä nimittäjänä on musiikki.”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Yhdeksän musiikkialan toimijaa saman katon alle

Vuokrasopimus Keilalampeen allekirjoitettiin 27.4.2020. Yhteisiin toimitiloihin muuttaa yhdeksän musiikkialan järjestöä – Gramex, Teosto, GT Musiikkiluvat, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Music Finland sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

Yhteisen katon alle muuttamisessa tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle.

Keilalampeen meren äärelle rakentuu täysin uudistettu, tehokas toimitilaratkaisu hyvin lähellä Keilaniemen metroasemaa. Jokaisella järjestöllä on omat työtilansa, ja lisäksi toimitiloissa on riittävästi yhteistä kohtaamis- ja neuvottelutilaa. Keilalampi-toimistotaloon sijoittuu musiikin järjestöjen lisäksi vakuutusyhtiö IF.

Järjestöt muuttavat uusiin tiloihin huhtikuussa 2021.

Teosto-palkinnon sai Jesse Markinin ja Totte Rautiaisen FOLK

Julkaistu

Palkinnonsaajista päätti viisihenkinen raati erillisen esiraadin valitsemien seitsemän teoksen ja teoskokonaisuuden joukosta. Raadin puheenjohtajana toimi Ylen luova johtaja Ville Vilén ja jäseninä kapellimestari Dalia Stasevska sekä viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittujen teosten tekijät säveltäjä Sebastian Hilli ja musiikintekijät Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn. FOLK-levylle sovituksia tehnyt Nicolas ’Leissi’ Rehn ei jäävinä osallistunut raadin FOLK-levyä koskeneeseen keskusteluun.   

”Kiitämme ehdokkaat valinnutta esiraatia monipuolisista ja hyvin erilaisia tyylilajeja edustaneista ehdokasvalinnoista. Intensiivisen kuunteluvaiheen jälkeen voittajateoksesta vallitsi kuitenkin täydellinen yksimielisyys: fantastisista yksittäisistä biiseistä koostuva FOLK on ehyt ja mietitty kokonaisuus, joka hurmioittaa”, raati toteaa.

 Vuodesta 2003 asti jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Kun palkinnon saa yksi teos, palkintosumma on 25 000 euroa.

Voittajan valinnut raati luonnehti palkittua FOLK-levyä seuraavasti:

Erinomaisissa kappaleissa ja terävänäköisesti käsitellyissä teemoissa yhdistellään hienosti eri vaikutteita ja tyylejä. Taidokas, korkealaatuinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kantaa alusta loppuun ja on valmis mihin tahansa.

 Voittajateoksen lisäksi raati halusi nostaa esiin Signen To Sappho -teoskokonaisuuden, jossa raati kuuli kunniamaininnan arvoista omaperäisyyttä ja oivaltavuutta.

 

Palkintoehdokkaina oli seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta

Musiikkialan ammattilaisista koostunut esiraati oli valinnut tänä vuonna palkintoehdokkaiksi kaikkiaan seitsemän teosta tai teoskokonaisuutta. Yllä mainitun voittajan lisäksi ehdokkaina olivat:

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

 

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto perusti tunnustuspalkinnon vuonna 2003 edistääkseen kotimaista luovaa säveltaidetta. Teoston edustamien säveltäjien, musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien rahoittamalla palkinnolla halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 17. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Lisätietoa Teosto-palkinnosta ja edellisten vuosien voittajista löydät Teoston nettisivuilta www.teosto.fi/teosto/teosto-palkinto.

Musiikkialan kriisi – musiikintekijöiden vetoomus päättäjille

Julkaistu


Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti

Yleisötapahtumien järjestämiskieltoa on verrattava ravintoloiden sulkemiseen ja perustuslain 18 § säädettyyn oikeuteen elinkeinovapaudesta. Keskustelu suorista kompensaatiomekanismeista tulee laajentaa koskemaan myös musiikkialaa, koska myös musiikkialalla elinkeinotoiminnan keskeytyminen aiheutuu suoraan valtioneuvoston tai viranomaisten päätöksistä.

Musiikkialan ytimessä on kolme arvoketjua: elävä musiikki, äänitemyynti sekä tekijänoikeudet. Valtioneuvoston 22.4. tekemällä päätöksellä syntyvä musiikkialan yhteenlaskettu menetys on 127 miljoonaa euroa.

Tuemme Music Finlandin julkaisemaa Musiikkialan kriisi- ja elvytyspakettia kokonaisuudessaan. Music Finland on myös koostanut Musiikkialan tilannekuvan, jossa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia musiikkialalle.

Musiikintekijöiden vetoomus

Musiikintekijöille valtioneuvoston päätöksen merkitys on valtava. Kun säveltäjien ja sanoittajien teoksia ei esitetä, tekijänoikeuskorvauksia ei kerätä eikä tilitetä. Tekijänoikeuskorvauksiin kohdistuva romahdusvaikutus tapahtumien peruuntumisista realisoituu syksyn tilitysajankohdista alkaen jatkuen vähintään kesäkuun 2021 tilityksiin.

Musiikintekijä on epätyypillisen työn tekijä ja hyvin erikoisessa tilanteessa osoittaessaan olevansa työtön. Musiikintekijän (säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan) on päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä.

Musiikintekijöiden toimeentulosta on huolehdittava seuraavin toimenpitein

1. Musiikintekijän on epätyypillisen työn tekijänä päästävä työttömyysturvan piiriin tilanteessa, jossa ansainnan keskeytyminen aiheutuu valtioneuvoston tai viranomaisen päätöksestä. Tämän tulee tapahtua kyseenalaistamatta ja ilman nöyryyttävää kehotusta osaamisensa kehittämiseen työttömyyden aikana.
2. Jo saadut tekijänoikeustulot eivät saa leikata työttömyyspäivärahan määrää, koska tulot tulevat työstä, joka on tehty paljon ennen työttömyysaikaa.
3. Koska tekijänoikeustulot romahtavat, musiikkiala tarvitsee pitkän tähtäyksen rahoitusraamin ja tukea myös myöhempien vaikutusten varalle.
4. Yritystoiminnan tukia tulisi ohjata riittävän monipuolisesti kattamaan myös musiikkialan pienet toimijat. Erityisten innovaatioiden vaatimuksesta tukipäätösten perusteena tulee luopua, koska tarkoituksena on korvata ansainnan menetys, joka johtuu valtioneuvoston päätöksestä.
5. Music Finlandin julkaisema Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti tulee huomioida kokonaisuudessaan.

Kaija Kärkinen, puheenjohtaja
Markus Nordenstreng, varapuheenjohtaja
Aku Toivonen, toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät, 23.4.2020

Musiikkiala vetosi Yleen, mitkä olivat vaikutukset?

Julkaistu

Yle uutisoi välittömästi lisäävänsä kotimaisen musiikin määrää. ”Kriisiaikana on tarvetta pitää yllä myös oman kulttuurin tuomaa jatkuvuuden ja läheisyyden tunnetta”, totesi julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Nyt lupauksesta on kulunut kuukausi. Kysyin Silvolta, onko kotimaisuusasteen nostaminen Ylen radiokanavilla toteutunut luvatulla tavalla. Vastauksessaan hän toteaa, että kotimaisen musiikin osuus on radiokanavilla kasvanut ja kasvaa. Radio Suomen soittolistauutuudet ovat viime viikkoina olleet 100 %:sti kotimaisia, ja kanavan kotimaisuusaste on ollut parhaimmillaan 80 %. Hän jatkaa vielä, että YleX:n ja Radio Suomen erikoisohjelmissa kotimaisuusosuus vaihtelee ohjelmasta riippuen 70 ja 100 %:n välillä.

Ylellä on Silvon mukaan tarkoitus kertoa tilastoista kattavasti kevään loputtua.

Kotimaisen musiikin osuuden kasvu on tapahtunut pääasiassa klassikoilla. Tämä on ymmärrettävää ajassa, jossa moni asia tuntuu epävarmalta ja ennakoimattomissa olevalta. Tuttu musiikki luo turvallisuuden tunnetta.

Samalla kun voimasoitossa on klassikoita, uuden musiikin soittopaikat vähenevät. Uusien ensisoittoaan odottavien biisien jono kasvaa, ja radiosoitosta saatava hyöty tulee monelle myöhässä.

Se on varmaa, että tässä ajassa syntyy voimakasta musiikkia. Mutta miten se pääsee lunastamaan itselleen paikkaa kuuntelijoiden sydämissä, jos voimasoittopaikat on varattu vanhoille klassikoille?

Ylen Olohuone-konsepti ansaitsee kiitosta. Se on ollut monipuolinen ja kiinnostava toteutus kaikin puolin. Ohjelma on ollut sekä inhimillinen että näyttävä, ja se pohjautuu hienosti kotimaiseen musiikkiin.

Iso arvo tässä ajassa olisi, että soittolistoissa ja muissa musiikkivalinnoissa toteutuisi laaja kirjo. Kannustan rohkeuteen nostaa esiin myös sellaista musiikkia, jolle ei normaalisti löydy tilaa.

Kotimainen musiikki on rikasta, monipuolista ja monimuotoista. Ylen tekemillä päätöksillä ja toimilla on iso merkitys kotimaisen musiikkialan tulevalle hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Linkkejä

 

 

Musiikintekijöiden rahastosta jaettiin aiempaa enemmän tukea koronakriisin takia

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden hallitus ohjasi vuodelle 2020 Musiikintekijöiden rahaston jaettavaksi yhtensä 224 000 euroa, josta päätettiin nyt jakaa 124 000 euroa, eli noin 34 000 euroa enemmän kuin normaalilla hakukierroksella.

”Tämä tuli erityiseen tarpeeseen huomioiden musiikintekijöiden olosuhteet COVID-19 -tilanteessa”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.

Hakemuksia ei tullut juurikaan enemmän kuin viime vuoden vastaavalla kierroksella, mikä saattaa johtua siitä, että hakuaikana helmikuussa ei ollut vielä tiedossa poikkeuslakia ja -olosuhteita. Rahaston toimikunta pystyikin siten kohdentamaan enemmän tukea työskentelyyn.

”Valtaosa, eli lähes 80 prosenttia jaettavasta summasta kohdistui työskentelyyn, Erityisstipendi mukaan laskettuna. Perusteltuja hakemuksia tuettiin myös muissa kategorioissa. Tukea haluttiin myöntää mahdollisimman monelle myös lisärahoituksen valossa; tällä kierroksella stipendejä sai yhteensä 54 tekijää”, Huuskonen sanoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti: Työskentelystipendejä myönnettiin 39 (vuosi sitten 29), Hankintastipendejä 10 (vuosi sitten 14) ja Reissustipendejä 4 (vuosi sitten 13).

Stipendien summat vaihtelivat 1 000-3 000 euron välillä. Lisäksi jaettiin yksi 6 000 euron Erityisstipendi Matti Mikkolalle.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2020.

 

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Kuka tahansa musiikintekijä on tervetullut hakemaan stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

Uusi ©-DAY-kampanja vie huhtikuussa vihreää päin

Julkaistu

©-DAY kokoaa yhteen kaikki tekijänoikeuksia kunnioittavat toimijat vihreän värin eri sävyjen alle 20.–25.4.2020. Vihreä väri kuvaa sitoutumista tekijöiden ja heidän oikeuksiensa kannalta vastuulliseen toimintatapaan nyt ja tulevaisuudessa. Samalla väri tekee reilusta sisällöstä kuluttajille helposti tunnistettavaa: saa mennä!

”Poikkeukselliset ajat tarvitsevat tulkkeja ja taiteilijoita: nyt tarvitaan elämyksiä, ajattelemisen aihetta, haastajia, viihdettä ja tunteiden välittäjiä. Jotta voimme nauttia tekijöiden työstä joka päivä, pidetään yhdessä huoli, että luovalla työllä on arvonsa, tekijänoikeus. Nyt ja tulevaisuudessa. Olethan mukana,” vetoavat kampanjan lähettiläät, valokuvaaja–toimittaja Meeri Koutaniemi ja musiikin tekijä Markus Nordenstreng.

Mukana kymmeniä kumppaneita

Esimerkiksi kaupallisia radiokanavia edustava RadioMedia liittyi 35-juhlavuoden vastuullisuustekonaan mukaan kampanjaan. 13.–26.4. voit bongata radiokanavilta ympäri Suomen, miltä vihreä kuulostaa.

Kumppanina on myös Kansallisgalleria, jonka Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden verkkosivustot juhlistavat vihreää. Myös KULTA ry:n kautta liittyy mukaan kulttuuritoimijoita ympäri Suomen. Mukana ovat esimerkiksi Mikkelin teatteri, Martinus-Sali Vantaalla ja Doo-Bop-jazzklubi Vaasassa.

Tule mukaan: #kiitosteoksesta

Kutsumme kaikki luovan työn ystävät, tekijät, esittäjät, tuottajat ja oikeudenhaltijat mukaan kampanjaan sosiaalisen median kanavissa. Mikä teos on juuri nyt poikkeusoloissa ilahduttanut sinua ja miksi? Jaa ajatukseksi perusteluineen sosiaaliseen mediaan tunnisteilla #kiitosteoksesta sekä #CDAY ja kiitä tekijää. Vaihda myös kiitokseksi oma profiilikuvasi ©-DAY-kehykseen (https://www.isupportcause.com/campaign/cday—tekijänoikeuspäivä).

Kampanjan teemaan vihreäksi valaistaan tai värjätään luovilla ratkaisuilla myös verkkosivustojen, kotien, toimistojen tai kulttuuritalojen pintoja. Ehkäpä viikolla syntyy jopa vihreä pop-up-installaatio? Kuvia ja videoita vihreistä tiloista voi seurata somessa tunnisteella #cday ja #tekijänoikeuspäivä.

Välitetään kiitoksia ja näytetään samalla, miten monta meitä on vastuullisen luovan työn puolella. Vihreää päin saa mennä!

 

Lue lisää:
https://cday.fi, seuraa kampanjan somekanavia ja jaa postauksia eteenpäin:

Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili
Tiedustelut ja luovan työn tekijöiden haastattelupyynnöt:
Sari Siikasalmi, sari.siikasalmi@kreab.com, 050 352 1073

Kampanjan mahdollistaa Tekijänoikeusakatemia ry, johon kuuluvat Teosto, Kopiosto, Gramex, Kuvasto, Sanasto ja APFI opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Käytännön koordinaatiosta vastaavat Kreab ja Helsinki 14 yhdessä julkisten ja yksityisten kumppanien kanssa.

Teosto ja jäsenjärjestöt valmistelevat tukea laskevien tekijänoikeuskorvausten kompensoimiseksi

Julkaistu

Koronapandemia on pysäyttänyt lukuisten taiteilijoiden ansaintamahdollisuudet kuin seinään. Koronan vaikutukset ilmenevät monille musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille kuitenkin vasta viiveellä.

Markkinasulku tulee näkymään tekijänoikeuskorvausten tilityksissä syyskaudesta alkaen. Monet ulkomaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat raportoineet, että vaikutukset tulevat olemaan suurimmat vasta alkuvuoden 2021 tilityksissä.

Musiikintekijät ja musiikkikustantajat tarvitsevat kaiken avun, jolla voidaan rakentaa siltaa tulevaisuuteen. Tämän vuoksi Teosto ja sen jäsenjärjestöt valmistelevat heidän avustamistaan syyskaudella, kun koronan negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä tekijänoikeuskorvausten tilityksissä.

Valmistelussa kartoitetaan mahdollisuudet käyttää kulttuurisiin tarkoituksiin pidätettyjä kansallisia varoja sekä Teosto-rahaston varoja koronatukeen säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Valmistelu tehdään loppukevään aikana.

Luovan työn tekijä, allekirjoita adressi: Ennen työttömyyskautta kertyneet tekijänoikeuskorvaukset eivät saa leikata työttömyyskorvausta

Julkaistu

Työtön taiteilija on vaikeassa asemassa, sillä hän ei välttämättä saa lainkaan työttömyyskorvausta. Syynä on tekijänoikeuskorvauksien virheellinen yhteensovitus työttömyyskorvausten kanssa: ennen työttömyyskautta kertyneet tekijänoikeuskorvaukset leikkaavat työttömyyskorvausta samalla tavalla kuin työttömyysaikana ansaittu palkka.

Tekijänoikeustuloja ei muutoinkaan nähdä ansiotulojen kaltaisena palkkana, eli ne eivät kerrytä etuuksia ja esimerkiksi erilaisia päivärahoja kuten ansiotiedot. Tämä tarkoittaa, että luovan työn tekijät ovat työttömyysturvassa eriarvoisessa asemassa muiden suomalaisten kanssa.

Lyhty – luovan alan tekijät ja yrittäjät vetoaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa, että rakenteellinen ongelma korjataan viipymättä. Tilanne on juuri nyt akuutti.

Pyydämme nyt sinua, luovan työn tekijä, lukemaan ja allekirjoittamaan tämän tärkeän vetoomuksen Adressit-sivustolla keskiviikkoon 15.4.2020 mennessä.

Siirry allekirjoitukseen tästä.


Jaathan myös adressia eteenpäin sosiaalisessa mediassa tutuillesi.

Valmiin postauksen löydät Lyhdyn tileiltä:
Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili

Lämmin kiitos – vaikutetaan yhdessä!