EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Survey: Experiences of inappropriate behaviour are common in the Finnish music industry

Tekijä: Nina Lith

Survey: Experiences of inappropriate behaviour are common in the Finnish music industry

Julkaistu

The survey on equality in the music industry was commissioned by Finnish Musicians’ Union, Finnish Music Creators, Music Finland, IFPI Finland, The Collective Management Organisation for Recorded Music in Finland, Jazz Finland, The Finnish Music Publishers Association, Association of Finnish Symphony Orchestras, The Society of Finnish Composers, Finnish Composers’ Copyright Society Teosto.

Inappropriate behavior takes many forms, including inappropriate comments and belittling, and discrimination or harassment based on gender, sexual orientation, or ethnic background. Those working in the industry hope that music industry organizations will do more to improve the situation. Grievances have already been addressed and many actors are developing policies to prevent inappropriate behavior.

The online survey examined the implementation of equality in the Finnish music industry. The survey was answered by 1,012 people working and working in the music industry. More than half of the respondents (54%) were music performers, such as artists or musicians. Three out of four (74%) respondents had worked in the industry for more than 10 years. The survey was conducted by an outside party, Inklusiiv.

Report Survey on equality in the music industry

More information:
Sanni Kahilainen, Head of Communications
Finnish Musicians’ Union
p. 044 544 0208
sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi

Nina Lith, Head of Communications
Finnish Music Creators
p. 041 517 8998
nina.lith@musiikintekijat.fi

Rapport: Enkät om likabehandling i musikbranschen

Julkaistu

Undersökningen har beställts Finlands Musikerförbund, Finlands Musikskapare, Finska Musikförläggareföreningen, Musikproducenterna – IFPI Finland, Teosto, Music Finland, Gramex, Finlands jazzförbund, Finlands Symfoniorkestrar, Finlands Tonsättare.

Osakligt beteende förekommer i många olika former, liksom olämpliga kommentarer och diskriminering eller trakasserier på grund av etnicitet. Respondenterna förväntar sig att branschen ska göra mer för att främja likabehandling.

Syftet med enkäten var att kartlägga hur väl likabehandling förverkligas i musikbranschen. Enkäten genomfördes online under perioden 15.2.2022–8.3.2022. Enkäten besvarades av sammanlagt 1012 personer verksamma inom musikbranschen. Mer än hälften av de tillfrågade (54 %) var artister, till exempel musiker. Tre av fyra (74%) tillfrågade hade arbetat i branschen i mer än 10 år.

Studien och analysen utfördes av en tredje part Inklusiiv.

Rapport Enkät om likabehandling i musikbranschen


Mer information:
Sanni Kahilainen
Finlands Musikerförbund
p. 044 544 0208
sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi

Nina Lith
Finlands Musikskapare
p. 041 517 8998
nina.lith@musiikintekijat.fi

Teosto-palkinto Yonan, Linda Fredrikssonin, Cecilia Damströmin ja Eevil Stöön sävelteoksille

Julkaistu

Tämän vuoden Teosto-palkinnon 12 ehdokasta ja neljä voittajaa valittiin poikkeuksellisesti kahden vuoden 2020–21 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta.

Voittajat valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluivat vuoden 2020 Teosto-palkintovoittajat, artisti Jesse Markin ja säveltäjä, tuottaja Totte Rautiainen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén ja toimittaja Maria Veitola.

”Tämän vuoden ehdokkaiden ja myös voittajien musiikillinen tyylien kirjo on ihanan laaja. Se osoittaa, miten monipuolista ja ilmaisuvoimaista säveltaidetta Suomen musiikkikenttä tällä hetkellä tarjoaa”, raadin puheenjohtaja Totte Rautiainen arvioi.

Teosto-palkinnon voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 19. toukokuuta.

Voittajavalintojen perusteet

JOHANNA RASMUKSEN JA TYÖRYHMÄN TEOKSET YONAN LEVYLLÄ UNI JOHON HERÄÄN

Uni johon herään on erityisen tunnelmallinen teos, joka on vaatinut toteuttajiltaan vahvan vision, rohkeutta ja luovaa hulluutta.  Vahva tarina välittyy kuulijalleen poikkeuksellisen avoimina ja riisuttuina sanoituksina. Yonan herkkyys, sielukkuus, intohimo ja taiteilijuus puhkeavat ennenkuulumattomiin ulottuvuuksiin Tapiola Sinfonietan kanssa: osapuolet kommunikoivat ja kietoutuvat toisiinsa ilmiömäisellä tavalla. Lopputuloksena on henkeäsalpaavan voimakas ja elokuvallinen kokonaisuus.

LINDA FREDRIKSSONIN SÄVELLYKSET LEVYLLÄ JUNIPER

Intensiivinen Juniper vie kuulijansa ihmisyyden ytimeen. Linda Fredrikssonin debyyttilevyn sävellykset ovat herkän viipyileviä, henkilökohtaisia ja tunnustelevia, jotka ottavat omalla omaperäisellä tavallaan etäisyyttä jazziin ja useimpiin genren tyypillisiin piirteisiin. Saksofoni ja sen soitto ovat perinteisessä muodossaan perimaskuliinisia lajeja, mutta Juniperilla Fredriksson purkaa kaiken oppimansa lähestyen soitinta ja edustamaansa jazzgenreä puhtaalta pöydältä, oman persoonansa kautta. Sävellysten kuljetus etenee luonnollisesti herkkänä, hauraana ja uteliaana ja pysyy taidokkaan yhtenäisenä äänimaailmojen ja tilojen vaihtuessa kappale kappaleelta.

CECILIA DAMSTRÖMIN SÄVELLYS ICE

ICE luo elokuvallisen vahvoja sekä uhkaavia mielikuvia, jotka etenevät orkesterin voimakkaiden eleiden kuljettaessa tapahtumia luonnonvoiman kaltaisella varmuudella. Sinfoniaorkesterin eri soitinryhmät muodostavat suuria ja yhtenäisiä sointimassoja, jotka vellovat ja kihisevät hiipuen lopulta harpun taivaita kohti nouseviin ääniin. Vaikka teos on vahva kannanotto ilmastonmuutokseen ja muodostaa kokonaisuuden arkkitehti Erkko Aartin suunnitteleman jääteoksen kanssa, toimii sävellys myös väkevänä itsenäisenä teoksenaan.

EEVIL STÖÖN JA TYÖRYHMÄN SANOITUKSET JA SÄVELLYKSET EEVIL STÖÖN LEVYLLÄ MARSIPAN WAVE

Eevil Stöö työryhmineen on onnistunut kutomaan aivan omanlaisensa, ryppyotsaisuutta kaihtavan universumin, jossa ääripäät kohtaavat vaivattomasti. Teos vyöryy reteästi eteenpäin aiheuttaen kuulijalleen riemua ja lukuisia naurunröhähdyksiä.  Levy näyttää suuntaa sille, mihin suomen kieli voi taipua samalla, kun lämminhenkiset sävellykset ja taustat antavat lempeästi tilaa poikkeukselliselle sanataituruudelle. Sanoitukset viittauksineen kestävät tutkiskelua lukuisia kuuntelukertoja avautuen yhtä rikkaasti niin hiphop-perinteen tuntijalle kuin peruskuulijalle.

Ehdokkaina kaksitoista sävelteosta

Ehdokkaina voittajien lisäksi olivat myös:

  • Minna Leinosen sävellys liikeoopperassa ALMA!
  • Ville Aallon sävellykset levyllä Avian Electronics
  • Adina Dumitrescun sävellys I smiled to the bird on Jupiter
  • Rasmus Soinin sävellykset Sointi Jazz Orchestran levyllä Kolibri
  • Sanna Klemetin sanoitukset sekä Sanna Klemetin ja Pekka Tuomen sävellykset ja sovitukset Litku Klemetin levyllä Kukkia muovipussissa
  • Liisa Tanin sävellykset ja sanoitukset Sir Liselotin levyllä Maniduros
  • Sami Hynnisen sävellykset ja sanoitukset Opium Warlordsin levyllä Nembutal
  • Laura Naukkarisen ja Matti Byen sävellykset ja sovitukset ja Janne Laineen ääniteokset Lau Naun soundtrack-levyllä Själö

Ehdokkaat valitsi musiikkiammattilaisista koostunut esiraati, johon kuuluivat musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela (pj), toimittaja, radiojuontaja Antti Granlund, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, DJ, toimittaja Tytti Viljanen ja musiikkitieteilijä, apulaisprofessori FT Susanna Välimäki.

Teosto-palkinto on tunnustus rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja, joka jaetaan nyt 17. kerran.

Palkinto jaettiin tänä vuonna sääntömuutoksella 2–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle (normaalina vuonna 1–4). Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia.

Antti Auvisesta Teoston hallituksen uusi puheenjohtaja

Julkaistu

Teoston hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti säveltäjä Antti Auvinen. Auvinen on toiminut Teoston hallituksessa vuodesta 2020 lähtien ja on myös Teoston jäsenjärjestön, Suomen Säveltäjien hallituksen puheenjohtaja. Hän on työskennellyt päätoimisena säveltäjänä vuodesta 2004 lähtien ja opiskellut sävellystä Amsterdamissa ja Sibelius-Akatemiassa. Auvinen voitti Teosto-palkinnon vuonna 2016 sävellyksestään kamarioopperassa Autuus yhdessä Harry Salmenniemen kanssa.

Uudeksi jäseneksi Teoston hallitukseen valittiin musiikin tekijä Iisa Pajula. Pajula on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, joka on tehnyt musiikkia työkseen jo yli 15 vuoden ajan. Sooloartistina hän on julkaissut jo neljä levyä ja kirjoittanut lisäksi musiikkia muille artisteille. Pajula on myös Teoston jäsenjärjestön, Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen.

Teoston pitkäaikainen puheenjohtaja Kim Kuusi jäi pois Teoston hallituksesta 12 vuoden jälkeen. Kuusi on toiminut musiikin parissa koko elämänsä ja tehnyt mittavan uran erityisesti mainosmusiikin parissa. Lisäksi hän on työskennellyt levy-yhtiöissä sekä muusikkona eri kokoonpanoissa. Teoston hallituksessa hän on edistänyt musiikkitoimialan yhteistyötä sekä ollut pidetty ja kuunteleva puheenjohtaja, joka on kerännyt arvostusta yli rajojen. Teoston hallitus kutsui Kim Kuusen 13.4.2022 kokouksessaan Teoston kunniapuheenjohtajaksi.

TEOSTON HALLITUS KAUDELLA 2022-2023

  • Säveltäjä Antti Auvinen, puheenjohtaja
  • Kustantaja Tommi Tuomainen
  • Kevyen musiikin tekijä Maija Ruuskanen
  • Kustantaja Saara Konttinen
  • Musiikin tekijä Jiri Kuronen
  • Kevyen musiikin tekijä Iisa Pajula

Lue lisää: Teoston organisaatio

Music We Made – Tutustu uuteen maksuttomaan palveluun

Julkaistu

Tekijätietoja on vaihtelevassa tarkkuudessa löytynyt CD-levyjen kansilehtisissä, mutta suoratoistopalveluissa melko heikosti tai ei ainakaan sillä tarkkuudella mihin Music We Made pyrkii. Paitsi, että näiden tietojen esittäminen on kunnioittavaa kaikkia tekijöitä kohtaan, se myös luo mielenkiintoisen musiikkipalvelun ja uuden tavan löytää musiikkia näiden henkilöiden kautta.

Kuka tahansa, joka on osallistunut jossakin roolissa äänitteen tekoon (esittäjänä, musiikin tekijänä, tuottajana, kansitaiteen tekijänä jne) voi rekisteröityä palveluun ja merkitä rooleja äänitteissä. Käyttöliittymä kehitettiin sellaiseksi, että jokainen pystyy hyvin nopeasti merkitsemään omat roolinsa. Kaikki voivat myös ilmoittaa mitä rooleja toisilla henkilöillä on äänitteissä ja kutsua heitä palveluun. Palvelu on maksuton.

Rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä pääsee vahvistamaan ja muokkaamaan hänelle jo merkittyjä rooleja. Näin yhteistyöllä voi syntyä hyvin kattavaa tietoa äänitteistä. Käyttäjälle syntyy myös profiili palveluun. Siihen on listattu kaikki äänitteet, joiden tekemiseen hän on osallistunut, jolloin se toimii kätevänä portfolio-linkkinä. Esimerkkinä tästä Anssi Kela. Kuten profiilista näkee, voivat muusikot ja musiikintekijät myös kirjoittaa tarinoita tekemästään musiikista (kappaleesta tai albumista).

Jotta tekijöiden moraaliset oikeudet (isyysoikeus) toteutuisivat pätevästi myös digitaalisissa musiikkipalveluissa Music We Made -hankkeen suunnitelma on kolmivaiheinen:

  • Keräämme tietoa ja tarjoamme huippunopeat työkalut kenelle tahansa tuoda tietoa palveluun
  • Varmennamme tiedon kontaktoimalla oikeuden haltijoita ja hyödyntäen autentikointimenetelmiä
  • Sovimme musiikkipalveluiden kanssa tiedon esittämisestä ja jaamme sen datarajapintojen kautta

Kaikki palvelun keräämä tieto on avointa ja kaikkien nähtävillä palvelussa.

Music We Made toivoo, että visiomme innostaa musiikin tekijöitä tutustumaan palveluun ja huomaamaan kuinka nopeasti omat työt pystyy listaamaan. Uskomme, että ihmiset ja tarinat musiikin takana luovat mielenkiintoisen tarjoaman paitsi muusikoille niin myös musiikin kuluttajille.

Klikkaa tästä palveluun

Palvelusta julkaistaan myös iOS- ja Android -sovellukset toukokuun aikana.

Suomalainen musiikkiala uskoo koronan jälkeiseen tulevaisuuteen

Julkaistu

Musiikkialabarometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa, tarkoituksena saada tietoa siitä, miten suomalainen musiikkiala näkee tilanteensa ja tulevaisuutensa. Nykytilanteen arviossa näkyy nyt selvästi viime vuosia kurittanut koronapandemia, ja valtaosa vastaajista kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Aiempaa huonommin menee erityisesti freelancereilla, vaikka monilla sektoreilla on tapahtunut myös positiivista kehitystä.

Koronapandemia nähdään kyselyssä kuitenkin väliaikaisena haittana, ja yli 60 prosenttia vastaajista uskoo taloudellisen tilanteensa tulevan olemaan parempi kolmen vuoden päästä. Kasvua ennakoidaan erityisesti elävän musiikin kentälle, mutta myös esimerkiksi synkronoinnin eli musiikin liittämisen elokuviin tai peleihin arvioidaan lisäävän musiikkialan tuloja tulevina vuosina. Alalla uskotaan musiikin kulutuksen kasvavan sekä kansainvälistymisen ja musiikkiviennin tuottavan uusia mahdollisuuksia.

Kasvua ei pidetä kuitenkaan itsestään selvänä, vaan menestymiseen vaikuttavat paitsi alan toimintaympäristön muutokset myös oma asenne.

Vaikeita vuosia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Hankalien vuosien jälkeen ala nostaa tärkeimmäksi yhteiseksi kehityskohteeksi itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurvan. Se on ollut kärjessä edellisissäkin barometreissä, mutta sen painoarvo näyttää vain vahvistuneen: nyt sen valitsi jo 58 prosenttia vastaajista. Vastaajat toivovat myös elpymistukea koronan jälkeiselle ajalle.

Vaikka koronapandemia on muuttanut monien omaa työtilannetta, näkemykset yhteisistä kysymyksistä näyttävät pysyneen melko samoina vuosien varrella. Musiikkialalla ollaan edelleen vahvasti yhtä mieltä siitä, että suoratoistopalveluissa tulisi antaa tietoja kaikista esittäjistä ja tekijöistä. Hieman edellistä barometria useampi eli kaksi kolmasosaa vastaajista näkee albumikokonaisuudet merkittävänä siitäkin huolimatta, että singlejulkaisut ja soittolistat olisivat kaupallisesti kannattavampia. Elävän musiikin tapahtumien osalta toivotaan monimuotoisuuden tukemista. Media puolestaan sai edelleen heikon arvosanan musiikkialalta.

Myös joitain uusia kysymyksiä esitettiin esimerkiksi muuttuneesta elävän musiikin kentästä. Konserttien suoratoiston vakiintumisen suhteen mielipiteet jakautuvat vahvasti kahtia, ja toiset näkevät sen tulleen jäädäkseen, toiset taas pitävät sitä väliaikaisena vaiheena. Sen sijaan yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen osalta ehdoton valtaosa vastaajista toivoi aiempaa aktiivisempaa toimintaa.

Barometriin kirjatut sanalliset kommentit kertovat siitä, että musiikkialan toimijat ovat huolissaan omasta toimeentulostaan ja korona-aikana kokemastaan arvostuksen puutteesta mutta myös monista laajemmista yhteisistä teemoista. Esiin nousee erityisesti uusien kykyjen ja marginaalien mahdollisuus päästä esille kapenevassa konsertti- ja mediatarjonnassa.

Tulevaisuudessa nähdään kuitenkin myös mahdollisuuksia, etenkin nyt kun koronatilanne on alkanut sallia alan keskinäiset sekä muusikoiden ja yleisön väliset kohtaamiset ja vuorovaikutuksen. Oma aktiivisuus voi lisätä alan sisäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Uusia mahdollisuuksia tuovat myös uudet teknologiat ja kansainvälistyminen.

Kyselyn toteutti Music Finland jäsenjärjestöineen, ja se suunnattiin sekä yhteisöille että yksittäisille ammattilaisille eri genreissä ja erilaisissa toimenkuvissa. Määräaikaan mennessä kyselyn oli täyttänyt kokonaan yhteensä 720 vastaajaa, joista valtaosa (89 prosenttia) edusti musiikkialan ammattilaisia, pääasiassa muusikoita ja säveltäjiä.

Lue musiikkialabarometrin 2022 raportti kokonaisuudessaan täältä.

Uusi tekijänoikeuslaki on loppusuoralla: lakiesityksessä tärkeitä parannuksia mutta myös puutteita

Julkaistu

Viime syksynä julkaistu tekijänoikeuslain luonnos sai kipakan palauteryöpyn tekijänoikeusjärjestöiltä ja taiteilijoilta. Kriittiset lausunnot kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitystä muokattiin merkittävästi tekijöille parempaan suuntaan, kuten direktiivi edellyttää. Nyt laki on edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Lakimuutoksen taustalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi), joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Nyt tuo direktiivi implementoidaan eli toimeenpannaan Suomessa. DSM-direktiivi on tekijöille suotuisa: se edellyttää, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Tekijäfoorumi on alusta saakka lähtenyt siitä, että tämän direktiivin hengen tulee näkyä myös Suomen tekijänoikeuslaissa.

Mikä on hyvää?

Siinä missä syksyllä julki olleessa luonnoksessa lähdettiin voimakkaasti sisältöjen käyttäjien näkökulmasta, kuuluu tekijöiden ääni nyt eduskunnan pöydällä olevassa versiossa enemmän. Näin ollen se on enemmän direktiivin tavoitteiden mukainen.

Hyvä parannus on, että mukana on nyt maininta tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeudesta saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä, ja että kollektiiviset sopimukset mainitaan yhtenä mahdollisena keinona arvioida korvaustasoa.

Mitä pitää vielä parantaa?

Jotta edellä mainitut hyvät periaatteet asianmukaisesta korvauksesta todella toteutuisivat käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata.

Tämä on onneksi mahdollista vielä tehdä valiokuntakäsittelyn aikana. Nämä seikat Tekijäfoorumi on tuonut ilmi myös lausunnossaan talousvaliokunnalle.

  1. Tekijän tulee saada tietää, miten hänen teostaan käytetään 

    Tekijällä tulee olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä – kuinka monta kertaa esimerkiksi hänen tekemäänsä kappaletta on kuunneltu tai kuinka monta kertaa hänen ottamansa valokuva on julkaistu. Lakiesityksessä tämä oikeus on kuitenkin rajattu aivan liian suppeasti: ainoastaan kaupalliseen hyödyntämiseen, josta on tullut sopimuskumppanille tuloja sekä rojaltimallisiin sopimuksiin.

Jotta tekijällä on oikeasti mahdollisuus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, tulee tekijällä olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä. Tämä on jopa tärkein tae sille, että direktiivin tarkoitus tekijöiden neuvotteluaseman parantamisesta voidaan taata.

  • Miten? 30 a §:n 1 momentista tulee poistaa kohta: ”Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä tai tekijälle maksettava korvaus riippuu siitä, missä laajuudessa teosta käytetään.”
  1. Työsuhteessa ja sen ulkopuolella tehdyt teokset samalle viivalle

Otetaan esimerkiksi työsuhteessa työskentelevä lehtivalokuvaaja. Hän saattaa uransa aikana luoda tuhansia valokuvateoksia, joita ei syystä tai toisesta valita julkaistavaksi. Syyt saattavat liittyä esimerkiksi ajan poliittiseen ilmapiiriin. Julkaisemattomat ruudut päätyvät kustantajan arkistoon. Alalla on tavanomaista, että työnantaja saa sopimuksen perusteella yksinoikeuden kaikkeen aineistoon. Vuosien päästä ehkä vain kuvaaja itse muistaa, minkälaisia julkaisemattomia kuvia arkistosta löytyy, mutta tarvitsee työnantajan luvan käyttää kuvia vaikka näyttelyssä tai kirjassa. Aina lupaa ei saa, ja kiinnostavat kuvat jäävät iäksi piiloon yleisön silmiltä.

Lakiesitys asettaa siis yhtäältä työsuhteiset ja toisaalta itsensä työllistävät tekijät ja esittävät taiteilijat keskenään eri asemaan tekijänoikeudellisen suojan osalta. Monet tekijät ja esittävät taiteilijat työskentelevät myös työsuhteissa. Tekijöiden kannalta reilumpi ratkaisu olisi asettaa samat oikeudet koskemaan kaikkia, myös työsuhteissa luotuja teoksia.

  • Miten? 30 b §:n 3 momentista tulee poistaa lause: ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen.”
  1. Kollektiivinen sopiminen on ilmaistava selkeämmin

Tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantaminen vaatii tuekseen ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Tämän takia kollektiivinen sopiminen tulee mainita nykyistä jämäkämmin – myös lakitekstissä. Korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.

  • Miten? Kollektiivinen sopiminen tulee mainita 28 a §:ssä tapana määrittää asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.
  1. Tarpeettomasti tekijöitä rankaiseva käytäntö on poistettava

Esitys pitää sisällään tarpeettoman elementin siitä, että tekijä voi joutua maksamaan erillistä hyvitystä palveluntarjoajalle tai käyttäjälle, jos hänen pyyntönsä poistaa teos tekijänoikeuden vastaisena osoittautuu tarpeettomaksi. Riski sanktioluontoisen hyvityksen maksamisesta synnyttää vääränlaisen pelotevaikutuksen, eikä normaalin vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi ole perusteltua säätää erillisestä hyvityksestä.

  • Miten? 55 j § Oikeus kohtuulliseen hyvitykseen on poistettava kokonaan

Eduskunnalla on nyt käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lainsäädännöllä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja taiteen tekemisen edellytyksiä. Tämä tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.

Puhtaasti-hanke ja -sivusto: välitetään tekijänoikeudesta!

Julkaistu

Tieto-, ohje- ja vinkkipankit tarjoavat vastauksia nimenomaan kuorojen, orkestereiden ja yhtyeiden arjen kysymyksiin ja tarpeisiin.

Viestintä ja koulutukset tuovat tekijänoikeusasiat lähelle ymmärrettävästi, kiinnostavasti ja käytännönläheisesti.

Materiaalipankin aineisto eli Puhtaasti-logot, aihetunnisteet ja valmiit tekstit ovat keino osallistua konkreettisesti Sulasol-perheen ja sen jäsenten yhteiseen missioon ja tekijänoikeuksien näkyväksi tekemiseen.

Suomen Musiikintekijät on mukana kampanjassa.

Tutustu Puhtaasti-sivustoon

Kysely: Moni kohtaa epäasiallista käytöstä Suomen musiikkialalla

Julkaistu

76 prosenttia musiikkialalla toimivista on kohdannut alallaan epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana, selviää tuoreesta kyselystä. Epäasiallista käytöstä kohtaavat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret. Joka kymmenes vastaaja (11 %) kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä usein.

Verkkokyselyssä kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista Suomen musiikkialalla. Kyselyyn vastasi 1012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) oli musiikin esittäjiä, kuten artisteja tai muusikoita. Kolme neljästä (74 %) vastaajasta oli toiminut alalla yli 10 vuotta. Kyselyn toteutti alan ulkopuolinen taho Inklusiiv.

Naisista 85 prosenttia ja muunsukupuolisista 84 prosenttia kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä alalla toimiessaan. 26–35-vuotiaista epäasiallista käytöstä oli kohdannut 88 prosenttia ja 20–25-vuotiaista 98 prosenttia. Miehistä epäasiallista käytöstä oli kohdannut 69 prosenttia.

”Luvut kertovat karua kieltä siitä, että koko alan on yhdessä huomioitava yhdenvertaisuus kaikessa toiminnassaan. Olen iloinen voidessani todeta, että Suomen Musiikintekijöissä olemme jo proaktiivisesti lähteneet kehittämään turvallisemman tilan periaatteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja kouluttaneet siihen henkilöstöä. Mielellämme jaamme kokemuksiamme toimintamallistamme kaikille alalla toimiville”, Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith kommentoi.

Epäasiallista käytöstä koetaan ja kohdataan musiikkialalla monessa eri muodossa

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaista epäasiallista käytöstä musiikkialalla ilmenee. Vastaajista puolet (50 %) oli kohdannut työssään epäasiallista kommentointia ja lähes kolmannes (29 %) seksuaalista häirintää. Naisista seksuaalista häirintää oli kohdannut 41 prosenttia ja 20–35-vuotiaista 58 prosenttia. 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole kohdannut mitään kyselyssä listatuista epäasiallisen käytöksen muodoista.

Kyselystä selvisi myös, että 45 prosenttia vastaajista oli kohdannut vähättelyä ja yli kolmannes (39 %) koki, ettei uusista työmahdollisuuksista tiedoteta reilusti kaikille. Lähes kolmannes (32 %) oli kohdannut poissulkemista epävirallista keskusteluista ja lähes neljännes (23 %) virallisista keskusteluista.

Lähes puolet (47 %) vastaajista koki, ettei samasta työstä makseta samanarvoista palkkaa. Näin kokivat erityisesti freelancerina työskentelevät musiikin esittäjät (52 %) verrattuna kuukausipalkkaisina työskenteleviin musiikin esittäjiin, joista näin koki alle kolmannes (29 %).

Vastaajat toivovat alan tekevän enemmän epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi – paljon jo tehdäänkin

Yli puolet (57 %) kyselyyn vastanneista odottaa musiikkialan tekevän enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tätä toivovat etenkin naiset ja nuoret alalla toimivat, jotka kohtaavat epäasiallista käytöstä muita todennäköisemmin. Vain alle neljänneksellä (23 %) kyselyyn vastanneista on hyvä käsitys kehittämistoimista, joita alalla jo tehdään. Toimia valmistellaan useissa musiikkialan organisaatioissa sekä eri toimijoiden yhteishankkeina.

”On selvää, että alan yhdenvertaisuudessa ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä on vielä paljon työtä tehtävänä. Onneksi asiaan on monin tavoin alalla jo tartuttukin. Tietoa ja työkaluja on olemassa ja lisää on tekeillä – nyt on aika ottaa ne käyttöön, ja siihen tarvitaan meitä ihan kaikkia. Muusikkojen liitossa asian parissa työskentelee vuodenvaihteessa aloittanut yhteisökoordinaattori, johon jäsenet voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, epäasialliseen käytökseen ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä”, kertoo Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.

Valta-asemissa toimivien henkilöiden rooli on musiikkialan kulttuurimuutoksessa keskeinen.

“Alalla olisi nyt tärkeää lähteä tiukasti puuttumaan tilanteisiin, joissa epäasiallista käytöstä ilmenee ja luoda koko alan kattavat käytännöt epäasiallisen käytöksen turvalliseen raportoimiseen ja tapausten asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi alalla tulisi käydä avointa keskustelua epäasiallisesta käytöksestä ja siitä, ettei sitä hyväksytä missään tilanteessa. On äärimmäisen tärkeää, että myös johto- ja valta-asemissa olevat henkilöt osallistuvat näihin keskusteluihin,” sanovat Maija Koponen ja Iida Nalli kyselyn toteuttaneelta Inklusiivilta.

Kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla tilasivat yhteistyössä:

Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto.

Tutustu tästä raporttiin

Tutustu tästä Inklusiivin yhteenvetoon tutkimustuloksista

Rapport Enkät om likabehandling i musikbranschen

Report Survey on equality in the music industry

Lisätietoja:

Sanni Kahilainen, viestintäpäällikkö, Muusikkojen liitto
+358 44 544 0208, sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi

Nina Lith, viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
+358 41 517 8998, nina.lith@musiikintekijat.fi

 

Kyselyn tuloksia: 

Ikä (n=1006)

20–25 vuotta: 5 %

26–35 vuotta: 22 %

36–45 vuotta: 25 %

46–55 vuotta: 22 %

56–65 vuotta: 18 %

Yli 65 vuotta: 8 %

En halua sanoa: 1 %

 

Sukupuoli-identiteetti (n=1000)

Nainen : 46 %

Mies: 50 %

Muu: 1 %

En halua sanoa: 3 %

 

Kuinka pitkään olet työskennellyt musiikkialalla? (n=1001)

Alle vuoden: 1 %

1–5 vuotta: 14 %

6–10 vuotta: 11 %

Yli kymmenen vuotta: 74 %

 

Mitä seuraavista epäasiallisen käytöksen muodoista olet kokenut, nähnyt tai kuullut tapahtuvan työskennellessäsi Suomen musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot. n=1000, kaikki vastaajat.

Epäasiallista kommentointia: 50 %

Samantasoisesta työstä ei makseta samanarvoista palkkaa: 47 %

Vähättelyä tai sitä, etteivät kollegat ota tosissaan: 45 %

Stereotypisointia: 44 %

Uusista työmahdollisuuksista ei tiedoteta reilusti kaikille: 39 %

Epäasiallisia vitsejä: 38 %

Ideoista ja aloitteista ei saa reilua tunnustusta: 35 %

Poissulkemista epävirallisista keskusteluista tai yhteisöistä: 32 %

Seksuaalista häirintää : 29 %

Nöyryytystä: 25 %

Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää tai häirintää: 25 %

Ulkonäköön tai olemukseen perustuvaa syrjintää tai häirintää: 25 %

Kiusaamista: 24 %

Poissulkemista virallisista keskusteluista ja yhteisöistä: 23 %

Harhaanjohtamista tai väärän tiedon antamista: 16 %

Etniseen taustaan perustuvaa syrjintää tai häirintää: 14 %

Fyysisesti uhkaavia tilanteita: 8 %

Vammaisuuteen tai toimintakykyyn perustuvaa syrjintää tai häirintää: 6 %

En ole kokenut, nähnyt tai kuullut tapahtuvan mitään ylläolevista: 12 %

Jotain muuta epäasiallista käytöstä: 9 %

En halua sanoa: 1 %

 

Oletko itse kokenut epäasiallista käytöstä työskennellessäsi musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? N=999, kaikki vastaajat.

Usein: 11 %

Satunnaisesti: 30 %

Harvoin: 35 %

En koskaan: 22 %

En halua sanoa: 2 %

 

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä liittyen Suomen musiikkialan nykyisiin toimiin? [5= Täysin samaa mieltä, 1= Täysin eri mieltä], “Odotan alan tekevän paljon enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi”. n=992, yhteenlaskettu osuus 4 ja 5 vastauksista.

 

Kaikki vastaajat: 57 %

Naiset: 64 %

Miehet: 48 %

20–25 vuotta: 83 %

26–32 vuotta: 69 %

36–45 vuotta: 56 %

46–55 vuotta: 44 %

56–65 vuotta: 50 %

Yli 65 vuotta: 53 %

Työskennellyt alalla 1–5 vuotta: 72 %

Työskennellyt alalla 6–10 vuotta: 70 %

Työskennellyt alalla yli 10 vuotta: 51 %

 

Jäsenjärjestöjen välisestä yhteistyöstä

Julkaistu

Jäsenjärjestöjen rooli ja tehtävä Teoston tarkoitusta ja toimintaa edistävinä toimijoina on viime vuosina kasvanut. Aiempaa useammin Teosto esittää jäsenjärjestöille kysymyksiä ja antaa tehtäviä tai laajaa pohdintaa vaativia hankkeita valmisteltavaksi.

Jotkut asiat käsitellään jäsenjärjestöjen hallituksissa, jotkut ovat ratkaistavissa toiminnanjohtajien välisin neuvotteluin. Jäsenjärjestöjen valmistelemat aiheet menevät usein Teoston hallituksen käsittelyyn ja sieltä vielä mahdollisesti jäsenkokouksen päätettäviksi.

Valmistelu- ja päätösketjusta on pääteltävissä, että Teoston jäsenkokoukseen tuotavat päätösasiat on jäsenjärjestöissä hyvin valmisteltu ja neuvoteltu. Valmisteluvaihe on sisältänyt useita kulmien hiomisia ja kunkin viiteryhmän näkökulmaisten ansojen havaitsemisia. Jäsenjärjestöt käyvät nämä neuvottelut hyvässä hengessä kokonaisuus huomioiden.

On toki aiheita, joissa intressit ovat erisuuntaisia näinkin pienessä hiekkalaatikossa. Taloudelliset jakosuhteet herättävät intohimoja. Teoston tilityssääntö ei sinällään sisällä enää genreisyystulkintaa, vaikka aivan suoraviivaiseksikaan ei sitä voi väittää.

Selvää lienee, että Teostoon sisään tulevat varat ovat enimmäkseen peräisin kevyen musiikin esittämisestä tai muusta käyttämisestä, mutta tarkkaan tätä jakosuhdetta ei ole mahdollista määritellä. Selvää on myös se, että jäsenmääräänsä suhteutettuna Suomen Säveltäjät saa Teoston toiminta-avustusta huomattavasti enemmän kuin Suomen Musiikintekijät. Määrällisesti Musiikintekijöiden toiminta-avustus on toki isompi kuin Säveltäjien.

Olennaista on kuitenkin se, mitä me toiminta-avustuksillamme teemme. Käytämmekö me niitä toisiamme vastaan taistelemiseen, pelkästään omiin edunvalvonnallisiin tehtäviimme – vai onko meillä yhteisiä tavoitteita, yhteistä tekemistä?

Kyse on kokonaisuudesta. Musiikintekijöiden ja Säveltäjien jäseniä on yhteenlaskettuna paljon.

Meillä on yhteisiä tavoitteita, myös Teoston ulkopuolisia. Me rakennamme yhdessä tulevaisuutta, jossa suomalainen musiikki elää, kukoistaa ja menestyy, ja jossa syntyy uutta musiikkia ja uusia musiikkia tekeviä sukupolvia.

Teoston hallitus koostuu musiikintekijöiden, vakavan musiikin säveltäjien ja musiikkikustantajien edustajista. Kim Kuusi on ollut hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, ja hän luovutti Teoston kevätkokouksessa 18.5.2022 paikkansa seuraajalleen. Kim on ollut hallituksessa musiikintekijöiden edustajan paikalla.

Teoston vaalivaliokunta esitti Suomen Säveltäjien puheenjohtaja Antti Auvista Teoston seuraavaksi hallituksen puheenjohtajaksi, ja hän tuli valituksi yksimielisesti. Teoston puheenjohtajana on ollut puhtaasti vakavan musiikin säveltäjä ja Suomen Säveltäjien edustaja viimeksi 1980-luvulla.

Haluan kertoa luottamukseni Anttiin edellä kuvaamani kokonaisuuden tavoitteiden näkijänä ja edistäjänä. Luotan häneen myös siinä, että puheenjohtajuuden tavoittelemisen taustalla ei hänellä ole oman viiteryhmän etujen erityinen edistäminen. Selvää toki on, että puheenjohtajalle avautuu mahdollisuus nostaa oman viiteryhmänsä asioita esiin rivijäsentä paremmin, mutta Teoston hallituksen puheenjohtajan tehtävä ei ole oman viiteryhmänsä etujen ajaminen.

Ansiokkaan puheenjohtajakautensa aikana Kim Kuusi kuuli meitä luomatta erityistä suosikkisuhdetta mihinkään jäsenjärjestöön. Kim rakensi Teostoa vahvemmaksi kokonaisuutena, suuret kiitokset siitä!

Uskon ja luotan meidän kaikkien Teoston jäsenjärjestöjen tähtäävän siihen, että suomalaisen luovan säveltaiteen arvo ja arvostus sekä monimuotoisuus kasvavat. Ilman tätä uuden suomalaisen musiikin luova tekeminen kuihtuu, ja jäljelle jää merkittävä kulttuurinen tyhjiö ulkomaisen musiikin vallattavaksi.

Musiikilla on tekijänsä!


Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät