EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikin luova alkutuotanto ajaa luovan alan menestystä myös eurooppalaisella tasolla

Tekijä: Nina Lith

Musiikin luova alkutuotanto ajaa luovan alan menestystä myös eurooppalaisella tasolla

Julkaistu

Euroopan parlamentin vaalit 6.–9.6.2024 ovat luovalle alalle ja musiikille erityisen tärkeät, sillä valtaosa markkinat ylittävän luovan alan ja tekijänoikeuden sääntelystä tehdään nykyisin EU:ssa. Luova ala on kaikkialla Euroopassa kasvava toimiala, jonka kasvupotentiaalia ei olla Suomessa vielä täysin ymmärretty.

”Esimerkiksi musiikkiala kasvoi ennen korona-aikaa kuudessa vuodessa seitsemän miljardia euroa, joten mistään ihan pienestä toimialasta ei ole kyse. Suomi on kuitenkin jäänyt monilla mittareilla jälkeen luovan alan kasvusta, joten nyt on aika ottaa tuo hyppy kiinni. Siihen meillä on kaikki edellytykset”, korosti Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela tavoitteiden julkistustilaisuudessa 10.4.2024.

Musiikin luovan alkutuotannon muodostavat musiikin tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen järjenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat. Yhteenliittymän tavoitteena on ajaa musiikin luomisen edellytyksiä sekä kotimaan että EU-tason päätöksenteossa.

Yhteisen EU-sääntelyn toimeenpano tärkeää

Tavoitteissa korostetaan, että luovat sisällöt eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja ja siksi on tärkeää, että myös luovan alan pelisäännöt tehdään Euroopan laajuisesti. Tulevalle komissiolle hyvänä pohjana toimivat viime kaudella aikaansaatu tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sekä laaja ”Europe fit for the digital age” -sääntelypaketti.

Näiden pakettien linjoilla tulee tavoitteiden mukaan jatkaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt voimakkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää myös yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä.

”Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota säädösten täytäntöönpanoon. EU-sääntelyyn aina sisältyvää liikkumavaraa ei tulisi käyttää tavalla, joka heikentää yhtenäisen sisämarkkinan kehittymistä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Reilut markkinat musiikin striimaukseen

Toinen tavoite liittyy musiikin kasvavaan suoratoistomarkkinaan, jolle sääntelypaine on viime vuosina kasvanut. Digitaalisen suoratoiston levitessä tulisi myös sen vaikutuksiin kiinnittää huomiota. Luovien sisältöjen kulutus on entistä enemmän algoritmien sääntelemää, mikä voi olla uhka eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudelle.

Tavoitteiden mukaan digitaalisia alustoja tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. Tätä on suositellut myös Euroopan parlamentti mietinnössään.

”Samalla olisi tärkeää luoda musiikin tekijöille tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat suhteessa ylikansallisiin digijätteihin, jotta heillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada työnsä hyödyntämisestä kohtuulliset korvaukset”, painottaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi.

Tekoäly on tulevaisuuden menestystekijä myös luovalle alalle

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Äskettäin hyväksytty tekoälyasetus luo hyvän pohjan, jonka päälle voidaan tulevina vuosina rakentaa vastuullista tekoälyn käyttöä.

Tavoitteena on, että myös tekoälysovellukset noudattavat olemassa olevaa tekijänoikeussääntelyä ja huolehtivat järjestelmiensä läpinäkyvyydestä myös niiden kouluttamiseen käytetyn materiaalin osalta.

”Pitäisi olla selvää, että kun tekoäly hyödyntää tekijänoikeudella suojattua sisältöä, se ei voi tehdä sitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämä on tekijänoikeusdirektiivin perusperiaate ja aineettomiin oikeuksiin perustuvan alamme kilpailukyvyn perusta, josta ei tulisi joustaa. Siksi tekoälyasetuksen täytäntöönpano on hoidettava jäsenvaltioissa erityisen huolellisesti”, korostaa Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Yhteinen Eurooppa on myös yhteinen kulttuurikenttä

Luovilla aloilla on rooli paitsi talouden ja työllisyyden vahvistamisessa, myös yhteisen eurooppalaisen identiteetin, demokratian ja arvojen rakentajana. Siksi Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet korostavat kulttuurin arvon tunnistamista, tunnustamista ja eurooppalaisen kulttuurin tukemista.

Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Tavoitteiden mukaan EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tulevaisuudessakin.

”Kulttuuri tarvitsee myös jatkossa sekä julkista rahoitusta että yksityisten investointien edistämistä. Paitsi rahoitusinstrumenteilla, eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta voidaan tukea myös lainsäädäntötoimenpiteillä ja kulttuurivaihdon keinoin”, korostaa Suomen Säveltäjien hallituksen varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen.

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista tullaan viestimään aktiivisesti ehdokkaille lähikuukausien aikana ja näitä luovan alan keskeisiä kysymyksiä pyritään nostamaan myös julkiseen keskusteluun. Samalla alan 40 000 tekijää pyritään aktivoimaan myös vaaliuurnille.

Lue tarkemmin musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteet 2024

Julkaistu

Euroopan parlamentin vaalit 2024

Musiikin luova alkutuotanto ajaa seuraavia tavoitteita Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa 2024:

  • Yhtenäinen sääntely ja toimeenpano EU:n sisämarkkinoilla
  • Reilut markkinakäytännöt rakentavat luovan alan kilpailukykyä
  • Tekoäly osana luovan alan menestystä
  • Kulttuurista elinvoimaa ja yhteistä arvopohjaa

 

Lataa Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteiden esite tästä!

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Yhdessä ajamme seuraavia tavoitteita tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.

1. YHTENÄINEN SÄÄNTELY JA TOIMEENPANO EU:N SISÄMARKKINOILLA

Lainsäädännön harmonisointi lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa siten  Euroopan globaalia kilpailukykyä. Tulevaisuudessa huomiota tulee kuitenkin kiinnittää enemmän myös  sääntelyn yhdenmukaiseen toimeenpanoon jäsenvaltioissa.

Luovat sisällöt, niiden tekeminen ja kulutus eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Ne luovat aineetonta arvoa, jota kulutetaan pääosin digitaalisilla alustoilla. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta ja reunaehtojen asettaminen EU:n sisämarkkinoilla ovat elinehtoja myös eurooppalaisen luovan talouden kilpailukyvylle ja kulttuurin säilymiselle.

  • Digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt tehokkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota Euroopassa.
  • Viime vuosien merkittävin uudistus luovalle alalle oli eurooppalaisen tekijänoikeusdirektiivin (DSM) hyväksyminen vuonna 2019.
  • ”Europe fit for the digital age” -paketti on tuottanut merkittäviä edistysaskelia niin eurooppalaisen digipalvelusäädöksen (DSA), digimarkkinasäädöksen (DMA) kuin data-asetuksen (Data Act) muodossa.

TAVOITTEEMME

  • Euroopan tulee tulevaisuudessakin pyrkiä muodostamaan standardeja ja yhdenmukaisuutta luovan alan toimintaympäristöön. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä. Reilulla tavalla toimivat sisämarkkinat selkiyttävät vastuita ja tasapainottavat eri osapuolten neuvotteluasemia esimerkiksi luovien teosten käytössä. Näin Eurooppa voi toimia myös esikuvana muulle maailmalle oikeusvarmasta ja selkeästä sääntely-ympäristöstä.
  • Komission ja parlamentin tulee kuitenkin kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota sääntelyn toimeenpanoon jäsenvaltioissa. On ollut havaittavissa, että kansallinen tulkinta ja liikkumavara ovat tuottaneet monissa maissa ratkaisuja, jotka ovat vesittäneet alkuperäisen sääntelyn tavoitteet ja tarkoituksen tai olleet jopa suoranaisesti niiden vastaisia. Komission olisikin seurattava entistä tarkemmin EU-lainsäädännön toimeenpanoa ja puututtava aktiivisesti sääntelyn tarkoituksen vastaiseen toimintaan.

2. REILUT MARKKINAKÄYTÄNNÖT RAKENTAVAT LUOVAN ALAN KILPAILUKYKYÄ

Kasvavan suoratoistomarkkinan on toimittava myös tekijöille reilulla tavalla. Alustoja tulisi  velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja  suosituksiaan. Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään.

Luovalla alalla toimii Euroopassa noin 7,6 miljoonaa ihmistä. Heidän työnsä tulokset tuovat iloa miljardeille ihmisille ja tuottavat kymmenien miljardien liikevaihtoa.  Euroopassa on kuitenkin huolehdittava, että kasvava suoratoistomarkkina toimii reilusti, suojelee eurooppalaista kulttuuria ja tuottaa arvoa myös luovan työn tekijöille. 

  • Digitaalinen suoratoistomarkkina tarjoaa yleisölle rajattoman pääsyn luovien sisältöjen pariin ja muodostaa tällä hetkellä suurimman osan niiden tuloista.
  • Algoritmien käyttö ja suosituimpien soittolistojen markkinoiminen on kuitenkin johtanut kulutuksen kaventumiseen ja keskittymiseen angloamerikkalaiseen sisältöön. Pidemmällä aikavälillä tämä tulee johtamaan eurooppalaisen kulttuurin rapautumiseen.

TAVOITTEEMME

  • Sisällönjakopalveluita tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja ennen kaikkea suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. EU-lainsäädännöllä tulisi edellyttää palveluilta monimuotoisuuden mittareita sekä paikallisen ja marginaalisemman sisällön parempaa näkyvyyttä. Alustojen suosittelualgoritmien tulisi olla läpinäkyvämpiä ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisia ja oikeasuhtaisia.
  • Nämä ovat tärkeitä tavoitteita erityisesti eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden ja kansalliskielten aseman varmistamiseksi ja toimivat myös kuluttajien eduksi. Toimenpiteitä suositteli myös tammikuussa 2024 hyväksytty Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnan mietintö.
  • Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään. Ylikansalliset alustajätit ovat tuoneet markkinoille huolestuttavia korvauskäytäntöjä, kuten ns. buyout-sopimukset, joista yksittäisillä tekijöillä ei ole neuvottelumahdollisuutta. Näillä sopimuksilla arvokkaat immateriaalioikeudet siirtyvät pikkuhiljaa pois eurooppalaisesta omistuksesta. EU-lainsäädännöllä olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin epätasapainoisten neuvotteluasetelmien kitkemiseksi ja sen varmistamiseksi, että ylikansalliset alustat noudattavat EU:n periaatteita kohtuullisesta korvauksesta.

3. TEKOÄLY OSANA LUOVAN ALAN MENESTYSTÄ 

Tekoälyllä tuotetut sisällöt on rakennettu hyödyntämällä olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Tekoälysovelluksilta on vaadittava riittävää läpinäkyvyyttä, jotta voidaan varmistua, että tekijänoikeusdirektiiviä periaatteita noudatetaan myös tekoälyn tuottamissa sisällöissä.

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Sektori tarvitsee kuitenkin oikeudenmukaiset pelisäännöt, koska tekoälyn nopeaan kehittymiseen liittyy paitsi mahdollisuuksia, myös merkittäviä uhkatekijöitä luovan alan tekijöille ja yrityksille.

  • Tekoäly tuottaa yhä korkealaatuisempaa sisältöä hyödyntämällä laajasti olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Teosten käytöstä ei ole tällä hetkellä sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa, eivätkä oikeudenhaltijat tiedä mitä aineistoja sovellusten kehittämisessä on käytetty.
  • Sovellusten yleistyessä ne syntyy riski siitä, että teoksia oikeudetta hyödyntävä tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomat teokset.
  • Ellei sisältöjen käytöstä tekoälyn kouluttamiseen sovita tekijöiden oikeussuojaa kunnioittaen, eurooppalaisen luovan talouden tuottama lisäarvo uhkaa valua ylikansallisille digijäteille. Samalla luovan alan ammattilaiset eivät saa työstään kunnollista korvausta.

TAVOITTEEMME

  • Euroopassa tulee huolehtia, että EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (DSM) ja sen periaatteita noudatetaan myös tekoälysovelluksissa. Tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälysovelluksissa tulee sopia oikeudenhaltijoiden kanssa ja käytöstä on maksettava oikeudenmukainen korvaus.
  • Tämän velvoitteen tulee koskea myös tekoälyn koulutuksessa käytettävää materiaalia. Tekoälyn suhteen ei tule tehdä poikkeuksia tai myöntää erivapauksia tekijänoikeuteen.
  • Eurooppalaisella sääntelyllä tulee varmistaa myös tekoälysovellusten avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka ovat keskeisiä luovien alojen toimintaedellytyksille ja toimivalle lisensointimarkkinalle. Tekoälysovellusten kehittäjillä tulee olla velvollisuus pitää kirjaa ja informoida avoimesti mitä aineistoja ja miten sovelluksen kehityksessä on käytetty. Vain niiden avulla tekijöillä on mahdollisuus valvoa teostensa käyttöä tai vaihtoehtoisesti kieltää se.

4. KULTTUURISTA ELINVOIMAA JA YHTEISTÄ ARVOPOHJAA

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Eurooppalainen kulttuuri tarvitsee tulevaisuudessakin monipuolista rahoitusta, sisällöntuotannon tukea sekä laajempia yhteiseurooppalaisia kulttuurihankkeita.

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Monimuotoinen kulttuuri ja taide toimivat myös kivijalkana luovien alojen yrityksille, joilla on keskeinen rooli uusien innovaatioiden ja työpaikkojen synnyssä. 

  • EU:lla on ollut merkittävä rooli kulttuurin ja luovien alojen tukemisessa. Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Viime vuosina myös yrittäjyys ja innovaatiot on tuotu osaksi hankkeita.
  • EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tarjoamalla monipuolisia rahoitusinstrumentteja, tukemalla poikkisektoraalista ja rajat ylittävää verkostoitumista sekä varmistamalla ajantasainen sääntely.

TAVOITTEEMME

  • Kulttuuri tarvitsee sekä julkista rahoitusta, että yksityisten investointien edistämistä. Olemassaolevia rahoitusinstrumentteja tulee jatkaa alan tarpeita seuraten ja uusia rahoitusinstrumentteja tulee kehittää toimintaympäristön muuttuessa. EU:n rahoitusvälineet ovat merkittävä mahdollistaja myös suomalaiselle kulttuurille, kulttuuriperinnölle ja kulttuurimatkailulle.
  • Kulttuurin ruohonjuuritason monimuotoisuudesta ja eurooppalaisten marginaalisempienkin sisältöjen esillepääsystä on huolehdittava. Eurooppalaisen sisällöntuotannon edistämistä voidaan tehdä esimerkiksi tukemalla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin mukaisten toimien toimeenpanoa jäsenvaltioissa.
  • Tarvitsemme entistä enemmän erilaisia kulttuurivaihdon ja muita eurooppalaisia yhteishankkeita, joiden avulla rakennamme yhtenäistä eurooppalaista identiteettiä entistä vahvemmaksi. Kulttuuri on eurooppalaisen identiteetin keskiössä. Se turvaa vapaata ja avointa keskustelua, vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

 

Luovat alat kasvoivat vuodessa miljardin 

Julkaistu

Nämä tiedot ilmenevät Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry:n tilaamasta selvityksestä. Selvityksen on tehnyt Pasi Holm, joka toimi tutkimuksen alkuvaiheessa Taloustutkimuksen  tutkimusjohtajana ja sittemmin FCG:n johtavana asiantuntijana.

Musiikkiala kasvoi euroissa mitaten eniten

Holmin mukaan luovien alojen reaalikasvu oli noin kolme prosenttia. Euroissa laskien kovin kasvaja oli musiikkiala. Se kasvoi peräti 280 miljoonaa euroa.

”Musiikkiala, teatteri- ja näyttöala sekä huvipuistot ja messutoiminta kasvoivat vuonna 2022 merkittävästi”, toteaa Holm.

Suhteessa eniten kasvaneita sektoreita olivat huvipuistot, messut yms. (78,6 %), teatteri- ja näyttämötaide (43 %) ja musiikki (23,5 %). Laskusuunnassa olivat kirjastot ja arkistot (-22,9 %), museot ja kulttuuriperintö (-8,33 %) sekä peliala ja viihde-elektroniikka (-1,8 %).

Holmin mukaan suurimmat kasvusektorit ovat niitä, joita koronarajoitukset olivat kurittaneet eniten.  ”Suurin syy oli  korona-pandemian vaikutus vuonna 2021. Tuolloin monet yleisötilaisuudet olivat kiellettyjä. Vuonna 2022 yleisötilaisuudet olivat melko  kattavasti sallittuja.”

Luovat alat odottavat panostusta kasvuun

”Luovat alat odottavat nyt sitä, että Petteri Orpon hallitus ohjelmansa mukaisesti panostaisi kunnolla luovien alojen kasvun edistämiseen”, sanoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.”  Suomi tarvitsee nyt talouskasvua ja työpaikkoja.”

”Luovat alat työllistävät kerrannaisvaikutukset huomioiden 135 000 henkilötyövuotta. Palkkatuloja syntyy noin viisi miljardia euroa vuosittain”, Holm laskeskelee. ”Luovat alat tuottavat vero- ja maksutuloja julkiselle sektorille noin 3 miljardia euroa vuosittain.”

”Musiikkiala kokonaisuudessaan ja festarit kesäisin luovat merkittävää hyvinvointia eri alueille ympäri Suomen – sekä elämyksellistä että taloudellista”, sanoo Holm.

Yli miljardin euron toimialoja olivat vuonna 2022  seuraavat: peliala ja viihde-elektroniikka (3,9  mrd.),  lehdistö ja uutistoimistot (3,66 mrd.),  mainos ja viestintätoimistot (1,77 mrd.),  kirjallisuus (1,57 mrd.), musiikkiala (1,47 mrd.) sekä av-ala (1,27 mrd).

 

Eurooppalaisten tekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kyselytutkimuksen tuloksia eurooppalaisten musiikintekijöiden ansaintamahdollisuuksista

Julkaistu

This document presents a detailed overview of the results of the European Composer and Songwriter Alliance’s (ECSA) survey on fair practice, which was launched in September
2022. Gathering over 200 responses from all across Europe, the survey shed light on the post-pandemic economic, social, and working conditions of European music creators. This
companion document constitutes an expansion of the ECSA Report ‘Navigating the Path to Fair Practice’, which outlined the key findings of the survey and was published by our
Alliance in November 2023.

Fair Practice Findings Document 2023

 

Luovien alojen ammattilaisten rauhanomainen Kivi voittaa sakset -kampanja: luovilla sisällöillä on merkittävä vaikutus sekä kansantalouteen että kansalliseen identiteettiin ja hyvinvointiin

Julkaistu

Mielenilmaus näkyy sosiaalisessa mediassa ja luovan alan tapahtumissa maalis-huhtikuun 2024 aikana ja huipentuu luovien alojen yhteiseen mielenilmaukseen kansainvälisenä tekijänoikeuksien päivänä 26.4.2024. 

Luovien alojen merkitys työllistäjänä sekä osuus bruttokansantuotteesta ovat olleet pitkään kasvussa. 

  • Vuonna 2022 kulttuuriammatti oli päätyönä noin 136 100 hengellä. 
  • Luovien alojen yhteenlaskettu vuosittainen palkkasumman on eri tutkimuksissa asettunut 4,4–5,1 miljardin euron välimaastoon 
  • Luovat alat tuottavat yhteensä 2,6–3,3 miljardin euron verotulot (sisältäen palkkaverot, alv ja sosiaalivakuutusmaksut). 
  • Luovien alojen liikevaihto vuonna 2021 oli 15,8 miljardia euroa. 
  • Vuonna 2021 luovat alat tuottivat 3,1 prosenttia Suomen BKT:sta. 
    • Luovien alojen osuus bruttokansantuotteestamme onkin jo suurempi kuin monella perinteisemmällä teollisuuden alalla, kuten kemianteollisuudella (2,7 prosenttia), paperiteollisuudella (1,4 prosenttia), elintarviketeollisuudella (1,3 prosenttia) ja puutuoteteollisuudella (0,9 prosenttia).

Aloittamalla mielenilmauksen perjantaina 22.3.2024 elokuva-alan ammattilaiset haluavat osoittaa solidaarisuutta koko luovan alan yhteisölle. Suomalainen audiovisuaalinen ala on merkittävä kasvuekosysteemi muiden monistettavien sisältöalojen rinnalla. Alalle tehdyt julkiset investoinnit palautuvat yhteiskunnalle veroina ja sosiaaliturvamaksuina. Esimerkiksi av-tuotantokannustimen kautta tehty investointi tuloutuu valtion kassaan vähintään 1,4-kertaisena.

Teemana mielenilmaukselle on “Kivi voittaa sakset”, joka on kaikille tuttu kivi-sakset-paperi -leikistä. Kivi symboloi kulttuurin peruskalliota, joka seisoo yhtenäisenä uhkaavien leikkaussaksien edessä muistuttamassa luovan alan ammattilaisten luomista aineettomasta pääomasta, joka rikastuttaa niin Suomen kulttuurielämää kuin taloutta. Käsissämme on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle. 

Luovien alojen ammattilaiset vetoavat päättäjiin: ei enää leikkauksia, jotka kohdistuvat intohimoiseen ja väsymättömään työhön suomalaisen talouskasvun vauhdittamiseksi omaperäisellä ja kiinnostavalla kulttuurisisällöllä. 

Näin tuet mielenilmausta:

  • Poseeraa luovan alan tapahtumissa ja gaalojen punaisilla matoilla tai muissa sopivissa yhteyksissä kivi & sakset -käsimerkkiä käyttäen.
  • Jaa omat kuvasi someen aihetunnisteet:
  • #kulttuurionperuskallio
  • #henkinenhuoltovarmuus
  • #kivivoittaasakset
  • Voit kertoa faktoja luovien alojen yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi kiitospuheessa.
  • Levitä sanaa mielenilmauksesta ystävillesi ja työkavereillesi.

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry

Dokumenttikilta ry

F.C.E Suomen elokuvaleikkaajat ry

Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbund ry

Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Musiikintekijät ry

Suomen Muusikkojen Liitto ry 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry

Women in Film & Television Finland 

Lista täydentyy

 

Osallistumisohje

Rauhanomainen Kivi voittaa sakset -mielenilmaus alkaa perjantaina 22.3.2024 Jussi-gaalassa. Kutsumme kaikki luovilla aloilla työskentelevät osallistumaan mielenilmaukseen ja jakamaan sisältöä omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Mielenilmauksen symbolit on kivi-paperi-sakset -leikistä tuttu kivi & sakset -käsimerkki. Toinen käsi on siis nyrkissä ja toisen käden etu- ja keskisormi ovat saksina. 

Mielenilmaus näkyy sosiaalisessa mediassa ja luovan alan tapahtumissa maalis-huhtikuun 2024 aikana ja huipentuu luovien alojen yhteiseen mielenilmaukseen kansainvälisenä tekijänoikeuksien päivänä 26.4.2024.

Kyseessä on rauhanomainen mielenilmaus, jonka tavoitteena on perustella luovien alojen positiivisten vaikutusten ja kasvupotentiaalin avulla, ettei kulttuurin valtionrahoituksesta kannata leikata. Haluamme korostaa niitä osoitettuja tuloksia ja tulevaisuuden hyötyjä, joita alamme tuottavat. Tarkoituksena ei ole syyllistää tai haukkua päättäjiä, vaan rauhallisesti argumentoiden tuoda esiin tietoa, jotta päätöksenteko valtiontalouden sopeutustoimien osalta olisi kohtuullista.

Tue mielenilmausta:

  • Poseeraa luovan alan tapahtumissa ja gaalojen punaisilla matoilla tai muissa sopivissa yhteyksissä kivi & sakset -käsimerkkiä käyttäen.
  • Jaa omat kuvasi someen aihetunnisteilla:
    • #kivivoittaasakset
    • #kulttuurionperuskallio
    • #henkinenhuoltovarmuus
  • Voit kertoa faktoja luovien alojen yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi kiitospuheessa.
  • Levitä sanaa mielenilmauksesta ystävillesi ja työkavereillesi.

Rauhanomaisen mielenilmauksen tarkoituksena ei ole valittaa tai haukkua. Pidetään viestimme positiivisena ja luovien alojen yhteiskunnallista taloudellista ja henkistä merkitystä korostavina!

Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää – erityisesti etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä yleistä

Julkaistu

Teosto teetti helmi–maaliskuussa kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla. Kyselyn kautta kerättiin tietoa eri ryhmien syrjintäkokemuksista sekä niiden vaikutuksista musiikkialan kehitykseen.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 914 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Vastaajista valtaosa oli musiikin säveltäjiä, sanoittajia tai esittäjiä. Selvästi suurin osa (45 %) vastaajista oli freelancereita, mutta vastauksia saatiin laajasti myös järjestöjen ja organisaatioiden työntekijöiltä sekä yrittäjiltä.

Vastaajista alle puolet piti musiikkialaa yhdenvertaisena. Vastausten mukaan syrjintä ja ennakkoluulot rasittavat alaa vahvasti, estäen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Toisaalta alan koettiin menneen myös eteenpäin erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja nuorempia sukupolvia pidettiin aiempaa ennakkoluulottomampia.

”Vaikka eteenpäin on menty, syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut yhä yli puolet alalla toimivista. Syrjinnän kokemuksia on kaikissa alan ammattiryhmissä aina yrityspuolen toimijoista freelancereihin ja järjestöihin. Paljon on siis vielä työtä tehtävänä”, sanoi tutkimushanketta koordinoinut Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Tutkimuksen mukaan

  • Alle puolet (49 %) musiikkialalla toimivista pitää alaa yhdenvertaisena.
  • Selvästi yli puolet (54 %) on kokenut jonkinlaista syrjintää tai epäasiallista kohtelua.
  • Eniten syrjintää koetaan etnisten vähemmistöjen joukossa. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvista 61 % on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi.
  • Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut kaksi kolmesta naisesta musiikkialalla. Miehistä sukupuolista syrjintää on kokenut vain 14 %.
  • Ikäsyrjintää on kokenut yli kolmannes musiikkialalla toimivista. Ikäsyrjintää koetaan kaikissa ikäryhmissä mutta eniten nuorimmissa ja yli 50-vuotiaden ikäryhmässä.
  • Syrjintää on koettu eniten kollegoiden taholta (72 % syrjintää kokeneista).
  • Yleisimpiä syrjinnän muotoja oli vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute. Puolet oli kokenut myös ulkopuolelle jättämistä tai epäasiallista kommentointia.
  • Kolmannes syrjintää kokeneista kertoi, ettei heille oltu maksettu samanarvoisesta työstä samaa korvausta.
  • 61 % syrjintää kokeneista kertoi sen vaikuttaneen kielteisesti urakehitykseen ja 41 % kertoi harkinneensa alan vaihtoa syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun vuoksi.
  • Vain neljännes oli raportoinut syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta eteenpäin jollekin taholle.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat eniten syrjintää

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan kuulumisesta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuten seksuaalivähemmistöön, etniseen tai kielivähemmistöön tai erilaisiin vammaisryhmiin.

Vähemmistöistä heikoimmassa asemassa näyttävät olevan etniseen vähemmistöön kuuluvat. Heistä jopa 61 prosenttia oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi. Myös kielivähemmistöön kuuluvista yli puolet kertoi kokeneensa syrjintää.

Kyselyn avoimissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vallan keskittymiseen musiikkialalla. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvia näkyy kyllä jonkin verran artisteina mutta ei alan päättävissä tehtävissä.

”Tietyt tehtävät musiikkialalla ovat jakautuneet vain tietyille demografian edustajille. Esimerkiksi päättävät tehtävät ovat usein valkoisten miesten tehtäviä ja markkinointi & PR tiimit ovat pääosin naisten. Tummaihoisia ei näy juuri ollenkaan alalla muuten kuin artistin roolissa.”

”Koska alalla on niin vähän esim. ruskeita naisia valta-asemissa, on vaikea ruskeana naisena päästä musa-alalla eteenpäin, kun oma musiikki tai eletty elämä ei ole samaistuttavaa päätösvallassa oleville, usein valkoisille vanhemmille miehille.”

Ikäsyrjintä yleistä musiikkialalla: ”koskaan et ole oikean ikäinen”

Eri sukupuolten kokemukset syrjinnästä eroavat merkittävästi toisistaan. Sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kohdannut 66 prosenttia naisista, kun vain 14 prosenttia miehistä oli kokenut vastaavaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi isoksi ongelmaksi jo viime vuonna tehdyssä alan tasa-arvoa käsittelevässä kyselyssä.

Ikään liittyvä syrjintä oli myös yllättävän yleistä musiikkialan tehtävissä. Sitä oli kokenut kaikkiaan 37 prosenttia musiikkialalla toimivista mutta lähes puolet alan naisista. Vaikka ikäsyrjinnän kokemuksia oli erityisesti nuoremmassa ikäpolvessa (46 %), sitä koettiin paljon kaikissa muissakin ikäryhmissä.

”Tulosten valossa näyttää siltä, että koskaan et ole oikean ikäinen. Kokeneemmat musiikin tekijät kokivat, että ikäsyrjintä estää heitä saamasta ansaitsemaansa arvostusta ja näkyvyyttä. Toisaalta nuoret kohtaavat paljon osaamisen kyseenalaistamista. Kuitenkin myös keski-ikäisistä kolmannes oli kokenut ikäsyrjintää”, huomauttaa Vappu Aura.

Musiikkialan työkulttuurissa parannettavaa – syrjintää koetaan eniten omien kollegoiden taholta

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua koetaan selvästi eniten kollegoiden taholta. Jopa 72 prosentilla syrjintää kokeneista kokemus oli kollegoiden aiheuttama. Selvästi yleisintä on vähättely ja pätevyyden tai osaamisen aliarviointi. Ulkopuolelle jättämistä ja epäasiallista kommentointia oli kokenut puolet syrjinnän kohteeksi joutuneista. Kolmanneksella oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta ja lähes kolmanneksella seksuaalisesta häirinnästä.

Vastaukset herättävät kysymyksen musiikkialalla vallitsevasta työskentelykulttuurista.

”Musiikkialalta näyttää puuttuvan aivan perustavanlaatuisia työelämän pelisääntöjä. Miten puhut ja kohtelet muita alalla työskenteleviä, miten arvostat kaikkien työpanosta. Vaikka kilpailu on kovaa, omaa itseään ei tulisi nostaa muiden kustannuksella”, muistuttaa Vappu Aura.

Vastaajat kertoivat syrjinnän vaikuttaneen monin tavoin negatiivisesti työskentelyyn musiikkialalla. 61 prosentille syrjintää kokeneista siitä oli aiheutunut negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja 41 prosenttia kertoi harkinneensa alan vaihtoa. Yli kolmasosa kertoi, että heille on aiheutunut erilaisia mielenterveyteen ja omaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten ahdistusta, uupumusta, masennusta ja työkyvyn alenemista.

Vain neljännes vastaajista oli raportoinut kokemastaan syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta jollekin. Tärkeimpiä syitä raportoimattomuuteen oli, ettei asiasta kertomisella uskottu olevan vaikutusta tilanteeseen. Vaikka kohtelusta olisikin kerrottu, useinkaan tästä ei ollut seurannut mitään. Moni myös sanoi, ettei tiennyt oikeaa tahoa, jolle voisi asiasta ilmoittaa tai joka voisi asiaan vaikuttaa.

Musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä

Vastaajilta kysyttiin myös ehdotuksia yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Vastaajien mielestä musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä. Erilaisia yksilöitä taustoista, etnisyydestä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta tulisi huomioida rekrytoinnissa, musiikkituotannossa ja -jakelussa sekä erilaisten tunnustusten jaossa.

Konkreettisina keinoina mainittiin esimerkiksi positiivinen erityiskohtelu ja kiintiöt sekä anonyymi rekrytointi, jota suositellaan myös viime vuonna julkaistussa musiikkialan rekrytointiohjeessa.

Paljon vaaditaan myös koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Syrjinnästä tulisi voida myös puhua avoimemmin ja nostaa esille tilanteita, joissa sitä esiintyy. Yhteisesti sovitut käytännöt ja selkeät menettelytavat puuttuvat vielä monelta taholta.  Vaikka ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisesta julkaistiin alalla vuonna 2022, sen käytännöt eivät näytä vielä juurtuneen alalle.

Moni toi vastauksessaan esiin myös tarvetta laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoston Vappu Aura korostaa, että musiikkialalla olisi mahdollisuus toimia edelläkävijänä yhteiskunnassa ja näyttää mallia muille.

”Tämä kysely viimeistään todistaa sen, että musiikkiala on jo nyt hyvin monimuotoinen ja alalla toimii valtava määrä erilaisista taustoista tulevia henkilöitä. Tämän tulisi olla rikkaus, joka lisää musiikin kirjoa ja laajentaa sen ulottuvuuksia. Muutos ei kuitenkaan ole asia, jonka joku muu hoitaa – työhön tarvitaan kaikki.”

Tutkimuksen toteutti Teoston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku.

Jäsenetu: Open Creative Housen jäsenyysjaksoja – osallistu arvontaan!

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden jäsenillä on mahdollisuus saada Premium-tason Open Creative House -jäsenyys maksutta käyttöönsä. Jäsenyys sisältää mm. studioaikaa 32 tuntia/kk.

Premium-jäsenyyksiä arvotaan kahden kuukauden paketteina (arvo noin 1000 euroa).

Arvonnat

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Saat osallistua kaikkiin arvontoihin, mutta voit voittaa vain kerran. Arvonnat suoritetaan Randomizerilla.

  • Toukokuu-kesäkuu-arvonta: osallistu viimeistään 15.4.2024. Arvonta sulkeutunut.
    Arvonta suoritetaan 16.4.2024.
  • Heinäkuu-elokuu-arvonta: osallistu viimeistään 15.5.2024 tästä linkistä.
    Arvonta suoritetaan 16.5.2024.
  • Syyskuu-lokakuu-arvonta: osallistu viimeistään 17.6.2024 tästä linkistä.
    Arvonta suoritetaan 18.6.2024.
  • Marraskuu-joulukuu-arvonta: osallistu viimeistään 16.9.2024 tästä linkistä.
    Arvonta suoritetaan 17.9.2024.

Muistathan myös jäsenedun: 30% alennusta OCH:n palveluista!  Huom: kirjaudu sisälle verkkosivuille, niin näet etukoodin.

Yhteyshenkilö OCH:ssa ja tietoa studioista:
Tommi Kalenius
p. 050 5180523
tommi.kalenius@opencreativehouse.com

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Julkaistu

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 61 uutta laulua. Kilpailun esiraati on kuunnellut demot ja valinnut sävellyskilpailun finaaliin seuraavat uudet lastenlaulut:

 

  • Aavikkokettu. Mikko Olkinuora, Merja Salonen, Helsinki
  • Eläinlääkäri Piippolainen. Aleksi Autere, Helsinki
  • Höpölöpöauto. Juha Mäki, Kerava
  • Karhu ja siili. Jussi Rasinkangas, Kimmo Ojala, Toni Nygård, Kempele
  • Karvakamun elämää. Mariam Sandhu, Jukka Kinnunen, Laihia
  • Lauteilla saunan. Kyösti Salmijärvi, Markus Lampela, Oulu
  • Lätäkköön. Tuija Rantalainen, Raimo Hentunen, Helsinki
  • Nukkumaa. Katja Karisukki, Ypäjä
  • Onneks mörköjä ei ole olemassa. Maco Oey, Jaakko Löytty, Tampere
  • Pilvien kaupungit. Eveliina Brockman, Oulu
  • Tittitittidi. Satu Nesteoja, Salo
  • Vanha kitara. Mikko Koskela, Päivi Tuulikki Koskela, Oulu
  • Velhon siivouspäivä. Ville Karttunen, Järvenpää

Esiraadissa olivat mukana musiikkileikkikoulunopettaja ja musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, muusikko, ääniteknikko, musiikkituottaja Timo Haanpää, nuori musiikinharrastaja, kuorolaulaja Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Raati kuunteli kaikki demot anonyymisti eli tuomaristolla ei ollut kuunteluvaiheessa tietoa lauluntekijöistä. Nuorin lauluntekijä oli tällä kertaa 8-vuotias ja finaaliin edenneistä nuorin oli 12-vuotias. Tämän vuoden lastenlaulujen aiheita raatilaiset pitivät monipuolisina ja raikkaina. Kiitosta saivat myös tarttuvan rytmikkäät riimit ja sanojen sekä melodioiden keskinäinen yhteensopivuus. Tiukan valintaprosessin jälkeen oli esiraadin yhteinen mielipide, että näistä kilpailukappaleista olisi voinut valita finaaliin 50 laulua.

Finaalikonsertissa Salossa Kulttuuritalo Kivassa 8.6.2024 tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Finaaliin valituista lauluista tehdään myös äänitallenne numero 29 Salossa Soi -sarjaan.

Kuva lastenlaulukilpailusta vuodelta 2022: Vuoden Lastenlaulu 2022 oli Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan Haitarinoita ja kuvassa ovat laulun esittäneet Anniina, Emilia ja Annika Rautio.

Sano edes ei – Jokainen ihminen on vastauksen arvoinen

Julkaistu

Yllä kuvattu tilanne on valitettavan tuttu niin kappaleitaan tarjoaville musiikintekijöille, uusista yhteistyökumppaneista tai medianäkyvyydestä haaveileville artisteille kuin myös esiintymisiään keikkapaikoille tai -myyjille markkinoiville. Teet jotain mistä olet ylpeä, annat itsestäsi kaiken mitä osaat, mutta et saa vastausta tai palautetta. Et yksinkertaista ”ei kiitos” -vastausta, rakentavasta kritiikistä puhumattakaan. Ehkäpä levy-yhtiön päässä ollaan niin kiireisiä. Ehkäpä teokseni ovat niin huonoja, että niistä ei viitsitä sanoa mitään. Vai jäikö teokseni kokonaan kuulematta?

Epätoivoinen epätietoisuus

Epätietoisuus kalvaa mieltä enemmän kuin se, että saisi täydellisen tyrmäyksen tai viiltävää kritiikkiä. Jos ei saa vastausta, mielikuvitus täyttää aukot. Jos vastaukseksi saa ”ei”, tietää ainakin, että voi hyvillä mielin liikkua eteenpäin ja yrittää tehdä asioita eri tavalla tai paremmin, tai tarjota teostaan jollekulle toiselle. Jos ei saa minkäänlaista vastausta, jää teoksensa ja suunnitelmiensa kanssa välitilaan, jossa ei oikein tiedä mitä tekisi. Tämä lisää turhautumista, laskee motivaatiota ja nakertaa koko alan kestävyyttä, uskottavuutta ja yhteishenkeä.

Vastaamattomuus on asia, johon kaikki aika ajoin sorrumme. Aina voi vedota kiireeseen, vaikka kiireen sanotaankin olevan pohjimmiltaan vain suunnittelu- ja ennakointikyvyn puutetta. Kiire ei kuitenkaan oikeuta valta-aseman väärinkäyttöön, minkä mukaan ihmiset voisi jakaa eri arvoluokkiin sen perusteella, onko heistä välitöntä henkilökohtaista tai taloudellista hyötyä. Jos analysoidaan ihmisten välisiä vuorovaikutuksia ja keskusteluja yleisellä tasolla, mikä voisikaan olla keskustelulle vahingollisempaa kuin keskustelukumppani joka näpyttelee puhelintaan eikä lainkaan kuuntele. Ehkä hän ei silloin myöskään arvosta meitä ihmisenä? Kuunnelluksi ja huomioiduksi tulemisen tarve on kaikille ihmisille yhteinen asia, jonka sivuuttaminen heikentää ihmisten välistä luottamusta ja vuorovaikutusta. Vastaamatta jättäminen laskee arvostusta koko alaa ja rehellisiä suoraselkäisiä toimintatapoja kohtaan. Vastaamatta jättäminen on yksinkertaisesti toksinen käyttäytymismalli, mistä ei seuraa mitään hyvää.

Vastaaminen rakentaa luottamusta ja turvallisuutta

Jos asetutaan hetkeksi vastaanottajan rooliin. Miksi sitten kannattaa vastata? Kun kuitenkin tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, ja aika on rajallista. Vaikka tänään teoksensa lähettävän tekijän tuotos ei vastaisikaan nykypäivän tarvetta, voi hän kasvaa ja kehittyä ja joskus tulevaisuudessa tarjota teosta, joka vastaakin juuri sen hetkistä trendiä tai kysyntää. On todennäköisempää, että teosta tarjotaan jatkossakin sinne, mistä on saatu jonkinlainen signaali vastauksen tai palautteen muodossa, vaikka palaute olisi tiukkaa kritiikkiä. Toisaalta, jos teostaan tarjoava ei saa minkäänlaista vastausta, hän todennäköisemmin lähettää uusia kyselyjä vielä tiheämmin. Yksi lyhyen ”ei kiitos tällä kertaa” -vastauksen kirjoittaminen vie taatusti vähemmän aikaa, kun lukea tai pyyhkiä pois useita viestejä, puhelinsoittoon vastaamisesta puhumattakaan.

Esimerkiksi Outlookissa voi luoda vakiovastauksen, joka lähtee yhden napin painalluksella, eikä syytä voi siten laittaa pelkästään tekniikan piikkiin. Huono maine myös leviää alalla kulovalkean tavoin. Jokainen meistä on varmasti kuullut jostakin toimijasta, jolle ei kannata lähettää viestiä, koska hän ei vastaa. Ne, jotka jättävät vastaamatta, eivät välttämättä tule olemaan mukana niissä hetkissä, jolloin tekijä tekee sen uransa merkittävimmän teoksen. On toki myös poikkeuksia, toimijoita, jotka vastaavat aina. Jos itsestään haluaa jättää vastaajana parhaimman mahdollisimman kuvan, voi myös vastata pidemmälti kuin vain vaikkapa että ”kertsi ei lähe”. Jos antaa edes jonkun lyhyen käytännön syyn tai rakentavan palautteen mihin tekijä voi tarttua ja siten kehittää tuotettaan, tekijä todennäköisesti palaa vasta siinä vaiheessa, kun hänellä on oikeasti jotakin parempaa tai sopivampaa tarjottavana. Näin kaikkien aika myös säästyy.

Yhteinen tärkeä musiikkiteollisuus

Ehkä merkityksellisin syy miksi kannattaa vastata, on kuitenkin jo edellä mainittu yleinen kunnioitus alaamme kohtaan. Jos emme arvosta alaamme ja toisiamme, luo se yleistä väheksyntää, epäkunnioitusta ja sääntöjen tai rehellisyyden laiminlyöntiä myös levy-yhtiöiden, keikkamyyjien ja muiden toimijoiden suuntaan. Haluammeko rehellisen ja luotettavan toimintaympäristön, jossa ihmisiin voi luottaa ja jota myös ulkopuolinen maailma kunnioittaa? Vai haluammeko jatkaa elämää stereotypioiden ja ennakkoluulojen vankeina. Minä en usko, että kukaan haluaa. Tehdään todellisuudesta jotakin muuta.

Vastaamattomuus ei myöskään ole kaikkien alojen kiusa. Esimerkiksi lääketieteen alalla oltaisiin huolissaan sellaisesta kollegasta, joka ei vastaa. Mikä hänellä on hätänä? Vastaaminen ja siitä huolehtiminen liittyy alan sisäiseen kulttuuriin ja kunnioitukseen. Vaikka useimpiin ja levy- ja tuotantoyhtiöiden ja ohjelmatoimistojen työtehtäviin ei ole virallista ammatillista tai moraaleihin ja etiikkaan liittyvää koulutusta, voimme silti yhdessä luoda kaikille turvallisen ja tuottavan ympäristön. Eikä tämä rajoitu ainoastaan tilanteisiin tarjoajan ja vastaanottajan välillä, vaan vastaaminen ja sitä kautta kollegan kunnioittaminen kuuluu kaikkeen alan kommunikaatioon ja kaikille alan toimijoille, myös musiikintekijöille.

Pala kunnioitusta ansaitaan hyvin pienellä eleellä: vastaamalla. Sano edes ”kiitos ei”, ja luot sillä taatusti enemmän luottamusta, tuottavuutta ja parempaa kommunikaatiota omaan yhteisöösi ja toimintaympäristöösi. Kunnioitetaan toisiamme ja arvostetaan meille tärkeää yhteistä alaamme – vasta sitten sitä voivat arvostaa myös kaikki sidosryhmämme aina kuluttajista politiikkoihin ja lainsäätäjiin saakka.

Sauli Vuoti
Professori, musiikintekijä, terapeutti

 

Taideneuvosto varoittaa kehysriihen alla taiteen ja kulttuurin leikkausten vaikutuksista

Julkaistu

Taideneuvoston kannanotto:

Pelkästään tänä vuonna taiteen kentälle kohdistuvat leikkaukset supistavat merkittävästi sekä kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytyksiä että kulttuuritarjontaa. Hallitusohjelman mukaiset entistä suuremmat säästöt tulevina vuosina nakertaisivat koko suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen pohjaa.

Kulttuuri ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa valitettavan kapeasti ja virheellisesti, ikään kuin ylimääräisenä harrastuksena. Väärinkäsitys on tuhoisa, sillä elämme joka päivä keskellä kulttuuriamme. Kulttuuri on kirjastoja, suomalaista elokuvaa, sarjoja ja kaikkien rakastamia bändejä. Se on orkesterikeikkoja, teattereita, tajuntaamme avartavia taideteoksia tai vaikkapa perinnetuolin verhoilua ja ympäristömme elävöittämistä. Suomalainen kulttuuri ei ole ollut ikinä yhtä rikasta, monipuolista ja ihmisläheistä kuin 2020-luvun alussa. Se ei missään nimessä ole hyväosaisten etuoikeus eikä eliitin puuhastelua.

Valtiontalouden tilanne on haastava, mutta se ei johdu ylisuureksi paisuneesta kulttuuribudjetista. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on 0,8 prosenttia, alle kansainvälisen keskiarvon. Kunnat käyttävät kulttuuriin alle kaksi prosenttia menoistaan.

On selvää, että valtiontalouden iso kuva ei ratkea tästä suunnasta säästämällä. Käy ikävä kyllä päinvastoin – Suomi menettää kasvun mahdollisuudet, joita se kipeästi tarvitsee. Lisäksi kansalaiset voivat huonommin ja yhteiskunnastamme tulee epävakaampi ja turvattomampi.

Näkökohta 1: Talous

Kulttuuriala on merkittävä ja työllistävä osa elinkeinoelämää sekä Suomessa että globaalisti. Leikkaukset kulttuuriin nakertavat alan ammattilaisten työllisyyttä ja vähentävät verotuloja.

Kansainvälisessä vertailussa luovien alojen BKT-osuus Suomessa on pieni, joten kasvupotentiaali on huomattava. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee – esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn.

Ylipäätään vireä kulttuurielämä ruokkii luovuutta, jonka varassa korkean jalostusarvon elinkeinotoiminta lepää. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja uudenlaisia yrityksiä. Kulttuuri pitää siis lopultakin ymmärtää elinkeinona, jonka menestyminen on hyväksi koko kansakunnalle.

Näkökohta 2: Hyvinvointi

Kulttuurilla on tutkitusti huomattavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Myös WHO on kehottanut valtioita tunnustamaan kulttuurihyvinvoinnin tärkeyden ja vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali-ja terveysalojen yhteistyörakenteita ja -mekanismeja. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on tarpeen hillitä, kulttuurista leikkaaminen on oman oksan sahaamista.

Jo vuodelle 2024 kohdistuvat leikkaukset Taiken toiminta-avustuksiin pudottivat avustuksen piiristä 17 aiemmin avustusta saanutta yhteisöä eri puolilta maata. Noin sata taiteilijaa jäi ilman kohdeapurahaa. Näin kulttuurin saavutettavuus heikkenee ja maakuntien elinvoima hiipuu.

Näkökohta 3: Turvallisuus

Epävakaaksi muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi tarvitsee elinvoimaista kulttuuria kipeämmin kuin koskaan. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Tästä kertoo sekin, että huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Sivistynyttä, lukutaitoista ja omasta kulttuuristaan myönteisellä tavalla ylpeää kansakuntaa on huomattavasti vaikeampi horjuttaa esimerkiksi informaatiovaikuttamisella tai muilla vihamielisillä aikeilla.

Suomen ei pidä säästää sielustaan ja sydämestään

Taide- ja kulttuurialan nykyisiä rahoitusmalleja ja rakenteita tulee toki tarkastella myös kriittisesti –se on sekä taiteen tekijöiden että kokijoiden etu. Myönteistä on, että parhaillaan käynnissä oleva kulttuuripoliittinen selonteko katsoo nimenomaan tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään parlamentaarista tukea laajan ryhmätyön pohjalta esitettäville kulttuuripoliittisille toimenpiteille.

Elinvoimainen kulttuuri ei tietenkään lepää pelkästään valtion ja kuntien rahoituksen varassa. Säätiöt tukevat taidetta yli 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Ehdottomasti eniten kulttuuria rahoittavat kuluttajat tehdessään hankintoja ja käyttäessään palveluja.

On kuitenkin selvää, että julkista rahoitusta tarvitaan. Näin on jokaisessa sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, eikä etenkään Suomen kaltaisen pienen kansakunnan pidä säästää sielustaan ja sydämestään. Jos kulttuurimme näivettyy ja sivistyksemme pohja rapautuu, tulevaisuus on sekä materiaalisesti että henkisesti köyhempi.

 

Taideneuvosto on Taiken asiantuntijaelin, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia taiteenedistäjiä, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.