EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Kulttuurilta vaaditaan jälleen kerran kohtuuttomia

Tekijä: Nina Lith

Kulttuurilta vaaditaan jälleen kerran kohtuuttomia

Julkaistu

Suomi tukee erilaisia elinkeinoja ja teollisuudenaloja merkittävästi. Miksi siis kulttuurin pitäisi pärjätä omillaan, kun muutkaan elinkeinot eivät pärjää? Eivät edes Suomen suurimmat yritykset kuten Nokia ja UPM.

Yrittäjänä ymmärrän, että tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa. Jaan huolen julkisen talouden alijäämästä ja olen valmis talkoisiin omalta osaltani. Mutta tasapuolisesti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on luvannut, että ”keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia julkisen talouden tasapainottamisessa”. Perussuomalaiset ehdotti ennen vaaleja 2–4 prosentin leikkauksia kaikkiin hallinnonaloihin. Kulttuurin jo valmiiksi pieneen osuuteen ehdotetaan kuitenkin kymmenien miljoonien leikkauksia. Alalle tärkeää yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua ollaan leikkaamassa jopa 50 prosenttia.

Miljardien yritystukia perusteellaan usein työllisyydellä. Mutta myös kulttuuriala on merkittävä työllistäjä. Kulttuurin vapaalla kentällä ei ole työsuhteisia työpaikkoja, joten taiteilijat työllistävät itse itsensä, usein yrittäjinä. Taiteilijat ovat luovuuden ammattilaisia. Alan yritykset pursuavat uusia ideoita ja innovaatioita. Juuri sitä mitä Suomi tarvitsee saadakseen taloutensa nousuun.

Mitä suomalaisuudesta jää jäljelle, jos ainutlaatuinen kulttuurimme kuihtuu pois? Jos suomeksi ei kirjoiteta lauluja, kirjoja, elokuvia, suomen kieli köyhtyy. Taide elää vielä kauan meidän jälkeemme. Haluammeko jättää tuleville polville perinnöksi Suomen, jossa puhutaan finglishiä, kuunnellaan englanninkielistä musiikkia, luetaan käännöskirjallisuutta? Vastuu suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta on meillä kaikilla mutta ennen kaikkea se on Suomen hallituksella.

Kulttuurilta vaaditaan kohtuuttomia – jälleen kerran. Leikkaamalla kulttuuri kuoliaaksi Suomen talous ei pelastu.

Pauliina Lerche

puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Ensi vuodelle esitetyt leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Julkaistu
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin esitetään yhteensä 65 miljoonaa euron säästöjä. Näistä opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut vasta 15 miljoonaa euroa omassa esityksessään ensi vuoden budjetiksi. Jäljelle jäävistä 50 miljoonan euron säästöistä neuvotellaan aina hallituksen budjettiriiheen (3.–4.9.) asti. Valtiovarainministeriö esittää, että nämä lisäsäästöt painotettaisiin kulttuuriin jopa 60 % osuudella, vaikka alan budjetti on vain murto-osa opetus- ja kulttuuriministeriön muista rahoituskohteista.

Valtiovarainministeriön esittämät säästöt osuvat niin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin avustuksiin, kulttuurin valtionosuuksiin kuin yksityisen kopioinnin hyvitykseen, joka nimensä mukaisesti korvaa luovien sisältöjen kopioinnista aiheutuvia tulonmenetyksiä taiteilijoille ja muille tekijöille. Lisäksi hallitus kiristää alan verotusta.

Leikkaukset osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo valmiiksi hauras koronan jäljiltä. Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka tekevät kovaa tulosta mutta eivät saa euroakaan valtion tukea. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämä esitys on parhaillaan lausuntokierroksella ja etenee pian eduskunnan käsiteltäväksi. Korotukset ovat märkä rätti alalle, joka kärsi korona-ajan politiikan epäonnistumisista eniten.

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali; kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös parhaillaan viimeisteltävänä oleva kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Valtiovarainministeriön suunnittelemat leikkaukset kuitenkin syövät pohjan kaikilta näiltä tavoitteilta.

Säästöjen sijaan luoviin aloihin kannattaisi panostaa. Taiteeseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin panostaminen on erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin, vaikka kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta (2021).

 

Lue lisää: Valtiovarainministeriö julkisti tänään esityksensä ensi vuoden budjetiksi

Kansainväliset luovan alan järjestöt vaativat Suomea perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen

Julkaistu

Suomen hallituksen päätös puolittaa valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon on eurooppalaisten luovan alan järjestöjen tuoreen vetoomuksen mukaan perusteeton.
Järjestöt korostavat maanantaina suomalaisille päättäjille osoittamassaan vetoomuksessa, että päätös on tehty ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Leikkauksella olisi lisäksi tuhoisia seurauksia suomalaisille luovan alan tekijöille ja maan koko luovalle ekosysteemille.

Epäoikeudenmukainen ja dramaattinen leikkaus

Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan teosten yksityistä kopiointia luovan alan ammattilaisille. Tätä on esimerkiksi musiikin tai elokuvien ja tv-sarjojen lataaminen omalle laitteelle.

Tekijänoikeuslain mukaan korvauksen on oltava sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön. Hallituksen kehysriihessään esittämän leikkauksen jälkeen korvaus olisi 2,6 senttiä per kopiointikerta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin teosten ostamisen vastaavat kuluttajahinnat.
“Suomessa – – vuosittain jaettavaa 5,5 miljoonan euron rahoitusta ei voida katsoa riittäväksi tai oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi yksityisestä kopioinnista”, järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Leikkauksen hyväksyminen budjettiriihessä tarkoittaisi merkittäviä tulonmenetyksiä luovan alan ammattilaisille, sillä se puolittaisi sekä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille maksettavat hyvityskorvaukset että kulttuurin edistämiskeskusten määrärahat. Esimerkiksi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja Musiikin edistämissäätiö MES jakavat hyvityksestä vuosittain tukea tuhansien uusien elokuvien ja musiikkitapahtumien tuottamiseen.

Kansainvälisten järjestöjen mukaan leikkaus olisi tuhoisa.

“Mikäli päätös tehdään arvioimatta oikeudenhaltijoille aiheutuvia seuraamuksia asianmukaisesti, se vahingoittaa tuhoisalla tavalla tekijöitä ja koko Suomen luovaa ekosysteemiä.”

Hyvitys on lakisääteinen korvaus eikä harkinnanvarainen kulttuurituki

Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva kompensaatio tulonmenetyksestä, joka syntyy luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa, joista Suomi on ainoana päättänyt maksaa hyvityksen valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.

Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman päätöksen mukaan valtion budjetista rahoitettava korvausjärjestelmä ei takaa riittävästi EU-lainsäädännön toteutumista. Budjettirahoitteista mallia on kritisoitu erityisesti sen epävarmuudesta, sillä se asettaa lainmukaiset korvaukset alttiiksi valtion budjetointipäätösten arvaamattomuudelle ja vaihteluille tai jakopäätösten mielivaltaisuudelle.

Järjestöjen mukaan hallituksen tulee säilyttää korvaus nykyisellä tasollaan vähintään 11 miljoonassa eurossa, jotta osa luovan alan ammattilaisten toimeentulosta säilyy turvattuna.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös tarvetta uudistaa hyvitysjärjestelmää niin, että tekijöille voidaan varmistaa vakaa ja reilu hyvityksen taso teosten yksityisestä käytöstä. Näin hallitus voisi täyttää EU:n tuomioistuimen sille asettaman laillisen velvoitteen oikeudenmukaisesta hyvityksestä luovan työn tekijöille.

Allekirjoittajina iso joukko luovan alan järjestöjä

Suomalaisille päättäjille suunnatun kannanoton ovat laatineet tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusjärjestö IFRRO, av-alan ja musiikin tekijäjärjestöjen yhteenliittymä CISAC, eurooppalaisten av-tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö SAA, Euroopan visuaalisten taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä edustava EVA ja Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC.

Huolensa leikkauksesta ovat ilmaisseet myös eurooppalaiset elokuva-alan toimijat, kuten brittiläinen Doc Society -järjestö, eurooppalaisten av-alan yrittäjien järjestö EAVE, pohjoismainen elokuvafestivaali Nordisk Panorama sekä Scottish Documentary Institute. Suoraan AVEKin tueksi osoitettujen kirjeiden mukaan vakaalla tukijärjestelmällä on selvä yhteys suomalaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien menestykseen maailmalla.

Lue aiheesta lisää:

Mitä on yksityinen kopiointi ja miksi siitä pitää maksaa hyvitys?

Uutinen Luovat ry:n sivuilla

Eurooppalaiset luovien alojen tekijäjärjestöt: tekoälyn vaikutus luovien alojen toimintaedellytyksiin tulee huomioida EU:n päätöksenteossa

Julkaistu

On 23 July 2024, 13 international and European organisations representing creators, authors’, artists, performers’ and creative workers, including ECSA, sent a message to all newly elected Members of the European Parliament (MEPs) on the impact of generative Artificial Intelligence (AI) on the European creative community.

AI represents an extraordinary technological advancement with immense potential to enhance various aspects of our lives, including in our sectors. However, generative AI models in existence today have been trained in secrecy on our members’ works and personal data, without their consent and without remuneration. In sharp contrast to current practices, we firmly believe that authors and performers must be able to decide whether their works should be used by generative AI and, if they do so, be fairly remunerated.

In our letter, we urge all MEPs to place consent, transparency and remuneration at the heart of their initiatives related to the use of AI in the cultural and creative sectors. More specifically, we ask MEPs to question the flaws and misinterpretation of the current EU Copyright framework (TDM exception) in relation to generative AI, and to ensure the AI Act is implemented in an effective way to preserve fundamental rights, promote the highest level of transparency, and enable authors and performers to exercise their rights.

As a new EU policy cycle is about to start, we call for determined action by MEPs to engage in a comprehensive and democratic debate leading to a clear legal framework preserving the rights of creators and the integrity of their works.

Lue koko kannanotto ja lista allekirjoittajista

 

 

 

Kansanmusiikin kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta – ensi viikolla alkavan Etno-Espan biisikilpailun voittajat on valittu

Julkaistu

Elokuussa 20. kerran järjestettävä Etno-Espa  (5.-15.8.2024 Espan lavalla) järjesti Suomen Musiikintekijät ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa biisikilpailun teemalla “Kansanlaulu 2050”. Kilpailukappaleita kerättiin toukokuun ajan. Teokset palkitaan rahapalkinnoilla (1200, 500 ja 300 euroa).

“Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, ja tällä tehtävänannolla halusimme kutkutella osallistujien mielikuvitusta vielä pidemmälle”, kertoo kilpailun ideoinut Etno-Espan perustajajäsen ja hallituksen jäsen, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hiltunen toimi myös raadin puheenjohtajana, muut raatilaiset olivat Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, musiikintekijä ja muusikko Pauliina Lerche sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija, dosentti Risto Blomster. Raati vastaanotti kappaleet anonyymisti.

Kilpailun voittajaksi nousi raatilaisille ennestään tuntemattoman tekijän kappale “Härnähenkien polska”. Kappaleen tekijä on Aleksi Taipale, joka on julkaissut suomenkielistä, kokeellista elektronista poppia artistinimellä Taui ja vaikuttaa myös Teini-ikä-nimisessä bändissä. Taipale ei ole opiskellut kansanmusiikkia, mutta kiinnostus genreen syntyi joitakin vuosia sitten kansantanssiharrastuksen kautta. Kansantanssin kautta hän kertoo oppineensa paljon nykykansanmusiikin monipuolisuudesta. Voittajakappaleen teemoista Taipale kertoo:

“Kertosäkeenä toimiva laulusävelmä säihkyvine sointuineen syntyi ensin. Se tuntui selkeältä, avaralta ja melodiselta. Olen oppinut nauttimaan taiteessa valtavista kontrasteista, ja siihen pyrin tässäkin. Kimaltavan kertosäkeen vastapainoksi halusin takeltelevan, hankalan ja synkeän säkeistön. Sama sanoituksissa: härnähenget, loputon itsekritiikki, minuuden hämärtyminen. Ja kääntöpuolena kertosäkeen sanojen ulottumattomissa oleva toiveikkuus, monologin hiljenemisen tuoma rauha. Näitä teemoja pyrin biisin keinoin tutkimaan.”

Toiseksi tulleen kappaleen takaa löytyi kansanmusiikin kentällä jo hieman tunnetumpi artisti, popkantelettareksi tituleerattu Ida Elina. Ida Elinan kappale “Pohjolan kaiut” on luonnon ja metsien ylistys, jossa äiti muinoin laulaa metsät kasvamaan korkeiksi ja karhut ja sudetkin niitä suojelemaan.

Kolmanneksi tuli juuri ensilevynsä julkaisseen, omien sanojensa mukaan “etnofuturistista antifolkia” tekevän Dänkki Brihan kappale “Marjut”, jossa yhdistellään kalevalamittaista runoa ja räp-estetiikkaa. Tarkemmat tekijätiedot kappaleista ja valintaperusteet voit lukea tiedotteen lopusta.

Voittajakappale avaa juhlavuoden Etno-Espan

Voittajakappale kuullaan livenä Etno-Espan avajaisissa maanantaina 5.8.2024. Avajaisissa esiintyy myös 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä huuliharppusensaatio Sväng, joka on nähty Etno-Espassa viimeksi ensimmäisenä tapahtumavuotena 2005. Tapahtuman päättävä Vilma Jääon puolestaan noussut huikealla draivilla suomalaisten tietoisuuteen sitten edellisen Etno-Espa-keikkansa 2021. Väliin mahtuu mielenkiintoinen ja monipuolinen läpileikkaus tämän päivän kansanmusiikin ja maailmanmusiikin kenttään itkuvirsistä folktronicaan, kolttasaamelaisesta leu’ddista Persian ja Anatolian musiikkikulttuureihin. Lue lisää Etno-Espan ohjelmasta ja artisteista täältä. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Etno-Espan takana on keväällä 2005 perustettu Etno-Espa yhdistys, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan vaikuttanut kulttuurialalla sittemmin moninaisista tehtävistä tutuksi tullut taustajoukko. Lue lisää Etno-Espan historiasta täältä ja täältä.

Etno-Espan avajaiset Espan lavalla maanantaina 5.8.2024

klo 17.00 Kansanlaulu 2050 kisan voittajat palkitaan, livenä voittaja Taui: “Härnähenkien polska”
klo 17.30 Sväng

Kilpailussa palkittavat kappaleet ja palkintoperusteet:

  1. ”Härnähenkien polska”. Sävellys, sanoitus, sovitus, tuotanto Aleksi Taipale, artistinimellä Taui

https://open.spotify.com/track/3MS69lico8D1PT1ytyrYPM?si=2twh928JRpCJeoPRwswesg

“Kappale erottui muista musiikillisesti eteenpäin katsovalla otteellaan. Tulevaisuus-teemaa ei ole otettu kirjaimellisesti esimerkiksi lyriikoihin mukaan, vaan kappale onnistuu kuulostamaan freesiltä ja uudenlaiselta ilman erityistä alleviivausta. Vaikka polskan kolmijakoisuus on saanut kappaleessa omintakeisen käsittelyn, rallattelumelodiassa kansanmusiikki on vahvasti läsnä. Härnähenget kiusaavat vähän vinksahtaneella rytmillä, konesoundit narskuvat, tunnelma vaihtelee uhkaavasta kepeään.”

  1. ”Pohjolan kaiut”. Säv & san: Ida Elina (Päivi Kujanen). Sovitus: Ida Elina & Tuomas Aukio. Äänitys & miksaus: Tuomas Aukio

https://open.spotify.com/track/4fkfhAt4etPaOrz4jvoJj1?si=KAdusjG7Ti6udO0jknrOXw&context=spotify%3Aalbum%3A3iZgIYxYvwBKNMU98gO1lg

“Keskustelimme jonkin verran, voimmeko nostaa kärkikolmikkoon kappaleen, joka on näinkin perinteinen muodoltaan ja tekstiltään. Tämä on kuitenkin yksi visio tulevaisuudesta, joka voi tietenkin olla myös muuttumaton. Hieno biisi on hieno biisi, ja Ida Elinan tulkinta pysäyttävä.”

  1. ”Marjut”. Esittäjä: Dänkki Briha

Säv. Juho Liira, Manu Penttilä
San. Trad. / Juho Liira
Sov. Manu Penttilä, Juho Liira, Matias Kontula
Laulu ja kitarat: Juho Liira
Sähköviulu: Matias Kontula
Syntetisaattorit, ohjelmointi, tuotanto: Manu Penttilä

https://open.spotify.com/track/0k1nwrj8PVqkv67gERm8Hx

“Biisi yhdistää hienosti traditiota ja uutta. Siinä yhdistyy kalevalamittaista vanhaa runoa ja räp-estetiikkaa. Piireissä on Suomiräpin ensitulemisista lähtien puhuttu yhteyksistä kalevalamittaisen runolaulun ja räpin välillä, mutta harvoin kuulee tätä toteutettuna niin maukkaasti kuin tässä esimerkissä, jossa metriikkaa tulee molemmista suunnista.”

Juha Vainio -palkinnon sai Mariska

Julkaistu

Mariska on monipuolinen sanoittaja. Hän hallitsee suomen kielen niin hyvin, että pystyy ylittämään musiikilliset raja-aidat kevyesti ja uskottavasti. Mariskan oma artistiura on esimerkki tästä. Mariska aloitti musiikin tekemisen punkbändissä ja tuli tunnetuksi vähän yli parikymppisenä julkaistessaan varhaista suomiräppiä edustaneen esikoisalbuminsa Toisin sanoen.

Jo esikoislevy kertoi lahjakkuudesta ja kutsumuksesta. Harva on ennustanut tulevaisuutensa yhtä hyvin kuin Mariska esikoishitillään Tarkasta tämä:
” Tarkasta tämä, mun nimi on Mariska. / Mul on miekkana kynä, paperista haarniska. / Ratsuni on rakennettumusiikista. / Et voi pysäyttää enää, kun oon saanut vauhdista kiinni. / Mun tiimi koostuu mikrofonista / ja tietysti musta riimiritarittaresta…”

Kolmannella levyllään riimiritaritar siirtyi hiphopista lähemmäs laulettuja melodioita ja 2010-luvun alussa Mariska & Pahat sudet -yhtyeen myötä Suomi-iskelmän uudistajaksi. Vuonna 2010 Mariska voitti tangollaan Sua kaipaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Musiikillista siirtymää helpotti Mariskan syvä rakkaus Suomi-iskelmään ja etenkin Juha Vainion tuotantoon. Mariska oli ilmoittanut äidilleen jo viisivuotiaana menevänsä naimisiin Vainion kanssa, jotta tämän ei tarvitse asua saaressaan yksin norpan kanssa.

Mariskan monipuolisuus vakuutti pian uusia tekstejä hakevat artistit ja tuottajat. Hänestä onkin tullut mittavan soolouransa ohessa sukupolvensa kysytyimpiä sanoittajia. Hänen sanoituspanoksensa on ollut ratkaiseva muun muassa Jenni Vartiaisen menestystarinassa, sillä Vartiaisen hiteistä esimerkiksi Missä Muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä ovat Mariskan kynästä. Kun Helsingin Sanomat etsi 2000-luvun parasta sanoitusta, Mariskan sanoittama ja Anna Puun levyttämä Mestaripiirros tuli toiseksi.

Mariska liikkuu teksteissään laajalla tunneskaalalla. Hän osaa olla rohkea, räväkkä ja tuhma, mutta yhtä lailla syvällinen, sivistynyt ja sävykäs – välillä suloinen myrkynkeittäjä, välillä ikiaikainen kertoja muinaisessa Pompejissa. Mariska ei kaihda sanoituksissaan myöskään uskonnollista kuvastoa, mistä Mestaripiirros on hyvä esimerkki. ”Ihmisessä on paljon ulottuvuuksia, pehmeää ja kovaa. Joillekin uskonto voi olla punainen vaate, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se juttu”, Mariska totesi Selvis-lehden haastattelussa vuonna 2011.

Mariskan sanoittajan ura todistaa työmoraalista, jonka ytimessä on uteliaisuus, leikkisyys ja halu uusiin kokeiluihin. Hän on todennut: ”Uskon, että mitä enemmän tekee, sitä helpommaksi asiat muuttuvat. Tekeminen säilyy mielenkiintoisena, kun saan tehdä monenlaisia juttuja. Kevyesti lasten lailla leikkien on paras tapa tehdä.”

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Mariskalle Kotkassa 25. heinäkuuta kiitoksena yli 20-vuotisesta urasta suomalaisen laululyriikan uudistajana ja Juha Vainion perinteen vaalijana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, SaaravTörmä ja M.A. Numminen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Vuoden sanoitus -palkinto Pehmoainolle

Kotkan Meripäivillä jaettiin keskiviikkona 25.7. myös palkinto Vuoden parhaasta sanoituksesta. Sen sai Pehmoaino kappaleellaan Mietin sua pahalla. Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon valitsi viimevuotinen voittaja Lyyti. Palkinto, joka on kotkalaisen Juha Vainio -seuran myöntämä, jaettiin nyt kolmannen kerran.

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun tämän vuoden voittotango on valittu

Julkaistu

Seinäjoen Tangomarkkinoiden ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry järjestämään Tangon sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 133 uutta tangoa. Näistä  tuomaristo valitsi voittajan pelkästään kappaleita arvioiden,  säveltäjät ja sanoittajat eivät olleet tuomariston tiedossa. Tuomariston puheenjohtajana tänä vuonna toimi muusikko, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer. Hänen lisäkseen tuomaristossa olivat harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki, Radio Pookin ohjelmapäällikkö Mika Kuki sekä vuoden 1999 Tangokuningas Petri Hervanto.

– Kilpailun voittaneen Jälkeenpäin-tangon sävellys on hyvin ajaton. Sen melodia on kaunis ja sopivan suoraviivainen. Keinuva milonga-rytmi vie kuulijan aikamatkalle sydämen muistoihin. Tangon sanoma on universaali ja siinä kiteytyy ihmisen elämänkaaren perusta: ihmiselämän hauraus, ajan kulku ja muistojen säilyttäminen sydämessä. Rakkaita muistoja ei aikakaan huuhdo pois. Tekstistä välittyy omakohtainen kokemus. Muuntautumiskykyinen ja ajassa hengittävä tango säilyttää arvonsa ja jää elämään. Kappale ei edes välttämättä ole sidoksissa sovituksen tyyliin,  mikä on laadukkaalle teokselle ominaista ja se kasvattaa muuntautumiskykyä entisestään. Paljon onnea voittajille!, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Petri Somer.

– Keväällä päätimme Mirkan kanssa osallistua taas tangon sävellys-ja sanoituskilpailuun. Jälkeenpäin-sävel syntyi hieman myöhemmin eräänä kevätpäivänä. Lähetin sen Mirkalle,  ja se kolahti hänelle. Sävellyksessä on hieman surullinen, mutta hyvin lohdullinen ja lempeä tunnelma ja Mirkan teksti istuu siihen hienosti, Matti Paatelma kertoo.

– Tämän laulun teksti on sellainen, jota en tietyssä mielessä olisi koskaan halunnut joutua kirjoittamaan. Kuitenkin surun osuessa omalle kohdalle, tuntuu merkitykselliseltä, että oma kokemus ja sen sanoittaminen voi tuoda lohtua myös muille. Onneksi muistot jäävät ja auttavat ymmärtämään kuinka paljosta voi olla myös kiitollinen, kertoo tangon sanoittanut Mirkka Paajanen.

Kyseessä on jo toinen kerta kun Mirkka Paajanen ja Matti Paatelma voittavat Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun yhdessä tekemällään kappaleella. Kaksikon edellinen voittotango on vuoden 2018 Kel onni on. Tämän vuoden voittotango saa julkisen ensiesityksensä Tango Areenalla Laulukilpailun finaalissa lauantaina 13. heinäkuuta. Kappaleen esittää vuoden 2023 Tangokuningas Pasi Flodström  Samuli Jokisen 16-henkisen Finaaliorkesterin säestämänä.

Kaikille avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun yhteistyökumppanina on Teosto.

– Teoston tehtävänä on varmistaa, että uutta musiikkia syntyy ja suomalainen musiikki kukoistaa tulevaisuudessakin. Sävellys- ja sanoituskilpailuilla pidetään yllä musiikin luovien tekijöiden arvostusta ja annetaan mahdollisuuksia tuoda osaamista esiin. Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen on harvinaislaatuinen ammattitaito, ja on hienoa olla mukana tukemassa tämän taidon säilymistä ja uusiutumista, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Discover ECSA’s 2024 Music Creators Playlist: Celebrating Female Composers

Julkaistu
Arvoimme listalle mukaan kolme kappaletta:
Baby Was a Loner

Written by (composer & lyricist): Laura Sippola Produced by: Laura Sippola & Tuki Performed by: Laura Sippola Published by: Laura Sippola

Kaivos 2.0

written bycomposer: Anne-Mari KivimäkiPerformed by: Anne-Mari Kivimäki & Lakkautettu kylä Produced by: Anne-Mari Kivimäki Published by: Kihtinäjärvi Records

Keurikuu
written by Annina Antinranta, produced by Annina Antinranta & Oona Kapari, performed By Antinranta and Aleksi Trygg; Published by Antinranta 2020

Soittolista täältä! (Spotify)

Lue lisää ECSAn sivuilta. Sivuilla linkki myös Apple Musiciin.

Harpa Nordic Film Composers Award 2025 – Call for submissions käynnissä

Julkaistu
CALL FOR SUBMISSIONS 

We are pleased to announce a call for submissions for the 2025 HARPA Nordic Film Composers Award.
Over the past years, we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music.
We look forward to continuing this tradition in 2025 and to honoring excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2023, and July 21st, 2024 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date stated on the official IMDB page of the submitted work
The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission
CLICK HERE SUBMIT YOUR SCORE TO NORDIC FILM MUSIC DAYS 2025
The winner of HARPA Nordic Film Composers Award 2025 will be announced at the HARPA Award Ceremony, Saturday February 15th at Nordische Botschaften.

More information

Suomen Musiikkikustantajat palkitsee ansioituneita tekijöitä Palkintogaalassa 5.9.2024 – ehdokkaat julki

Julkaistu

Ehdokkaat ovat nyt julki:

Vuoden biisi
KUUMAA: Satama
Säv. ja san. Johannes Brotherus, Joonas Luhtavaara, Aarni Soivio
Kust. Elements Music & Isolla Music

Pilvi Hämäläinen: Mon Chéri
Säv. ja san. Leo Salminen, Elias Koskimies
Kust. EMP Elements Music Publishing

Ege Zulu ja BEHM: Tunnista tuntiin
Säv. ja san. Kyösti Salokorpi, Eugeni Mokulu, Saleh Masaadi, Rita Behm
Kust. Elements Music & Behmin Bisnekset Oy

Viivi ja JVG: Mitä näil korteil saa
Säv. ja san. Lauri Halavaara, Joonas Keronen, Vilma Lähteenmäki, Ville Galle, Jare Brand, Viivi Korhonen
Kust. Nordic Music Partners & HMC Publishing

Mirella: Timanttei
Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing

Sara Siipola: Paskana
Säv. ja san. Mikko Koivunen, Emmi Hakala, Kaisa Korhonen, Sara Siipola
Kust. Kaiku Songs & Sepon Huone

Benjamin ja BESS: Paremmin ku kukaan muu
Säv. ja san. Essi Launimo, Atso Soivio, Benjamin Peltonen, Iivari Suosalo
Kust. EMP Elements Music Publishing & HMC Publishing

Ellinoora ja Samuli Putro: Osuma
Säv. ja san. Ellinoora Leikas, Samuli Sirviö, Samuli Putro
Kust. HMC Publishing & EMP Elements Music Publishing

Vuoden kevyen musiikin tekijä
Jonas Olsson (EMP Music Publishing & Isolla Songs Oy)
Kyösti Salokorpi (EMP Elements Music Publishing)
Mikko Koivunen (Kaiku Songs)
Vilma Lähteenmäki (HMC Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)
Antti ”RZY” Riihimäki (Nordic Music Partners)

Vuoden genrevapaa kategoria
Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Dalindéon Tropicalia Nordica -albumin pääsäveltäjä Valtteri Pöyhönen (EMP Elements Music Publishing)
Korpiklaanin Rankarumpu-albumin sävelteokset (Warner Chappell Music Finland &  Miehola Music)
RinneRadion Balladium-albumin pääsäveltäjä Tapani Rinne (Zen Master Publishing)

Vuoden vientiteko
OP Vuorinen ja Seran läpimurto Keski-Euroopassa
Karrinator aka Karri Mikkosen musiikkiviennin läpimurto
Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn menestys
Nordic Music Partners & Fried Music ja Alan Wake 2 -peli
Géza Szilvay ja Colourstrings-metodi

Vuoden taidemusiikin säveltäjä
SUURIMUOTOISET TEOKSET
Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
Tuomas Turriago (Fennica Gehrman) – Konsertto trumpetille ja orkesterille
Jennah Vainio (Fennica Gehrman) – Sylvia´s Lullaby-Sinfoninen runo
Outi Tarkiainen (Edition Wilhelm Hansen) – Mosaics
Joel Järventausta (Edition Wilhelm Hansen) – Ihminen parhaan kykynsä mukaan

PIENIMUOTOISET TEOKSET
Maija Hynninen (Fennica Gehrman): Mobiles
Kimmo Hakola (Fennica Gehrman): Two Imaginary Birds for soprano leggero and violoncello
Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet

Vuoden läpimurto
Lara Poe (Fennica Gehrman)
Camu Creutz (EMP Elements Music Publishing & Isolla Music)
Tommi Kaukua (Kaiku Songs)
Karrinator aka Karri Mikkonen (Sugar House Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)

Ehdokkaat valitsevat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättävät kutsuraadit. Poikkeuksena ovat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päättää yhdistyksen hallitus.

”Säveltäjien ja sanoittajien sekä musiikkikustantajien välinen yhteistyö tapahtuu yleensä julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Sen sijaan työn hedelmät, vuoden merkittävimmät teokset, löytävät tiensä suurten yleisöjen korviin ja sydämiin. Tämänvuotinen ehdokasasettelu kertoo osaltaan kotimaisen musiikin moni-ilmeisyydestä ja korkeasta tasosta. Ehdolla on niin suoratoistolistojen kärkikappaleita ja niiden tekijöitä kuin uraauurtavaa pelimusiikkiakin (Alan Wake 2). Menestys ei rajoitu vain kotimarkkinoihin vaan entistä useammat ja eri musiikin lajeja edustavien tekijöiden teokset kuten vuoden taidemusiikkipalkintosarjojen ehdokkaat saavat myönteistä huomiota osakseen myös kansainvälisillä markkinoilla”, kommentoi toiminnanjohtaja Jari Muikku.