The House of Songsiin, THOSiin, Teksasiin lähtijät vuodelle 2017 on valittu. Seuraavat henkilöt pääsevät matkaan Suomen Musiikintekijöiden tukemana:
- Siru Airistola
- Piia Viitanen
- Marco Oey
- Stina Koistinen
- Esa Pottonen
The House of Songsiin, THOSiin, Teksasiin lähtijät vuodelle 2017 on valittu. Seuraavat henkilöt pääsevät matkaan Suomen Musiikintekijöiden tukemana:
Suomen Musiikintekijät ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininta myönnetään Sirpa Lahdelle Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksesta.
Sirpa Lahti on kansanmusiikin moniosaaja ja muusikko. Hän on toiminut Kansamusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi hän on tapahtumajärjestäjä ja tuottaja. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Kaamospelien (Vantaan Kansanmusiikkiviikko) tuottajana, Haapavesi Folkin markkinointipäällikkönä ja toiminnanjohtajana sekä Pro Kaustinen ry:n hallituksen puheenjohtajana.
”Sirpa Lahti tekee työtä rakkaudesta lajiin. Hänen työssään yhdistyy intohimo, luja ammattilaisuus ja tavoitteellisuus,” kiittää Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja sanoittaja, laulaja Kaija Kärkinen.
Sirpa Lahden tuloksellinen työ kansanmusiikin ammattilaisten näkyvyyden ja arvostuksen puolesta huipentui kaikkien aikojen ensimmäiseen Etnogaalaan, joka toi kotimaisen kansanmusiikin ja maailmanmusiikin tekijät ja tuotannon Tavastian lavalle 7.11.2017.
”Gaala onnistui loistavasti ja sen saama positiivinen palaute ylitti kaikki odotukset ja genrerajat. Suomalainen musiikki on jo maailmalla, sen oli jo aikakin tulla näkyväksi ja kuuluvaksi myös kotimaassa,” Kaija Kärkinen toteaa.
”Tämä tuntuu kunnianosoitukselta koko alaamme kohtaan, sillä kansanmusiikin asiat ovat monella tavalla ottaneet isoja edistysaskelia viime vuosina,” Sirpa Lahti kiittää. Hän haluaa myös korostaa yhteistyön merkitystä.
”Omalta osaltani saan kiittää kaikista hyvistä ideoista, kannustamisesta, tuesta ja yhteistyöstä lukemattomia ihmisiä eri tiimeissä ja tahoilla, erityisesti kollegaani Riitta Huttusta. Tämä ei ole mikään yhden naisen show, vaan useiden huipputaitavien toimijoiden pitkällä työllä saavutettua kehitystä alalla, jonka eteen ehdottomasti jatkan työn tekoa edelleen.”
Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.
Suomen Musiikintekijät ry (ent. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on noin 1000 jäsentä.
Kuva: Aku Toivonen
Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus
Prix Elvis -kunniamaininnat
2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo
Tuomo Tähtinen nykyisessä tehtävässään Music Finlandin toiminnanjohtajana maaliskuun alkuun 2018 saakka. Uudesta toiminnanjohtajasta uutisoidaan siinä vaiheessa, kun rekrytointiprosessi on edennyt loppuun.
Alman yhteistyökumppanit ovat maailman kärkeä
PME Records on kerännyt Alman ympärille lyhyessä ajassa uskottavat kansainväliset yhteistyökumppanit. Alma levyttää maailmanlaajuisesti Universal Musicille ja hänen kappaleitaan edustaa maailman suurin musiikkikustantaja Sony/ATV. Lisäksi Almalla on manageri- ja agenttisopimukset maailman kansainvälisiin huippuihin kuuluvien yritysten kanssa.
Alman kansainvälistymisestä palkittavan PME Recordsin perustivat Antti Kosonen ja Andrei Kipahti (kuvassa) sekä Jare Brand ja Ville-Petteri Galle vuonna 2013. Yhtiölle levyttävät Alman lisäksi esimerkiksi Reino Nordin, Tippa-T, Töölön ketterä, Elias Gould, Gracias sekä Brandin ja Gallen oma yhtye JVG. PME Recordsin toiminta-alueisiin kuuluu levy-yhtiön lisäksi myös kustannustoiminta.
Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon raati perustelee PME Recordsin valintaa seuraavasti:
“Yrityksellä on selkeä oma ja rohkea linja, joka tuonut menestystä Suomessa ja kansainvälisesti. Yritys nauttii myös laajaa arvostusta alan ammattilaisten keskuudessa.”
Raati pitää Alman menestystä esimerkillisenä suomalaiselle musiikkialalle:
”Alma on viime vuosien kirkkain esimerkki siitä, miten määrätietoinen työ ja kansainväliseen uraan tähtääminen kantavat hedelmää. Alman rohkeus ja oikeanlainen kunnianhimo toimivat hyvänä esimerkkinä nuorille suomalaisille musiikintekijöille siitä, että tähtäin kannattaa asettaa korkealle.”
Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tomi Korhonen (Tekes), Risto Kuulasmaa (Tubecon), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Mirva Merimaa (Tiketti), Toni Peiju (Till Dawn They Count Management Ltd Oy), Aino Turtiainen-Visala (Fazer Konserttitoimisto), Tuomo Tähtinen (Music Finland) ja Ville Vilen(Yleisradio).
Katso video Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon voittajasta PME Recordsista.
Kuva: Julius Töyrylä
Kuinka suomalainen popin teosvienti saadaan nousuun? Music Finland sekä suomalaiset biisinkirjoittajat ja musiikkikustantajat toteuttivat syksyn 2017 aikana yhteisen hankkeen popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa.
Popmusiikin biisivienti – siis suomalaisten laulunkirjoittajien tekemät ulkomaisten artistien levyillä julkaistut kappaleet – on musiikkiviennin kasvualue. Music Finlandin syyskuussa raportoiman selvityksen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden ulkomaisilla julkaisuilla ilmestyneiden kappaleiden suhteen: Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta teosvientibiisistä viime vuodelta, missä oli kasvua yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli myös uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle: ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 suomalaista kirjoittajaa.
Esimerkkejä löytyy eri maanosista: Teemu Brunilan osittain kirjoittama ja tuottama JP Cooperin ”September Song” on ollut kuluvana vuonna merkittävä listahitti Iso-Britanniassa. Saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu viime vuosina useampiakin suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä, kuten Alman laulama sekä osittain kirjoittama Felix Jaehnin hitti ”Bonfire” sekä Alle Farbenin kappale ”Bad Ideas”, jonka kirjoittajiin lukeutuu Axel Ehnström. Myös Aasiassa on suomalaiselle osaamiselle kysyntää: pelkästään marraskuun 2017 aikana maailman myyntitilastojen ykkösenä on nähty kaksi suomalaistekijöiden musiikkia sisältävää albumia (korealaisen Twicen Twicetagram, jolle ovat kirjoittaneet Antti Hynninen ja Risto Asikainen sekä japanilaisen Arashin Untitled, jolla kuullaan Victor Sågforsin kappale).
Music Finlandin Biisiviennin visio -työpajan tulokset julkistettiin tänään Slush Musicissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Työpajojen pohjalta luotiin biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Vision mukaan Suomi on vuonna 2021 popmusiikin solmukohta. Suomalaisten biisinkirjoittajien brändi nähdään tulevaisuudessa vahvana ja suomalainen musiikki nähdään maailman terävimmässä kärjessä.
”Alalla selvästikin jaetaan näkemys siitä, miten biisivienti lähtee lentoon. Nyt, suunnitelmien tekemisen ja yksittäisten työpajojen jälkeen, vision toteuttaminen vaatii alalta jokapäiväistä sitoutumista, käytännön toimenpiteitä, fokusointia, resursseja, ja lisäksi kustantajien ääneen lausutut odotukset vientiin panostavia tekijöitä kohtaan. Yhteistyöstä kustantajien välillä ollaan puhuttu jo kymmenen vuotta, ja uskon että nyt saadaan luotua sille käytäntöjä”, kertoo musiikkikustannusyhtiö Elements Musicin toimitusjohtaja Tommi Tuomainen.
Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Music Finlandin toteuttaman Musiikkialan barometri 2016 -selvityksen mukaan lähes puolet musiikkialan ammattilaisista näkee teosviennissä olevan parhaat mahdollisuudet viennin kasvuun.
Lue Biisiviennin visio -raportti täältä.
Biisiviennin visio -hanke tehtiin yhteistyössä Tekesin, Musiikkikustantajien, Teoston ja Suomen Musiikintekijöiden kanssa.
Toivottavasti lopulta ymmärretään oikein tämä harmillinen Youtube-case. Kyse on Googlen tavasta kyykyttää pientä Teostoa neuvottelujen keskellä.
Videot palaavat Youtubeen parin päivän sisällä, mutta Teoston neuvotteluasemaa tämä tilanne ei tietenkään paranna. Tähän Google tällä toimenpiteellään selvästi tähtäsikin.
Selvennykseksi vielä:
1. Teostolla ei edes ole työkaluja videoiden blokkaamiseen Youtubesta, sen tekee Youtube/Google.
2. Teosto neuvottelee Youtuben kanssa musiikintekijöille ja kustantajille maksettavista korvauksista.
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Toivottavasti lopulta ymmärretään oikein tämä harmillinen Youtube-case. Kyse on Googlen tavasta kyykyttää pientä Teostoa neuvottelujen keskellä.
Videot palaavat Youtubeen parin päivän sisällä, mutta Teoston neuvotteluasemaa tämä tilanne ei tietenkään paranna. Tähän Google tällä toimenpiteellään selvästi tähtäsikin.
Selvennykseksi vielä:
1. Teostolla ei edes ole työkaluja videoiden blokkaamiseen Youtubesta, sen tekee Youtube/Google.
2. Teosto neuvottelee Youtuben kanssa musiikintekijöille ja kustantajille maksettavista korvauksista.
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Kuva: Pietari Hatanpää
Google on vetänyt pois musiikkisisältöjä Suomen YouTubesta. Taustalla ovat pitkittyneet sopimusneuvottelut Teoston ja Googlen välillä.
Googlen Teostolle antamien tietojen mukaan sisällöt tullaan palauttamaan torstain ja perjantain aikana.
Teoston sivuilla löytyy kattava tietopaketti aiheesta: https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/poisvedot-youtubesta
24.11.2017
Saksofonisti ja säveltäjä Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon tunnustuksena merkittävästä ja tuotteliaasta urastaan jazzmuusikkona. Kuva: Teemu Salminen.
Valtion musiikkitoimikunta on myöntänyt vuoden 2017 musiikin valtionpalkinnon saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoiselle. Valtionpalkinnon jakoi kulttuuriministeri Sampo Terho. Arvoltaan 14 000 euron suuruinen palkinto maksetaan Veikkauksen tuotoista.
Saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoinen (s. 1946) on luonut kansainvälisesti merkittävän ja tunnustetun uran jazzmuusikkona. Ajan hermolla jatkuvasti uutta etsivä ja tuottava Koivistoinen on elävä legenda.
Koivistoisen puolen vuosisadan mittainen vaikutus Suomen jazzkenttään on ollut mittava ja ainutlaatuinen. Hän on tehnyt suuren määrän levytyksiä, sävellyksiä ja sovituksia lukuisille eri kokoonpanoille. Koivistoisen ura käynnistyi 1960-luvulla, ja Suomen Jazzliitto palkitsi nuoren muusikon ensimmäisellä Yrjö-palkinnolla vuonna 1967. Kansainvälinen ura käynnistyi pari vuotta myöhemmin, kun Koivistoisen yhtye voitti jazzyhtyekilpailun Sveitsin Montreux’ssa. Tämän jälkeen Koivistoinen opiskeli ja työskenteli pitkään Yhdysvalloissa.
Suomessa UMO Jazz Orchestra on ollut Koivistoisen merkittävä yhteistyökumppani vuodesta 1975 alkaen, ja vuosina 1996˗1998 Koivistoinen toimi UMO:n taiteellisena johtajana. Eero Koivistoinen elää parhaillaan hyvin tuotteliasta taiteellista kukoistuskautta ja esiintyy aktiivisesti eri kokoonpanoissa Suomessa ja ympäri maailmaa.
Musiikin valtionpalkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen musiikkitoimikunta.
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on myöntänyt taidepalkinnon säveltävä muusikko Esa Kotilaiselle tunnustuksena hänen monipuolisesta urastaan ja ansioistaan säveltäjänä ja muusikkona. Palkinto on 5 000 euroa, ja se maksetaan veikkausvoittovaroista.
Toimikunta perusteli Esa Kotilaisen palkitsemista seuraavasti:
Säveltävä muusikko Esa Kotilainen (s. 1946) on Suomen kuuluisimpia ja monipuolisimpia kosketinsoittajia. Eri tyylilajien välillä sujuvasti liikkuva Kotilainen on soittanut lukuisissa eri yhtyeissä ja sadoilla levyillä, mutta on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän äänitaideteosten pariin.
Kotilainen aloitti ammattimuusikon uransa vuonna 1967 soittamalla harmonikkaa. Hän siirtyi pian kosketinsoittimiin ja on tullut tunnetuksi erityisesti Minimoog-syntetisaattorin sekä mellotronin soittajana. Kotilaisen vuonna 1977 julkaistua ensimmäistä Ajatuslapsi-sooloalbumia pidetään yhä Suomen ensimmäisenä ambient-tyylisuunnan levytyksenä.
Esa Kotilaiselle on tyypillistä ajatella musiikkia visuaalisesti ja antaa tilanteen viedä. Hänen musiikkinsa pyrkii synnyttämään kuulijassa mielikuvia. Esimerkiksi soololevyssä Soiva Tehdas (2011) sekä teoksissa Jäänalainen maailma (2016) ja Kutupuisto (2017) innoittajana ovat olleet tilojen ja luontokokemuksien muodostamat äänimaisemat, joita Kotilainen äänitti teoksiaan varten.
Kotilainen on soittanut lukuisten artistien ja yhtyeiden albumeilla sekä äänittänyt Kuusankoskella sijaitsevassa studiossaan laajasti suomalaista pop-, jazz- ja kansanmusiikkia.
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle.