13. Competition of Composing Contemporary Sacred Music

13. Competition of Composing Contemporary Sacred Music

To promote contemporary sacred music the ”Festival European Sacred Music Schwaebisch Gmuend“ (Germany) organizes every two years a competition of composing alternating with ordering a composition by a chosen composer. For the year 2016 the festival organizes the 13th Competition of Composing and provides a prize of 2,000 EUR.

The compositions are to be sent until March 7, 2016 (date of postmark) in five copies to:

Kulturbüro Schwäbisch Gmünd „Kompositionswettbewerb“

Waisenhausgasse 1 – 3 73525 Schwäbisch Gmünd Deutschland 

Tarkemmat kilpailuohjeet saksaksi ja englanniksi.

Tapahtuman nettisivut

 

Rockstarojen rouheat treenikämppämuistot

Kuvassa Hawks-yhtye soittaa treenikämpällään vuonna 1973. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Timo Karvinen

Rock alkoi raikua Helsingin kellareista ja pannuhuoneista 1960–70-luvuilla, kun teinipojat perustivat innokkaasti bändejä. Tunkkaisuus, mukavuuksien puute ja naapurien valitukset eivät soittoa haitanneet, ja viihdyttiinpä treenikämpillä joskus muutenkin, juhlittiin ja vokoteltiin tyttöjä. Lauantaina 16.1.2016 klo 13 pitkän linjan rockmuusikot Jussi Raittinen, Kari Suni ja Ari Juutilainen kertovat värikkäitä tarinoita treenikämpistä Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Yleisökin saa mieluusti jakaa treenikämppämuistojaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä on esillä runsaasti kuvia, videoita ja muisteluksia helsinkiläisistä treenikämpistä aina 8.1.2017 asti. Näyttelyä valmistellessa Helsingin kaupunginmuseo keräsi yhteistyössä Teoston ja Musiikkiarkisto JAPAn (ent. Jazz & Pop Arkisto) kanssa laajan aineiston sekä entisajan että nykypäivän treenikämpistä Helsingissä. Näyttelyosaston lisäksi Helsingin treenikämppien historiasta syntyi artikkeli Musiikkia!-kirjaan, jota on saatavilla Hakasalmen huvilasta.

 

Musiikkia!

Kaupungin soivat muistot

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b

Auki 8.1.2017 asti ti–su klo 11–17, to klo 11–19.

VAPAA PÄÄSY

www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/musiikkia-kaupungin-soivat-muistot/

www.facebook.com/musiikkianayttely

Riimityksen apu Riimirenki löytyy nyt AppStoresta

Elvis ry:n Riimirengistä on valmistunut mobiilisovellus RiimiRenki. 

Sovellus on hyvä työkalu niin sanoittajille, räppääjille kuin runoilijoillekin. Nettiselaimella käytettävään Elvis ry:n Riimirenkiin verrattuna uutta on mm. erilainen tapa selata tuloksia, riimien arvonta, hakusanahistoria, rap-riimit, yhdyssanojen jakokohtien huomioiminen ja kolmijakoinen rytmi yhdyssanoissa. Sovellus on Sanaris Oy:n kustantama ja sen on koodannut Arto Pöllänen.

Sovellus toimii iOS-laitteilla ja on ladattavissa ilmaiseksi AppStoresta nimellä Riimirenki. Palautetta sovelluksesta voi antaa Sanariksen nettisivuilla

 

rricon_s

 

RiimiRenki etsii hakusanaan rimmaavia sanoja (riimejä)

  • sanastossa on n. 10 miljoonaa 1..5 -tavuista sanaa valmiiksi tavutettuina sanaluokkatietoineen
  • sanasto sisältyy sovellukseen, joten käyttö ei vaadi nettiyhteyttä
  • osaa hakea puhtaita, identtisiä, vokaali-, konsonantti- ja rap-riimejä
  • osaa arpoa riimejä
  • riimien tavumäärät ja rimmaavien tavujen määrät voidaan asettaa erikseen
  • osaa rajata hakua sanaluokkien perusteella
  • osaa rajata hakua tavujen pituuksien perusteella
  • osaa rajata yhdyssanariimit kaksi tai kolmejakoisen rytmin mukaan
  • tallentaa hakusanahistorian

Music Finland on mukana Basson NOST€-kampanjassa edistämässä suomalaista musiikkia

 

NOST€ on uusi tapa hakea musiikin rahoitusta ja sponsorointia. 

Basson yhdessä Music Finlandin sekä eri alojen brändien kanssa toteutettava NOST€ on helposti lähestyttävä suomalaisen musiikin palkitsemismalli, jolla luodaan uudenlaista kaupallista kulttuurisponsorointia. 

Basso haluaa tukea kumppaneidensa kanssa kotimaisia musiikintekijöitä genreen katsomatta. NOST€-hankkeen myötä Bassolta ostetuista vuosimainossopimuksista sijoitetaan erillinen osuus kassaan, josta myönnetään palkintoja kulttuurialan tekijöille neljä kertaa vuodessa. Hanke alkaa 11.1.2016.

Palkintoja voi hakea 50–2000 euroa yhtä hakukierrosta kohden. Artisti, muusikko tai sellaisen taustalla toimiva yhtiö voi hakea tukea vaikkapa uuden soittimen tai mikrofonin hankintaan, treenikämpän vuokranmaksuun, levyn julkaisemiseen tai Euroopan-kiertueen lentolippuihin. Ulkomaille tähtäävissä projekteissa Music Finland tarjoaa apua kansainvälistymiseen. NOST€-hankkeeseen osallistuvilla brändeillä on halutessaan mahdollisuus palkita tekijöitä myös omilla stipendeillään ja sponsorituotteillaan. NOST€-kumppanit kulkevat mukana hankkeen markkinoinnissa Basson radiokanavalla, verkossa ja sosiaalisen median kanavissa läpi vuoden.

NOST€ tarkoittaa musiikin tekijöille palkintojen lisäksi haastatteluja ja huomiota Bassolla sekä henkilökohtaista mentorointia. Keräämällä sosiaalisessa mediassa tykkääjiä omalle hakemukselleen, hakija voi päästä Bassoon haastatteluun ja näin saada huomioarvoa omalle tekemiselleen sekä näyttäytyä paremmin myös tuomariston valinnoissa. 

Mentorointiin, tuomaristoon ja palkintoja luovuttamaan osallistuvat musiikkialan ammattilaiset levy-yhtiöiden edustajista menestyneisiin artisteihin. Myös kampanjassa olevat yritykset saavat tuomaristokutsuja ja pääsevät osallistumaan valintaprosessiin.

– Bassoradio on Suomen ainoa täysin kotimaisessa omistuksessa oleva valtakunnallinen kaupallinen radiokanava. Olemme aina tehneet ilmiöitä ja NOST€ on juuri nyt se, mitä markkinointimaailma ja Suomen talous tarvitsee. Meille oli tärkeää julkistaa NOST€ juuri näin suomalaisen musiikin päivänä. On aika lähteä etsimään uusia Sibeliuksia ja tehdä Suomesta seuraava musiikin Piilaakso. Jatkossakin mainostajat saavat Bassolta radiomainosinvestoinnilleen paljon avaimet käteen -pohjalta tuotettua laadukasta lisäarvoa, toteaa Oy Basso Media Ltd.:n toimitusjohtaja Tiina Aakala-Vuorela.

Mukaan kampanjaan pääsee vain yksi brändi toimialaa kohden. NOST€-lisäarvoihin kuulukin mahdollisuus verkostoitua eri alojen kesken ja tehdä tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskampanjointia ja suoria sponsorointisopimuksia. Tällä hetkellä kampanjassa on suomalaista musiikkia tukemassa Helen, Elisa, Flow Festival, Tempur, Siwa, Torikorttelit, Megaklinikka, Kaalimato, Snacky, Cityvarasto, Cafe Carusel, Dr. Oetker, Oulun Yliopisto, Bones, Rush Helsinki, Everyday joustoluotto, Fat Ramen, Jymy-jäätelö, Serena, Vallila ja Tiketti. NOST€ ei ole yksittäinen kampanjalähtö, vaan jatkuva ja uusiutuva hanke, johon yritykset voivat liittyä mukaan milloin vain.

– Toivomme, että Nosteen myötä erilaiset kansainvälistymisen mahdollisuudet ja Music Finlandin palvelut tulisivat tutuiksi joukolle uusia toimijoita. Se on myös hieno ja uudenlainen pelinavaus yritysmaailman rahoituksen tuomiseen kulttuurikentälle, sanoo Music Finland ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.

 

Lisätietoja:

basso.fi/noste

Biisijalostamon osallistujat valittu

Elvisin Biisijalostamo järjestetään ensimmäistä kertaa helmi-maaliskuun vaihteessa. Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat. Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, miten hiotaan timanttisia biisejä ja millaisella työskentelyllä toimiva biisi ja demo saadaan aikaiseksi.

Haku oli avoinna loka-marraskuussa ja siihen osallistui yhteensä 55 Elvisin jäsentä. Nyt mukaan valittiin 21 tekijää, joista mentorit muodostavat yhteensä ryhmänsä. Mentoreina Biisijalostamossa toimivat Jukka Immonen, Jurek Reunamäki, Arto Tuunela ja Sampo Haapaniemi.

Mentorit tekivät valinnan näytekappaleiden perusteella, jotka käsiteltiin nimettöminä. Hakijoiden mentoritoiveet pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

Elvis pyrkii järjestämään uuden Biisijalostamon pian, seuraathan tiedottamista! Kiitos kaikille hakijoille!


Kevään 2016 Biisijalostamon osallistujat

1. Biisijalostamo ajalla 29.2.-1.3.2016

Jukka Immosen ryhmien jäsenet

  • Sana Mustonen
  • Jarkko Meretniemi
  • Jutta Annala
  • Markus Ala-Kauhaluoma
  • Astrid Swan
  • Jukka Hynynen

Jurek Reunamäen ryhmien jäsenet

  • Anu Neuvonen
  • Annika Tello
  • Inka Pohjonen
  • Johanna Viksten

2. Biisijalostamo ajalla 2.-3.3.2016

Arto Tuunelan ryhmien jäsenet

  • Stina Koistinen
  • Kimmo Numminen
  • Nina Loimusalo
  • Petter Korkman
  • Salla Luhtala

Sampo Haapaniemen ryhmien jäsenet

  • Inka Nousiainen
  • Jenni Westerbacka
  • Sami Anttila
  • Antti Kleemola
  • Sara Suvela
  • Päivi Pälvimäki

Lisätietoja hausta

Biisijalostamon havainnekaavio https://musiikintekijat.fi/sites/default/files/biisijalostamo1.jpeg

https://musiikintekijat.fi/ajankohtaista/hae-mukaan-biisijalostamo-ohjelmaan

Yhteyshenkilö

Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998

Valtionpalkinto on Maaritille henkisesti tärkeä tunnustus

Maarit Hurmerinta kokee saneensa arvostusta ja vankan kuulijakunnan, vaikka palkintokaapissa ei olekaan ”hirveästi tunkua”.

”Nyt tajuan, kuinka tärkeää taiteilijalle on tällainen konkreettinen ja arvokas palkinto – enkä puhu nyt rahasta,” Maarit miettii.

”Olen halunnut pitää kiinni omasta taiteellisesta linjastani, ja tämä tunnustus kannustaa eteenpäin samalla tiellä. Tunnustus on tärkeä henkisesti ja vahvistaa omaa uskoa, joka välillä meinaa hävitä jonnekin. Riittääkö ideoita, pystynkö toteuttamaan mitään uutta järkevää ja merkittävää, ja haluaako kukaan mua enää keikoille?”

”Näitä epäuskon hetkiä tulee kaikille pitkän uran varrella. Ne ovat toisaalta hyväkin asia; ne auttavat ihmistä ponnistelemaan ja tekemään työnsä kunnolla. Ja näitä työpaikan menettämiseen liittyviä pelkoja joutuu kohtaamaan jokainen – ei vain muusikko.”

”Negatiivisesta kritiikistä ajattelen niin, että jokainen taiteilija sisimmässään on itsensä suurin kriitikko – ja se suurin tosikko oman tekemisensä kanssa.”

”Olen laulanut pienestä asti ihan joka päivä, opetellut tuntemaan kurkkuani; miten se käyttäytyy erilaisissa tilanteissa. Kuunnellut hyviä soittajia ja laulajia sekä tutkinut fraseerausta. Sävellän inspiraatiopohjalta. Soittelen pianoa ja laulan, ja löydän siten ideoita jalostettavaksi.”

”Parasta biisiä tai uran kohokohtia en osaa nimetä. Ne liittyvät omiin onnistumisen kokemuksiin. Mutta jokainen levy on aina iso merkkipaalu. Ja jokaikinen mahtava tyyppi jonka kanssa on saatu työtä tehdä, on tärkeä.”

Kadonneiden tekijätietojen metsästystä

On paradoksaalista huomata elävänsä digitaalisessa tietoyhteiskunnassa, jossa tekijätiedot ovat heikommin paikallistettavissa kuin analogiaikana konsanaan. Ainakin musiikkimaailmassa tilanne on tekijöitä ajatellen tyly. Spotifyn bittivirrasta on turhaa etsiä Cheekin tai Rihannan biisien säveltäjiä, sanoittajia tai sovittajia. Myöskään äänitteillä esiintyvistä muusikoista ei löydy mainintaa. Artistin, kappaleen, keston ja albumin lisäksi ilmoitetaan vain levy-yhtiö, musiikkigenre ja julkaisuvuosi. Luotettavat tekijätiedot saadakseen täytyykin yleensä hankkia käsiinsä fyysinen äänite. Biisintekijöiden tai muusikkojen nimien painaminen levynkansiin ei ole ollut pelkkää musiikkifanien palvelemista, vaan siihen velvoittaa laki.

Suomen tekijänoikeuslaista kun löytyy erikseen moraalisiin oikeuksiin viittaava lauseke: ”Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.”

Lain perusteella tekijätiedot pitäisi siis löytyä myös kaikista musiikin verkkopalveluista. Jostain syystä lain määrittämää hyvää tapaa ei verkon puolella noudateta, eikä tekijöiden moraalisia oikeuksia priorisoida tässä ajassa muutenkaan. Asian huomaa konkreettisesti katsellessa televisiota – jopa musiikkiaiheisissa ohjelmissa esitettävien kappaleiden säveltäjiä ja sanoittajia ei mainita kuin poikkeustapauksissa. Tekijät jäävät näkymättömiksi, millä on väistämättä vaikutusta myös elinkeinoon.

Suoratoistopalveluissa on jo herätty siihen, miten huonosti nykytilanne palvelee niiden informaationälkäisiä asiakkaita. Esimerkiksi Deezer ja Tidal -palveluissa uusien kappaleiden tekijätiedot pyritään jo mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan käyttäjille. Kukapa ei haluaisi kuulla lisää kappaleita niiltä biisinikkareilta, joiden hittejä oma suosikkiartisti on levyttänyt, tai niitä muusikoilta, jotka kyseisellä hitillä soittavat.

Tekijätiedoissa uskotaankin piilevän huomattavaa bisnespotentiaalia, jota ei kuitenkaan suoratoistomaailmassa ole kyetty toistaiseksi hyödyntämään. Suoratoistopalveluiden mukaan ongelma on metadatassa. Metadata on informaatiota, joka syötetään musiikkiteosten digitaalitiedostoihin levy-yhtiöissä. Suoratoistopalveluiden mukaan niille toimitettu metadata on liian epäluotettavaa ja suppeaa.

Viime kädessä julkaisija on vastuussa oikean metadatan syöttämisestä tietokantaan. Metadataongelmia on selitetty milloin levy-yhtiöiden julkaisuvolyymilla, milloin heikolla kommunikaatiolla, milloin rajallisilla resursseilla, milloin riittämättömillä tietojärjestelmillä.
Vastuuta vieritetään myös tekijänoikeusjärjestöille, joiden teosrekisterit eivät ole julkisia. Vikaa löydetään tekijöistäkin, joiden teosto-ilmoituksissa saattaa esiintyä virheitä tai ilmoitukset jätetään jopa kokonaan tekemättä.

Kaikilla osapuolilla lienee peiliin katsomisen paikka. Asiantuntijoiden mukaan ongelmien ydin piilee paitsi puutteellisessa metadatassa – esimerkiksi äänitteillä esiintyvien muusikkojen nimiä ei metadataan tällä erää täytetä – myös siinä, miten heikosti eri tietokannat keskustelevat keskenään.

Eli ongelma voitaisiin ratkaista koodaamalla. Tässä olisi hyvä bisnessauma kyvykkäälle startupille. Viranomaiset voisivat puolestaan pitää huolen siitä, ettei tekijöiden moraalisia oikeuksia tallota. Hyvät tavat kuuluvat digitaaliseenkin tietoyhteiskuntaan.

Townesin jäljillä – THOS-matkakertomus

Yhtäkkiä Townes Van Zandtin, Kris Kristoffersonin ja Willie Nelsonin tapaisten karheiden trubaduurien musiikillinen maantiede on käsin kosketeltavaa. Kaikilla tuntuu olevan joku tuttu, joka on soittanut sen ja sen kuuluisan artistin kanssa.

Samettiäänisen austinilaislauluntekijän Graham Weberin kotona ihmettelen seinälle ripustettua ruhjottua akustista. Paljastuu, että Ryan Adams laittoi kyseisen yksilön pirstaleiksi Austin City Limitsin kuvauksissa. Pala materiaalista todellisuutta, josta tulee osa populaarikulttuurin mytologiaa.

Austin ei ole silti pelkkä musiikillisten haamujen museo. Se on uusien ideoiden hautomo, johon eri alojen taiteilijat vaeltavat paitsi suvaitsevaisen ilmapiirin, myös yhteistyömahdollisuuksien vuoksi. Yhteisöllisyydestä on kyse myös The House of Songs -organisaatiossa, jossa rakennetaan siltaa amerikkalaisten ja pohjoismaisten lauluntekijöiden välille.

Myönnän, että astellessani kämppään ensimmäisenä iltana ja hapuillessani soitinarsenaalia pianosta ja autoharpista sähkökitaraan, tunnen lievän kuumotuksen rinnassani: nyt pitäisi sitten kirjoittaa. THOSin zenmäinen pomo Troy Campbell neuvoo minua kuitenkin rentoutumaan, nauttimaan kaupungin ilmapiiristä ja tekemään sitä mikä huvittaa. Uusia laulunpalasia alkaa joka tapauksessa kertyä vihkoon, ja sanelin täyttyy melodioista ja riffeistä.

Alan tehdä pyöräretkiä ympäri kaupunkia, raapustaa sanoituksia uima-altaalla ja maleksia eläväisellä South Congressilla. Ahmin ympärilläni olevaa monimuotoisuutta ja eksentrisyyttä, hankkiudun keskusteluihin paikallisten kanssa ja yritän epätoivoisesti saada väriä kalpeaan kuontalooni kaupungin kylpiessä 40 asteen kuumuudessa. Käyn lukuisilla keikoilla ja tapaan uusia ihmisiä ja muusikoita, sillä Austinissa ja etelässä yleensäkin se tuntuu olevan todella helppoa ihmisten puheliaisuuden vuoksi. Vähitellen alan tottua sosiaaliseen koodiin, enkä enää tuijota takaisin kuin peura ajovaloissa tuntemattomien ihmisten huikatessa: ”How’s it going?”

Graham Weberiin tutustun THOSin showcase-illassa, jossa molemmilla on keikka. On hienoa tavata lauluntekijä, joka tekee juuri sellaista musiikkia kuin itse haluaisi tehdä. Tunne vaikuttaa olevan molemminpuolinen. Lisäksi Weber kuskaa minua ympäri kaupunkia keikoillaan, joita riittää vähintään yksi joka päivälle. Grahamin pyynnöstä soitan vieraana hänen keikoillaan, ja niinpä tulen esittäneeksi laulujani esimerkiksi viinitilalla, trucker-henkisessä baarissa, tasoltaan naurettavan kovassa open mic -illassa sekä tarunhohtoisessa Cactus Caféssa, Townes Van Zandtin ”kotiklubilla”.

Kokeilen myös ensimmäistä kertaa lauluntekoa yhdessä toisten muusikkojen kanssa. Se ei ole minulle luonnollinen työskentelytapa, mutta kokemus on hyvin positiivinen. Varsinaisia uusia biisejä ei synny, mutta muun muassa paikallisten lauluntekijöiden Chris Knudsonin ja Stephanie Mascisin avustuksella saan teroitettua huomattavasti useita uusia lyriikoitani.

Matkan jälkeen olen ennen kaikkea useita ystäviä ja yhteistyökumppaneita rikkaampi. Aion myös lennättää Grahamin Suomeen loppukeväästä yhteiselle Suomen-kiertueelle, saunaan ja avantoon.

Noustessani paluukoneeseen – ja viimeistään astuessani ulos lentokentän terminaalista Suomen viileään syksyaamuun – kuumuutta hohkaava Teksas tuntuu unelta. Miltä muultakaan voi tuntua matka, joka on ollut täynnä uusia kokemuksia sekä laulujen huumaavaa voimaa.

Kirjoittaja Lauri Myllymäki on Ochre Room -yhtyeen laulaja ja lauluntekijä

 

ECSA vaikuttaa EU:n ytimessä

Vuonna 2006 perustettu tekijäjärjestöjen kattojärjestö European Composer & Songwriter Alliance (ECSA) toimii nuoresta iästään huolimatta aktiivisesti vaikuttamistyön ytimessä Brysselissä. Henkilökunnan työpäivät koostuvat usein tapaamisista EU:n ja kansainvälisen tason päättäjien kanssa. Keskusteluiden asialistalla on useimmiten aiheita, jotka liittyvät erityisesti musiikintekijöiden tekijänoikeuksiin sekä musiikin tekemisen mahdollisuuksiin ja musiikin monimuotoisuuden säilyttämiseen.

”Tulevina kuukausina yksi keskeisistä tavoitteista on saada Euroopan komissio takaamaan internetin välittäjäpalveluiden vastuu tekijänoikeuden ja kohtuullisen korvauksen toteutumisessa silloin, kun sisältöjä käytetään erilaisissa yhteisöpalveluissa, kuten vaikkapa YouTubessa”, kertoo ECSA:n pääsihteeri Patrick Ager.

Hänen mukaansa tekijänoikeuden näkökulmasta eletään nyt mielenkiintoisia aikoja.
”Tekijänoikeuden harmonisointi ja modernisointi EU:n alueelle komission ”Digital Single Market” -strategian mukaisesti on haastavaa. Musiikintekijöiden edustajina olemme avaintoimijoina konsultoimassa asiassa ja huolehtimassa, että tekijöille tärkeät asiat tulevat kirjatuiksi oikein strategian pohjalta työstettävään lakitekstiin”, Ager kuvaa tämän hetken vaikuttamistyön laajinta osa-aluetta.

Hän uskoo, että yhdessä toimiminen on kannattavaa myös vaikuttamistyössä.
”Vaikuttamistyö vaatii onnistuakseen yhteistyötä ja yhteistä ääntä koko luovalta alalta.”

ECSA:n nelihenkisen toimiston suurena apuna toimii hallituksen puheenjohtaja, säveltäjä Alfons Karabuda, jonka päätyö on Ruotsin kevyen musiikin säveltäjien etujärjestön SKAP:in hallituksen puheenjohtajuus. Näiden pestien lisäksi hän työskentelee Ruotsin Teoston eli STIM:in hallituksen jäsenenä ja on mukana useissa erilaisissa musiikkialan kilpailuiden tuomaristoissa sekä palkintokomiteoissa.

ECSA:n toimintaan hänet houkutti mukaan paitsi ”rakkaus musiikkiin ja kulttuuriin”, niin myös tunne siitä, että ECSA on tärkeä elin demokratian toteutumisenkin näkökulmasta.
”Resurssit ovat kaikilla rajalliset. ECSA:n avulla Pohjoismaiden kaltaiset pienehköt toimijat saavat yhdessä äänensä kuuluviin Euroopan päätöksentekoelimissä”, Karabuda toteaa.

Hän korostaa, että ECSA toimii tasavertaisesti kaikkien eurooppalaisten musiikintekijöiden asioiden edistämiseksi. Ruotsalaisena säveltäjänä hän on kuitenkin erityisen ylpeä pohjoismaisesta musiikista.
”Pohjoismaiden alue on väkimäärällisestikin suhteellisen pieni. Tästä johtuen meidän musiikillinen yhteisömme on pienehkö, mutta sitäkin laadukkaampi. Luulen, että taustalla on paitsi todellista lahjakkuutta, niin myös toimivia rakenteita ja onnistuneita edistämistoimenpiteitä.”

 

Mitäs me kuluttajat ja suuri yleisö!

Eräänä syystalven sysipimeänä iltana yritin jälleen kerran vältellä lenkille lähtöä, vaikka olin itselleni toisin luvannut. Annoin aikavarkaalle pikkusormen ja harhailin pitkän tovin sosiaalisen median syövereissä, kun silmiini osui ylistyskirjoitus uudesta kotimaisesta musiikkialbumista. Oi, on kuulemma sellaista pyöritystä, että sukat menevät solmuun jo ensimmäisen biisin aikana. Tämän täytyi olla selvä merkki; napit korviin ja kohti pimeyttä!

Levy oli juuri niin loistava, järjetön ja riemukas kuin vertaisarviointi oli antanut ymmärtää, ja vahingossa juoksin syksyn kevyimmän lenkin, aivan muissa maailmoissa.

Kotiin päästyäni ryntäsin koneelle ja etsin tietoa tekijöistä. Tunnettu ruotsalainen suoratoistopalvelu ei sitä tarjonnut, olisihan se pitänyt jo aavistaa. Eikä tietoa löytynyt googlaamalla mistään muualtakaan. Pitkällisen ja raivopäisen salapoliisityön jälkeen muistin bändin fb-sivut. Sieltä löytyivät huikeat muusikot!

Virtuaalikumarruksen ja tykkäämisen jälkeen jäin vielä kaipaamaan tietoja biisien tekijöistä. Mitäpä niistä, tuumasi netti, joten tilasin sellaisen oikean levyn, jossa on se paperinen lehdykkä täynnä informaatiota siellä välissä. Muistatteko?

Minä olen musiikintekijä, mutta myös musiikinkuuntelija, kuluttaja! En kai minä ole ainoa, jota ärsyttää, että en löydä olemassa olevaa tietoa ympäristöstä, jossa kaiken pitäisi olla mahdollista ja saatavilla! Jos se tieto on saatu näpyteltyä levyn kansipapereihin, miksi se ei löydä tietänsä digipalveluiden ihmeelliseen maailmaan? Ja kuka hyötyy siitä, ettei palvelu pelaa?

Ystäväni lähetti sähköpostia. Viestissä oli kuvakaappaus erään kaupallisen kanavan musiikkivisailuohjelmasta. Ilokseni huomasin, että oikein tekijätiedot näkyivät ruudun alalaidassa, laatuohjelma siis. Tarkemmin katsottuani yllätyin tiedosta, että olen kirjoittanut tekstin Kuka keksi rakkauden -biisiin yhdessä Markku Impiön kanssa. Kaikkea sitä, en muista yhtään… vai olisikohan se kumminkin ollut kaimani Kokkola?

Samainen ystäväni lähetti pari muutakin vastaavaa kuvaa ja kertoi katsovansa kyseistä ohjelmaa juuri siksi, että kreditit ovat usein ”hulvattomasti päin helvettiä”. No, tekevälle sattuu ja sehän onkin vain musaohjelma, ja kuka niitä nyt kaikkia faktoja jaksaa tarkistaa…

Minä olen musiikintekijä, mutta myös televisionkatsoja, kuluttaja! En kai minä ole ainoa joka kaipaa itseään kunnioittavia tv-viihteentekijöitä ja muutamaa faktaa hömpän sekaan, sivistysvaltiossa? Hei me kuluttajat ja suuri yleisö, annetaan palautetta, vaaditaan parempaa!

Moraaliset ja muutkin tekijän oikeudet digimarkkinoilla ovat tulevan vuoden kärkihankkeita niin meillä Elvisissä kuin maailmanlaajuisestikin.

Parempaa Uutta Vuotta musiikintekijänä, kuluttajana ja ihan vaan ihmisenä toivotan myös.