Musiikin suoratoisto 2.0, Muusikkojen liiton julkilausuma 11.9.2017

Musiikin suoratoisto 2.0, Muusikkojen liiton julkilausuma 11.9.2017

Spotifyn kaltaisista suoratoistopalveluista on tullut äänitemusiikin kulutuksen tärkein ja lähes yksinomainen väline. Niitä kehitettäessä on kuitenkin sivuutettu taiteilijat, jotka ovat äänitteillä pääosassa ja joiden nimissä niitä markkinoidaan.

 
Musiikin esittäjien asemaa on joiltakin osin mahdollista kehittää tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Jotta heidän oikeuksiaan ja toimeentuloaan voitaisiin aidosti parantaa, tarvitaan myös lainsäädäntötoimia.
 
Korvausoikeus digipalveluista
 
Musiikin esittäjien saama korvaus suoratoistokuuntelusta on usein lähes olematon. Heidän sopimusasemansa musiikkibisneksen arvoketjussa on niin heikko, ettei ongelma ratkea ilman lainsäädäntöä, joka tuo kaikille esittäjille oikeuden kohtuulliseen korvaukseen aina kun äänitettä käytetään verkkopalveluissa.
 
Jotta korvaus todella päätyisi taiteilijoille, palvelun ylläpitäjän tulisi maksaa se suoraan esittäjiä edustavalle tekijänoikeusjärjestölle samaan tapaan kuin tapahtuu musiikin luovien tekijöiden kohdalla. Eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden Fair Internet -kampanja tavoittelee EU-lainsäädäntöratkaisua asiassa.
 
Käyttölupa kuntoon ja rojalteista sopimus
 
Etenkään vanhempien äänitteiden käyttämisestä digitaalipalveluissa ei ole aikanaan tehty sopimuksia, eikä ole voitukaan tehdä mikäli äänitteet on tehty ennen digiaikaa. Markkinaoikeus vahvisti tämän oikeudenkäynnissä, joka koski Hurriganes-yhtyeen 70-luvun äänitteiden julkaisemista Spotifyssa. Yhtiöiden on sovittava näissä tilanteissa taiteilijoiden kanssa digitaalisen käytön ehdot jälkikäteen, eikä rojalti saa jäädä alle nykyisen sopimuskäytännön tason.
 
Rojaltista on asianmukaisesti sovittava ennen äänitteiden laittamista digipalveluihin. Etenkin vanhempia julkaisuja on laitettu suoratoistopalveluihin välittämättä siitä, onko ehdoista sovittu taiteilijoiden kanssa vai ei. Asianmukaisella sopimisella vältetään oikeudenkäyntiriskit.
 
Esittäjien moraaliset oikeudet kunniaan
 
Musiikin esittäjien moraalinen oikeus tulla nimeltä mainituksi jää suurelta osin suoratoistopalveluissa toteutumatta, etenkin muusikkojen osalta. Esittäjätietojen lisääminen suoratoistopalveluihin on teknisesti mahdollista. Nykytilanne ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, ja asiassa on pyydetty tekijänoikeusneuvoston kantaa.
 
Se, ettei esittäjätietoja ole alun perin sisällytetty palveluihin, ei voi kelvata selitykseksi laiminlyönnille, vaan tilanne on viipymättä korjattava. Kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavissa musiikin tuottajalta.
 
User centric -tulonjakomalli käyttöön
 
Suoratoistopalveluissa yleisesti käytössä oleva pro rata -tulonjakomalli suosii suurimpia menestyjiä ja jättää marginaalisemman musiikkisisällön usein korvauksetta. Tulonjako ei ole oikeudenmukainen myöskään kuluttajan näkökulmasta. On mahdollista, että kuluttajan maksamasta kuukausimaksusta mitään ei päädy hänen kuuntelemalleen taiteilijalle, vaan sen jakautuu palvelussa eniten kuunnelluille äänitteille.
 
Tilanne korjautuisi, jos palveluissa siirryttäisiin user centric -malliin, jossa kuluttajan kuukausimaksu jakautuu vain hänen kuuntelemilleen äänitteille. Tämä palauttaisi taloudellisen ohjausvaikutuksen aidosti kuluttajalle. Lisäksi tulonjako olisi oikeudenmukainen, kun myös marginaalimusiikki saisi osansa. User centric -mallin vaikutuksista on tekeillä selvitys, joka julkistetaan Musiikki & Media -tapahtumassa lokakuussa 2017.
 

Ellinoora ja ALMA voitokkaina Suomen musiikkikustantajien palkinnonjakotilaisuudessa

Ellinoora Leikaksen ja Samuli Sirviön säveltämä ja sanoittama Elefantin paino on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 14 finaaliehdokkaasta teki musiikkitoimittaja Pekka Laine. Vuoden biisin ovat kustantaneet HMC Publishing ja EMP Elements Music Publishing.

Vuoden vientitekona palkittiin ALMAn kansainvälisen kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen. Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella vientiteon valitsi Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Ellinoora palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä. Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Harri Vuorelle.

Kevyen musiikin ja taidemusiikin palkinnot valittiin kustantajien tekemien ehdotusten joukosta, ja valinnan suoritti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu raati.

Genrevapaan kategorian palkinto nimettiin tänä vuonna Vuoden taidepopin tekijäksi ja sen sai Stina Koistinen. Valinnan suoritti Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Saija Tuupanen.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry on vuonna 1976 perustettu järjestö, johon kuuluu 37 kotimaista musiikinkustannusalan yritystä tai yhteisöä. Jäsenet edustavat kattavasti kaikkia musiikin alueita kevyestä vakavaan.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry:n 2000 euron suuruiset palkinnot jaettiin tiistaina 12. syyskuuta viidessä eri kategoriassa. Kausi, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2016 – 31.5.2017. Kaikki yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa yhtä tai useampaa henkilöä taidemusiikin säveltäjän ja kevyen musiikin tekijän palkinnon saajaksi. Samoin kustantajat saivat ehdottaa yhtä tai useampaa vuoden biisiä. Esiraatina kaikissa kolmessa sarjassa toimi Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Taidemusiikin palkintoraatiin kuului neljä ja kevyen musiikin tekijän valinneeseen raatiin seitsemän ulkopuolista asiantuntijaa, jotka äänestivät sähköpostin välityksellä itsenäisesti ja toisistaan tietämättä. Palkinnon sai ehdokas, joka oli saanut eniten ääniä. Finaalissa oli taidemusiikin puolella kaksi säveltäjää ja kevyellä puolella kahdeksan musiikintekijää.

Vuoden taidemusiikin säveltäjän valinneeseen raatiin kuuluivat Lotta Emanuelsson, Heli Lampi, Heikki Valsta ja Harri Hautala. Vuoden kevyen musiikin tekijäpalkinnon saajan valitsivat Jyri Lipponen, Ilkka Mattila, Mikko Meriläinen, Jussi Mäntysaari, Tarja Närhi, Tapio Hakanen ja Rene Mäkinen.

Vuoden biisin valitsi ”yksinvaltiaana” musiikkitoimittaja Pekka Laine. Ehdokkaita oli tässä sarjassa neljätoista.

Lisäksi lanseerasimme uuden, genrevapaan kategorian. Ehdotuksia tähän kategoriaan tuli jäseniltämme kolme ja palkinnon sai vuoden taidepopin tekijä. Voittajan valitsi Tampere-talon johtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija –palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden tekijöille.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkinnot jaettiin nyt neljännen kerran ja tilaisuus järjestettiin Helsingin Dubrovnikissa.

 

Etnogaalan palkintoehdokkaat ja pääesiintyjät on valittu

 

Suomen ensimmäisen Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu. Kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja kansantanssin huiput palkitaan Etnogaalassa Tavastialla 7. marraskuuta. Luvassa on monipuolinen musiikki-ilta: gaalassa esiintyvät muun muassa BaranBand, Maija Kauhanen ja Suistamon sähkö.

Etnogaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen kategoriaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta.

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti

Etnogaala-ehdokkaat 2017
 
Vuoden artisti: Anne-Mari Kivimäki, 
Frigg, Ismaila Sané

Vuoden ilmiö: Kalevauva, Orivesi All Stars, Pelimanni 8bit 

Vuoden tulokas: BaranBand, Elssa Antikainen, Maija Kauhanen

Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakaa Music Finland): Frigg, Okra Playground, Pekko Käppi & K:H:H:L

Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakaa Elvis ry.): Anne-Mari Kivimäki, 
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tuuletar

Vuoden koreografi (palkinnon jakaa Tanssin Tiedotuskeskus): Hanna Poikela, Petri Kauppinen, Rami Meling

Risteys-palkinto (palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus): 
Digelius Music, Hilda Länsman, World Music School Helsinki

Rokkipaikkana tunnettu Tavastia-klubi muuntautuu kahden lavan etno-klubiksi 7.11. klo 19. Tavastian henki ja asenne sopivat Etnogaalalle, jossa ei pönötetä vaikka jaetaankin pystejä, vaan iloitaan ja nautitaan musiikista ja tanssista. Gaalassa vuorottelevat huikeat esitykset ja palkitsemiset eri lavoilla. Yle striimaa gaalan suorana nettiin Yle Teemalle, tekee suoran lähetyksen Yle radio 1:n Etnoiltaan sekä tekee myöhemmin kolme erillistä tv-ohjelmaa illan esiintyjistä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa myös Suomen ulkopuolella.

Etnogaalan pääesiintyjät ovat: 
BaranBand, 
Maija Kauhanen, 
Suistamon sähkö

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Tanssin Tiedotuskeskus, Muusikkojen liitto, Suomen Nuorisoseurat, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.

Laura Sippolasta Suomen ensimmäinen lauluntekijätohtori

Laura Sippola on lähestynyt laulaja-lauluntekijyyttä ja lauluntekijämusiikkia niin tekijän, taiteilijan kuin tutkijan perspektiivistä. Hänen taiteilijakoulutuksesta valmistuva tohtorintutkintonsa Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmastatarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lauantaina 9. syyskuuta 2017. Tutkinto koostuu viidestä taiteellisesta osiosta ja kirjallisesta työstä.

Laura Sippolan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
9.9.2017 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, Mannerheimintie 13

Taiteellisen tohtorintutkinnon otsikko: Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmasta
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori, MuT Kristiina Ilmonen

Vielä ehtii hakea Villa Karon taiteilijaresidenssiin

Syksyn residenssien (1.9.–31.12.) hakuaika päättyy 15.3.

Kevään residenssien (1.1.–31.5.) hakuaika päättyy 15.9.

Villa Karon residenssijaksojen pituus on 5 – 12 viikkoa. Tätä lyhyempiä tai pidempiä residenssijaksoja ei myönnetä.

Hakemuksessa tulee olla lyhyt ansioluettelo ja työsuunnitelma. Hakemus liitteineen PDF-muodossa.

Hakemuksessa tulee käydä ilmi hakijan tai työryhmän tiedot (nimi kuten passissa, yhteystiedot, syntymäaika) ja residenssin ajankohtatoive.

Hakemukset liitteineen toimitetaan sähköisesti osoitteeseen hakemukset[a]villakaro.org.


Työsuunnitelman tulisi mieluusti liittyä jollain tavalla Afrikkaan tai afrikkalaiseen kulttuuriin. Villa Karoon voivat hakea kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaiset, tutkijat ja taiteilijat. Residenssi sopii hyvin niin oman tutkimuksen tekoon tai taiteellisen työn tekemiseen kuin myös esimerkiksi yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Ihanteellista on, jos stipendiaatti pystyy myös tarjoamaan jotakin paikalliselle yhteisölle. Villa Karon henkilökunta auttaa parhaansa mukaan kontaktien löytämisessä ja työskentelyn järjestämisessä.

Hakemukset arvioi erillinen lautakunta.

Villa Karon myöntämä työskentelytuki kattaa

  1. matkajärjestelyt sekä omavastuun ylittävän osan lentolipun (Helsinki – Cotonou – Helsinki) hinnasta
  2. lentokenttäkuljetukset Cotonou – Grand-Popo – Cotonou
  3. asumisen ja aamiaisen Villa Karossa 50 euron viikkovuokralla
  4. huoneen siivouksen
  5. avun ja tuen matkan suunnittelussa ja paikan päällä Beninissä

Residenssiin tulijan omia kustannuksia ovat

  1. 800 euron omavastuu lentolipusta (Villa Karo maksaa omavastuun ylittävän osan eli noin 400-600 euroa)
  2. 50 euron viikkovuokra asumisesta ja 100 euron viikkovuokra mahdollisesta avecista
  3. viisumi ja matkavakuutus (viisumin hinnat www.benin.fi)
  4. malarialääkkeet ja rokotukset (keltakuumerokotus pakollinen kaikille maahan saapuville, vaaditaan viisumiin)
  5. hotelliyö Cotonoussa Beniniin tultaessa (noin 20-50 euroa)
  6. mahdollinen pyykinpesupalvelu (noin 2,5 euroa/kerta)
  7. mahdolliset Villa Karon ekskursiot ja omat retket
  8. mahdolliset laajamittaiset tulkkauspalvelut (esim. omaa tutkimusta varten)

Elinolosuhteista Beninissä ja Villa Karossa kerrotaan lisää näillä sivuilla sekä Villa Karon ABC-kirjassa, joka on tilattavissa Villa Karon ystävien Helsingin toimistosta (15e, sis. Grand-Popon kartta).

Residenssiin tulevalla on mahdollisuus ottaa avec mukaan Villa Karoon (ikäraja 16 vuotta).

 

Dome Karukosken Tom of Finland valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Kuvataiteilija Touko Laaksosesta kertovan käsikirjoitti Aleksi Bardy.

Tom of Finlandin ovat tuottaneet Aleksi Bardy, Miia Haavisto ja Annika Sucksdorff Helsinki-filmi Oy:stä. Elokuvan Suomen ensi-ilta on 24.2.2017 ja sen levitti elokuvateattereihin Finnkinon Oy:n teatterilevitys.

Tom of Finlandin nimiroolissa on Pekka Strang. Muissa rooleissa näyttelevät muiden muassa Lauri Tilkanen, Jessica Grabowsky, Taisto Oksanen, Seumas Sargent ja Jakob Oftebro.

Elokuvan muuhun taiteelliseen ryhmään kuuluvat muun muassa kuvaaja Lasse Frank, leikkaaja Harri Ylönen, säveltäjät Hildur Guðnadóttir ja Lasse Enersen, äänisuunnittelijat Niklas Skarp ja Christian Holm, lavastaja Christian Olander, pukusuunnittelija Anna Vilppunen sekä maskeeraussuunniteliljat Johanna Eliason ja Lars Carsson.

Tom of Finland on rakkaustarina, joka kertoo suomalaisesta näkökulmasta kansainvälisesti merkittävän tarinan homoyhteisön historiallisesta taistelusta kohti täysiä ihmisoikeuksia.

Suomen oscar-raati perusteli valintaansa luonnehtimalla Tom of Finland -elokuvaa komeasti toteutetuksi teokseksi yhdestä kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta. Elokuva on hienosti lavastettu ja kuvattu epookki. Erityisesti raati kiitti pääosanäyttelijä Pekka Strangin tulkintaa Touko Laaksosen ainutlaatuisesta elämästä.

Suomen Filmikamarin johdolla muodostetun valintaraadin jäseninä olivat säveltäjä Johnny Lee Michaels, tuottaja Liisa Penttilä-Asikainen, ohjaaja Maria Mononen, elokuvalavastaja Marjaana Rantama, käsikirjoittaja Mikko Myllylahti, elokuvaaja Tahvo Hirvonen sekä Kati Nuora. Raadin sihteerinä toimi Susanna Shepherd ja puheenjohtajana Tero Koistinen Suomen Filmikamari ry:stä.

Oscar-palkinnon virallisista valintakriteereistä vastaa Academy of Motion Picture Arts and Sciences (AMPAS), joka pyytää vuosittain kaikkia elokuvia tuottavia maita nimeämään yhden ehdokkaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kilpailuun. Kategoriassa otetaan tänä vuonna huomioon elokuvat, jotka ovat saaneet elokuvateatteriensi-iltansa 1. lokakuuta 2016 ja 30. syyskuuta 2017 välisenä aikana.

Lopulliset Oscar-ehdokkuudet julkistetaan 23. tammikuuta 2018. Oscar-palkinnot jaetaan 90. kerran 4. maaliskuuta 2018 ympäri maailman televisioitavassa gaalassa.

Lisätietoja:
Suomen Oscar-raadin puheenjohtaja
Tero Koistinen
tero.koistinen[ät]filmikamari.fi
050 323 8582

Lisätietoja Oscar-palkinnosta: www.oscars.org 

Oscar-palkintokategorioiden säännöt: https://www.oscars.org/oscars/rules-eligibility 

**** 

Suomen Filmikamari ry on 1923 perustettu elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö. Filmikamarin jäseniä ovat Elokuvatuottajat ry, Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry sekä Suomen elokuvatoimistojen liitto ry. 

Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku päättyy 31.8.2017

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2017 toinen stipendihaku päättyy 31.8.2017. Hae nyt! 

Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi. Klaavista löytyy tiedot myös viime stipendikierroksella myönnetyistä summista ja stipendikohteista. 

Lisätiedot: musiikintekijat.fi/musiikintekijoiden-rahasto

Uutinen viime stipendihakukierroksesta: musiikintekijat.fi/ajankohtaista/musiikintekijoiden-rahaston-stipendihaun-su…

 

Koneen Säätiön apurahahaku käynnistyy pian

 

Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.

Apurahaa voi hakea:

  • tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
  • tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
  • tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
  • apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön

Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.

Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.

 

Seuraa hakuinfoja Facebookissa

Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.

Lue lisää tilaisuuksista 

 

Hae apurahaa verkossa

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.

Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.

Lue muista apurahahaun muutoksista.

Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.

 

Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)

 

Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.

Apurahaa voi hakea:

  • tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
  • tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
  • tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
  • apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön

Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.

Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.

 

Seuraa hakuinfoja Facebookissa

Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.

Lue lisää tilaisuuksista 

 

Hae apurahaa verkossa

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.

Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.

Lue muista apurahahaun muutoksista.

Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.

 

Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)

 

 

Suomen Äänitearkisto luovuttaa kokoelmansa Musiikkiarkistolle

 

Suomen Äänitearkisto ja Musiikkiarkisto ovat sopineet, että Äänitearkiston noin 450 hyllymetrin laajuinen ja 35 000 äänitettä käsittävä kokoelma luovutetaan Musiikkiarkistolle, joka vastaa syksystä 2017 lähtien kokoelman säilytyksestä sekä sen tarjoamisesta tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Luovutussopimus takaa Äänitearkistolle mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista toimintaansa. Kokoelmaa esimerkiksi täydennetään jatkossakin parempikuntoisilla sekä siitä vielä puuttuvilla äänitteillä.
 
Suomen Äänitearkisto on vuonna 1966 perustettu yksityinen yhdistys, jonka tehtävänä on ollut suomalaisen ääniteperinnön vaaliminen. Äänitearkisto on keskittynyt ennen vapaakappalelakia eli ennen vuotta 1981 julkaistujen äänitteiden keräämiseen ja säilyttämiseen. Äänitearkiston puolen vuosisadan aikana kokoama aineisto on monessakin suhteessa merkittävä. Esimerkiksi gramofonilevykauden (1901–1961) suomalaisten äänilevyjen kokoelma on lähes aukottomana kansallisena äänitekokoelmana maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Myöskään kotimaisia single-, EP ja LP-levyjä vuosilta 1956–1981 ei ole yhtä systemaattisesti kerätty mihinkään muualle. 
 
Äänitearkistolla on myös laaja ”ulkofennica”-kokoelma eli ulkomailla äänitettyjen suomalaisten taiteilijoiden ja suomalaisen musiikin levytysten kokoelma. Kokoelmaan kuuluu lisäksi noin 50 hyllymetriä käsittävä äänitehistoriallinen pienpainate- ja kirjakokoelma, levytuottajien masternauhoja, koelevyjä ja muuta äänilevyteollisuuden historiaan liittyvää aineistoa sekä yksityishenkilöiden tekemiä varhaisia nauhoitteita.
 
Suomen Äänitearkisto tuottanut yhteensä 30 painettua äänilevyluetteloa eli yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki Suomessa julkaistut historialliset diskografiat. Sen lisäksi Ääniarkisto ylläpitää avointa sähköistä tietokantaa Suomessa vuosina 1901–1999 julkaistuista äänilevyistä (https://www.aanitearkisto.fi/firs2/). Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet eri arkistoissa äänitehistoriallista tutkimusta tarkentamalla diskografioihin äänitteiden tietoja. Äänitearkisto on myös digitoinut merkittävän määrän historiallisia suomalaisia äänitteitä parantaakseen niiden käytettävyyttä ja säilyvyyttä. 
 
Musiikkiarkisto (www.musiikkiarkisto.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin toimiva valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentee suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Musiikkiarkisto palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita. Musiikkiarkiston aineistot ovat käytettävissä arkiston tiloissa Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.